HYVÄ VASTAANOTTO. Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema

HYVÄ VASTAANOTTO Hyvä vastaanotto projektin väliraportti Puolarmetsän terveysasema

2 Sisällysluettelo 1 Tiivistelmä... 3 1.1 Tausta... 3 1.2 Tavoite... 3 1.3 Osallistujat... 3 1.4 Terveysasematiedot... 4 2 Lähtötilanne terveysasemalla... 4 2.1.1 Mittaustulokset Puolarmetsän terveysasemalla... 5 3 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet... 7 3.1 Työhyvinvointi... 7 3.2 Sairaanhoitajien blokkiajanvarauskirjat Puolarmetsässä... 9 3.3 Lääkärin vastaanottoaikojen saatavuus... 10 3.4 Lääkärien puhelinajat... 10 3.5 Lääkärien puhelinajat... 10 4 Pohdintaa... 10 5 Liitteet... 11

3 1 Tiivistelmä 1.1 Tausta Espoo aloitti yhteistyön Qulturumin kanssa vuonna 2008. Hyvä vastaanotto -hanke käynnistyi vuonna 2010. Puolarmetsän terveysasema aloitti Hyvä vastaanotto-hankkeen toisella kierroksella 09/2010. Samalle kierrokselle osallistui Matinkylän terveysasema, jonka kanssa olemme tehneet hankkeen tiimoilta yhteistyötä. Samaan hallintoalueeseen kuuluva Tapiolan terveysasema osallistui hankkeeseen ensimmäisellä kierroksella. Osallistujakokonpano on vaihtunut molemmilla terveysasemilla koulutuksen aikana. Puolarmetsän terveysasemalta on alusta asti ollut mukana SH Jaana Malinen ja OH Pirjo-Liisa Suominen. Puolarmetsän terveysaseman väki täydentyi vuoden 2011 alussa: mukaan tuli TH Anna-Mari Leppäkoski, SH Katri Tuokko ja lääkäri Sanna Vainio. Espoossa kaikki terveysasemat ovat osallistuneet Hyvä vastaanotto - hankkeeseen. 1.2 Tavoite Hankkeen tavoitteena on ollut saatavuuden lisääntyminen sekä moniammatillisen työtapojen kehittäminen. Puolarmetsän terveysasema asetti tavoitteeksi lääkärin ajanvarausjonojen purkamisen ja pääsyn lääkärin vastaanotolle kahden viikon sisällä. Myös puhelimeen vastausprosenttiin haluttiin parannusta. Työhyvinvointi on noussut hankkeen aikana tärkeäksi kehittämiskohteeksi. Tavoitteena oli myös sopia viikoittaiset kokoontumisajat hankkeeseen osallistuville henkilöille. Keskeiset toimenpiteet hankkeen aikana 09/2010-5/2011 työseminaarit 22. 23.9.2010, 1.-2.12.2010, 2.-3.2.2011, 4.5.2011 tasapainomittaus 25.10 5.11.2010 TeleQ alkoi Matinkylän terveysasemalla 1.11.2010 ja Puolarmetsän terveysasemalla 9.12.2010 T3 -mittaukset työtyytyväisyyskysely työhyvinvointimittari kokoukset kehittämispäivä 15.4.2011 1.3 Osallistujat osastonhoitaja Pirjo-Liisa Suominen vastaava hoitaja Jaana Malinen tiimivastuuhoitaja Riitta Rusanen tiimivastuulääkäri Elina Nohrström tiimivastuulääkäri Sanna Vainio apulaisylilääkäri Olli Huuskonen terveydenhoitaja Pauliina Kujala terveyskeskusavustaja Pia Halonen sairaanhoitaja Katri Tuokko terveydenhoitaja Anna-Mari Leppäkoski

4 1.4 Terveysasematiedot Puolarmetsän terveysaseman alueella asui vuonna 2010 14884 asukasta. Henkilöstöä on yhteensä 14 ½: 3 ½ sairaanhoitajaa, 3 terveyskeskusavustajaa, 1 terveydenhoitaja (1.3.11 alkaen 1 ½) ja 7 lääkärivakanssia. Määrä on lääkäreiden kohdalla kirjattu vakansseiksi, koska vain osa niistä on täytetty. Espoossa toimittiin aikaisemmin väestövastuumallin mukaisesti, joka loppuu kevään 2011 aikana. Puolarmetsän alueella siirryttiin 1.3.2011 tiimimalliin. Puolarmetsän ja Matinkylän terveysasema kuuluvat molemmat Tapiolan terveysaseman kanssa yhteiseen alueeseen. Alueella toimii yksi ylilääkäri, kaksi apulaisylilääkäriä ja osastonhoitaja. Tällä hetkellä molemmat apulaisylilääkärin vakanssit ovat täyttämättä. Osastonhoitajan apuna työskentelevät Tapiolan ja Matinkylä- Puolametsän alueella lisäksi vastuusairaanhoitajat, joiden työaika on jakautunut hallintoon (50 %) ja asiakastyöhön (50 %). Molemmilla terveysasemilla toimii myös tiimivastuuhoitaja. Puolarmetsän terveysasemalla vastaava hoitaja tekee tiimivastuuhoitajan tehtävät. 2 Lähtötilanne terveysasemalla Puolarmetsän terveysasemalla tehtiin viikkojen 43 44 aikana saatavuusmittaus sekä lääkäreille että sairaan- ja terveydenhoitajille. Terveyskeskusavustajien mittausaika oli viikko 43. Viikolla 43 oli yhden lääkärin vakanssi täyttämättä ja yksi lääkäreistä oli lomalla. Viikolla 44 yksi lääkäri oli lomalla ja yksi lääkäri aloitti työt perehdytyksellä. Hoitajien vakanssit olivat täynnä koko mittauksen ajan. 3 T -mediaani oli lääkärien kiireettömien vastaanottoaikojen saatavuudessa 65 päivää. Tämän ajan olimme sopineet ennalta, jos vapaita aikoja ei ollut antaa lainkaan. Olemme mitanneet 3 T - mediaania viikoittain lokakuusta lähtien. Vapaita lääkärinaikoja ei ole ollut tarjolla lokakuusta lähtien ja 3 T ollut koko ajan maksimi, eli 65 päivää. Tänä keväänä luvuksi sovittiin 42 päivää, jos lääkärille ei ollut antaa aikoja. Meillä on ollut jo pidempään käytössä ajanvarauskirja (PUPPI), minne laitamme ne potilaat, joille ei ole ollut antaa aikaa. Aluksi laitoimme sinne vain avoimien alueiden potilaat, mutta nykyään tiimimalliin siirtymisen vuoksi listalle laitetaan kaikki AVO-aikaa tarvitsevat potilaat. Aikojen varaaminen lääkäreille ja hoitajille Puolarmetsän terveysasemalla tapahtui kyselyn aikana joko puhelimitse tai potilastoimistossa käymällä. Puhelimitse läpipääsyprosentti oli noin 80 %. Joulukuussa 2011 saimme TeleQ-järjestelmän, joka on helpottanut puheluihin vastaamista. Järjestelmän avulla kaikki puhelut kirjautuvat puhelinjärjestelmään jonoon, ja potilaille soitetaan takaisin saman päivän aikana.

5 2.1 Mittaustulokset Puolarmetsän terveysasemalla Käyntien kysyntä = Efterfrågan på Gruppbesök % Tid Ulkoinen kysyntä 95 % 230 Sisäinen kysyntä 5 % 13 Kysyntä ryhmiin 0 % 0 Kaikki kysyntä 100 % 242 Suunniteltu vastaanottokapasiteetti 80 % 194 Total -20 % -49 Taulukko 1. Puolarmetsän lääkäreiden vastaanottojen kapasiteetti 10/2010 Mittausjakson aikana 57 potilasta ohjattiin soittamaan uudelleen aikaa, 14 potilasta laitettiin ajanvarauskirjalle (PUPPI) odottamaan aikaa. PUPPI ajanvarauskirjan koko oli ennen mittauksen alkua 48. Uudelleen soittamaan ohjatut potilaat halusivat akuuttiaikaa. Taulukko 2. Lääkäreiden kysynnän jakautuminen eri viikonpäiville Puolarmetsän terveysasemalla Mittauksen aikana vahvistui käsitys, että maanantait ovat viikon kiireisimpiä päiviä. Kaikki lääkärit olivat tunnollisesti vastanneet mittaukseen ensimmäisellä viikolla. Toisen viikon lopulla palautui jokunen kaavake, joka oli vajavaisesti täytetty. Mittaustulokset ohjelmaan vienyt sairaanhoitaja katsoi lääkäreiden päiväohjelman koneelta ja poimi sieltä tarvittavat tiedot. Puolarmetsässä lääkäri laittoi ajan loppuneen silloin, kun oli saanut kirjattua potilaan loppuun. Lääkäreillä oli vuoropäivin päivystysvuorot, joiden pituus oli 4 tuntia päivässä. Lääkärit merkkasit potilasvastaanottoon kuluvan ajan ja toimistotyöt eri sarakkeisiin. Mittaustuloksien mukaan meillä oli 20 % vajaus lääkäreiden ajanvarauskirjalla molempien viikkojen aikana. Jos kaikki vakanssit olisivat olleet täynnä, niin meidän ei olisi tarvinnut laittaa potilaita PUPPI ajanvarauskirjalle. Mittauksen jälkeen meillä on ollut Puolarmetsän terveysasemalla lääkäreiden kohdalla enemmän avoimia vakansseja, ja apulaisylilääkärin virka on ollut täyttämättä.

6 Taulukko 3. Puolarmetsän terveyskeskusavustajien mittaus 10/2010 Mittasimme terveyskeskusavustajien työtä toisenlaisella taulukolla, kuin lääkäreiden ja hoitajien taulukolla. Meille Puolarmetsän terveysasemalle tulee puheluita päivittäin noin 60 100 kpl. Potilaat käyvät myös varaamassa aikoja potilastoimistossa. Reseptiliikenteen laajuus yllätti meidät, sillä kirjasimme kaikki reseptiin liittyvät tapahtumat ylös. Asiakkaat kävivät myös kyselemässä potilastoimistossa runsaasti päivittäin erilaisia ohjeita, laboratorio-ohjeita, erilaisia todistuksia yms. Terveyskeskusavustajien mittauksen myötä päätimme lähteä pohtimaan terveyskeskusavustajien työkuvaa. Otimme aiheen esiin 15.4 järjestetyssä kehittämistyöpäivässä. Teimme mittauksen myös sairaanhoitajille, mutta mittaus epäonnistui. Meidän olisi pitänyt mitata eriaikaan lääkärien, hoitajien ja terveyskeskusavustajien tulokset. Mittauksen aikana meillä oli vielä lääkärin päivystys ja sairaanhoitajille olisi pitänyt olla erilaiset lomakkeet, kuin lääkäreille. Sairaanhoitajien työ päivystyksessä on hoidon tarpeen arvioinnin tekoa, asiakkaiden hoitamista yhdessä lääkärin kanssa, tarkkailupotilaiden hoitamista ja lääkitsemistä. Sairaanhoitajat vastasivat myös puhelimeen ja antoivat laboratoriovastauksia. Mittasimme myös terveydenhoitajien työtä, jolloin mittaustuloksena nousi esiin, että ilmaisvälineiden jako vie enemmän aikaa, kun olimme ajatelleet ja tuota ajan käyttöä ei ollut suunniteltu ajanvarauskirjoille. Meillä Puolarmetsässä oli mittauksen aikana yksi terveydenhoitaja, toisella viikolla tuli perehdytykseen uusi terveydenhoitaja. Mittaustulosten myötä huomasimme, että meillä on tarvetta puolikkaaseen terveydenhoitajan, jotta työt pystytään hoitamaan laadukkaasti ja asiakkaiden jonotusajat lyhenisivät. Mittausviikkojen aikana meillä oli noin kuukauden jono terveydenhoitajalle.

7 3 Havaitut ongelmat ja kehittämiskohteet 3.1 Työhyvinvointi Työhyvinvointi nousi esiin molemmilla terveysasemilla toisen seminaaripäivien jälkeen. Henkilökunnalta tuli viestejä, että jotain pitäisi tehdä. Päätimme ottaa käyttöön mittarin, jolla henkilökunta voisi viikoittain mitata työssä viihtymistään. Keskiarvon päätimme laittaa esille taululle, jotta kaikki näkisivät mittaustulokset. Mittaukset alkoivat Matinkylässä jo viime vuoden lopulla ja Puolarmetsässä vasta viikolla 6. Lisäsimme taulukkoon vapaan tekstiosuuden, kun olimme testanneet aluksi pelkästään numeroita. Henkilökunta sai vapaasti kirjoittaa kommentteja kyselykaavakkeen taakse. Kirjoita lisäksi kommentteja, parannusehdotuksia tai muuta? Taulukko 7. Työhyvinvointi mittaus molemmilla terveysasemilla Taulukko 8. Työtyytyväisyysmittauksien tulokset Puolarmetsän terveysasemalla

8 Teimme molemmille terveysasemille Webropol -kyselyn työhyvinvoinnista. Kyselyn tulokset esitettiin 15.4 kehittämisiltapäivissä, jolloin pohdimme aihetta lähemmin. TH Anna-Mari Leppäkoski oli koonnut kyselystä nousseet asiat esiin. Kyselyyn vastausprosentti oli hoitajien keskuudessa 100 %, lääkäreiden vastausprosentti oli puolestaan 62 %. Pidimme kehittämisiltapäivän 15.4.2011 Puolarmetsän terveysasemalla. Olimme kutsuneet ylilääkäri Kristian Ulfveksen avaamaan kehittämisiltapäivän. Projektipäällikkö Jussi Malinen kertoi Leppävaaran blokkiajanvaraskirjoista. Matinkylän tiimivastuulääkäri Elina Nohrström piti kertauksen tiimimallista. Olimme saaneet kehittämisiltapäivään lähes koko henkilökuntamme. Paikalta puuttuivat vain lomalla olleet sekä yksi terveyskeskusavustaja, joka jäi vastaamaan HTApuheluihin Puolarmetsään. Kehittämistyöpäivän aikana teimme ryhmätöitä ja pohdimme työtyytyväisyyteen liittyviä asioita. Ohessa yhteenveto ryhmätöistä: Yhteenveto ryhmätyöstä Matinkylän ja Puolarmetsän terveysasemien kehittämisiltapäivä 15.4.2011 Työtyytyväisyyteen liittyvä asia, johon haluamme muutosta Miten muutos voidaan saada aikaan? Mikä voisi olla meidän roolimme tässä asiassa? 1. Kiireen vähentäminen - Teleq - vastaanottoaikojen ja ajanvarauskirjojen uudistamien - työnhallinta - omien työtapojen tarkastelu - selkeät pelisäännöt, tarvittaessa joustaen - tauot - kunnon toimistoaika viikoittain - hyvä HTA - resurssien lisääminen - työn kuormittavuuden vähentäminen - huumoria peliin - toisen työn arvostaminen - annetaan työrauha - selkeä työnjako - joustavuus - työ ei tekemällä lopu - työtapojen tarkistus - työjärjestykseen vaikuttaminen - kehityskeskustelujen hyödyntäminen - oman ajanvarauskirjan realistinen suunnittelu 2. Työvälineiden ja ergonomian parantaminen - valaistus, työpöydät ja tuolit, - Riittävästi toimivia työvälineitä 3. Lounas- ja kahvitauko - ajanvarauskirjoihin riittävä aika tauoille - lääke-esittelyt pois? - pelisäännöt 2.5.2011 1 Taulukko 10. Työhyvinvointi ryhmätyön tuloksia

9 Yhteenveto ryhmätyöstä Matinkylän ja Puolarmetsän terveysasemien kehittämisiltapäivä 15.4.2011 Työtyytyväisyyteen liittyvä asia, johon haluamme muutosta 4. Potilastoimiston toiminnan muuttaminen Miten muutos voidaan saada aikaan? - parastamallla => opintokäynti Tapiolaan, Jaana, Pia ja Mare - reseptien koordinointi vuosikäynneillä ja reseptien uusinta pot. kirjoittaman saatteen kera - reseptiirumban ja lab.printtien vähentäminen - yhteistyö apteekin kanssa - sähköisen asioinnin lisääminen ja potilaiden motivoiminen ja sitouttaminen sen käyttöön Mikä voisi olla meidän roolimme tässä asiassa? - olla mukana kehittämässä käytännön muutoksia 20.4.2011 2 Taulukko 11. Työhyvinvointi mittauksen tuloksia 3.2 Sairaanhoitajien blokkiajanvarauskirjat Puolarmetsässä Päätimme kokeilla touko- ja kesäkuussa blokkiajanvarauskirjojen toimintaa Puolarmetsässä sairaanhoitajilla. Kts. Liite 2. SH Katri Tuokko lupautui kokeilemaan kirjoja parin päivän ajan. Tämän jälkeen pohdimme yhdessä sairaanhoitajien kesken, että toimiiko kyseinen malli sairaanhoitajilla? Uusien ajanvarauskirjojen kokeilu innosti meitä, koska meillä on tällä hetkellä vain yhdenlaisia aikoja. Haluamme oikeat potilaat oikeille ajoille, jotta vastaanottoajoilla voisi tehdä laadukasta hoitotyötä. Ajanvarauskirjojen yhtenäistäminen Puolarmetsän ja Matinkylän terveysasemalla vaatii paljon suunnittelua. Molemmilla terveysasemilla on hyvin samantapainen työskentelytapa ja olemme tehneet pitkään yhteistyötä. Kesäisin toimintamme yhdistyy ja työskentelemme samalla terveysasemalla. Pystymme antamaan aikoja ristiin, kun tunnemme toistemme työskentelytavat ja työkaverit. Puolarmetsän sairaanhoitajat kokeilevat aluksi liitteen 1. mukaista ajanvarausta, jota muokkaamme kokeilun jälkeen. Ajanvaraus tapahtuu Puolarmetsässä puhelimen, potilastoimiston kautta tai sairaanhoitaja antaa itse jatkoajan potilaalle. Tulevaisuudessa on tavoitteena, että jos blokkiajanvaraus toimii hyvin, niin sitä voidaan mahdollisesti kokeilla myös lääkäreillä.

10 3.3 Lääkärin vastaanottoaikojen saatavuus Hankkeen alkaessa asetimme tärkeimmäksi tavoitteeksi paremman saatavuuden lääkärin kiireettömälle vastaanotolle. Tämä ei kuitenkaan ole vielä onnistunut. Tällä hetkellä kiiretöntä ajanvarausaikaa jonottaa n.150 potilasta. Kysynnässä ja tarjonnassa on epäsuhtaa, emmekä ole Hyvä vastaanotto-hankkeen puitteissa keksineet vielä ratkaisuja, joilla korjaisimme asian. 3.4 Lääkärien puhelinajat Lääkäreiden puhelinaikojen saatavuus on ollut huono ja lääkäreiden työajasta on mennyt suuri osuus puhelinaikojen hoitamiseen. Tasapainomittauksesta käy ilmi, että puhelinaikoihin on mennyt aikaa suunniteltua enemmän. Perustimme yhdessä Matinkylän terveysaseman kanssa moniammatillisen työryhmän, jossa pohdittiin keinoja ongelman ratkaisemiseksi. Ennen työryhmän kokoontumista lääkärit täyttivät seurantataulukkoa puhelinaikojen sisällöstä. Puolarmetsän terveysasemalla puhelinaikaseuranta epäonnistui työntekijöiden sairauslomien vuoksi, joten työryhmä käytti työskentelyn pohjana vain Matinkylän seurantaa. Työryhmä laati pelisäännöt puhelinaikojen varaamiseen ja tutkimustulosten antamiseen (liite 3). Sovimme tekevämme uuden seurannan puhelinajoista syksyllä 2011. 3.5 Lääkärien ajanvarauskirja Tiimimalliin siirryttäessä sovimme yhteisesti puhelinaikojen ja akuuttiaikojen määrästä. Terveysasemalla on marraskuusta 2010 lähtien yksi lääkäreistä aina ollut konsultoiva lääkäri, jota hoitajat voivat konsultoida tarvittaessa. Aiemmin konsultoivan lääkärin vuorot olivat puolen päivän mittaisia. Tiimimalliin siirryttäessä totesimme että vuoron on parempi olla kokonaisen päivän mittainen. Sovimme yhdessä, että konsultoiva lääkäri väljentää kyseisenä päivänä ajanvarauskirjaansa mahdollisuuksien mukaan ja varaa aikaa hoitajien konsultaatiolle. Myös tiettyjä toimistotöitä on keskitetty konsultoivalle lääkärille (Liite 4). 4 Pohdintaa Tilanne terveysasemallamme on pitkään ollut samanlainen kuin Ruotsissa Hyvä vastaanottotoimintaa aloitettaessa. Lääkärin kiireettömälle vastaanotolle pääsyssä on ollut pitkä viive, joka kuitenkin aiemmin pysyi suunnilleen samana, n. 3-4 viikkona. Hyvä vastaanotto-hankkeeseen lähtiessämme vaikutti siltä, että hankkeen tarjoamin keinoin voisi olla mahdollista nopeuttaa potilaiden pääsyä vastaanotolle purkamalla jono ja pyrkimällä löytämään pieniä muutoskohtia, joiden avulla jonoa ei uudestaan pääsisi kertymään. Vuoden 2010 lopulla jouduimme kuitenkin tilanteeseen, jossa jouduimme listaamaan potilaita palvelupyyntökirjalle odottamaan vastaanottoaikaa. Osittain tämä johtuu siitä, että aiemmin kaikkia potilaita ei oltu laitettu jonoon vaan ajantarpeen syntyessä omalääkäriä pyydettiin lisäämään vastaanottoaikoja. Potilaiden, joilla oli omalääkäri ja joilla ei ollut omalääkäriä, kohdalla käytäntö siis oli erilainen ja sitä yhtenäistettiin. Hyvä vastaanotto projektin myötä olemme huomanneet useita epäkohtia ja olemme pystyneet joihinkin niistä löytämään parannuskeinoja. Useita pieniä muutoksia on tehty ja ne ovat selkiyttäneet yhteisiä pelisääntöjä ja helpottaneet työtä terveysasemalla. Terveysasemalla siirryttiin omalääkärijärjestelmästä tiimimalliin 1.3.2011. Hyvä vastaanottohankkeen ajoittuminen samaan ajankohtaan on mahdollistanut sujuvan siirtymisen uuteen malliin, koska olemme seminaareissa pystyneet suunnittelemaan hyviä toimintatapoja myös tähän liittyen.

11 5 Liitteet Liite 1 VASTAANOTTOAIKOJEN ANTAMINEN HOITAJIEN AJANVARAUSKIRJOILLE: 10 15 min. 20 30 min. 45 min. 60 min. Rokotus / hlö Injektio (mm. Cohemin, influenssarokotus) DM- seuranta RR - seuranta PEF- ohjaus (iäkkäiden ens. PEFohjaus 40 min) Tartuntatauti-ohjaus (B-C-hepatiitti) Alkuohjaus - DM - kolesteroli - ylipaino - e-pillereiden aloitukset - ehkäisyasiat Salmonellat Ruokavalio-ohjaus Korvahuuhtelu Sandostatin-injektio Pendycin-injektio Vuosikäynti - dm-asiat - RR-potilas - astmaatikon käynti Rokotussuunnitelma koko perheelle o Haavanhoidot: 30 min. tai enemmän, riippuen haavan koosta ja laadusta o Tärkeää on, että ajanvarauksessa varataan juuri sopiva aika. Esim. jos hoitajan työohjelmassa on 30 min aika ja sitä käytettään injektion antamiseen, tulee loppuaika vapauttaa toiselle potilaalle (esim. toinen injektio, RR-mittaus). o Tavoitteena on, että sairaanhoitajan AVO-vastaanotolle pääsisi 1-2 viikon kuluessa.

12 Liite 2 PDSA-sykli: Blokkiajat Puolarmetsän ACT analysoi ja säädä - Matinkylän sairaanhoitajat tulevat mukaan ajanvarauskirjojen kokeiluun - Kokeilusta saatuja kokemuksia käytetään hyväksi suunniteltaessa lääkärien ajanvarauskirjoja PLAN - suunnittele - ajankäytön tehostaminen - tiimikokous ja kehittämistyöpäivä kartoitetaan Puolarmetsän sairaanhoitajien mielipiteet - sairaanhoitajien kanssa sovittu, että SH Katri kokeilee blokkiajanvarausta viikolla 18 parin päivän ajan - STUDY - mittaa DO toteuta - Puolarmetsän muut sairaanhoitajat tulevat mukaan kokeiluun kesäkuussa - toimintaa arvioidaan saatujen mittaustulosten perusteella ja kirjoista tehdään pysyvä käytäntö - SH Katrin kokemusten perusteella käydään läpi blokkiajanvarauskirjan sujuvuutta - Ajanvarauskirjoja muutetaan Katrin kokemusten perusteella - Terveyskeskusavustajat kertovat kokemuksia blokkiajanravauksen toimivuudesta

13 Liite 3 Lääkäreiden puhelinajat sekä tutkimustuloksista ilmoittamin Puolarmetsän terveysasemalla Jos potilas on menossa tutkimuksiin (lab, rtg) lyhyen ajan sisään, lääkäri ei saa käskeä potilasta varaamaan soittoaikaa toimistosta tuloksien kuulemiseksi, vaan varaa itselleen soittoajan. Toinen vaihtoehto on sopia potilaan kanssa, että tuloksista lähetetään kirje. Tuolloin lääkäri merkitsee omalle ajanvarauskirjalleen tulevaisuuteen muistutuksen tarkistaa tulokset ja lähettää kirje. Akuuttiasioissa yksinkertaisista tuloksista (esim. CRP, Hb, nieluviljely) voi ohjata potilaan soittamaan sairaanhoitajan soittoajalle. Tällöin lääkärin tulee merkitä hoito-ohjeet selkeästi sairauskertomukseen. Myös muista kokeista voi ohjata potilaan soittamaan sairaanhoitajan soittoajalla, mikäli suunnitelma ja ohjeet menettelystä mahdollisesti poikkeavien tulosten kohdalla on kirjattu selkeästi. Jos sairaanhoitaja ei osaa tulkita laboratoriovastauksia, merkitsee hän potilaan tutkimukset tilanneen lääkärin omalle ajanvarauskirjalle toimistoajalle ja ilmoittaa potilaalle vastauksen lääkärin kommentoitua tuloksia. Jos potilasta ohjataan menemään kokeisiin pitkän ajan esim. 3 tai 6 kk päästä, voi hänet ohjata varaamaan lääkärin soittoajan käytyään kokeissa. Myös tähän on vaihtoehtona kirjata niin selvät ohjeet, että myös sh voi antaa tulokset. Puhelinaikojen osalta tavoitteena on, että puhelinajoilla hoidettaisiin niille sopivia asioita, puhelinajan saisi lääkärille viikon sisään ja että puhelinajoilla ei olisi ylimääräisiä soittopyyntöjä. Puhelinaikaa varattaessa on HTA aina kirjattava! Puhelinaikaa ei saa varata seuraavissa tapauksissa: - potilas ei suostu kertomaan vaivaansa - asia vaatisi vastaanottoajan - ajan puutetta ei saa kiertää varaamalla soittoaika - potilas tarvitsee sairaslomajatkoa - potilas toivoo laboratoriokokeita tai muita tutkimuksia (esim. on käynyt yksityisellä joka määrännyt kokeita tai toivoo jotain kokeita tarkistettavan, vaikkei ole perussairautta joka tätä edellyttäisi tai toivoo tavallista hoitomallia tiheämpää kontrollointia). Tällöin hoitaja kirjaa sairauskertomukseen potilaan pyynnön ja perustelut sekä merkitsee potilaan lääkäreiden yhteiselle toimistotyökirjalle. Potilaalle kerrotaan, että tämä voi mennä tutkimuksiin, mikäli 2 viikon sisään ilmoitetaan näin. - Lääkärille ennestään tuntematon potilas tarvitsee B- tai C-lausuntoa, lähetettä kuljetuspalvelutukea varten tms. Mikäli lääkäri on nähnyt kyseisen potilaan jollakin laajemmalla käynnillä esim. vuosikontrollissa (ei akuuttiajalla), voi soittoajan varata tai konsultoida lääkäriä siitä, pystyisikö hän ilman käyntiä lausunnon kirjoittamaan.

14 Liite 4 Konsultoiva lääkäri Puolarmetsässä - konsultointivuoro kestää pääsääntöisesti päivän kerrallaan, poikkeustapauksissa vuoro kestää puoli päivää - konsultoivan lääkärin (omalle) ajanvarauskirjalle laitetaan kiireelliset toimistotyöt kuten vtija angiina-reseptipyynnöt.myös kylmiöön tuotujen vainajien kuoleman toteaminen erillisen ohjeen mukaan. - -Poikkeavat INR-arvot, joiden perusteella sairaanhoitaja ei osaa annostella Marevania, laitetaan konsultoivan lääkärin (omalle) ajanvarauskirjalle. - Keskiviikkoiltapäivisin ei aina ole konsultoivaa lääkäriä, mikäli on tärkeä koulutus tai kokous, johon kaikki lääkärit haluavat osallistua. - Konsultoiva lääkäri katsoo EKG:t jotka laboratoriohoitaja tuo tarkistettavaksi. Esim. jos EKG ehdottaa infarktidiagnoosia laboratoriohoitaja ei saa päästää potilasta lähtemään ennen kuin lääkäri on tarkistanut EKG:n.