Hyvä Potku Kempeleen terveyskeskus Vastaanotto Joulukuu 2014 syyskuu 2015

Transkriptio

1 Hyvä Potku Kempeleen terveyskeskus Vastaanotto Joulukuu 2014 syyskuu 2015 Työryhmä: Lähihoitaja Tiia Makkonen Sairaanhoitajat Jaana Huttula ja Suvi Kailaste Väestövastuulääkärit Mari Ojantakanen ja Ulla Koutaniemi Avopalveluiden osastonhoitaja Pirta Körkkö Johtava lääkäri Jouko Koskela 1

2 Sisällys 1. Johdanto 1.1 esittely ongelmat 4 2. Hyvä Potku 2.1 tavoitteet mittaukset toimenpiteet tulokset 8 3. Pohdintaa 10 Liitteet 3 kpl 2

3 1. Johdanto 1.1 Esittely, Kempeleen ja terveyskeskusvastaanotto Kempele on lähes asukkaan voimakkaasti kehittyvä Oulun kaupungin eteläinen naapurikunta. Kunnan visio on Yhteisöllinen Kempele elinvoimainen kasvukunta. Kempele on ollut yksi Suomen nopeimmin kasvavia kuntia luvulla kasvu on tasoittunut 1-2 prosenttiin vuodessa. Väestön vuosittainen 8-9 %:n vaihtuvuus tuo lisähaasteita palveluihin. Kempeleen tunnuslause on Hyvä kasvaa Kempeleessä. Väestön nuori ikärakenne on Kempeleen yksi ominaispiirre, liki puolet kempeleläisistä on alle 30 vuotiaita. Muuttoliike tuo Kempeleeseen pääasiassa nuoria lapsiperheitä, syntyvyys on korkea n /v, alle kouluikäisiä on n Tulevaisuudessa ikääntyneiden määrä kasvaa Kempeleessä poikkeuksellisen paljon, tähän vaikuttaa myös seniorikansalaisten muutto kuntakeskukseen. V 2014 Terveydenhuoltolain muutos eli kansalaisen vapaa terveyskeskuksen valintamahdollisuus on tuonut Kempeleen terveyspalveluiden piiriin kasvua jo n 250 henkilön verran (keskimäärin henkilöä/kk) ja tämä väestömäärä on tullut kunnan muun väestönkasvun lisänä. Kempeleen terveyskeskus toimii omana itsenäisenä toimintayksikkönä. Terveyskeskuskiinteistö on rakennettu v 1989 silloisen Vihiluodon ktt ky:n pääterveysasemaksi. Terveyskeskuksessa toimivat hoitaja- ja lääkärivastaanotot, virka-ajan päivystykset, laboratorio, röntgen, kuntoutus- ja fysioterapia, terveyskeskussairaala, terveydenhoito ja suunterveydenhoito. Lisäksi toimintoja on Ylikylän yhtenäiskoululla olevassa terveydenhuollon yksikössä, muilla kouluilla ja Tiilitorilla mielenterveystyö yhdessä sosiaalityön kanssa. Perheneuvola ja neuvolan perhetyö kuuluvat myös terveyskeskuksen palveluihin. Kunnan kasvun ja palveluiden monipuolistumisen myötä tilat ovat olleet jo pitkää ahtaat, terveyskeskuksen uudisrakentaminen ja saneerausremontti käynnistyvät syksyllä Terveyskeskuksen avovastaanottotoiminta on toteutettu v 2001 alkaen ns. maantieteellisen väestövastuun periaatteella. Aluksi alueille nimettiin sekä hoitajat ja lääkärit nykyisin väestövastuussa koskee lääkärien vastaanottotyötä. Väestövastuun säilyttäminen on ollut kuntalaisten ja poliittisen tahon toiveena, henkilökunnan kesken asiasta on ollut vaihtelevia mielialoja. Väestövastuulääkäreiden virkoja on yhdeksän ja ne ovat olleet pitkään vakituisten erikoislääkäreiden hoidettavina. Väestövastuulääkärit ovat ½- 1 päivää / viikko neuvoloissa, kouluja opiskeluterveydenhuollossa. Vastaanotolla on yhteensä neljätoista lähi- ja sairaan- 3

4 /terveydenhoitajan työsuhdetta. Hoitajien työsuhteissa on runsaasti osa-aikatyötä tekeviä ja tästä johtuen sijaisuuksia. Sairaanhoitajien osuutta on lisätty ja hoitajilla on omat erityisosaamisalueensa mm. kansansairauksien, hengitys- ja uniapnean, vanhusneuvolan, työttömien, opiaattikorvaushoidon ja ensihoidon parissa. Hoidontarpeen arviointi tehdään keskitetysti tk:n palvelupisteessä ja puhelimessa. Vastaanotolla on puheluiden takaisinsoittojärjestelmä ja sähköinen Kansalaisen ajanvaraus vastaanottoaikojen tarkastamista ja perumista varten. Terveyskeskussairaalassa toimii osastonlääkäri. Palveluasumisyksiköt ovat osastonlääkärin ja osittain väestövastuulääkäreiden hoidettavina. Kunnan alueella on useita yksityisiä asumispalveluyksiköitä, kunnalla ei ole omaa tuotantoa. Terveydenhuollon tehtävissä on erikseen yksi lääkärin virka ja lisäksi tk:ssa on määräaikainen YEK-vaiheen lääkäri ja lomien sijaislääkäreitä. Mielenterveyspalvelut ovat n kymmenen henkilön työyksikkö ja siellä työskentelee virkapsykiatri. Terveyskeskuksen vastuuryhmässä toimivat johtava hoitaja, avohoidon ja sairaalan osastonhoitajat, vastaava hammaslääkäri, vastaava psykologi ja johtava lääkäri, joka on samalla myös kunnan terveysjohtaja. 1.2 Ongelmat Kempeleen tk päätti lähteä Hyvä Potku- projektiin mukaan, kun hyväksi koettu työpaikka alkoi tuntua raskaalta ja kuormittavalta. Henkilökunnan yleinen väsyminen ja tyytymättömyys olivat lisääntymässä ja työhyvinvointi oli selvästi laskussa. Edellä mainitut seikat kuuluivat yleisesti kahvipöytäkeskusteluissa ja lisäksi mm. osa-aikaisten työntekijöiden osuus tuntui kasvavan ja sairaslomat olivat lisääntymässä. Erot eri väestöalueiden lääkäriaikojen saatavuudessa ja hoidontarpeen arviossa olivat suuret huolimatta siitä huolimatta, että mikään alue ei ole yleensä ilman aluelääkäriä. Sijaisia on saatu aina hyvin Kempeleen terveyskeskukseen. Ajanvarauskirjat pyrittiin pitämään auki 1+3 viikkoa eteenpäin ja usealla väestövastuualueella vapaat vastaanottoajat annettiin heti niiden luomisen jälkeen. Hoitajat joutuivat keräämään vastaanottoaikojen odottajista jonoa ja lisäksi oli yleistä, että päivystysajalla hoidettiin kiireettömiä asioita. Lääkäritasolla koettiin stressaavana omien ajanvarauskirjojen hallitsemattomuus. Omalääkärijärjestelmään kuuluen väestövastuulääkäri hoiti samaan aikaan päivystyspotilaita sekä 4

5 elektiivisiä potilaita. Saattoi käydä niin, että ambulanssi toi päivystys potilaan kesken kiireettömän vastaanoton, jolloin kiireetön vastaanotto kärsi ja toisaalta lääkäri joutui venymään ja ottamaan päivystys potilaan ylimääräisenä ajalle, jota potilaalle ei ollut varattu. Oli enemmän tapa kuin poikkeus, että lääkärin listalla oli ylimääräisiä potilaita. Hoitajat kokivat hoidontarpeenarvioinnin ongelmaksi. Eri väestövastuualueilla oli omat tapansa hoitaa asioita. Lisäksi avustajien piti hoitaa useita tehtäviä yhtä aikaa, joilloin keskittyminen hoidontarpeenarvioon oli hankalaa. Avustajat vastasivat puhelimiin, avustivat lääkäriä, toimivat ns. luukkuhoitajina ja pitivät samalla pienimuotoista vastaanottoa. Lisäksi avustajat postittivat kirjeitä ja varasivat aikoja mm laboratorioon ja röntgeniin. Avustajien huoneet olivat rauhattomia ja työhön oli hankala keskittyä. Väestövastuualueiden kasvu ja terveyskeskuksen pieneksi jääneet tilat eivät helpottaneet työtaakkaa. Tilat rajoittavat uusien väestövastuualueiden lisäämistä. Jouduttiin tilanteeseen, jossa ratkaisua jouduttiin miettimään muuten, kuin työntekijämäärää kasvattamalla. Päätettiin osallistua Hyvä Potku- projektiin ryhmällä, johon päätettiin ottaa mukaan avustajia, sairaanhoitajia ja lääkäreitä. Lisäksi osastonhoitaja ja johtava lääkäri lähtivät mukaan muutosta suunnittelemaan. 5

6 2. Hyvä Potku 2.1Tavoitteet Ensimmäisen seminaarin jälkeen työryhmä päätti asettaa tavoitteeksi lääkäriaikojen saatavuuden yhtenäistämisen, työhyvinvoinnin parantamisen, asiakastyytyväisyyden säilyttämisen ja ajanvarauskirjojen muuttamisen tarvetta vastaaviksi. Lisäksi päätettiin tehdä hoidontarpeenarvion ohjekirja ja puhelinpalvelut päätettiin järjestää uudelleen. Välittömästi ensimmäinen seminaarin jälkeen jatkettiin ajanvarauskirjaa 6 viikkoa eteenpäin ja T3- aikojen seuranta aloitettiin. Lääkäriaikojen saatavuus- ja työajan seurantamittaus suoritettiin Lisäksi aloitettiin työhyvinvoinnin mittaus Tavoitteeksi asetettiin T3 kiireetön aika 14 vuorokautta mennessä ja T3 puolikiireellinen aika 5 vuorokautta mennessä. Ajanvarauskirjojen muutos arvioitua tarvetta vastaavaksi tehtäisiin mennessä ja hoidontarpeenarvioinnin reseptikirjat tehtäisiin mennessä. 2.2 Mittaukset Lääkäreiden ja hoitajien tekemät mittaustulokset syötettiin tasapainolaskuriin. Mittauksia analysoitiin väestöittäin ja koko terveyskeskusta koskien. Huolimatta siitä, että väestöt on vuosittain tarkistettu ja pyritty asettamaan mahdollisimman samankaltaisiksi, pystyttiin toteamaan merkittäviä eroja kysynnässä ja saatavuudessa eri alueiden välillä. Myös T3-ajoissa todettiin merkittävät vaihtelut. Ajanvarauskirjat olivat päivystyspainoitteisia. Päivystystä oli suunniteltu ajanvarauskirjoille yhteensä 103 tuntia/viikko, kun kysyntä oli 72 tuntia/viikko. Kiireettömiä aikoja oli suunniteltu 58 tuntia/viikko, kun taas kysyntää oli 64 tuntia/viikko. Puhelinaikaa oli suunniteltu 29 tuntia/viikko, kun kysyntää oli 27,5 tuntia/viikko. Mittausviikoilla T3-ajan vaihtelu oli alueilla 9-42 vuorokautta ja mediaani 18,5-25,5 vuorokautta. 6

7 2.3Toimenpiteet Toisessa seminaarissa kävimme mittaustuloksia läpi ja mietimme niiden perusteella toimenpiteitä ongelmiemme ratkaisemiseksi. Ajanvarauskirjat pitäisi muokata mittaustulosten perusteella tarvetta vastaaviksi. Tavoitteena oli päästä hoitamaan päivystyspotilaat päivystysajoilla ja toisaalta helpottaa kiireettömän vastaanoton pitämistä. Lisäksi tarkoituksena oli parantaa hoitoon pääsyn tasa-arvoisuutta. Päädyttiin tekemään iso muutos ja muutettiin päivystys keskitetyksi lähtien. Tasapainolaskurin perusteella päivystäjien tarve on 2-3 lääkäriä aamu- ja iltapäivällä. Päivystyspotilaita ei enää hoidettu omalla väestövastuualueella. Elektiiviset vastaanotot hoidettiin kuitenkin edelleen omilla väestövastuulääkäreillä. Päivystävät lääkärit toimivat lisäksi sairaanhoitajien ja erikoistuvien lääkäreiden konsulttina. Ajanvarauskirjat muutettiin 15 minuutin blokkeihin. Päädyttiin siihen, että lääkäreillä on vain kahdenlaisia vastaanottoaikoja, kiireettömiä aikoja ja päivystysaikoja. Puolikiireellisiä aikoja ei luotu. Puhelinaikoja vähennettiin radikaalisti. Tavoitteena on opettaa potilaita käyttämään sähköistä Kansalaisen ajanvarausta ja Kanta-palvelua. Jatkossa lääkärit kommentoivat aiempaa tarkemmin tutkimustulokset ja jatkosuunnitelman YLE-lehdelle, josta hoitaja ja potilas voivat ne tarkistaa. Näin puhelinaikojen tarve pyritään vähentämään. Potilaita ohjattiin käyttämään Kanta-palvelua info-lomakkeen avulla sekä muistuttamalla tavattaessa. Hoidontarpeenarvion helpottamiseksi jokaiselle hoitajalle jaettiin pöydälle laminoitu ohjekirja. Tavoitteena oli yhtenäistää eri väestöalueiden tapaa hoitaa potilaita. Näin potilaita kohdellaan tasa-arvoisemmin ja toisaalta hoitajien työ helpottuu ajan annossa. Lisäksi ajan antoa painotettiin siten, että ns. hoitotakuuttomalle asioille (esim. todistus) ei anneta seuraavaa vapaata kiireetöntä aikaa, vaan ne siirretään 6 viikon jakson loppupäähän. Hoitajien työnkuvaa muutettiin Hyvä Potku-hankkeen aikana selvästi. Muutostyö oli aloitettu jo ennen projektin käynnistymistä. Avustajien työnkuvaa selkeytettiin siten, että heiltä poistettiin omat 7

8 väestöalueet. Avustajat ovat kiertävästi välillä luukkuhoitajana, puhelimessa, lääkärin avustajana ja toimenpidehoitajana. Näin pyritään turvaamaan avustajille työrauha. 2.4 Tulokset Hyvä potku-projektin tuloksia on toistaiseksi mitattu vain T3-ajalla. Lyhyen aikaa mitattiin myös työhyvinvointia, mutta alhaisen osallistumisprosentin vuoksi siitä luovuttiin. Yleinen mielipide lääkäreiden keskuudessa on, että työ on nyt mielekkäämpää, kun kiireettömiä aikoja on tarjolla helpommin. Lisäksi jatkuva paine ylimääräisistä potilaista on helpottanut. Jokainen lääkäri tekee viikossa 2-3 puolen päivän mittaista päivystysvuoroa sillä asenteella, että silloin voi olla kiire ja ylimääräisiä potilaita voi tulla. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että on pystytty varsin hyvin arvioimaan päivystysaikojen tarvetta eivätkä päivystysvuorot ole olleet liian ruuhkaisia. T3-ajat ovat yleisesti tasoittuneet eri väestövastuualueiden välillä ja lisäksi mediaani on selvästi pienentynyt. Tällä hetkellä T3-aika vaihtelee eri alueilla 3-16 vuorokauden välillä ja mediaani on 9,5 vuorokautta. Kesällä terveyskeskuksessa ei aiemmin juuri hoidettu kiireettömiä asioita, mutta kuluneena myös ei 8

9 kiireellisille kontrolleille ja todistusasioille jäi ajanvarausaikoja. Tällä onnistuttiin estämään syysrepun syntymistä. Hoitajat ovat myös olleet tyytyväisiä, kun potilaita ei tarvitse enää laittaa jonoon ja puhelimessa ei tarvitse enää tarjota eioota. Ajanvarauskirjat ovat varsin yksinkertaiset hallita. Avustajien työnkuvan muutokset on myös otettu varsin hyvin vastaan. 9

10 3. Pohdintaa Hyvä Potkun tuomat muutokset ovat olleet positiivisia. Projektin myötä muutokset kävivät nopeasti, koska muutokselle luotiin aikataulu ja siitä pidettiin kiinni. Projektiin osallistuneet henkilöt olivat innostuneita ja heillä kaikilla oli ideoita ja tahtoa muuttaa raskaaksi käynyttä, mutta mukavaksi koettua työpaikkaamme. Lisäksi muutos oli helppo toteuttaa, kun muutoksen takana oli myös ns. johtoporras. Myös projektin ulkopuolella oleva muu henkilökunta oli avoinna muutoksille ja esimerkiksi vastarintaa aikaa vaativille mittauksille ei kuulunut. Jatkossa on hyvä tarkastella edelleen T3- aikaa. Tällä hetkellä T3-aikamme on tavoitteessa, mutta jos T3-aika lähtee pysyvään nousuun, on syytä miettiä uudelleen toimintatapojamme. Lisäksi suunnitelmiimme kuuluu myös toteuttaa ns. tasapainolaskuri sairaanhoitajien työstä syksyn 2015 aikana. Hoidontarpeenarvion reseptikirjan sisältöä ja ajanvarausten pituutta pitää jatkossa vielä tarkentaa. Ongelmana on ollut myös se, mihin kaiken ylimääräisen työn (reseptit, palautteet jne.) ajanvarauskirjalla sijoittaa. Seuraavan vuoden aikana toimintaamme tulee hankaloittamaan terveyskeskuksen uudisrakentaminen ja saneeraustoimet. Toisaalta valmista lopputulosta olemme jo odottaneet monta vuotta. 10

11 liite 1. Kansalaisen ajanvaraus-infolomake KANSALAISEN AJANVARAUS = NETTIAJANVARAUS Kansalaisen ajanvarauksen kautta on mahdollista varata laboratorioaikoja ( ajanvaraus edellyttää voimassa olevaa laboratoriolähetettä ) tarkistaa ja perua ennalta annettuja kiireettömiä lääkärin vastaanottoaikoja. Kansalaisen ajanvaraustoiminta ei koske päivystys- eikä puhelinaikoja. Kansalaisen ajanvaraus löytyy nettiosoitteesta Verikoevastaukset ovat nähtävillä Omakanta-palvelussa 14 vuorokauden sisällä nettiosoitteessa: Palveluihin kirjaudutaan pankkitunnuksilla 11

12 Liite 2. Hoidontarpeenarvion ohjekirja PÄIVYSTYS 15 MIN - pitkittynyt ( yli 3 vk) /vaikeaoireinen hengitystieinfektio - korvatulehdusepäily - ihotulehdus ( ruusu, kynsivallintulehdus, märkärupi ) - allerginen reaktio - tules-ongelma ( tarvitsee lyhyen sairasloman) -vatsakivut akuutit -raskausajan oireet -vammat/murtumaepäily -haavat -pukamat PÄIVYSTYS 30MIN -hengenahdistus/rintakipu /rytmihäiriö ( hoitajalle ensin: EKG, sat, rr) -huimaus/yt lasku (hoitajalle ensin: EKG, sat, rr) -mielenterveysasia akuutti -migreeni/vaikea päänsärky -max-punktio -silmän akuutti oire ( ei sidekalvon tulehdus) KIIREETÖN VO 15 MIN -nivelinjektiot -korvakontrolli -murtumakontrolli -ehkäisyasiat/papakontrolli (jos iäkäs, varaa 30 min) KIIREETÖN VO 30 MIN -astmakontrolli ( pef+ spirometria etukäteen) -HTA, MCC, DM kontrolli ( etukäteen lab) -syöpäkontrolli ( pyydä etukäteen tutkimuksiin lähete) -krooniset tukielinvaivat -pitkittynyt/toistuva päänsärky 12

13 -uusi hormonikorvaushoito -ajokorttitodistus -kutsuntatarkastus( ensin th:lla ) -allergia-asiat -urologiset ongelmat -toistuvat vatsavaivat -raskauden keskeytys ( etukäteen hcg, klamydia) - C- ja B- lausunnot -mtt-kontrolli -toimenpiteet ( kierukka, patin/luomen poistot) -muistihäiriö epäily -menopaussikontrolli HOITUU KONSULTAATIOLLA ( res asiassa lapsen paino ) -rokotusasiat ( kts terveysportti) -aikuisen ylähengitystieinfektion lääke ( sinuiitti, tonsilliitti) -silmätulehdus -allergialääkityksen tehostus -kuukautisten siirto ( viimeiset ) -kihomatohoito -VTI 13

14 Liite 3. T3-aika