Hyvä vastaanotto Ylikiimingin terveysasema

Transkriptio

1 Hyvä vastaanotto Ylikiimingin terveysasema Työryhmä: Keränen Liisa, tkl Keränen Miia, sh Runtti Eeva, ph

2 SISÄLTÖ 1. Ylikiimingin terveysaseman esittely 2. Hyvä vastaanotto Suomessa ja Oulussa 3. Tilanne Ylikiimingissä ennen Hyvä vastaanottoa 4. Tavoitteet 5. Mittaukset & Tulokset 6. Kehittämistoimenpiteet 7. Mutkia matkassa 8. Tulevaisuuden näkymät Liitteet

3 1. Ylikiimingin terveysaseman esittely Ylikiimingin terveysasema on itäisin Oulun terveysasemista. Terveyspalvelut yhdistyivät Oulun kanssa vuoden 2008 alusta ja varsinainen kuntaliitos tapahtui Terveysasema sijaitsee 37km Oulun keskustasta. Terveysasemalla sijaitsevat lääkärinvastaanotto, lastenja äitiysneuvola, hammashoitola, laboratorio, kuntoutuspalvelut, puheterapia sekä mielenterveystoimiston yksikkö, hoitovälinejakelu kuuluu myös terveysasemamme palveluihin. Röntgen sijaitsee Oulussa avohoitotalossa. Ylikiimingin alue on laaja, pisimmillään potilaat tulevat terveysasemalle lähes 40km päästä. Julkisilla kulkuneuvoilla alueella on huono kulkea ja yhteydet Oulun keskustaan ovat haastavat. Terveysaseman alueella asuu n ihmistä. Väestö on iäkästä, mutta myös suuria lapsiperheitä on alueella paljon. Terveysasemallamme toimii tällä hetkellä 2 lääkäriä, toukokuussa 2013 aloittaa kolmas osa-aikainen lääkäri. Lääkärien lisäksi terveysasemalla on ollut yksi sairaanhoitaja, perushoitaja, terveyskeskusavustaja ja osastosihteeri. Marraskuussa 2012 aloitti terveysasemalla toinenkin sairaanhoitaja. Laboratorionäytteitä otetaan virallisesti kahtena päivänä viikosta Oys:n laboratoriohoitajien toimesta ja muina päivinä päivystysnäytteet ottaa oma henkilökunta. Työyhteisömme on pieni ja tiivis, mikä on sekä etu että haitta. Etuna näemme sen, että saamme helposti moniammatillista näkemystä asioihin, meidän on helppo hoitaa tiedonkulkua ja tunnemme toistemme vahvuudet ja heikkoudet hyvin. Pienessä työyhteisössä särkymävaraa on vähän ja lyhyetkin poissaolot vaikuttavat toimintaan. Tämän tulimme huomaamaan projektimme aikana valitettavan selvästi. Uhkana ovat tällä hetkellä Oulun kaupungin suunnitelmat muuttaa terveysasema hyvinvointipisteeksi ja sen myötä lääkäripalveluiden loppuminen, jolloin lähimmälle lääkäriasemalle tulisi osalla potilaista matkaa jopa 65km -80km. Sairaankuljetus lopetettiin alueeltamme vuoden vaihteessa. Ambulanssi tulee potilaan luo Kiimingistä, Muhokselta, Utajärveltä tai Oulusta. Viive kiireellisen hoidon aloittamiseen on jokaisessa vaihtoehdossa pitkä ja mahdollisuudet selvitä esim. sydänpysähdyksestä ovat olemattoman pienet. Alueen asukkaat ovat syystäkin huolissaan terveydenhuollon tilanteesta.

4 2. Hyvä vastaanotto Suomessa ja Oulussa Hyvä vastaanotto on alun perin Jönköpingin Qulturumissa kehitetty terveydenhuollon toimintatapoja kehittävä hanke, joka Suomessa otettiin käyttöön ensimmäisenä Espoossa Kaste-hankkeen myötä Hyvä vastaanotto hankkeessa pyritään kehittämään terveysasemien toimintaa niin, että potilas pääsee tarvitsemaansa hoitoon mahdollisimman nopeasti ilman jonotuksia ja mutkia. Kehitystyö aloitetaan ruohonjuuritasolta. Kehitystyöryhmä muodostuu moniammatillisesti vastaanoton henkilökunnasta ja näin pystytään kehittämään jokaisen ammattiryhmän toimintaa ja saadaan moniammatillista näkökulmaa tarvittaviin muutoksiin. Tavoitteena hankkeessa on mm. oppia hyödyntämään resurssejamme tehokkaammin ja pyrkiä parantamaan hoidon saatavuutta. Käytännössä tavoitteena on luoda mielekäs toimiva työympäristö, jossa sekä henkilökunta että asiakaskunta ovat tyytyväisiä. Oulun terveysasemista ensimmäisinä olivat mukana Kontinkangas, Höyhtyä, Tuira ja Keskusta syksyllä Syksyllä 2012 aloittivat hankkeen loput Oulun terveysasemat.

5 3. Tilanne Ylikiimingissä ennen Hyvä vastaanottoa Aloitimme Hyvä vastaanotto hankkeen syksyllä Edeltävänä keväänä meillä oli kolme täyspäiväistä lääkäriä, tosin yksi teki yhden päivän viikossa töitä toisella terveysasemalla. Tälle 2,8 lääkärin resurssille työmäärä on suunniteltu. Syksyllä 2012 lääkäreitä oli vain kaksi, kolmatta lääkäriä ei saatu. Loppuvuodesta virkaan valittiin kolmas lääkäri, joka on aloittamassa työt toukokuussa Lisäksi taloon tuli toinen sairaanhoitaja syksyllä 2013, joka toimi alussa osa-aikaisena kolme työpäivää viikossa. Vastaanoton toiminta oli luonnollisesti tavallista kiireisempää kahden lääkärin pyörittämänä. Toisen sairaanhoitajan saaminen kuitenkin kompensoi lääkärivajetta ja jo tuolloin aloimme ottamaan osan potilaista sairaanhoitajan vastaanoton kautta lääkärin vastaanotolle. Sairaanhoitajan vastaanottoaikoja oli hyvin saatavilla, jonotusaika sairaanhoitajan vastaanotolle oli keskimäärin yksi viikko. Yleisesti vastaanoton toiminnassa ei itse nähty suuria puutteita tai ehkä osattu nähdä parantamisehdotuksia. Vastaanottoajat menivät useiden viikkojen päähän vaikka varsinaista resurssipulaa ei ollut, muttei keinoja vastaanottoaikojen saatavuuden parantamiseen osattu löytää. Päivystyslistoilla oli sen vuoksi paljon kiireetöntä aikaa tarvitsevia potilaita, jotka eivät jaksaneet tai pystyneet odottaa montaa viikkoa. Lisäksi soittoajoilla oli potilaita, jotka olisivat tarvinneet vastaanottoajan. Ennen hyvä vastaanotto hanketta terveysasemallamme oli käytössä terveydenhoitajan aamuvastaanotto. Vähitellen aamuvastaanottoa alkoi hoitaa myös sairaanhoitaja yhtenä aamuna viikossa. Aamuvastaanotto oli potilaiden mielestä kätevä, koska sinne ei tarvinnut varata aikaa, kunhan vain ilmaantui paikalle ennen klo yhdeksää. Ongelmana oli kuitenkin se, että oikeasti kiireellistä hoitoa tarvitsevat potilaat jonottivat hiljaa muiden joukossa, eikä henkilökunta tiennyt kenenkään tulosyytä. Toiseksi esimerkiksi tikkienpoistoa tai korvahuuhtelua varten tulleet potilaat jonottivat turhaan, kun ajan varaamalla olisivat voineet tulla sovittuun aikaan ilman jonotusta. Osalla potilaista oli myös virheellinen käsitys, että muuta kautta ei pääse lääkärin vastaanotolle. Aamuvastaanottoa emme halunneet poistaa mm. sen vuoksi, että pelkäsimme puhelinsaatavuuden ruuhkautumista, vaikka puhelinsaatavuus oli terveysasemallamme ollut koko ajan erittäin hyvä. Ennen Hyvä vastaanottohanketta mitään suuria muutoksia ei käytännössä saatu itse tehdä vastaanottotoimintamme osalta, muutokset tulivat käskyinä ylemmältä tasolta ja niitä toteltiin, tykättiinpä niistä tai ei. Onneksi joitakin muutoskäskyjä saimme kuitenkin purettuakin, kunhan olimme niitä ensin suostuneet kokeilemaan. Ymmärrettävää on, ettei kaupungin

6 isoilla terveysasemilla toimivat muutokset ole välttämättä yhtä toimivia pienellä maalaisterveysasemalla, silti joskus muutosten edessä oli pakko taipua kokeilemaan. Esimerkiksi vuonna 2011 luotiin erillinen päivystyslista. Oulun kaupungin yhteisenä toimintamallina päivystysvastaanotolle käskettiin potilaita tulemaan ilman erillistä aikaa, tietty määrä potilaita käskettiin tulemaan klo 8 paikalla ja tietty määrä klo 10 odottamaan pääsyä lääkärille. Toimintamallia oli kehuttu paljon isoilla ruuhkaisilla asemilla, koska muutoksen jälkeen potilaat eivät enää valittaneet myöhästynyttä aikaansa tai odottamista. Meidän asemalla muutosta vastustettiin, koska potilasmäärät päivystysvastaanotolla olivat huomattavasti pienempiä, eikä meillä nähty tarpeellisena eikä järkevänä istuttaa potilaita odottamassa yhtä aikaa aulassa. Suuren ongelman tässä tekivät myös suuret lapsiperheet, joille oli hankalaa tulla paikalla odottamaan tällaista epämääräistä aikaa. Mallia kokeiltiin lyhyen aikaa, mutta pian siirryttiin takaisin meillä paremmin toimivaan ajanvaraukseen. Ennen hanketta yhtenä ongelmana asemallamme oli myös potilaiden lääkärikeskeisyys. Potilaat halusivat ajan nimenomaan lääkärille, eivätkä olisi suostuneet ensin hoitajan vastaanotolle. Suurin osa jatkokontrollikäynneistä tuli lääkäreille. Lääkäreillä oli myös erittäin paljon soittoaikoja, joista moni olisi hoitunut samalla tavalla hoitajan soittamana. Pitkäaikaissairauksien hoitomallit oli kyllä luotu, mutta niiden käyttö oli vielä vajaata. Yhtenäisten työtapojen puute on näkynyt haasteena toiminnassa. Selkeitä yhteisiä sääntöjä ei ollut, meneekö päivystyksellistä tutkimista vaativa potilas ensin hoitajalle vai suoraan lääkärille, näin ollen lääkärin listalle tuli usein päivystyspotilaita, joiden asiat olisivat hyvin hoituneet sairaanhoitajankin vastaanotolla.

7 4. Tavoitteet Hyvä vastaanotto hankkeessa ideaalitavoite oli kiireettömän vastaanottoajan saaminen potilaalle seitsemässä päivässä. Me asetimme oman tavoitteemme siten, että kiireettömän vastaanottoajan potilas saisi kahden viikon sisään mennessä. Toinen tavoitteemme oli, että kaikki määräaikaiskontrollit hoidetaan ensin hoitajalla ja hoitaja ohjaa potilaan lääkärin vastaanotolle vain tarvittaessa. Aikataulu toiseen tavoitteeseen oli Puhelinsaatavuudelle ei luotu tavoitetta, koska puhelinsaatavuus ei ollut ongelma. Myöskään sairaanhoitajien vastaanoton saatavuudelle ei luotu tavoitetta, koska sairaanhoitajien aikoja meillä oli hyvin saatavilla.

8 5. Mittaukset ja tulokset Ensimmäiset mittaukset tehtiin viikolla 45 ja 46 marraskuussa Lääkärit seurasivat toteutunutta ajankäyttöään viiden minuutin tarkkuudella ja hoitajat mittasivat lääkäriaikojen kysyntää sekä puhelimitse ja ajanvarausluukulla. (Kaavakkeet liite 1, liite 2. ) Lisäksi pidimme tukkimiehen kirjanpidolla lukua siitä, mikä oli työn keskeyttävä konsultaatioiden määrä, peruuttamattomat poisjäännit ja itse annetut ajat potilaille. Kaikkia kaavakkeita testattiin yhtenä päivänä ennen mittausten aloittamista. Lisäksi keskiviikkoisin mitattiin T3-arvoa, eli aikaa, jolloin on kolmas kiireetön vastaanottoaika saatavilla. Fiilis -kysely vastaanoton toiminnasta kerättiin myös lähes viikoittain. Keskiarvona vastaanoton henkilökuntamme työfiilis on ollut 7,5. Fiiliksessä näkyi selvä notkahdus useiden sairauslomien takia keväällä KUVA1. Kolmas kiireetön vapaa vastaanottoaika lääkärille. Kuvassa 1. nähdään vuodenvaihteessa muutettujen vastaanottokirjojen selvä parannus saatavuuteen. Keväällä 2013 mittauksia ei tehty erittäin huonon lääkäritilanteen vuoksi, jolloin lähinnä terveysasemamme yritti selviytyä pakollisesta. Viikolla 19 näkyy jo kolmannen lääkärin tulon positiivinen vaikutus saatavuuteen.

9 KUVA 2. Kolmas kiireetön vapaa vastaanottoaika sairaanhoitajille. Sairaanhoitajan saatavuus on asemallamme ollut yleensä oikein hyvä. Kuvassa 2. nähdään, että alkuvuodesta 2013 toisen sairaanhoitajamme yllättävän pitkän sairasloman takia sairaanhoitajan saatavuus tekee ison piikin. Tasapainolaskuri näytti (kuva 3.) mittausten jälkeen yllättävän tuloksen: Balanssi jää reilusti plussan puolelle, eli kahden viikon seurannassa kysyttyjä aikoja oli vähemmän kuin suunniteltuja. Todellisuudessa oikein järjestettynä, meillä pitäisi olla resursseja hoitaa kaikki hoitoa kysyvät ja tarvitsevat potilaat. KUVA 3. Kysynnän ja suunnitellun työn tasapaino

10 Tasapainolaskurilla pystyimme myös havainnollistamaan erot eri viikonpäivien välillä. Tiedossa oli kyllä, että maanantaisin päivystysaikojen kysyntä on runsaampaa kuin muina päivinä, mutta muidenkin viikonpäivien erot kysynnän suhteen olivat yllättävän suuria. Kuvassa 4. havainnollistuu, että maanantaisin ja tiistaisin päivystysaikojen kysyntä on runsasta, keskiviikkoisin huomattavasti vähäisempää ja loppuviikosta kuitenkin selvästi vähäisempää kuin alkuviikosta. KUVA 4. Kysyntä eri viikonpäivinä. Kysyntä potilaiden lukumääränä 2 viikon ajalla. Mielenkiintoista oli myös havaita suunniteltujen ja toteutuneiden ajankäyttöjen erot eri vastaanottolajien välillä. Kuvasta 5. näkee, että päivystysaikoihin tarvitaan tai vaaditaan enemmän aikaa kuin on suunniteltu, kuten myös kiireettömään vastaanottoon menee hieman enemmän aikaa kuin on ollut tarkoitus. Ensimmäisissä mittauksissa päivystyksen osuus on lähes kaksinkertainen kiireettömään vastaanottoon nähden. Tätä suhdetta muutimmekin huomattavasti jatkossa. Reseptien tekoon käytettiin aikaa vähemmän kuin oli suunniteltu.

11 KUVA 5. Suunnitellun ja toteutuneen ajankäytön erot. KAPACITET - Graf 1 Aamuvastaanoton tarpeellisuuden arviointia varten teimme mittauksen Teimme tähän lomakkeen (Liite 3), johon merkittiin neljään eri sarakkeeseen potilaat tukkimiehen kirjanpidolla. Mittasimme, onko potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan (eli tarvitsee ajan hoitajalle heti tänään), olisiko potilas kuulunut suoraan päivystävän lääkärin listalle, olisiko potilas kuulunut kiireettömänä joko lääkärille tai hoitajalle vai olisiko asia voitu hoitaa kokonaan puhelimessa. Mittauksen perusteella totesimme, että potilaat olivat usein ns. väärässä paikassa ja potilaan asia olisi ollut järkevämpi hoitaa ajanvarauksen kautta.

12 6. Kehittämistoimenpiteet Kehittämistoimenpiteisiin otettiin varaslähtö jo hyvä vastaanotto hankkeen alussa. Neuvolaaikoja muokattiin jo ensimmäisessä hyvävastaanottoseminaarissa siten, että normaalit neuvolakäynnit lyhennettiin 20 minuutin mittaisiksi. Lisäksi sairaanhoitajan vastaanottoa tehostettiin siten, että päätettiin siirtää kaikki määräaikaiskontrollit, esimerkiksi muuten perusterveet astmaatikot ja verenpainetautia sairastavat potilaat käymään sairaanhoitajalle ja sen jälkeen vain tarvittaessa lääkärille. Lisäksi päätettiin siirtää osa lääkärille tulevista jatkokontrolleista hoitajille, esimerkiksi korvakontrollipotilaista soveliaat tulivatkin kontrolliin hoitajalle eikä lääkärille. Myös esim. verenpainelääkityksen aloituksen jälkeen kontrollikäynti tai soitto alettiin järjestää hoitajalle. Varsinaisia kehittämissuunnitelmia ja toimenpiteitä saimme alkaa tekemään toisen seminaarin jälkeen, kun mittaustulokset ja tasapainolaskurin tulokset oli käyty läpi. Pieni työyhteisömme sekä pieni ja aktiivinen HYVIS-työryhmämme mahdollisti sen, että isojenkin muutosten tekeminen kävi aikataulullisesti helposti ja nopeasti. Toinen seminaari pidettiin marraskuun 2012 lopulla, jolloin saimme jo seminaarin aikana tehtyä uudet viikkotyöohjelmat asemamme kahdelle lääkärille. Muutimme työohjelmia siten, että otimme käyttöön blokkiajanvarauksen kiireettömille vastaanottoajoille, joissa yhden blokin pituus on 15 minuuttia. Näin jokaista potilasta kohden varattiin sopiva vastaanottoaika tarpeen mukaan 15 minuutista 60 minuuttiin. Poistimme puskuriaikoina toimineet lyhyet toimistoajat keskeltä päivää ja muutimme toimistoajan olevaksi yhtenä pidempänä aikajaksona päivän lopulla. Lisäsimme kiireetöntä vastaanottoaikaa huomattavasti lääkäriä kohden viikossa ja vähensimme päivystysaikaa eri päiviltä kysynnän mukaan, esimerkiksi maanantaisin päivystysaikoja kysyttiin paljon, mutta keskiviikkoisin hyvin vähän. Vähensimme myös Muistola-dementiakodin lääkäriajan pituutta, koska lähes koskaan kierrolla ei kulunut niin paljoa aikaa kuin oli suunniteltu. Nämä uudet työohjelmat otimme käyttöön joulutauon jälkeen jo heti tammikuussa Puhelinaikoja vähensimme merkittävästi uusilta kirjoilta. Aiemmin puhelinaikoja oli lähes päivittäin ja lääkärit kokivat puhelinajat työläiksi ja monesti aikaa haaskaavaksi, koska usein asiat eivät olisi vaatineet nimenomaan lääkärin kanssa keskustelua. Pidimme kuitenkin puhelinaikoja kirjoilla yhdelle päivälle viikossa, koska jonkin verran puhelinaikoja kuitenkin koimme tarvitsevamme. Otimme puhelinaikojen korvaajaksi käyttöön hoitajien puhelinkirjan, johon lääkärit voivat siirtää asioita hoitajien soitettavaksi.

13 Määräaikaiskontrollit ja jatkokontrollit alettiin entistä tehokkaammin ohjata sairaanhoitajan vastaanotolle. Aiemmin mm. terveydenhoitaja oli tilanteesta riippuen katsonut jonkin verran isompia korvakontrollilapsia, mutta Hyvä vastaanotto hankkeen myötä luotiin parempi ohjeistus ko. asiaan. Nykyisin lääkäri sanelee tai kirjoittaa korvatulehduslapsen tekstiin tuleeko korvakontrolli lääkärille vai hoitajalle sekä iän että myös yhteistyökyvyn tai muiden komplisoivien tekijöiden mukaan. Lisäksi esim. verenpainepotilaiden jatkokontrollit ohjataan mahdollisuuksien mukaan hoitajalle joko soittokontrollina tai käyntinä. Tarvittaessa hoitaja konsultoi lääkäriltä jatkoista. Aamuvastaanotto lopetettiin Asiasta ilmoitettiin aulassa olevalla julisteella ja puskaradion mukana viesti kulki myös tuohon aikaan terveyskeskuksessa asioimattomille potilaille. Pelkäsimme puhelinsaatavuuden heikentyvän, kun potilaat alkaisivat soittaa aikoja hoitajankin vastaanotoille ja tämän vuoksi aamuvastaanotolta vapautunut hoitaja oli aamulla ensimmäisen puoli tuntia myös puhelimeen vastaamassa ruuhkan purkuna. Potilaat oppivat nopeasti kaiken asioinnin toimivan ajanvarauksella ja mitään ongelmia aamuvastaanoton lopettamisessa ei koettu. Hyvä vastaanotto hankkeen aikana muuttui myös se, että osa selkäkipuisista potilaista alettiin ohjata fysioterapeutin arvioon lääkärin vastaanoton sijasta. Fysioterapeutille ohjattiin nimenomaan komplisoitumattomat uudet eli aiemmin terveet selkäkipupotilaat. Tämä on myös lisännyt lääkärin aikojen saatavuutta, kun yksi potilasryhmä ainakin osittain on poistunut päivystysajoilta. Toimintamalli kuuluu Oulun kaupungin uusiin kokeiluihin, eikä siis ollut varsinaisesti osa Hyvä vastaanotto -kehittämistoimenpiteitä.

14 7. Mutkia matkassa Hyvä vastaanotto vuosi tai lukukausi on pian lopuillaan ja se vuosi on mennyt todella nopeasti. Seminaarien aikana meillä on ollut aina paljon intoa ja ideoita ja paljon asioita on saatu muutettua. Vuosi on kaiken kaikkiaan ollut kuitenkin koko terveysasemalle todella rankka, koska koko lukukausi (toukokuun alkuun saakka) on tehty töitä työvoimapulan alla. Koska terveysasemamme on niin pieni, tekee yhden lääkärin poissaolo yli 30 prosenttia vähennystä lääkärin vastaanottoaikoihin ja se näkyy kyllä arjessa. Ylityötunteja on kertynyt paljon, kun on ollut pakko venyä puuttuvan lääkärin saappaisiin. Mahdollisesti sen vuoksi sairastelujakin on ollut edellistä talvea enemmän ja lyhyitä sairauslomia jouduttu pitämään. Keväällä 2013 jouduimme luomaan toisen lääkärin yhtäkkisen poissaolon vuoksi selviytymissuunnitelman ja terveysasemaa pyöritettiin kolmen viikon ajan yhden lääkärin voimalla. Kaikki kiireettömät vastaanottoajat jouduttiin perumaan, että saatiin hoidettua päivystyksen lisäksi pakolliset neuvolat, kotisairaanhoito ja hoivaosasto. Näin ollen kevät kerrytti meille runsaasti reppua ja myös pysäytti hetkellisesti kaiken kehitystoiminnan. Lisäksi keväällä oli toisen sairaanhoitajan pitkästä sairauslomasta johtuen myös erittäin vaikea pyörittää potilaat sairaanhoitajan vastaanoton kautta, koska sairaanhoitajan kaikki aika meni päivystyspotilaiden kanssa. Tämä hankaloitti entisestään vastaanottotoimintaa. Kokopäiväisen terveydenhoitajan muuttuminen puolipäiväiseksi näkyi myös vastaanottotoiminnan kuormittumisena. Kehitystoiminta on kaiken kaikkiaan koko vuoden raskauden takia ollut muutenkin ennemminkin ajoittaista kuin jatkuvaa, eikä hyvis-palavereja ole pystytty aikataulujen takia mitenkään pitämään säännöllisesti.

15 8. Tulevaisuus Tulevaisuus näyttää kuitenkin onneksi lupaavalta. Vihdoin, vuoden odotuksen jälkeen, kolmas lääkärimme aloittaa työt Reppu häviää kuin itsekseen kun kolmannelle lääkärille saadaan kirjoihin täytettä ja T3-saatavuus tipahti heti noin 3 viikon päähän. Koko työyhteisömme alkaa huokaista helpotuksesta. Jatkossa, kun on aikaa keskittyä muuhunkin kuin jatkuvaan kiireeseen ja päättymättömään rästityölistaan, pääsemme varmasti kehittämään vielä edelleen vastaanottotoimintaamme. Uusia mittauksia emme pystyneet vuoden aikana laajemmin tekemään, joten ensi syksylle pystymme varmasti mittaamaan uudestaan kysyntää ja kysynnän eroja eri viikonpäivien suhteen ja muutenkin järkeistämään edelleen uusia ajanvarauskirjojamme. Hyvä vastaanotto projekti on opettanut meille työkalut, joilla hallita omaa ajankäyttöä ja vastaanottotoimintaa ja tämän ensimmäisen opetteluvuoden jälkeen pääsemme todellisuudessa kokeilemaan omia kykyjämme ja mahdollisuuksiamme. Lääkärien palavereja on muutettu ja lisätty alkavaksi toukokuussa 2013 siten, että lääkäreiden oma perjantain palaveri muuttuu maanantai-aamuun toteutettavaksi kahden viikon välein. Tämä on käytännössä hankaloittava muutos maanantai-aamun ruuhkaa ajatellen. Lisäksi erikoistuville on suunniteltu myöskin maanantai-aamulle palaveria toiselle terveysasemalle. Tulevaisuudesta mainittakoon vielä sen verran, että mahdollisesti terveysasemamme lakkautetaan lähivuosina kaikesta kehityksestä huolimatta. Aika näyttää.

16 Liite 1. TOTEUTUNEET LÄÄKÄRIN TOIMINNOT YLIKIIMINKI LÄÄKÄRI: PVM: KIRJAA MINUUTTEINA AJANKÄYTTÖSI 5MIN TARKKUUDELLA: LVO PÄIV PUH RES KOULUTUS & MEETINGIT SIIRTYMÄAJAT (KOULUTUKSIIN YMS) TAUOT (RUOKA, KAHVIT, LÄÄKE- EDUSTAJA) NKM: NEUVOLAT, KOULU, KSH, MUISTOLA PÄIVÖLÄ (MYÖS PÄIVÖLÄN TOIMISTOTYÖ) TUKKIMIEHENKIRJANPIDOLLA SEURAAVAT: HOITAJILTA TULEVAN KONSULTAATIOIDEN MÄÄRÄ (JOKA KESKEYTTÄÄ MUUN TYÖN HETKELLISESTI): PERUUTTAMATTOMAT POISJÄÄNNIT: ITSE ANNETUT AJAT POTILAILLE:

17 Liite 2. KYSYNNÄNMITTAUS YLIKIIMINKI PVM: Ajanvaraus lääkäriajoille tänään: LVO Lääkko Päiv+ppäiv Puh Ei ole antaa aikaa Ajanvaihto (meistä johtuva syy) Ohjaus muualle Hoitajan vastaanotolta lääkärille menevät / konsultaatiot lääkärille: (vain aamu & päivävastaanotolla kirjattavat) Pelkkä resepti Lääkäri katsoo hoitajan huoneessa (Huom! Lääkärin huoneeseen siirtyvät kirjataan ylempään taulukkoon!)

18 Liite 3. AAMUVASTAANOTON POTILAIDEN HOIDONTARPEEN ARVIOINTI: PVM: Potilas oikeassa paikassa oikeaan aikaan (=tarvitsee ajan hoitajalle tänään): Potilas olisi kuulunut suoraan päivystävälle lääkärille: Potilas olisi kuulunut kiireettömänä hoitajalle tai lääkärille: Potilaan asia olisi hoitunut puhelimitse (esim. sairaan lapsen hoitolomatodistus)