NOKIAN KAUPUNKI Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2011 Kaupunginvaltuuston hyväksymä 12.12.2008
Nokian kaupunki Talousarvio 2009 Taloussuunnitelma 2009-2011
Kannen kuva: Kotikaupunki kasvaa kanssasi -kuvakilpailun satoa: Nyt mennään. Kuvaaja: Tapio Perttunen, Myllyhaan päiväkodin lapsia Taitto: Marita Gröndahl Painopaikka: Nokian kaupungin keskustulostamo 2008
SISÄLLYSLUETTELO I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT 4 1. Nokia2005+ -visio 4 2. Kehittämisstrategiat 4 3. Vision ja strategioiden toteutumisen seuranta 7 4. Menestystekijät ja johtamisen kohteet sekä tavoitetasot vuodelle 2007 8 II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 10 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset perustelut 10 2. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut 12 3. Lopputulos numeroina 15 4. Konsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle 2009 15 5. Talousarvion sitovuus 16 6. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet 19 6.1. Hallintokeskus 19 Tampereen aluepelastuslaitos 25 6.2. Perusturvakeskus 27 6.3. Kasvatus- ja opetuskeskus 39 6.4 Vapaa-aikakeskus 51 6.5. Tekninen keskus 63 Sivu 7. Tuloslaskelma 85 8. Investoinnit 87 9. Rahoituslaskelma 95 LIITTEET: Vakanssipaketti 2009 97 Kaupunginvaltuuston talousarviopäätös Talousarvion täytäntöönpano-ohjeet
I TALOUSARVION JA TALOUSSUUNNITELMAN STRATEGISET LÄHTÖKOHDAT Nokian kaupungin strategia uudistettiin viimeksi vuonna 2005. Strategia Nokia 2006-2016 on antanut suuntaviitat sen jälkeisille talousarvioille, myös tälle talousarviolle ja taloussuunnitelmalle. Talousarviovuonna strategia uudistetaan uuden valitun valtuuston päätöksin. 1. Visio Nokia 2016 Nokia on vetovoimainen ja taloudellisesti vakaa kaupunki, jonka menestys perustuu vahvaan teollisuuteen ja yritystoimintaan. Nokialaiset asuvat viihtyisässä kaupungissa, jossa hyvää elämää tukevat palvelut tuotetaan asiakaslähtöisesti. Nokia on elinvoimainen ja aktiivinen yhteistyökumppani kuntakentän muutoksissa. 2. Kehittämisstrategiat 2.1 Kustannustehokkaasti tuotetut palvelut Nykytila Tampereen seutukunnalla ollaan siirtymässä palveluiden tuottamisessa vaiheeseen, missä seutuhallinto koordinoi palveluyhteistyön kehittämistä. Seutuyhteistyö kehittää samalla kunnan omaa palvelutuotantoa vertailujen ja vuorovaikutuksen avulla. Seutuyhteistyö lisää myös edellytyksiä palveluiden vaihtoehtoisten tuottamistapojen käyttöönotolle. Seutuyhteistyötä palveluiden tuottamisessa kehitetään kuntien tarpeista käsin. Seutukunta nähdään myös luontevana palvelumarkkinoiden kehittämisalueena. Palveluiden tuottamismalli voi muuttua kesken strategiakauden kunta- ja palvelurakenne muutosten käynnistyttyä. Strategiakautena palveluiden kehittämiseen kohdistuu kovia kehittämispaineita; hallituksen suunnittelema palvelurakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus toteutunee tämän ajanjakson aikana. Sen lisäksi tulee huomioida kuntien oma tarve muuttaa palveluiden tuottamistapoja kustannus- ja tehokkuussyistä. Kuntien tehtävä on tulevaisuudessakin vastata palveluiden laadusta ja saatavuudesta. Palveluiden tuottaja voi olla jokin muukin kuin kunta. Yksityiset palvelualan yritykset ja kolmas sektori on kannustettava nykyistä laajemmin tuottamaan palveluita. Tulevaisuudessakin palveluiden kustannusten vertaaminen ja palveluiden tilaaminen pysyy kunnan omassa kontrollissa. Tämä edellyttää kunnissa tilaajaosaamisen vahvistamista. Johtamisen kohteet 1. Asiakaslähtöisiä ja laadukkaita palveluita järjestetään seudullisesti yhteistyössä, lähipalvelut tuotetaan paikallisena tuotantona 2. Seutuyhteistyö perustuu tasavertaisuuteen, ja osallistuminen eri hankkeisiin pohjautuu kunnan omaan tarpeeseen 3. Palvelumarkkinoita kehitetään seudullisesti 4. Luodaan seudullinen seurantamalli, missä kiinnitetään erityisesti huomiota kustannustehokkuuteen. Mallin avulla saadaan ennakointitietoa palvelujen tuotantotapojen kannattavuudesta. Tavoitteet johtamisen kohteille visiokauden loppuun saakka Sisäasiainministeriön kaavailema palvelurakenneuudistus sekä kuntarakenneuudistus vauhdittavat kuntayhteistyön järkiperäistämistä. Verkostojärjestelmän kehittäminen kuntien välillä on tärkeää. Samalla on pohdittava, miten kuntien välistä yhteistyötä voidaan toteuttaa taloudellisesti niin, etteivät yhteistyön hyödyt huku hallinnoimisesta ja verkostoitumisesta aiheutuneisiin kuluihin. Visiokauden loppuun mennessä on saatu aikaan toimiva järjestelmä tuottaa keskeisiä kuntien palveluita yhteistyössä. Yhteistyöllä on saavutettu säästöjä hajautettuun järjestelmään verrattuna. Kustannusten kehitystä toimintojen osalta pystytään seuraamaan ja vertaamaan. 2.2 Osaaminen Tässä strategiassa osaamisen tarkastelu on rajattu kaupunkiorganisaatioon. 4
Nykytila Nokian kaupungissa on aloitettu strateginen ohjaus, mutta se ei ole vielä täysin jalkautunut valmiutena strategiseen ajatteluun kaikilla organisaatiotasoilla. Organisaatiorakenne on ollut vuosia lähes muuttumaton, joten uuden toimintakulttuurin mukanaan tuomiin haasteisiin ei ole ollut tarvetta vastata. Nykytilanteessa tarvittava osaaminen on hallinnassa, mutta tulevaisuudessa tarvittavaa visioon pohjautuvaa osaamista ei ole määritelty. Ei myöskään sitä, mitä toimenpiteitä tavoitetilan saavuttamiseksi tarvitaan. Henkilöstön osaamistason kartoitus on aloitettu muun muassa atk-osaamisen alueella ja sen perusteella on järjestetty koulutusta. Tämänkaltainen toiminta ei ole kuitenkaan riittävän laajaa ja kaikkia osaamisalueita kattavaa. Kaupungissa on myös aloitettu henkilökohtaiset arvioinnit, joilla vaikutetaan henkilöstön palkkaukseen. Tämä työ on vasta alkuvaiheessa ja osaamisen palkitseminen ei vielä saavuttanut sitä mittaa, että järjestelmää voitaisiin pitää kannustavana. Johtamisen kohteet: 1. Henkilöstön uudistuminen ja työkyky aloitteellisuus ja työtyytyväisyys 2. Organisaation rakenteiden, prosessien ja kulttuurin kehittäminen strategisena kokonaisuutena, strategioiden jalkauttaminen käytäntöön 3. Tulevaisuuden osaamisvaateiden tunnistaminen ja henkilöstökoulutuksen tehostaminen 4. Ydintoimintoihin liittyvän hiljaisen tiedon hyödyntäminen ja uudistuminen Tavoitteet johtamisen kohteille visiokauden loppuun saakka: Organisaatio ja henkilöstö ovat kyenneet irrottautumaan vanhasta ja henkilöstö toimii hyvässä vuorovaikutussuhteessa uudessa toimintaympäristössä. Osaamisen ylläpito ja laajentaminen joustavat palvelutarpeiden ja toimintaympäristöjen muuttuessa. Nokian kaupunkiin on luotu johtamis- ja ohjausjärjestelmä, joka kehittää osaamista jatkuvasti ja joka tukee myös henkilöstön itseohjautuvuutta. Strategiset tavoitteet osaamistarpeiden osalta asetetaan yhteistyössä virkamiesten ja luottamusmiesten kanssa. Organisaatiossa osataan käyttää tehokkaasti prosesseja hyödyksi siten, että kuntalaiset saavat palvelunsa edullisemmin ja tehokkaammin. Toiminnan ja arviointijärjestelmän mittaamisessa käytetään tasapainotettua mittaristoa. Koulutuksessa ja muissa toimintaympäristöissä on ymmärretty yrittäjyyskasvatuksen merkitys työntekijöiden osaamisen ja yritystoiminnan kehittämisen tukijana. Kansainvälistymisestä aiheutuvat muutostarpeet osataan ottaa huomioon palveluita järjestettäessä. Visiokauden lopussa organisaatiossa on lisätty strategisen ajattelun valmiuksia kaikilla organisaatiotasoilla. Lisäksi on kartoitettu mitä ja miten kuntalaisten palveluja aiotaan tulevaisuudessa järjestää ja kehittää. Osa palveluista järjestetään seudullisina palveluina hyödyntäen olemassa olevaa osaamista sekä osaamista kehitetään uudistuvan palvelutarjonnan vaatimusten mukaisesti. 2.3 Kaupunkiympäristö Nykytila Nokia on entistä selkeämmin osa Tampereen seutua. Työmatkaliikenne seutukunnalla on vilkasta. Tällä hetkellä seudun liikenneverkon taso ei ole tyydyttävä, mutta siihen on tulossa korjausta. Nokia on viime vuosina kasvanut voimakkaasti: Nokian uudet asuinalueet ovat tavoiteltuja, tonttien hakijoita on aina huomattavasti enemmän kuin tontteja on tarjolla. Uudet asuinalueet ovat viimeisteltyjä ja korkeatasoisia, myös vanhoja alueita kunnostetaan määrärahojen puitteissa. Asukasluvun kasvun ja vilkkaan elinkeinoelämän seurauksena liikenne on kasvanut ja siihen verrattuna liikenneturvallisuus Nokialla ei ole tyydyttävällä tasolla. Tällä hetkellä suurelta osaa haja-asutusaluetta puuttuu vesihuolto. Vesihuollon kehittämiseksi on hyväksytty vesihuollon kehittämissuunnitelma. Tampereen seudun jätevedet puhdistetaan useassa puhdistamossa. Luonnonympäristö on Nokian suuri vetovoimatekijä. Ympäristön tila on hyvin kartoitettu ja arvokkaimmat kohteet ovat suojelun piirissä. Ilman laatu on hyvä tilapäisiä hajuhaittoja lukuun ottamatta. Johtamisen kohteet 1. Suunnitellusti toteutettu teollisuus- ja asuntotonttitarjonta 2. Valtatie-3:n infrastruktuurin rakentaminen 3. Liikenneturvallisuuden ja viihtyisyyden parantaminen 4. Vesihuollon kehittäminen 5
Tavoitteet johtamisen kohteille Väkiluvun kehitys on rajattu noin prosenttiin vuodessa. Tämä on merkinnyt noin 300 asukkaan vuosittaista muuttovoittoa. Kaupunki on pystynyt luovuttamaan noin 50 omakotitonttia vuosittain. Lisäksi kaavoituksella on turvattu myös kerrostalotonttien tarjonta. Yksityisten omistamaa maata on kaavoitettu yhdyskuntarakennetta tiivistävillä alueilta. Liike- ja teollisuustontteja on luovutettu Porintien pohjoispuoliselta alueelta, josta on tullut seudun vetovoimaisin elinkeinoalue. Liikenne Tampereen seudulla on sujuvaa. Valtatie-3 ja siihen liittyvät kokoojakadut on rakennettu. Liikenneturvallisuudessa on panostettu erityisesti kevyenliikenteen turvallisuuteen ja liittymien toimivuuteen. Liikenneturvallisuuden parantuminen on osaltaan tulosta hyvin tehdystä asennekasvatustyöstä. Tätä työtä on tehty yhdessä koululaitoksen, poliisin ja liikennesuunnittelun kanssa. Kaavoituksessa on otettu johdonmukaisesti huomioon myös joukkoliikenteen tarpeet. Vesistöjen tilaan ja ilman laatuun kiinnitetään huomiota. Kaupungin yleisilme on huoliteltu ja kaikessa rakentamisessa huomioidaan esteetön kulku. Myös rantojen siisteyteen on panostettu. Hajaasutusalueet ovat vesijohdon piirissä. Seudullista vesihuoltoyhteistyötä on tiivistetty naapurikuntien kanssa, millä taataan puhtaan veden riittävyys ja jätevesien asianmukainen puhdistaminen. 2.4 Teollisuus ja yritystoiminta Nykytila Nokia profiloituu seutukunnalla vahvana teollisuuskaupunkina. Teolliset työpaikat ovat viimeisen kolmen vuoden aikana vähentyneet ja palveluiden työpaikat lisääntyneet. Työpaikkojen yhteismäärä on kuitenkin pysynyt suunnilleen samana. Yritysten määrä on koko seutukunnassa kasvussa. Suurten yritysten liiketoiminta on kehittynyt myönteisesti, mutta työpaikkamäärät ovat jonkin verran laskeneet. Nokialla on ollut muihin Tampereen ympäristökuntiin verrattuna huomattavasti suurempi työpaikkaomavaraisuusaste, mutta se on suuren muuttovoiton johdosta viime vuosina laskenut. Kaupan toimitiloja on rakennettu ja tullaan rakentamaan huomattavasti lisää. Näin ollen palvelutyöpaikat lisääntyvät. Nokian keskustan kehittymiseen on kaupungin toimesta kiinnitetty erityistä huomiota kehittämissuunnitelman laatimisen jälkeen. Kaupungin investoinnit keskustassa ovat vilkastuttaneet yksityisten kauppa- ja asuntorakentamisinvestointeja. Kilpailukykyisiä yritystontteja ei ole pystytty riittävästi kaavoittamaan. Moottoritien rakentamispäätös lisäsi yritystontti kysyntää Kankaantakana. Nokian ja Tampereen kaupungit ovat päättäneet rakentaa yhteisen yli 500 hehtaarin Kolmenkulman yritysalueen Kankaantaan ja Myllypuron väliselle kaupunkien raja-alueelle. Johtamisen kohteet 1. Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen ja parantaminen 2. Uusien yritysalueiden käynnistäminen 3. Keskustan kehittäminen yhteistyössä keskusyrittäjien kanssa. 4. Elinkeinopoliittinen seutuyhteistyö Tavoitteet johtamisen kohteille Visiokauden loppuun mennessä Kolmenkulman alueesta on tullut uusi suuri työpaikka-alue, jonne on sijoittunut monipuolista yritystoimintaa. Pitkäniemen alueelle on syntynyt monipuolista ammatti- ja aikuiskoulutusta ympäristörakentamisen koulutus- ja tutkimuskeskushankkeen (VERTE) myötä. Pitkäniemen alueelle on sijoittunut myös uusia yrityksiä ja yliopistojen tutkimustoimintaa. Keskustassa ja Saviselän alueella kauppapalvelut ovat voimakkaasti lisääntyneet ja kehittyneet. Samalla myös palvelutyöpaikat ovat lisääntyneet. Edellä kuvattujen muutosten myötä myös työpaikkaomavaraisuusaste on saatu uudelleen nousuun. Seudullisessa yhteistyössä on laadittu yhteisesti hyväksytty elinkeinopoliittinen ohjelma ja on pystytty kehittämään nykyistä konkreettisempia yhteistyömuotoja työvälineiksi kentälle. 2.5 Vetovoima ja elämänlaatu Nykytila Nokia on osa voimakkaasti kasvavaa Tampereen kaupunkiseutua. Vuotuinen väestökasvu on viime vuosina ollut jopa 500 henkilöä. Nokia-nimen ja kansainvälisen Nokiakonsernin yhteys kiinnostaa jatkuvasti tiedotusvälineitä ja matkailijoita. Kaupungissa ei kuitenkaan ole paikkaa, jossa asiaa voitaisiin esitellä. Nokian monipuolinen luonto on asukkaille itsestäänselvyys, mutta sen suo- 6
mat virkistäytymismahdollisuudet tunnetaan huonosti. Kulttuuri- ja vapaa-ajanpalveluiden merkitys ihmisten hyvinvoinnin ja kotoutumisen edistäjänä korostuu muuttovoittoisilla paikkakunnilla. Tässä vihreässä teollisuuskaupungissa on tehdasyhteisön alusta lähtien harrastettu aktiivisesti kulttuuria ja liikuntaa. Yhteisöllisyyttä tukevat toiminnot auttavat muodostamaan paikallisidentiteettiä, joka perusnokialaisilla on selvä. Nokia hoitaa palvelunsa mallikkaasti, mutta itsestään ääntä pitämättä. kevyen liikenteen väylien viherrakentamiseen. Uuden kirjastorakennuksen yhteydessä on edistetty teollisen perinnön tallentamista ja saavutettavuutta kokoamalla teollisuusperinteeseen painottuva tutkijoille avoin kotiseutuarkisto, johon yhdistyy näyttelytila. Tilassa esitellään Nokian kehitystä teollisuuspaikkakuntana ja tarjotaan mahdollisuus tutustua kaupungin taidekokoelmasta kulloinkin esillä olevaan näyttelyyn. Johtamisen kohteet 1. Strategiaa tukeva viestintä 2. Kulttuuri- ja vapaa-ajan mahdollisuudet 3. Nokialle ominaisten piirteiden esille tuonti kaupunkikuvassa 4. Luovuus ja innovatiivisuus Tavoitteet johtamisen kohteille Pehmeiden vetovoimatekijöiden merkitys korostuu kasvuseudulla, jossa on useita kuntia tarjoamassa samankaltaisia asuinmahdollisuuksia. Kaupungin strategisia tavoitteita tukeva viestintäohjelma on laadittu ja sitä käytetään tehokkaasti. Kaikki kaupungin kannalta tärkeät kohderyhmät ja heille suunnatut kohdennetut perusviestit on määritelty. Kaupungin palvelutuotannossa on sisäistetty asiakaslähtöisyys ja henkilökohtaisen kontaktin merkitys. Uusien asukkaiden asettumista on edistetty tarjoamalla erityisesti lapsiperheille ja nuorille suunnattuja kulttuuri- ja vapaaajanpalveluita. Lapsille suunnatut palvelut kokoaa yhteen Lasten Nokia -brändi, joka tunnetaan koko maassa.. Kaupunkilaisten luovuutta ja innovatiivisuutta edistetään sekä järjestämällä tähän tähtäävää ohjattua toimintaa kaikenikäisille että tarjoamalla asukkaille toimivia vaikutuskanavia. Nokialle ominaisten maisemallisten ja rakennetun ympäristön piirteitä on korostettu kaupunkikuvassa inventoimalla keskustaalue ja eri aikoina syntyneet omaleimaiset kaupunginosat, laatimalla ajantasaiset asemakaavat säilyttävine merkintöineen ja laatimalla korjaustapaohjeet. Kuntalaisten omaehtoista liikkumista on kannustettu kiinnittämällä huomiota kohtauspaikkojen ja 3. Vision ja strategian seuranta Strategian kehittämisstrategiat, johtamisen kohteet ja tavoitteet ovat suoraan linkitetty talousarvion ja suunnitelman tavoitteiksi. Tavoitteiden toteutumista seurataan valtuustotasolla osavuosikatsauksissa sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Seurantajärjestelmänä käytetään tasapainoisen onnistumisen (balance scorecard) menetelmää, jolla varmistetaan tarkastelunäkökulmien monipuolisuus. Nokia 2016 strategian tarkastelunäkökulmat ovat: - palveluiden asiakasvaikuttavuus - prosessit ja rakenteet - henkilöstö ja osaaminen sekä - talous Jokaiselle tarkastelunäkökulmalle on määritelty menestystekijät, joissa tulee onnistua, jos kaupunki aikoo kehittyä strategian mukaisesti. Tarkastelunäkökulmat ja kahdeksan menestystekijää on kuvattu alla olevassa kaaviossa. Menestystekijöille määritellään vuosittain mitattavia ja luotettavasti arvioitavissa olevia johtamisen kohteita, jotka toimivat menestystekijän saavuttamisen mittarina. Johtamisen kohteena olevalle toiminnalle määritellään lopuksi tavoitetasot talousarviovuodelle sekä vastuuhenkilöt, jotka huolehtivat vuositavoitteen toteutumisesta. Menestystekijät, johtamisen kohteet sekä tavoitetasot ovat valtuustoon nähden sitovia. 7
4. Menestystekijät ja johtamisen kohteet sekä tavoitetasot 2009 TALOUS 1. Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Seudullisen suunnitelman jalkauttaminen Hämeenkyrö-yhteistyö Marjamäki Virtanen Marjamäki Kaupungin puolelta on luotu valmius liittymiselle alueelliseen kuvantamiskeskukseen. Hankinta- ja logistiikkayhteistyön aloittaminen seudullisena Tampereen kanssa on valmisteltu sopimustasolle. Paras-hankkeen sote-isäntäntäkuntamallia varten vertaillaan Nokian ja Hämeenkyrön toimintatapoja ja kustannuksia esim. Maisemahankkeen mittareilla. Vesihuoltoyhteistyö on aloitettu Latva Strategiaa toteuttavat investoinnit Johry Investointiohjelma on päivitetty. 2. Yritysten toimintaedellytykset Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Verte Moisio Yrityspuiston toiminta on käynnistynyt ja rakennus 15 on käytössä. Vertellä on päivitetty kehittämissuunnitelma. Kolmenkulman alueen rakentaminen ja markkinointi Työvoimatarpeeseen vastaaminen koulutuksella Latva Moisio Rahikkala Erkkilä Kolmenkulman alueelle on päivitetty toteuttamissuunnitelma. Kalkun ja Koukkujärven alueet ovat käynnistyneet. Kolmenkulmantie on rakennettu. Kolmenkulman keskeinen alue kehittyy tilaa vievän kaupan merkittäväksi keskukseksi. Kaupunki on mahdollistanut kolmen pisteen koulutuksen Nokialla. Hoiva-alan koulutus on alkanut Vertessä. PROSESSIT JA RAKENTEET 3. Kaupungin oman palvelurakenteen uudistaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Vapaa-aikasektori Vammaispalvelujen kokonaisuus palvelurakenteen muuttuessa Kirkko-Jaakkola Nieminen Marjamäki Ollinpoika Uuden organisaatio- ja toimintamallin mukainen toiminta on käynnistynyt ja uudet tehtäväkuvaukset on laadittu. Kehitysvammahuollon avopalvelut ovat toimiva osa vammaispalvelun kokonaisuutta (koko henkilöstön tehtäväkuvat on tarkistettu vastaamaan uutta palvelurakennetta ja organisaatiouudistus on toteutunut talous- ja henkilöstöhallinnon osalta) 8
4. Prosessien suorituskyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Kuntalaisten palveluketjujen toimivuus palvelukeskusten johtajat Haataja Palvelukeskukset ovat kukin valinneet 3-5 prosessien läpimenoaikaa, palvelun toimitusaikaa ja varmuutta edistävää asiaa. PALVELUIDEN ASIAKASVAIKUTTAVUUS 5. Toimivat lähipalvelut Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Asiakastyytyväisyyden parantaminen nykyisiin palveluihin Asukkaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Laajennettu johry palvelukeskusten johtajat Mittaristo on luotu. Kiinnitetään väestön huomio painonhallintaan ja motivoidaan heitä siihen. Perusturvan mittari: BMI/kouluterveyskysely ja Prowellness ohjelma 6. Asukkaiden elinympäristö Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Oma Nokia yhteistyön toimintatavan luominen Rahikkala Moisio Yhteistyökumppani on valittu ja toiminta aloitettu. Vesihuollon varmuus Latva Vesihuollon toimintasuunnitelmaa on toteutettu aikaisemmin hyväksytyssä aikataulussa. Kaupunkisuunnittelu kasvavassa kaupungissa (kasvun hallinta ja ohjaaminen) Latva johry On laadittu uudet ohjeet hajarakentamiseen. Uusille asuntoalueille on aikataulutettu toteuttamissuunnitelma. HENKILÖSTÖ JA OSAAMINEN 7. Uudistuminen ja työkyky Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Kunta-10 tulosten mukainen toiminta Ikäohjelman toteuttaminen Koskinen Koskinen Haataja On valittu ja seurattu 1-3 kehittämiskohteen parantamista. On toteutettu terveysliikunta-pääteema (toteutus näkyy koulutuskalenterissa ja Ikinäätäohjelmassa). 8. Osaamisvaateisiin vastaaminen Johtamisen kohde Vastuuhenkilö Tavoitetaso 2009 Osaamisohjelman toteuttaminen Koskinen Haataja Esimieskoulutusosio on valmis. Ohjelma on laajennettu koko henkilöstöön. Luottamushenkilökoulutus Haataja Koskinen Luukko Uudet päättäjät on koulutettu koulutusohjelman mukaisesti. 9
II TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 1. Talousarvion ja taloussuunnitelman yleiset perustelut Yleiset talousnäkymät Talousarviota laadittaessa maailman rahamarkkinat ovat täydellisessä myllerryksessä. Rahoitusmarkkinahäiriön laajuus ja kaikki sen reaalitaloudelliset vaikutukset eivät ole vielä kokonaan näkyvissä. Siksi lähivuosien talousnäkymiä on erittäin vaikea arvioida. Monet myös niistä kotikutoisista riskeistä, joiden on nähty uhkaavan Suomen talouskehitystä, ovat joko toteutuneet tai näyttävät toteutuvan lähiaikoina. Tällaisia ovat metsäteollisuuden ylikapasiteetin purkautuminen ja raaka-aineiden saantia koskevat ongelmat, inflaation kiihtymisestä aiheutuvat kasvavat kustannus- ja hintapaineet sekä rakennusalan hiipuminen. Yritysten ja luotonoton kustannukset ovat kasvaneet lähes kaikkialla, ja pankit ovat yleisesti tiukentaneet luotonantonsa ehtoja sekä euroalueella että Yhdysvalloissa. Keskeisillä osakemarkkinoilla kurssit ovat romahtaneet samalla, kun rahoitusmarkkinoiden ja erityisesti pankkisektorin tilaan liittyvät epävarmuudet ovat yhä huolestuttaneet sijoittajia. Suomessa asuntojen hintojen nousu on hiipunut tai kääntynyt jo laskuun varsinkin pääkaupunkiseudulla. Suomen bruttokansantuote kasvoi ripeästi vuonna 2007, mutta kasvu hidastui vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla. Kasvun arvioidaan edelleen hiipuvan vuoden loppua kohden ja vuonna 2009. Kansainvälisen talouden taantuma heikentää vientisektorin kasvumahdollisuuksia vaikka dollarin vahvistuminen euron suhteen saattaakin avata uusiakin mahdollisuuksia. Hitaimman kasvun arvioidaan ajoittuvan vuoteen 2009. Kansainvälisen talouden heikkeneminen näkyy täydellä voimalla Suomen kotimaisessa tuotannossa vasta vuonna 2009, jolloin viennin kasvu hidastuu tuntuvasti ja tuonti voimistuu. Yksityisen kulutuksen kasvu hidastuu, mutta säilyy silti kohtuullisen vahvana. Julkisen kysynnän vaikutus kasvun vaihteluun pysyy hyvin pienenä. Työllisten määrä kasvoi edelleen nopeasti vuoden 2008 ensimmäisellä puoliskolla, kun etenkin nuorten ja ikääntyneiden työllisyysaste nousi. Pitkään jatkuneen työllisyyden paranemisen arvioidaan kuitenkin pysähtyvän vuoden 2008 lopulla ja vuosiksi 2009 ja 2010 ennustetaan enintään nollakasvua. Muun muassa rakennusalalla työvoiman määrän ennakoidaan vähenevän. Työvoiman tarjonnan supistuminen kannustanee yrityksiä pitämään kiinni nykyisestä henkilöstöstään, mikä vaimentaa myös kasvun hidastumisen vaikutuksia työttömyyteen. Julkisen talouden ylijäämä on ollut vahva jo pitkän aikaa. Talouden kasvun hiipuminen, tuntuvat veronkevennykset, eläkemenojen kasvu ja julkisen palvelutuotannon nousevat kustannukset heikentävät julkisen talouden rahoitustasapainoa tulevina vuosina. Valtion velkaantuminen vähenee kuitenkin edelleen. Inflaatio on kiihtynyt huomattavasti energian ja elintarvikkeiden hintojen nousun sekä alkoholi- ja energiaverotuksen kiristymisen vuoksi. Inflaation ennustetaan olevan 4 prosenttia vuonna 2008, mutta hidastuvan sen jälkeen. (Lähteenä mm.: Suomen Pankin Talouden näkymät julkaisu 2/2008) Kuntatalouden näkymät Kuntien talouden neljännesvuositilaston mukaan kuntien toimintamenot kasvoivat kuluvan vuoden ensimmäisellä vuosipuoliskolla peräti kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan ajanjaksoon. Kunta-alalla viime vuoden loppupuolella saavutetut neuvottelutulokset virka- ja työehtosopimuksista ovat nopeuttaneet merkittävästi kunta-alan palkkasumman kasvua vuoden 2007 viimeisestä neljänneksestä alkaen. Vuonna 2007 kunta-alan palkkasumma kasvoi ennakkotietojen mukaan 4,2 %. Sopimuskorotusten tason ja ajoituksen ohella mm. liukumat ja työpanoksen muutokset vaikuttavat siihen, miten paljon kunta-alan palkkasumma tänä ja ensi vuonna kasvaa. Kuntien ja kuntayhtymien palkkasumma on lisääntynyt alkuvuonna lähes seitsemän prosentin vuosivauhtia. Koko vuonna palkkasumma kasvanee yli kuusi prosenttia. Kunta-alan ansiotasoindeksi kohoaa tänä vuonna keskimäärin 5,3 %. Ensi vuonna palkkasumman kasvuvauhti hidastuu sopimuskorotusten johdosta. Ansiotasoindeksi kohonnee kuitenkin 3,7 prosenttia ensi vuonna. Kunta-alan palkkasumman arvioidaan kasvavan 10
myös henkilöstön lukumäärän lisäyksen sekä rakennemuutosten johdosta. Kunta-alan kustannustaso kohoaa tänä vuonna melko nopeasti verrattuna viime vuosien kehitykseen. Esimerkiksi peruspalvelujen hintaindeksillä mitattuna keskimääräinen vuotuinen kohoaminen on ollut vuosina 2003 2007 noin kolmen prosentin luokkaa. Tänä vuonna kustannustason arvioidaan nousevan 4,7 %. Ensi vuonna peruspalvelujen hintaindeksin ennustetaan kohoavan 3,2 %. Kunnallisveron tilitykset ovat kohonneet kuluvan vuoden tammi-elokuussa lähes seitsemän prosenttia. Nopeaa kasvua selittää muun muassa yleisen taloudellisen toimeliaisuuden jatkuminen vilkkaana, mikä on näkynyt sekä yritysten hyvänä tuloskehityksenä että työllisyyden paranemisena. Koko kansantalouden palkkasumma on kasvanut ennakkotietojen mukaan tämän vuoden tammiheinäkuussa kahdeksan prosenttia verrattuna edellisen vuoden vastaavaan jaksoon. Kunnallisveron tilitysten suhteellinen kasvu edellisestä vuodesta on 7 %. Ensi vuonna kunnallisveron tilitykset lisääntyvät kolmisen prosenttia. Ansiotulojen nimellinen kasvu jatkuu kylläkin suhteellisen ripeänä eli 5½ %, mutta kunnallisverotuksessa toteuttavat verokevennykset vähentävät kunnallisveron tuottoa. Eläketulojen verotusta kevennetään kunnallisverotuksen eläketulovähennystä korottamalla. Valtionverotuksen ansiotulovähennys kumotaan ja tilalle ehdotetaan käyttöön otettavaksi uusi työtulovähennys. Vähennys tehdään ensisijaisesti valtion verosta. Jos valtion vero ei riitä vähennyksen tekemiseen, loput vähennetään muilta veronsaajilta. Kuntien ensi vuoden verotuottomenetyksiksi arvioidaan 236 miljoonaa euroa. Verotulomuutoksia kunnille aiheuttavat lisäksi mm. kotitalousvähennyksen nostaminen sekä matkakuluvähennyksen omavastuun nousu. Nämä yhteensä yllämainitut 374 miljoonan euron verotulomenetykset vuonna 2009 kompensoidaan kunnille sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuusprosenttia korottamalla. Kuntien yhteisöveron tilitysten arvioidaan alenevan jonkin verran ensi vuonna suhdanteiden heikentyessä. Kiinteistöveron tuotto lisääntynee ensi vuonna viitisen prosenttia. Nokian kaupungin talouden lähtökohdat ja näköalat Vuoden 2008 talousarviokirjaa kirjoitettaessa voitiin todeta, että Nokian kaupungin asukkaiden ja yritysten taloudellinen tilanne on ennätyksellisen hyvä. Nyt sen sijaan kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden sekasortoinen tilanne ja ennustettu talouden taantuma aiheuttavat useita epävarmuustekijöitä myös Nokian kaupungin alueella toimivien yritysten sekä kaupungin tulevaisuuteen. Usea Nokian kaupungin alueella toimiva yritys saa merkittävän osan liikevaihdostaan viennistä. Kuten edellisessä luvussa mainitaan, odotetaan viennin heikkenevän lähivuosina. Tämä tulee näkymään myös nokialaisten yritysten tuloksissa ja mahdollisuuksissa työllistää. Tähän asti työllisyystilanne on kuitenkin kehittynyt myönteisesti, ja odotettavissa onkin vuodelle 2008 huomattavasti parempi kunnallisveron kertymä kuin edellisenä vuotena. Viime vuosien myönteinen kehitys ei ole näkynyt kaupungin taloudessa odotetulla tavalla. Vaikka verotulot ovat kasvaneet, ovat myös palvelutuotannon kustannukset ja etenkin investointitarpeet nousseet tulokehitystä nopeammin. Tällä vuosituhannella ovat käyttötalouden nettomenot kasvaneet lähes 50 miljoonaa euroa eli keskimäärin yli 7 miljoonaa euroa vuodessa. Investointitaso oli vuosituhannen alussa 12-15 miljoonaa euroa vuodessa. Nyt taloussuunnitelmakaudella investointitaso on kaksinkertainen huolimatta niiden rahoitusmahdollisuuksien heikentymisestä. Osan investointitarpeista sekä käyttötalouden kasvusta selittää väestönkasvu, joka on ollut nettona viime vuosina noin kahden prosentin luokkaa vuodessa. Menokasvu on kuitenkin ollut tätä huomattavasti suurempaa. Käyttötaloudessa suurimmat kasvut ovat asiakaspalveluiden ostoissa sekä henkilöstömenoissa. Varsinkin perusturvassa ostopalveluiden kustannukset ovat kasvaneet viime vuosina huomattavasti. Kunta-alan palkkaratkaisut ja viime vuosien erittäin suuret vakanssipaketit ovat osaltaan olleet kiihdyttämässä menojen kasvua. Nokian kaupunki oli vielä muutama vuosi sitten Suomen vähävelkaisimpia kuntia. Tämä hyvä tilanne on huonontunut parissa vuodessa huomattavasti. Saavutamme velkaantumisasteessa maan keskiarvon todennäköisesti vuonna 2009, ja velkamäärämme kasvaa huomattavasti maan keskiarvoa nopeammin suunnitelmakauden aikana. 11
Velkaantuminen johtuu tulorahoituksen riittämättömyydestä investointeihin. Tulorahoitus on ollut viime vuosina jo alle 50 % ja tulee olemaan suunnitelmakaudella keskimäärin lähellä 30 %:a. Osa investoinneista, kuten Kolmenkulman teollisuusalueen ja Verten kunnallistekniikka, ovat ns. kehitysinvestointeja. Niiden rahoittaminen lainapääomalla on osin perusteltavissa. Pääosa investoinneista on kuitenkin joko ylläpitoinvestointeja ja kaupungin väestömäärän kasvusta johtuvia investointeja. On myös hyvä muistaa, että investoinnit lähes poikkeuksetta johtavat myös käyttötalousmenojen kasvuun. Nokian kaupungissa on viime vuosien talousarvioiden yhteydessä keskusteltu useaan otteeseen tuloveroprosentin korotuksen tarpeellisuudesta. Vuoden 2009 talousarvio perustuu 19,00 tuloveroprosenttiyksikön tasoon eli korotusta entiseen on yksi prosenttiyksikkö. Sen lisätuotto on vajaa viisi miljoonaa euroa vuodessa. Tämän merkittävän korotuksen jälkeenkin tuloslaskelma on selvästi alijäämäinen ja velkaantuminen jatkuu voimakkaasti. 2. Talousarvion ja taloussuunnitelman erityisperustelut Tuloarviot Vuoden 2007 tilinpäätöksessä kunnallisveron kehitys oli alle maan keskiarvon. Tämä oli yllättävä tieto kun ottaa huomioon paikallistalouden kehityksen ja muuttovoiton. Vuoden 2007 verotuksen valmistuessa näyttää siltä, että vuonna 2008 kehitys normalisoituu. Niinpä vuoden 2009 talousarvion verotulokohtaa arvioidessa on vuodelle 2008 arvioitu hieman talousarviota parempaa kehitystä. Vuonna 2009 kunnallisveropohja ei tule kasvamaan entiseen tahtiin. Syynä ovat sekä talouskehityksen hidastuminen että verolainsäädännön muutokset. Ansiotulovähennyksen nostaminen pienentää kunnallisveron tuottoa arviolta 2,0-2,5 miljoonaa euroa. Tämä kompensoituu sosiaali- ja terveystoimen valtionosuudessa. Vuodelle 2009 on kunnallisveron kasvuprosentiksi arvioitu ilman kunnallisveron korotusta vuoden 2008 todennäköiseen toteumaan verrattuna 2,7 %. Kunnallisveron yhden prosenttiyksikön korotus nostaa kuitenkin kasvun kahdeksaan prosenttiin. Seuraavassa verotulotaulukossa on käytetty vielä vuoden 2008 osalta virallisia talousarvion veroarvioita. Yhteisöveron arviointi on aina vaikeaa, sillä yritysten tuloskehitystä on hankala arvioida. Tämän hetkinen suhdannetilanne tekee arvioinnista poikkeuksellisen hankalaa. Nykyiset arviot viittaavat tulevaan taantumaan. Kuinka paljon ja millä aikataululla taantuma tulee näkymään Suomessa ja Nokialla? Talousarviossa on lähdetty ns. maltillisen arvion mallilla, eli vuoden 2008 yhteisöverotuoton arvioidaan nyt olevan huomattavasti vuoden 2008 talousarviossa arvioitua optimistista kehitystä alempi, mutta kuitenkin korkeampi kuin vuonna 2007. Vuonna 2009 yhteisöveron tuoton arvioidaan laskevan jonkin verran vuoden 2007 tasoa alemmaksi. Aikaisempien vuosien kymmenien prosenttien kasvuvahdin arvioidaan siis olevan ohitse, mutta syvää lamaa nämä arviot eivät silti kestä. Yhteisöverokehitystä tulee siksi arvioida talousarviovuoden aikana, ja tehdä siihen mahdollisissa muutostalousarvioissa tarvittavat korjaukset. Kiinteistöveroja ei nosteta talousarviovuodelle. Rakennuskannan kasvu tuo kuitenkin vuosittain 4-6 prosenttia tilityksiä lisää. Valtionosuudet kasvavat euromääräisesti hyvin. Kaupunki tulee todennäköisesti saamaan ensimmäistä kertaa voimakkaan väestökasvun valtionosuutta, joka korottaa yleistä valtionosuutta yli miljoonalla eurolla. Kunnallisveron ansiotulovähennyksen korotuksen kompensaatio korottaa puolestaan sosiaali- ja terveystoimen valtionosuutta yli kahdella miljoonalla eurolla. Ilman näitä korotuksia valtionosuuksien taso olisi entinen. Verotulotasausta muille kunnille Nokia maksaa jo lähes neljä miljoonaa euroa eli lähes yhden verotuloyksikön tuoton verran. Suunnitelmavuosille on tehty valtionosuuksien korotukset valtakunnallisten arvioiden mukaan Maksutuloissa pieni korotus on vesimaksuissa. Sen sijaan jätevesimaksu laskee. Niinpä näiden yhteisvaikutus on taksaa pienentävä. Terveydenhuollon ja päivähoidon maksut on korotettu valtakunnallisten rajojen mukaisesti. Tonttimyyntitulot on arvioitu kaavoitustilanteen perusteella. Menoarviot Kuukausipalkkoja on nostettu talousarviossa 3,8 % toukokuun 2008 palkkoihin verrattuna. 12
Henkilöstömenot kasvavat myös erittäin suuren vakanssipaketin vuoksi. Niinpä kasvua vuoden 2007 tilinpäätökseen on 14,7 % ja vuoden 2008 talousarvioon 8,3 % Muissa menoerissä talousarvion laadintaohjeena oli kuluvan vuoden taso, eli suoria indeksikorotuksia ei ole tehty. Talousarviossa on varauduttu myös energian ja elintarvikkeiden hintojen nousuun. Suunnitelmavuosien menokohtia on korotettu valtion peruspalvelubudjettiselvityksen lukujen mukaisesti. Nokian kaupungin valtionosuudet 2006-2009 1000 SM STM OPM Tasaus Maksetaan 2006 1 079 20 730 6 226-2 465 25 571 2007 987 22 295 3 326-3 133 23 398 2008 922 25 167 3 350-3 683 25 756 2009 2 095 29 693 4 100-3 973 31 915 Vuoden 2008 tiedot lähes lopulliset, vuodelta 2009 ennakkotieto. Arvioitu verotulo 2006-2011 1 000 TILIVUOSI TP2006 TP-2007 TA-2008 TA-2009 TS-2010 TS-2011 Verolaji Kunnallisvero 75 830 79 871 85 700 94 400* 100 000 105 721 Muutos % 7,0 5,3 5,7 10,2 5,9 5,7 Osuus yhteisöveron tuot. 6 897 8 018 11 000 7 600 7 500 7 600 Muutos % 35,1 16,3 37,2-30,9-1,3 1,3 Kiinteistövero 3 865 4 312 4 500 4 800 5 000 5 300 Muutos % 25,5 11,6 4,4 6,7 4,2 6,0 VEROTULO yht. 86 592 92 201 101 200 106 800 112 500 118 621 Muutos % 9,6 6,5 9,8 5,5 5,3 5,4 *) Tuloveroprosenttia korotettu 1,00 prosenttiyksiköllä 13
Lautakuntien ja kaupunginjohtajan ehdotuksen erot Kaupunginjohtajan talousarvioehdotus vuodelle 2009 sisältää seuraavat muutokset lautakuntien esityksiin: Perusturvalautakunta Vakanssiesityksistä on jaksotettu talousarviovuoden ulkopuolelle terveyskeskuksen osasto 1:n kaksi sairaanhoitajaa, puolikas lähihoitaja osasto 2:lta, tekstinkäsittelijä, koululääkäri, välinehuoltaja, aikuissosiaalityön sosiaaliohjaaja, yksi omalääkäri ja sairaanhoitaja sekä kaksi terveydenhoitajaa. Terveydenhuollon taksat lakimuutoksen mukaisiksi. Tekninen lautakunta Vakanssiesityksistä on jaksotettu talousarviovuoden ulkopuolelle kanslisti, sähkötyönjohtaja ja asentaja. Tilatuotannon määrärahaa on supistettu 50 t. Maanmyyntivoittoja on lisätty 1,5 miljoonaa euroa. Kulttuurilautakunta Ei vakanssilisäyksiä vuodelle 2008. Kalustomäärärahaa on supistettu 13.400. Kirjastoautotoiminta suunnitellaan tarkoituksenmukaisemmaksi. Liikunta- ja nuorisolautakunta Avustuksia korotetaan vain Liittojuhlan osalta. Uimahallin kuntosalia kehitetään perusturvan perintörahoilla Kasvatus- ja opetuslautakunta Koulukuljetusten koordinointi pysyy koulukeskuksessa, henkilöresurssia saadaan siirrolla varikolta. Ei nimikemuutoksia. Kuraattorin ja suunnittelija-koordinaattorin vakanssit on jaksotettu talousarviovuoden ulkopuolelle, apip-koordinaatio hoidetaan sisäisin järjestelyin. Päivähoidon taksat lakimuutoksen mukaisiksi. Lisäksi talousarvioon on lautakuntakäsittelyn jälkeen tehty korjauksia ja oikaisuja, jotka eivät vaikuta toimintaan tai annettaviin palveluihin. 14
3. Lopputulos numeroina Käyttötalousmenot jatkavat voimakasta kasvuaan. Vuoden 2009 talousarvion käyttömenot kasvavat noin 8 % vuoden 2008 talousarvioon verrattuna ja peräti noin 18 % viimeiseen tilinpäätökseen verrattuna. Euroissa käyttötalousmenojen kasvu on 14,7 miljoonaa euroa. Käyttötalousmenot siis kasvavat monikertaisesti verrattuna väestönkasvuun (n. 2 % /vuosi). Käyttötaloustuloissa on myös suuri kasvu eli 13 % vuoden 2008 talousarvioon verrattuna. Tämä johtuu huomattavista kertaluonteisista maanmyyntituloista sekä eräistä taksamuutoksista. Toimintakate kasvaa siten 5,6 % eli 6,9 miljoonaa euroa. Verotuloissa kunnallisveron osalta uskotaan vuoden 2008 olevan vielä hyvä lähtökohta. Kunnallisveron korottaminen yhdellä tuloveroprosentilla kasvattaa verotuloja osaltaan 4,7 miljoonalla eurolla. Ansiotulovähennyksen nosto taas pienentää kunnallisveron tuottoa noin 2,0-2,5 miljoonaa euroa. Valtionosuudet kasvavat huomattavasti. Kasvu johtuu sekä ansiotulovähennyksen noston kompensaatiosta että nopean väestönkasvun antamasta uudesta valtionosuuserästä. Suunnitelmavuosille on niin verotuloja kuin valtionosuuksia korotettu valtakunnallisten arvioiden mukaisesti. Vuosikatetta kertyy 7,5 miljoonaa euroa. Se ei riitä rahoittamaan investointiesityksistä kuin alle 40 %. Vuosikatteella tulisi voida rahoittaa investointien lisäksi myös lainan lyhennykset. Koska poistot ovat suunnilleen vuosikatteen suuruiset, jää alijäämää veronkorotuksesta huolimatta noin 1,8 miljoonaa euroa Kaupunki velkaantuu kestämätöntä vauhtia. Suunnitelmakauden investoinnit ovat peräti lähes 80 miljoonaa euroa. Saman ajanjakson vuosikatteet ovat puolestaan noin 23 miljoonaa euroa. Täten velkarahalla rahoitettavia investointeja olisi lähes 60 miljoonan euron edestä. Tämän vuoksi suunnitelmakaudella tuleekin etsiä myös muita rahoituskeinoja, esimerkiksi omaisuuden myyntiä. 4. Kaupunkikonsernin omistajapoliittiset tavoitteet vuodelle 2009 KiintOy Ketolanmäki Kaupungin omistusosuus 100 %. Kiinteistöyhtiö tarjoaa monipuolisia vuokraasuntomahdollisuuksia nokialaisille asukkaille. Yhteistyössä kaupungin perusturvan kanssa kehitetään erilaisia tuetun asumisen muotoja erityisryhmille kuten vanhuksille ja vammaisille. Muut tavoitteet: käyttöaste 98,8 % (arvio v. 2008 98,99 %) sijoitetun pääoman tuotto 6 % vaihtuvuus 23 % (arvio v. 2008 22,6 %) Verte Oy Kaupungin omistusosuus 64,9 %. Tavoitteet: Liiketoimintasuunnitelman päivittäminen vastaamaan tämän hetken tilannetta. Alueen tonttivarannon käyttöönotto ympäristörakentamisalan yritys- ja koulutustoiminnan tarpeisiin. Rakennus 15 sijoitetun pääoman vapauttaminen yhtiön muihin kehittämistehtäviin. Pitkäniemeen keskittyvän ympäristörakentamiseen ja hoiva-alaan liittyvän ammatillisen koulutuksen koulutuspalvelurakenteen kehittäminen palvelemaan Nokian kaupungin ja seutukunnan työllisyyttä, taloudellista kasvua ja vetovoimaisuutta. Pitkäniemessä toteutuvan ammatillisen koulutuksen kehittyminen myös valtakunnallisesti tunnetuksi ja vaikuttavaksi alueen vetovoimatekijäksi. Pitkäniemeen keskittyvän yksityisen ja julkisen hyvinvointi- ja hoivapalvelutoiminnan niveltäminen osaksi kunnallista ja seutukunnallista kehittämistä ja kehittymistä. 15
5. Talousarvion sitovuus Valtuustoon nähden sitovia ovat: Strategiaosassa: Vuodelle 2009 esitetyt tavoitetasot Käyttötaloudessa: Tavoiteosan sisältämät toiminnalliset tavoitteet 2009. Lisäksi nykytilanteeseen nähden uuden vakinaisen henkilöstön lisäystä tai muuta toiminnan tai rahoituksen muutosta koskevat maininnat. Talousarvion ja taloussuunnitelman perusteluissa esitetyt toimintaa ohjaavat maininnat sekä tulosalueiden toimintamenojen ja toimintatulojen loppusummat. Kaupunginhallituksella on oikeus siirtää määrärahaa toimielimen sisällä tulosalueelta toiselle, mikäli toimielimen kokonaismääräraha ei ylity. Tapsan Tahtien ja vesihuoltolaitoksen talousarviot ovat sitovia valtuustoon nähden toimintakatetasolla (nettositovuus). Lautakunnilla on velvoite järjestää toiminta talousarvioon sisältyvän ohjauksen mukaisesti. Siltä osin kun toimintaa ei ole talousarvion perusteluilla tai tavoitteilla ja keinoilla ohjattu, lautakunnilla on oikeus järjestää toiminta päättämällään tavalla, kuitenkin koko kaupungin tasolla vahvistettuja yhteisiä henkilöstö-, hankinta- ja muita toimintapolitiikkoja noudattaen. Käyttötalousosassa on tulosalueittain merkitty kunkin tulosalueen tilivelvollinen viranhaltija. Investoinneissa: Investointien sitovuustasoa on muutettu aikaisempien vuosien talousarvioihin verrattuna. Nyt pääperiaatteena on, että investoinnit sitovat hankkeina (eli jokainen mainittu investointikohde tulee toteuttaa), mutta määrärahat ovat sitovia hankeryhmittäin (talonrakennus, katurakentaminen, puistorakentaminen, ulkoliikuntapaikat, vesihuolto, maa- ja vesialueet, koneet ja kalusto, kuljetusvälineet sekä aineettomat oikeudet) ja toimielimittäin. Lautakunnalla (ja osaltaan kaupunginhallituksella) on siis oikeus siirtää määrärahaa hankeryhmän sisällä investointikohteeltaan toiselle, mikäli kaikki sen investointikohteet tulee toteutettua. Rahoituksessa: - Tuloslaskelmasta verotuloarvio, valtionosuustuloarvio, korko- ja muut rahoituskulut. - Rahoituslaskelmasta pitkäaikaisten lainojen lisäys (enimmäismäärä). Toiminnan tavoitteiden toteutumista seurataan ja raportoidaan tunnusluvuilla, jotka eivät ole sitovia. Sitovuus tarkoittaa velvoitetta sopeuttaa toiminta sitovan määräyksen mukaisesti. Mikäli tämä on jostain syystä mahdotonta, asia tulee saattaa valtuuston käsiteltäväksi niin ajoissa, että valtuustolla on mahdollisuus tehdä asiasta talousarviovuoden aikana todellinen päätös aina kun - määräraha uhkaa ylittyä, - tuloarvio uhkaa jäädä toteutumatta, - toiminnan tavoite uhkaa jäädä saavuttamatta. 16
17
Ulkoiset menot toimielimittäin v. 2009, yht. 190,9 Investoinnit 13,5 % Rahoitus 4,1 % Yleishallinto 6,3 % Tekninen, ympäristötoimi ja aluepelastus 12,8 % Perusturva 39,7 % Kasvatus- ja opetuskeskus 22,0 % Kulttuuri- ja liikuntapalvelut 1,8 % Ulkoiset tulot lajeittain v. 2009, yht. 188,9 milj. SM:n valt.os 1,0 % Yhteisövero Kiinteistövero 2,5 % 4,0 % OPM:n vo 1,9 % STM:n vo 14,0 % Lainat 10,1 % Muut pääomatulot 1,5 % Kunnallisvero 50,0 % Korot ja rahoitus 0,2 % Maksut ja myynti 9,3 % Vuokrat ym 5,4 % 18
6. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 6.1. Hallintokeskus
6. TOIMINNALLISET JA TALOUDELLISET TAVOITTEET 6.1. Hallintokeskus Hallintopalvelut TP 2007 TA 2008 LTK 2009 KH 2009 SV 2010 SV 2011 Tuotot 1 700 627 1 578 791 1 680 644 1 680 644 1 677 159 1 757 630 Kulut -5 412 656-5 617 690-5 438 101-5 438 101-5 742 634-6 041 251 T-kate -3 712 029-4 038 899-3 757 457-3 757 457-4 065 476-4 283 622 Tulos -3 774 557-4 089 454-3 806 517-3 806 517-4 115 272-4 334 165 Tulosalueen vastuuhenkilö: Pasi Virtanen, talousjohtaja Taloussuunnitelma 2009-2011 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2009-2011 Tulosalue sisältää erilliset hallintopalvelut, hankintatoimiston, kanslia- ja henkilöstöpalvelut sekä talouspalvelut. Hallintopalveluissa jatketaan edelleen palvelutuotannon vaihtoehtoisten tuottamismahdollisuuksien selvittämistä. Ennen kaikkea pyritään löytämään seudullisia ratkaisuja palvelujen tuottamisessa. Uudistukset tehdään osana palvelustrategiaprosessia. Työhyvinvointia parannetaan työssä jaksamiseen paneutumalla. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2009-2011 Palvelustrategiassa ovat olleet esillä mm. seuraavat toimintamuutokset: puhelinkeskuksen hoitaminen ostopalveluna, tulostamon tehtävien muuttuminen sähköisen dokumentin hallinnan myötä sekä selvitys palkanlaskennan mahdolliseksi seudullistamiseksi taloushallinnon kanssa suunnitelmakauden lopulla. Tietohallinnon seutuyhteistyötä jatketaan ja viedään pidemmälle. Valmistellaan kehyskuntien hankintatoimisto KuHa:n yhdistäminen Tampereen Logistiikkaan koko seudun hankinta- ja logistiikkayksiköksi. Laajennetaan Populuksen käyttöä mm. rekrytointi- osaamiskartoitus- ja kehityskeskusteluosioilla. 55 Plus -ohjelma otetaan käyttöön vuoden 2009 aikana kokonaisuudessaan, mikä näkyy vuosittaisina kuntoremonttikursseina, koulutuskalenterissa ja Ikinäätä ohjelmassa. Kunta10 kyselyn tuloksista nostetaan esille vuosille 2009-2011 kehitettäviä asioita, jotka ovat yhteydessä kaupunkistrategian kanssa. Vuoden 2011 lopulla suuri osa esimiehistä on käynyt läpi tai aloittanut koulutusohjelman. Prosessien kehittämisellä edistetään palvelustrategiaa sekä toteutetaan sisäistä valvontaa. Järjestetään Europarlamentti-vaalit Nokian kaupungin alueella. 19
Talousarvio 2009 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Tavoitetaso ja seurantatapa Vaikuttavuustavoitteet 55 Plus ohjelma on kokonaisuudessaan käytössä Kuntoremonttikurssin on käynyt yhteensä 30 ohjelman piirissä olevaa ja muihin ohjelmaan liittyviin Ikinäädän ja koulutuskalenterin tarjoamiin palveluihin on osallistunut vähintään 50 % ohjelman piirissä olevista. Esimieskoulutuksena uuden JET koulutuksen on käynyt tai pääosan koulutuksesta käynyt 40 esimiestä ja lyhyemmän uuden lisäkoulutuksen 20 esimiestä Tavoitteena on, että 40 esimiestä on käynyt uuden JET koulutuksen ja 20 esimiestä JET koulutusta täydentävän koulutuksen. Koulutuksen toteutumista seurataan ohjausryhmässä. Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet HR-toimintojen kehittämistä jatketaan sekä seudullisena että kuntakohtaisena vuonna 2009 Valmistellaan seudullista hankinta- ja logistiikkakeskusta Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Seudullisilla tietohallinnon yhteistyöllä saadaan taloudellisia hyötyjä Uudistumistavoitteet Henkilöstökoulutusohjelma suunnitellaan esimieskoulutuksen oheen vuoden 2009 aikana. Henkilöstöpäällikköjen muodostama ryhmä seuraa toimintojen kehittämistä ja käyttöönottoa Päätös yhteisestä toimintamallista on tehty. Kilpailutetaan seudullisesti puhelin- ja datapalvelut. Koulutustarjottimen tarjontaa on muokattu monipuolisella henkilöstökoulutuksella. Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2009: 55 PLUS ohjelman käyttöönotto HR-toimintojen käyttöönotto Europarlamenttivaalit Tulosalueen virka-, toimi- ja nimikemuutokset: Projektipäällikön vakanssi siirretään tekniseen keskukseen. 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Toiminnan laajuustiedot Tulostamon - mustavalkokopiot ja tulosteet 1 361 086 1 171 190 1 026 369 1 207 135 970 000 960 000 - värikopiot ja tulosteet 62 987 68 434 127 942 157 020 85 000 80 000 - postileimat, kpl 100 253 89 621 103 386 134 903 110 000 100 000 Sairauspäivien vähentäminen Nokian kaupungin henkilöstö pv/vuosi 21,64 20,94 21,27 19,75 19,50 19,25 Kesätyöntekijät 148 160 155 150 150 150 Opintorahan saajat 30 25 25 20 30 30 Voimavarat Vakinaiset 18,5 18,5 29 31 30 30 20
Kehittämis- ja elinkeinopalvelut TP 2007 TA 2008 LTK 2009 KH 2009 SV 2010 SV 2011 Tuotot 604 619 559 811 390 000 390 000 20 600 21 218 Kulut -1 160 414-1 385 243-1 133 667-1 133 668-1 197 153-1 259 405 T-kate -555 795-825 432-743 667-743 668-1 176 553-1 238 187 Tulos -555 795-825 432-743 667-743 668-1 176 553-1 238 187 Tulosalueen vastuuhenkilö: Henry Moisio, elinkeinopäällikkö Taloussuunnitelma 2009-2011 Toimintaympäristön muutokset taloussuunnitelmakaudella 2009-2011 Kaupungin asukasmäärän kasvu luo uutta pohjaa palveluelinkeinojen lisääntymiselle, joka taas antaa potkua koko elinkeinoelämän myönteiselle kehittymiselle ja uusien työpaikkojen syntymiselle. Ennakointitilastojen mukaan Tampereen seudun asukasluku kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 70.000 asukkaalla, tästä kasvusta Nokialle tuleva lisäys on huomattava. Nokian väkiluvun ennakoidaan olevan vuonna 2030 yli 40.000 asukasta. Väestönkasvu lisää kaupallisten palvelujen tarvetta, joka on huomioitava maankäytön suunnittelussa. Kolmenkulman yritysalueen Nokialla olevan noin 600 hehtaarin alueen yleiskaava hyväksyttiin vuoden 2007 lopussa. Ensimmäinen asemakaava Kalkun alueelle vahvistui keväällä 2008 ja monta asemakaavaa on vireillä, jotka vahvistuvat vuoden 2009 aikana. Kolmenkulma on Nokian suuri voimavara, joskin se vaatii myös paljon kaupungin kunnallisteknisiä investointeja. Nokian puoleiselle alueelle on kaavoituksessa mitoitettu tuhansia työpaikkoja. Pirkanmaan Ympäristökeskuksen tämänhetkisen kannan mukaan Kolmenkulman alueelle ei tulla antamaan lupaa päivittäistavarakaupan suuryksikölle. Maakuntakaavassa esitettyjä hypermarketteja ei tulla sijoittamaan Kolmenkulmaan. Tämä merkitsee sitä, että Nokian päivittäistavarakaupan tulevan rakentamisen painopiste on keskustan kaava-alueella. Muutos aikaisempiin suunnitelmiin on merkittävä. Keskustan kaupallinen painoarvo kasvaa tulevaisuudessa ja se aiheuttaa aivan uutta pohdintaa keskustan kaava-alueen maankäytön suunnittelussa. Ammattitaitoisen työvoiman kysyntä on kasvanut yritysten ja työpaikkojen lisääntymisen ansiosta. Ammatilliseen koulutukseen onkin Pirkanmaan koulutuskonsernin taholta panostettu viimeisen vuoden aikana Nokialla voimakkaasti. Verten yrityspuistoon Pitkäniemeen on rakenteilla uusi ammattikouluyksikkö, joka keskittyy ympäristörakentamisen tutkintoihin. Kankaantaan yksikössä käynnistyi uusi kumialan koulutuslinja ja toinen metalliin painottuva linja. Oppilasmäärä on vuoden 2009 syksyllä kahden vuoden takaiseen tasoon nähden noin 200 oppilasta suurempi. Ammatillisen koulutuksen kehittäminen on kaupungin kannalta yksi tärkeä elinkeinopoliittinen painopistealue. Kaupungin vetovoimaan ja tunnettuuteen on kiinnitettävä jatkuvasti huomiota. Nokian vireät yritykset tuotteineen ja yhdistykset saavutuksineen lisäävät tunnettuutta. Kaupungin on osaltaan panostettava yhteistoimintaan. Tapsan Tahdit on merkittävin kaupunkia tunnetuksi tekevä tapahtuma. Sitä on kehitettävä ja uudistettava tulevina vuosina sen merkityksen säilyttämiseksi. Toimenpiteet kaupunkistrategian toteuttamiseksi taloussuunnitelmakaudella 2009-2011 Turvataan kilpailukykyisten yritystonttien tarjonta. Markkinoidaan Nokiaa yritysten hyvänä sijaintipaikkana hyödyntäen seudullista yhteistyötä. Tehdään tiivistä yhteistyötä kaupungin kaikkien palvelukeskusten kanssa kokonaisvaltaisen elinkeinopolitiikan toteuttamiseksi. 21
Tehdään Nokiaa tunnetuksi yhteistyössä yritysten ja järjestöjen kanssa. Tehdään yhteistyötä matkailuyrittäjien ja tapahtumajärjestäjien kanssa matkailumarkkinoinnissa ja järjestetään musiikkitapahtuma Tapsan Tahdit. Talousarvio 2009 Talousarviovuoden 2009 tavoitteet kaupunkistrategian toteuttamisessa Vaikuttavuustavoitteet Yritysten toimintaedellytysten turvaaminen Tavoitetaso ja seurantatapa Kehittämisyhteistyö paikallisesti: tapauskohtaisesti sovittavat, strategiaa tukevat kehittämistoimenpiteet Kehittämisyhteistyö seudullisesti ja naapurikuntien kanssa: osallistuminen kehittämishankkeisiin, Osaamiskeskusohjelman hyödyntäminen ja ohjelmasta tiedottaminen paikallisesti Oppilaitosten ja yritysten yhteistyön tiivistäminen: yrittäjyyskasvatus osaksi toimintaa Keskustan kehittäminen Prosessien ja rakenteiden kehittämisen tavoitteet Kolmenkulman yritysalueen kehittäminen Taloudellisuus- ja resurssien käyttötavoitteet Paikallisen yhteistyön syventäminen Seutuyhteistyön syventäminen Verten toiminnan kehittäminen Uudistumistavoitteet Toimintaympäristön vetovoimaisuuden kehittäminen Organisoidaan kaupungin sisäinen yhteistyö keskustan maankäytön, infrastruktuurin ja keskustan toiminnallisen kehittämisen osalta Varmistetaan rakentamiskelpoisten tonttien myynti infrastruktuurin toteuttamisen myötä. Paikallisten yhteistyövaihtoehtojen selvittäminen Seudullisten yhteistyövaihtoehtojen selvittäminen Pitkäniemen alueen kehittämismahdollisuuksien kartoittaminen ja hyödyntäminen Keskusta-alueen kehittämismahdollisuuksien selvittäminen infrastruktuurin, toiminnallisuuden ja toimijoiden näkökulmasta. Kehittämisyhteistyön käynnistäminen yritysten ja muiden toimijoiden kanssa Osaavan työvoiman saatavuuden parantaminen: yritysten tarpeiden mukaisten koulutusmahdollisuuksien toteuttaminen Koulutusalojen suunnittelu ja kehittäminen Koulutuksen järjestäjien, elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden välisen yhteistyön mahdollistaminen Tapsan Tahtien nettobudjetti on 80.000 (sitova valtuustoon nähden). Merkittävimmät toiminnalliset muutokset talousarviovuonna 2009: Liitytään seudulliseen elinkeinoyhtiöön. Maksuosuuksiin on varattu 77.000. Edunvalvonta siirtyy valtion hoidettavaksi. 22