Sipoo Valtuuston hyväksymä

Transkriptio

1 Sipoo 2025 Valtuuston hyväksymä 1

2 1. Sipoon lähtökohdat Sipoo on vetovoimainen kaksikielinen saaristokunta, joka vastaa metropolialueen kasvuhaasteisiin. Sipoossa elää aito yhteisöllisyys ja asioita tehdään yhdessä. Sipoossa asuminen lähellä työtä ja luontoa on mutkatonta ja turvallista. Sipoon kunnan talous on kestävällä pohjalla. Kehityksen perustana ovat kunnan laadukkaat palvelut ja edelläkävijäasenne. 2

3 2. Visio Sipoo Suomen halutuin Sipoo on pääkaupunkiseudun keidas, jossa on mahdollisuus yhteisölliseen asumiseen ja vapaa-aikaan sekä menestykselliseen yrittämiseen. Sipoossa asuu ja yrittää aktiivisia ja oma-aloitteisia ihmisiä, jotka pärjäävät hyvin yhdessä tekemällä. 3

4 3. Kunnan toimintaa ohjaavat arvot Palvelualttius Avoimuus Kekseliäisyys Sipoo vaalii asiakaslähtöisyyttä kaikessa toiminnassaan. Sipoo on nopea ja joustava. Sipoo huolehtii sisäisen asiakkuuden toteutumisesta. Sipoo viestii ajantasaisesti kahdella kielellä. Sipoo toimii läpinäkyvästi. Sipoo on hyvä ja luotettava toimija ja yhteistyökumppani. Sipoo uudistaa toimintaansa jatkuvan kehittämisen periaatteella. Sipoo tunnetaan luovista ja rohkeista ratkaisuistaan. 4

5 4. Kasvu- ja taloustavoitteet 2025 Asukkaat Kasvu keskimäärin/vuosi 2013: n kasvu n. 2-3 % ( ) 2017: n kasvu n. 4-5 % ( ) 2020: n kasvu n. 5 % ( ) 2025: n Resurssien jakaminen perustuu kunnan kokonaisetuun, osastojen tarpeet eri aikoina erilaiset. Käyttötalouden rahoitus perustuu verotuloihin, valtionosuuksiin ja maksutuloihin, ei omaisuuden myyntiin. Investointien rahoitus on pitkällä aikavälillä kestävää. 5

6 5. Strategiset painopistealueet Metropolialueen kehittäminen Palvelutuotanto Kumppanuudet ja verkostoituminen Seudulliset strategiat ja yhteistyö Maankäyttö, asuminen ja liikenne Elinkeinoelämä Omistajaohjaus 6

7 5.1 Palvelutuotanto Asiakaslähtöiset palvelut ovat kasvun tekijöitä Sipoo osallistaa asiakkaat, palveluntuottajat ja henkilöstön yksilön oman vastuun muistaen. Sipoo tuottaa palvelut yhdessä muiden kuntien, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa yksilöllisesti. Sipoo luo me-henkeä yhteisöllisyyttä ja sosiaalista eheyttä tavoitellen. Sipoo on herkkä tarpeiden muutoksille ja uusille toimintatavoille - vuorovaikutuksessa ennalta ehkäisten, uutta etsien. Sipoo on matkalla kohti ajasta, paikasta ja välineestä riippumatonta 24/7- palvelua. 7

8 5.1.1 Henkilöstöstrategiset painopistealueet HENKILÖSTÖ Oikeat henkilöt, oikealla paikalla, oikeaan aikaan KANNUSTAMINEN Hyvään työsuoritukseen kannustetaan ja onnistumisista palkitaan. JOHTAMINEN JA TYÖYHTEISÖ- TAIDOT Johtaminen on oikeudenmukaista, vastuullista ja rohkeaa, yhdessä luodaan hyvä työpaikka. TYÖHYVINVOINTI Yhteisesti sopimalla ja yhdessä tekemällä lisätään työhyvinvointia ja työniloa. UUDISTUMINEN Uudistumalla ja osaamista kehittämällä saadaan mielekkyyttä ja sujuvuutta työhön. 8

9 5.2 Maankäyttö, asuminen ja liikenne (MAL) Sipoossa on monipuolisia asumisvaihtoehtoja ja Sipoon luonto- ja maisemaarvoja hyödynnetään kuntalaisten hyvinvoinnin lähteenä. Sipoossa kaavoitetaan pääosin kunnan omistamalle maalle. Suunnitelmakauden alkupuolella rakentamisen painopiste on Nikkilässä ja Talmassa sekä suunnitelmakauden loppupuolella Etelä-Sipoossa (Söderkulla-Majvik). Sipoon taajama-alueet toteutetaan sosiaalisesti tasapainoisina, joukkoliikenteeseen ja Nikkilässä raideliikenteeseen tukeutuvina sekä rakenteeltaan tiiviinä. Sipoon kyliä kehitetään yhdessä kyläläisten kanssa kyläsuunnitelmien avulla. Sipoossa kunta edistää aktiivisesti vuokra-asuntotuotannon toteuttamista. 9

10 5.3 Elinkeinoelämä Sipoossa koko kuntaorganisaatio edesauttaa yritysten toimintaa, sijoittumista ja kehittymistä alueellaan nopealla ja joustavalla palvelulla. Sipoon kunnalla on ajan tasalla oleva elinkeino-ohjelma, joka ohjaa elinkeinoelämän kehitystä ja vastaa kunnan kasvutavoitteisiin. Maanhankinnalla ja kaavoituksella varmistetaan riittävä tonttivaranto työpaikkojen lisäämiseksi. Tavoitteena on kaksinkertaistaa Sipoon työpaikat vuoteen 2025 mennessä, >

11 11

12 Liite 1: Kuntaorganisaation valtuustokauden tavoitteet Asiakaslähtöiset, hyvinvointia ja terveyttä edistävät kuntapalvelut Asiakaspalvelun kehittäminen koko organisaatiossa Asiakaspalautteen hallinta Osastorajat ylittävät kuntalaislähtöiset tuoteperheet Vaikutuksiltaan ja tuotoksiltaan mallinnettuja ja mitattavissa Kustannusrakenne selvillä. Jatkuva parantaminen Jokaisella työntekijällä on velvollisuus oman työn ja yhteisen toiminnan kehittämiseen. Astutaan pois mukavuusalueelta ja otetaan pieniä, nopeita kehitysaskeleita johdon määrittelemien toiminnan kehysten mukaisesti. Talouden kattilankansiperiaate Enintään inflaatiokorjattu nollakasvu kustannuksissa, käyttötalouden kustannuskehityksen nousu ei ylitä verotulojen kasvuprosenttia. Käyttötalouden asukaskohtaiset kustannukset eivät ylitä Uudenmaan keskiarvoa. Toimintamenot katetaan toiminnan tuloilla, veroilla ja valtionosuuksilla. Investointien tulorahoitus kaksinkertaistuu vuodesta Vuosikate kattaa suunnitelman mukaiset poistot. Nostokurkia Sipooseen Rakentaminen käyntiin Joustavuutta ratkaisujen löytämiseen nopeamman ja kustannustehokkaan rakentamisen mahdollistamiseksi Myytävien tonttien tarjontaa riittävästi.

13 Liite 2: Arviointi ja päivittäminen KEVÄÄLLÄ -Sektorikohtaiset suunnitelmat -Tavoitteet -Mittariarvot -Projektit / aloitteet Strategian konkretisointi Strategian kehittäminen -Visio ja arvot -Strateginen analyysi -Strategian muotoilu Strategian tarkistaminen -Yhteiskunnalliset muutokset -Toteutettavuus -Uudet mahdollisuudet SYKSYLLÄ Toiminnan suunnittelu Seuranta -Toiminnan parantaminen -Budjetointi -Markkinointi / viestintä Toiminnan harjoittaminen -Toiminnan seuranta -Strategian seuranta -Talouden seuranta Robert S. Kaplan & David P. Norton, HBR, tammikuu 2008