Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä. Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät

Transkriptio

1 Lapsen tukitoimet osaksi kehitysympäristöjä Helena Heimo Valtakunnalliset neuvolapäivät

2 Veeti, 4½ v. Aamu alkaa sillä, ettei Veeti suostu pukemaan vaatteita päälle. Pitää olla aina tietyt sukat ja samat vaatteet. Veetin pitäisi syödä aamupala pk:ssa, mutta hän alkaa kinuta keittiössä kaakaota. Ollaan jo myöhässä, eikä Veeti suostu laittamaan haalaria. Lopulta äiti raahaa huutavan Veetin ilman haalaria autoon ja vie pk:tiin. Pk:ssa pukeminen helpompaa kuvien kanssa. Veetiä harmittaa jäädä pk:iin ja hänellä on nälkä. Hoitaja auttaa pöytään. Veetin on vaikea istua paikallaan, vaikka tuolilla on aktivaatiotyyny. Aamupalan jälkeen Veetin paikka jää sotkuiseksi. Leikkituokio alkaa hyvin, mutta sitten Veeti heittää kaveria autolla ja syntyy iso riita. Veetin ei osaa kertoa, mitä tapahtui, ihan niin kuin hän ei pysty kertomaan viikonlopustakaan aamupiirissä. Sanat eivät löydy ja toisten on vaikea saada Veetin puheesta selvää. Ulkona Veeti jää sivuun leikeistä, hän on hidas ja kaatuukin välillä. Veeti ei ymmärrä leikin sääntöjä ja jää helposti leikkimään hiekkalaatikolle omia leikkejään. Viikosta toiseen vanhemmat saavat kuulla paljon kielteistä palautetta Veetin päivästä. Hoitaja luettelee monessako riitatilanteessa Veeti on ollut. Kallen äitikin sanoo, ettei Veetin saa antaa leikkiä Kallen kanssa. Äidillä on ikävä ja keinoton olo. Isä ei ole huolissaan, vaan sanoo ettei äiti ole riittävän jämäkkä Veetin kanssa. 2

3 Miten autamme yhdessä Veetiä? Vanhemmat pyydetään keskusteluun päiväkotiin. Huomataan, että vaikka Veetin käyttäytyminen on vähän erilaista kotona ja päiväkodissa, huoli on yhteinen. Vanhemmat varaavat ajan neuvolaan ja päiväkodissa laaditaan yhdessä vanhempien kanssa kuvaus lapsesta. Siinä tuodaan ilmi Veetin vahvuudet ja ne asiat, joissa hän tarvitsee tukea päivittäisessä arjessaan. Alueneuvolan lääkäri tapaa Veetin ja vanhemmat. Yhdessä terveydenhoitajan kanssa he suosittelevat psykologi n, puhe- ja toimintaterapeutin tutkimuksia. Työntekijät käyvät päiväkodissa havainnoimassa Veetiä ja konsultoimassa henkilökuntaa. Päiväkodissa otetaan lisää kuvia ja vaatteiden kiitorata käyttöön, ruokailutilanne siirretään pieneen pöytään ja Veetille annetaan sivunojallinen tuoli. Veetin omaa mielipidettä aletaan kysyä esim. ruokailussa. Kun tutkimukset valmistuvat kootaan lasten kuntoutustyöryhmä, jossa luodaan yhteinen käsitys Veetin tilanteesta ja tarpeista. Kokouksessa kuunnellaan vanhempien huolta ja laaditaan suunnitelma. Siinä on tavoitteet ja työnjako, sovitaan seurannasta ja yksilöllisestä puhe- ja toimintaterapiasta, jotka jaksotetaan. Psykologi tapaa vanhempia muutaman kerran ja terapeuttien konsultaatio päiväkotiin jatkuu. Neuvolan seurantakäynnillä vanhemmilla on rauhallisempi mieli. Hei tietävät, miten Veetin kanssa kannattaa toimia ja arki sujuu helpommin. Päiväkodissakin Veetillä menee jo vähän paremmin. Terveydenhoitaja keskustelee vielä nukkumaanmenoasioista ja neuvoo antamaan Veetille pienen suolapalan heti herättyä niin, että poika jaksaa aamutoimet paremmin ja pärjää päiväkodin aamupalaan asti 3

4 Lasten kuntoutustyöryhmä on asiakaslähtöinen, lapsen ja perheen verkoston kokoava, tulosyksikkörajat ylittävä rakenne 4

5 Lähellä ja yhdessä pystytään parhaaseen Huolesta tukeen prosessi, lapsen tue tarpeen arviointi ja suunnittelu yhdessä vanhempien kanssa moniasiantuntijuuteen perustuen Periaatteita: Varhainen tuki on vaikuttavaa, siksi tukemisen pitää alkaa heti niillä keinoilla, jotka on käytettävissä lapsen arjessa Vanhemmat ovat lapsen arjen asiantuntijoita Lisäksi tarvitaan ammattilaisia, jotka tuntevat lapsen ja perheen sekä ympäristön olosuhteet ja mahdollisuudet, pelkät lausunnot eivät riitä Yhteinen ymmärrys lapsen tilanteesta, yhdessä tehty suunnitelma ja sovittu työnjako auttavat kaikkia toimimaan lapsen parhaaksi 5

6 Lasten kuntoutustyöryhmät 2012: prosessi 1. Huoli lapsen monialaisesta tuen tarpeesta, ohjataan neuvolaan, neuvola lähettää jatkotutkimuksiin, konsultoidaan tarvittaessa arvioijia Tuki alkaa kasvuympäristössä Lähete, keskitetty ajanvaraus 2. Arviointitiimin moniammatilliset tai erilliset tutkimukset, (psykologi, terapeutit, lääkäri) 3. Palaute vanhemmille, keskustellaan alustavasti lktrkäytännöstä, yhteenvedot ja yhteys koordinaattoriin Effica- viesti yhteenvedon päältä 7. LKTR: Laaditaan lapsen tukitoimisuunnitelma, jatkotutkimustarve, hoitotukihakemus, tukitoimien peruste päivähoidolle, seurannan tarve, jne. (lääkäri pj, nimetty terveydenhoitaja kirjaa, vanhemmat, kelto, lastentarhanopettaja, terapiapalvelujen edustajat) 6.Koordinoiva toimistosihteeri kutsuu 5. Lisätutkimukset tarvittaessa (lääkärin tutkimus tai muut) 8. a Päivähoidon päätökset ja lapsen varhaiskasvatussuunnitelma 8. b Tarkennetut terapiasuunnitelmat tarvittaessa Erikoissairaanhoidon tutkimukset, tarkennettu kuntoutussuunnitelma 4. Koordinaattorin työskentely Asiantuntijalääkäri 9. Sovitut tukitoimet käynnistyvät 10. Seuranta sovitusti neuvolassa/varhaiskasvatuksessa/ terapioissa (tarvittaessa lktr) Siirtyy tarvittaessa varhaiskasvatuksen prosessiin 6

7 Onnistumisen eväitä Johtaminen Ohjausryhmä muodostuu tulosyksiköitten johtajista Koordinointi Koordinaattori ja toimistosihteerin työpanos Koulutus Ohjeet, lomakkeet jne. Jatkuva parantaminen, asiakkaat mukana Monitoimijainen rukkasryhmä seuraa, arvioi, kehittää, PDSA Asiakaspalaute 7

8 Tavoite: Palvelut mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mahdollisimman lähellä lapsen arkea. Tuemme esim. konsultaation avulla peruspalveluita niin, että lapsen ja perheen tuki voi toteutua lähellä arkea. Pois lähettämisen kulttuurista matalan kynnyksen yhteistyöhön! 8