Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö Kulttuuriympäristöön vaikuttavat muutokset

Transkriptio

1 Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmu Keski-Uudenmaan maakuntamun - Helsingin kaupunginmun lausunto esityksestä kulttuuriympäristöstrategiaksi HEL T Ympäristöministeriö on pyytänyt Keski-Uudenmaan maakuntamun lausuntoa opetus- ja kulttuuriministeriön sekä ympäristöministeriön asettaman työryhmän valmistelemasta esityksestä kulttuuriympäristöstrategiaksi Keski-Uudenmaan maakuntamu esittää pyydettynä seuraavaa. Esityksen tavoitteena on luoda edellytykset kokonaisvaltaiselle kulttuuriympäristöpolitiikalle, jolla vahvistetaan kulttuuriympäristön arvoa ja suojelua sekä muutosten ja riskien hallintaa. Strategian perusnäkemys on, että kulttuuriympäristö voi uudistua ja sopeutua ajan tuomiin muutoksiin säilyttäen samalla keskeiset ja eri-ikäiset piirteensä. Visioon vuodelle 2020 on kiteytetty tavoitteet. Työryhmän esitys on perusteellinen ja kulttuuriympäristön kaikki osaalueet kattava, strategiset valinnat osuvia. Toimenpiteitä on kirjattu yhteensä peräti 30. Tarkoituksena on jatkaa strategiatyötä toimeenpanosuunnitelmalla valtioneuvoston periaatepäätöksen jälkeen. Kulttuuriympäristöön vaikuttavat muutokset Kulttuuriympäristöön vaikuttavia ympäristössä ja yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja ilmiöitä sekä niistä nousevia uusia mahdollisia kehityssuuntia on kartoitettu kiitettävästi. Taloudellisten resurssien niukkeneminen on uhka, samoin ilmastonmuutos ja siihen sopeutuminen vaikuttavat kulttuuri- ja luonnonympäristöön. Energiapolitiikka ja energiamääräysten soveltaminen olemassa olevaan rakennuskantaan on rakennussuojelun näkökulmasta vaikea haaste. Kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta merkittävää on energiamääräysten soveltaminen. Ilmastonmuutos vaikuttaa myös rakennusten korjaustarpeeseen. Tässä yhtenä ratkaisuna on hyvien mallien kerääminen ja se, että korjaaminen on pitkäjänteistä rakennusten elinkaareen perustuvaa. Vanhojen rakennusten osalla tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennusfysiikkaan ja sen toimivuuteen. Koulutuksen ja kouluttautumisen lisääminen niin suunnittelun ja viranomaisten kuin myös toteutuksen puolella on tarpeen. Etenkin rakennusfysiikan tunteminen on oleellista vanhojen

2 Helsingin kaupunki Lausunto 2 (5) Kaupunginmu rakennusten korjauksessa ja käytössä, jottei niiden olosuhteita muuteta energiansäästön nimissä tehtävin muutoksin sellaisiksi, että esimerkiksi sisäilmaongelmat lisääntyvät. Tyhjilleen jäävien rakennusten ja ympäristöjen väliaikainen käyttö ja innovatiivinen uudelleenkäyttö on suuri mahdollisuus, jolla säilytetään kulttuuriympäristöä ja samalla luodaan uutta. Hyviä esimerkkejä Helsingissä ovat Suvilahden alue ja Kaapelitehdas sekä Hyvinkäällä Villatehtaan alue. Valitettavan usein väliaikaisen ja uudelleenkäytön sijasta päädytään purkamaan. Tilannetta parantaa, jos eri tahot tekevät keskenään yhteistyötä ja ennakointia. Valtaosa Suomen ja Helsingin rakennuksista on rakennettu toisen maailmasodan jälkeen. Sodan jälkeisen rakennusperinnön säilyttämisen ja suojelun sekä erityisesti korjausrakentamisen mittasuhteet ja menetelmät poikkeavat huomattavasti perinteisestä rakentamisesta , 1970-ja 1980-lukujen rakennuskannasta tarvitaan lisää tietoa arvottamisen pohjaksi ja tutkimusta niin arvoista kuin korjausmenetelmistä. Suuresta rakennusten määrästä täytyy osata tehdä valintoja, mitä säilytetään, mitä uudistetaan, mitä poistetaan. Kaavoitusta varten tehtävät inventoinnit ja niiden perusteella tehty arvotus ovat avainasemassa. Maakuntamu näkee kulttuuriympäristön vaalimisen yhtenä tärkeänä edellytyksenä alan eri asiantuntijoiden, suunnittelijoiden ja korjausrakentajien koulutuksen, mihin on kiitettävästi kiinnitetty huomiota esityksessä. Perinnerakentamisen koulutus on tärkeää, mutta tällä hetkellä erityisesti nuoren rakennuskannan korjausperiaatteita ja koulutusta tulee kehittää. Taloudellisten resurssien niukkuus vaikuttaa valtion ja kuntien omistajapolitiikkaan. Tuottamattomista kiinteistöistä halutaan eroon myymällä niitä yksityisille tai purkamalla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista luovuttaessa ja niiden uutta käyttöä suunniteltaessa tulisi tehdä ennakoivaa työtä, valintaa ja priorisointia yhdessä kulttuuriympäristön asiantuntijoiden kanssa. Rakennusten tuottavuustavoitteita määriteltäessä tulisi ottaa huomioon niiden kulttuurihistorialliset arvot. Maakuntamu pitää hyvänä, että strategiassa tavoitteena on selvittää korjausrakentamisen pitäisi olla myös säilyttävän korjauksen - kokonaistaloudellisuus suhteessa purkamiseen ja uudisrakentamiseen. Tällainen, esimerkiksi korkeakouluissa tapahtuva tutkimus tulee todelliseen tarpeeseen.

3 Helsingin kaupunki Lausunto 3 (5) Kaupunginmu Kaavoitus Useat kulttuuriympäristöstrategiassa esitetyt toimenpiteet ovat toteutuneet jo Helsingissä. Tästä voi mainita pitkäaikainen työ sodanjälkeisten esikaupunkien ja lähiöiden inventointien, suojelukaavojen ja korjaustapaohjeiden parissa, esimerkkinä Pihlajamäki, Maunula, Vuosaari ja Siltamäki. Helsingissä asemakaavalla suojeltuja rakennuksia on runsaat 4000, valtakunnallisesti merkittäviä rakennettuja ympäristöjä (RKY) 65 kappaletta, erikoislailla suojeltuja kohteita 18. Strategiassa kiinnitetään huomiota asemakaavojen ajantasaisuuteen. Kulttuuriympäristön suojelun näkökulmasta Helsingin kantakaupungissa on vielä huomattava määrä vanhentuneita asemakaavoja, jopa 1800-luvulta, mikä aiheuttaa korjaus- ja muutoshankkeissa epätarkoituksenmukaista ja raskasta käsittelyä, vaikka suojeluarvot ovat jo pääosin vakiintuneita. Ratkaisuna voisi tutkia, olisiko mahdollista suojella automaattisesti kaikki ennen toista maailmansotaa rakennetut rakennukset. Maakuntamu haluaa korostaa inventointien ja kulttuuriympäristöselvitysten tärkeyttä kaavoituksen lähtökohtatietoina. Kulttuuriympäristön ja sen historiallisten vaiheiden tuntemus ja niiden arvojen tunnistaminen ovat kaavoituksen peruslähtökohtia. Rakennussuojelun resurssit Strategiassa on nostettu esiin rakennusperinnön kunnossapito parantamalla rakennussuojelun resursseja. Keski-Uudenmaan maakuntamu toimii rakennussuojelun ja kulttuuriympäristön vaalimisen asiantuntijaviranomaisena sekä Helsingissä että Keski- Uudenmaan kuudessa muussa kunnassa. Tästä työstä mussa vastaa kulttuuriympäristöyksikkö, jonka vakituisen henkilökunnan määrä on kahdeksan. Henkilöstömäärä on varsin pieni suhteessa suojeltujen kohteiden ja kaavahankkeiden määrään. Keski-Uudenmaan maakuntamu - Helsingin kaupunginmu ja Muvirasto ovat solmineet vuonna 2008 sopimuksen yhteistyöstä ja työnjaosta kulttuuriympäristön vaalimisessa, viranomais- ja asiantuntijapalvelusta Keski-Uudellamaalla. Arkeologian osalta sopimus koskee vain Helsinkiä. Maakuntamu pitää tarpeellisena

4 Helsingin kaupunki Lausunto 4 (5) Kaupunginmu muinaismuistolain ajantasaistamista, mikä selkeyttäisi myös maakuntamuiden ja Muviraston työnjakoa. Kulttuuriympäristöohjelmat Helsingin monipuolinen ja historiallisesti kerroksinen kulttuuriympäristö on merkittävä voimavara ja identiteetin luoja asukkaille. Samalla se on houkutteleva tutustumiskohde yhä kasvavalle matkailulle. Helsingin historiallisesti kerroksellinen kaupunkimiljöö on aivan erityinen houkuttelevuustekijä. Helsingistä kuten muistakin alueen kunnista puuttuvat vielä kulttuuriympäristöohjelmat. Keski-Uudenmaan maakuntamu näkeekin, että nyt on hyvä ajankohta aloittaa Helsingin kulttuuriympäristöohjelman valmistelu, kun pääkaupungin uusi yleiskaava on valmisteilla. Kulttuuriympäristön säilymisen edellytys on yhteiset pelisäännöt ja tahto, jotka voidaan muotoilla kulttuuriympäristöohjelmassa. Lopuksi Strategiassa esitetyistä toimenpiteistä ympäristöministeriön johdolla tullaan laatimaan tarkempi toimeenpanosuunnitelma syksyn aikana. Suunnitelman tulisi olla myös strategiaa konkreettisempi ja osoittaa mitkä toimenpiteet kuuluvat selvästi kenellekin ja miten toimenpiteet resursoidaan. Suunnitelmaa laadittaessa tulee kuulla eri osapuolia. Maakuntamu pitää esitystä kulttuuriympäristöstrategiaksi hyvin ja huolellisesti valmisteltuna. Siinä on realistisesti kuvattu myös kulttuuriympäristöön kohdistuvat uhkat ja mahdollisuudet. Valtion kulttuuriympäristöstrategia luo suuntaviivat ja tarjoaa hyvän pohjan laatia uusia ja päivittää jo tehtyjä paikallisia ja yksityiskohtaisia kuntakohtaisia kulttuuriympäristöohjelmia kunkin alueen ominaisluonteesta käsin. Toimeenpanosuunnitelmassa tulee selvästi osoittaa toimenpiteet toteuttavat tahot. Valtion tulisi myös selvästi ilmaista tahtonsa kulttuuriympäristön suojelussa ja vaalimisessa osoittamalla lisää resursseja kulttuuriympäristön vaalimisen ja suojelun

5 Helsingin kaupunki Lausunto 5 (5) Kaupunginmu viranomaistoimintaan, koulutukseen ja avustuksiin. Näiden positiivinen vaikutus kansalaismielipiteeseen ja suhtautumiseen kulttuuriympäristöön on merkittävä. Strategiassa esitetyn tavoitetilan saavuttamiseksi tarvitaan niin viranomaisten, suunnittelijoiden, rakentajien kuin kansalaisten yhteistyötä. Esillä oleva kulttuuriympäristöstrategia tuo laajasti esiin yhteiset tavoitteet, seuraavassa vaiheessa sovitaan niiden toteuttamisesta. Lisätiedot Anne Mäkinen, yksikön päällikkö, puhelin: anne.makinen(a)hel.fi Anne Mäkinen yksikön päällikkö Tiedoksi Ympäristöministeriö Muvirasto, kulttuuriympäristön suojelu Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus Kaupunginhallitus