Yleiskaavatoimikunta 27.5.2004 Liite 7/1. Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0007 / 10.5.2004 TEKNISEN HUOLLON ALUEVARAUKSET

Yleiskaavatoimikunta 27.5.2004 Liite 7/1 Vantaan kaupunki Kaupunkisuunnittelu YK0007 / 10.5.2004 TEKNISEN HUOLLON ALUEVARAUKSET

TEKNISEN HUOLLON ALUEVARAUKSET SISÄLLYSLUETTELO 1 LINJA-AUTOVARIKOT 1 1.1 Nykyiset varikkoalueet 1 1.2 Varikkotoimintojen kehitysnäkymät 1 1.3 Varikkotoimintojen sijoittumisen periaatteet 1 1.4 Tilantarpeet 4 1.5 Yleiskaavatilanne 5 1.6 Uudet aluevaraustarpeet 5 1.7 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat 5 2 RAIDELIIKENTEEN VARIKOT 8 2.1 Nykyiset varikkoalueet 8 2.2 Varikkotoimintojen kehitysnäkymät 8 2.3 Varikkotoimintojen sijoittumisen periaatteet 8 2.4 Tilantarpeet 9 2.5 Yleiskaavatilanne 9 2.6 Uudet aluevaraustarpeet 9 2.7 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat 9 3 TIEHALLINNON VARIKOT 11 3.1 Nykyiset varikkoalueet 11 3.2 Varikkotoimintojen kehitysnäkymät 11 3.3 Varikkotoimintojen sijoittumisen periaatteet 12 3.4 Tiehallinnon tilantarpeet 12 3.5 Kaupungin tarpeet 12 3.6 Yleiskaavatilanne 12 3.7 Uudet aluevaraustarpeet 13 3.8 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat 13 3.8.1 Kaskelan varikko 13 3.8.2 Vantaankosken varikko 14 3.8.3 Varikkotoimintojen yhdistäminen 14 4 KAUPUNGIN TUKIKOHDAT 21 4.1 Nykyiset tukikohdat - yleistilanne 21 4.2 Nykytilanne ja tilantarpeet tukikohdittain 25 4.2.1 Läntinen aluetukikohta (Voimalantie 2) 25 4.2.2 Tikkurilan tukikohta (Koisotie 7) 26 4.2.3 Korson tukikohta (Urpiaisentie 7) 27 4.2.4 Varikko (Tuupakankuja 2) 30 4.2.5 Romuajoneuvojen varastointialue (Hanskalliontie ) 31 4.2.6 Uusitien tukikohta (Uusitie 14) 31 4.2.7 Halmekujan tukikohta 32 4.2.8 Kytöpuiston tukikohta 32 4.2.9 Viertolankuja 4 33 4.2.10 Matkatie 9 34 4.2.11 Tervahaudantie 1 34 4.2.12 Nousutie 1 34 4.2.13 Viheralueyksikön tukikohdat 35 4.2.14 Muut tilat 36 4.2.15 Maa-ainesten varastointi 36 4.3 Tukikohtatoimintojen kehitysnäkymät ja selvitys teknisen toimialan tukikohdista ja niiden kehittämistarpeista 36

4.3.1 Selvitys teknisen toimialan tukikohdista ja niiden kehittämistarpeista 36 4.3.2 Vantaan Vesi 37 4.3.3 Muut kehittämistarpeet ja aluevaraustarpeet 37 4.4 Yleiskaavatilanne 39 4.5 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat 39 4.5.1 Länsi-Vantaa 39 4.5.2 Tikkurilan alue 40 4.5.3 Itä-Vantaa 42 5 PELASTUSLAITOS 43 5.1 Nykyiset pelastuslaitokset 43 5.1.1 Länsi-Vantaa 43 5.1.2 Keski-Vantaa 43 5.1.3 Itä-Vantaa 44 5.2 Pelastuslaitosten sijoittumisen periaatteet 44 5.3 Tilantarpeet 44 5.4 Yleiskaavatilanne 44 5.5 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat 45 6 LUMEN VASTAANOTTOPAIKAT 48 6.1 Nykyiset lumen vastaanottopaikat 48 6.2 Lumen vastaanottopaikkojen sijoittumisen periaatteet ja kehitysnäkymät 48 6.3 Yleiskaavatilanne ja uudet aluevaraustarpeet 49 6.4 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat 49 6.4.1 Marja-Vantaan uusi lumen vastaanottopaikka 49 6.4.2 Keski-Vantaan uusi lumen vastaanottopaikka 50 6.4.3 Koivukylän uusi lumen vastaanottopaikka 53 6.4.4 Ojangon korvaava lumen vastaanottopaikka 54 6.4.5 Yhteenveto 56 7 MAANLÄJITYSALUEET 57 7.1 Nykyiset maanläjitysalueet 57 7.2 Maanläjitystoiminnan kehitysnäkymät 57 7.3 Maanläjitystoimintojen sijoittumisen periaatteet 58 7.4 Yleiskaavatilanne 58 7.5 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat 59 7.6 Uudet läjitysalueet 60 8 KIERRÄTYSASEMAT 61 8.1 Nykyiset kierrätysasemat 61 8.2 Kierrätysasemien kehitysnäkymät ja tilantarpeet 61 8.3 Yleiskaavatilanne 62 8.4 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat 62 9 LÄMPÖKESKUKSET 63 9.1 Nykyiset lämpökeskukset 63 9.2 Uudet lämpökeskustarpeet 63 9.3 Yleiskaavatilanne 64 9.4 Uudet aluevaraustarpeet ja niiden sijoittuminen 65 10 SÄHKÖASEMAT 66 10.1 Nykyiset sähköasemat 66 10.2 Sähköasemien kehitysnäkymät ja tilantarpeet 66 10.3 Yleiskaavatilanne 67 10.4 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat 67

ESIPUHE Yleiskaavan tarkistukseen liittyen Vantaan kaupunkisuunnittelussa on laadittu teknisen huollon aluevaraustarpeista erillinen selvitys. Selvitys pitää sisällään eri teknisen huollon aluevarausten nykytilanteen, nykyiset yleiskaavalliset aluevaraukset, uudet aluevaraustarpeet ja vaihtoehtoisia sijaintipaikkoja, mikäli niitä on ollut. Selvitystä käytetään keskustelun pohjana yleiskaavaluonnosta laadittaessa. Yleiskaavaluonnoksessa on tarkoitus esittää mahdollinen valittava vaihtoehto tai esittää useampia vaihtoehtoja lausunnonantajille ja muille osallisille mielipiteiden antamista varten. Tällöin yleiskaavaehdotuksessa esitetään lausuntojen ja mielipiteiden pohjalta lopullinen sijaintipaikka. Selvityksen on laatinut yleiskaavainsinööri Gilbert Koskela. Liikenneinsinööri Leena Viilo on laatinut pääosin luvut 1 ja 2. Työn aikana on selvityksen laatijat ovat neuvotelleet kaupungin eri viranomaisten kanssa sekä YTV:n ja Uudenmaan tiepiirin, Vantaan Energia Oy:n edustajien kanssa. Nämä osalliset eivät ole varsinaisesti sitoutuneet vielä esitettyihin ratkaisuvaihtoehtoihin. Varsinaiset eri osallisten kannanotot saadaan vasta, kun yleiskaavaluonnoksesta pyydetään tarvittavat lausunnot. Vantaalla 10.5.2004 Matti Pallasvuo Yleiskaavapäällikkö Gilbert Koskela Yleiskaavainsinööri

Teknisen huollon aluevaraukset 1 (68) 1 LINJA-AUTOVARIKOT 1.1 Nykyiset varikkoalueet Nykyiset linja-autovarikot sijaitsevat Tuupakassa (PE, kaupallisten erityispalvelujen aluetta yleiskaavassa) ja Hakunilassa (TE, erityistoimintojen työpaikka-aluetta). Näiden lisäksi Aurinkobusseilla on Hakkilassa linja-autovarikko yleiskaavan mukaisella työpaikka-alueella. Nykyisistä varikkotonteista Tuupakkassa sijaitsevan omistaa Kiinteistö Oy Kehäsuora ja Hakunilassa sijaitsevan Kiinteistö Oy Itäkehä. Vantaan kaupunki omistaa näiden varikkokiinteistöosakeyhtiöiden osakekannat. 1.2 Varikkotoimintojen kehitysnäkymät Varikkotoimintojen järjestämistä on periaatetasolla pohdittu pääkaupunkiseudulla, kun selvitettiin pääkaupunkiseudun bussivarikkotarvetta vuonna 1999 (Pääkaupunkiseudun linja-autovarikot, YTV B 1999:6). Tällöin on todettu, että kilpailutetun liikenteen kannalta tarkoituksenmukaisinta olisi, että varikot hankittaisiin kuntien tai YTV:n omistukseen ja varikoiden käytöstä sovittaisiin kilpailuttamiseen liittyvien tarjousasiakirjojen ja sopimusten yhteydessä. YTV:n on tarkoitus uusia linja-autovarikoista laadittu selvitys vuonna 2004 ja työ on alkamassa. 1.3 Varikkotoimintojen sijoittumisen periaatteet Siirtokustannukset varikolta linjalle maksaa lopulta liikenteen tilaaja. Kustannukset kohdistuvat siis Vantaan kaupungin sisäisestä ja seudullisesta liikenteestä maksamiin liikennöintikorvauksiin. Varikkoselvityksen pohjana on ollut yksityiskohtaisempi kustannusrakenne, jonka yhteenvetona on esitetty, että vuoden 1999 kustannustasossa yhteenlasketut kustannukset ovat 3337-4862 mk/km autoa kohden vuodessa. Yhteen varikkoon sijoittuu 150-200 bussia ja varikkoajoja tulee autoa kohti 3-4 päivässä. Varikot on tarkoituksenmukaista sijoittaa siten, että siirtokustannukset ovat mahdollisimman pienet. Varikon ja varsinaisen vuoron väliset matkat ajetaan usein kääntöpaikoilta. Kuvissa 1-4 on esitetty nykyiset lähdöt Vantaan joukkoliikenteen kehittämissuunnitelman VANJO2007 pohjalta. Kuvien perusteella varikon olisi edullista sijaita Myyrmäen ja Kivistön välissä ja Tikkurilan pohjoispuolella Varikot aiheuttavat ympäristöhaittoja. Aikaiset ja myöhäiset lähdöt häiritsevät asutusta. Sopiva sijainti varikolle on teollisuusalueella pääväylien läheisyydessä. Toiminnallisesti on etu, jos varikko sijaitsee siten, että sitä voidaan käyttää myös kuljettajien sosiaalitilana taukojen aikana. Lisäksi on huomioitava maaperän suojaamisen, joka edellyttää polttoainesäiliöiden lisäksi korjaamojen öljyntorjuntaa sekä mahdollisesti öljynerotuskaivojen tarvetta. Varikkoja on esitetty sijoitettavaksi myös kallioluoliin, joissa vallitsee +6- +10 0 C. Erikseen tulee selvittää aiheuttaako tämä autojen ruostumista, kun pohjaan kertynyt lumi ja jää sulaa.

Teknisen huollon aluevaraukset 2 (68) Kuva Kuva 1.1 Aikaiset lähdöt pysäkeittäin vuonna 2002 (M.Holopainen). Kuva 1.2. Viimeiset lähdöt pysäkeittäin vuonna 2002 (M.Holopainen).

Teknisen huollon aluevaraukset 3 (68) Kuva 1.3. Arkivuorokauden lähdöt pysäkeittäin vuonna 2002 (M. Holopainen). Kuva 1.4. Lähdöt kääntöpaikoilta vuonna 2002 (M.Holopainen).

Teknisen huollon aluevaraukset 4 (68) 1.4 Tilantarpeet YTV:ssä on vuonna 1999 valmistunut selvitys pääkaupunkiseudun bussivarikkotarpeesta (Pääkaupunkiseudun linja-autovarikot, YTV B 1999:6). Kuva 1.5. Potentiaaliset varikkojen sijoitusalueet, Pääkaupunkiseudun linja-auto-varikot, YTV B 1999:6. YTV:n selvityksen mukaan Itä-Vantaan varikkoa tarvitaan noin 200 bussille. Paikaksi selvityksessä on esitetty Brunabergetin tai Långmossebergenin alueita. Tontin pintaalatarve olisi noin 4,5 ha. YTV:n selvityksessä todetaan, että Hakunilan siirto Brunabergetin tai Långmosseberegeniin ei aiheuta ratkaisevan suuria lisäkustannuksia ja että ottaen huomioon nykyisen varikon sijainti asutuksen keskellä on varikon siirto pois nykyiseltä paikalta hyväksyttävä toimenpide, vaikka uudet kalliimmat tilat aiheuttavatkin varsinaisten varikkokustannusten lisääntymistä. YTV:n selvityksen jälkeen on tilanne saattanut muuttua. Itä-Vantaan varikon tilatarve täsmentyy meneillään olevassa YTV:n uudessa Pääkaupunkiseudun linja-autovarikot selvityksessä. Itä-Vantaan varikon tilatarve on tässä Vantaan selvityksessä arvioitu olevan pitkällä tähtäykselle noin 200 bussille. Länsi-Vantaalle varikkoa tarvitaan noin 150 linja-autolle YTV:n selvityksen mukaan. Varikon paikaksi suositeltiin Petikon tai Myllymäen aluetta. Tontin pinta-alatarve olisi 4 ha.

Teknisen huollon aluevaraukset 5 (68) YTV:n selvityksessä todetaan, että Petikko ja Myllymäki ovat kokonaisuutena sijaintikustannuksiltaan Tuupakan veroisia sen sijaan Viinikanmetsä on kokonaisuutena Tuupakkaa merkittävästi kalliimpi. Länsi-Vantaan varikon tilatarve täsmentyy sekin meneillään olevassa YTV:n selvityksessä. Länsi-Vantaalle varikkokapasiteettia tarvittaneen ennen Marja-radan käyttöönottoa noin 100 bussille ja Marja-radan käyttöönoton jälkeen noin 80 bussille. 1.5 Yleiskaavatilanne Paineet ottaa Tuupakan varikkoalue yleiskaavan mukaiseen kaupallisten erityispalvelujen käyttöön ovat kasvaneet. Hakunilaan on tekeillä maankäyttöselvitys, jossa tutkitaan varikkoalueen muuttamista kaupallisten palvelujen alueeksi. Kummallakin varikolle tarvitaan korvaavat paikat, jotka tulisi osoittaa yleiskaavassa yhdyskuntateknisen huollon alueina (ET). Yleiskaavan tarkistuksen tavoitteena on osoittaa Hakunilan nykyiselle linjaautovarikoille muu maankäyttö osana Porttisuon ja Hakunilan keskustan kehittämistä ja osoittaa sekä Itä- että Länsi-Vantaalle uudet aluevaraukset linja-autovarikolle. Alueet osoitetaan ET-alueina (yhdyskuntateknisen huollon alueet). 1.6 Uudet aluevaraustarpeet Tämän hetkisen tietämyksen mukaan Vantaalla tarvitaan kaksi uutta linjaautovarikkoa korvaamaan olemassa olevia varikoita. Aluevarausten tarve täsmentyy YTV:n pääkaupunkiseudun linja-autovarikkoja koskevan meneillään olevan selvityksen yhteydessä. Siihen asti noudatetaan aiemmin vuonna 1999 esitettyjä tilantarvelaskelmia. 1.7 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat Tässä selvityksessä esitetään Länsi-Vantaan varikolle kaksi vaihtoehtoista sijaintipaikkaa: Petikossa Petikonmäessä kallion sisällä ja Vehkalan työpaikka-alueen länsiosassa maanpäällisenä ratkaisuna. Kuva 1.6. Petikonmäen maanalainen vaihtoehto (opaskartta ja virastokartta).

Teknisen huollon aluevaraukset 6 (68) Petikonmäessä varikko voidaan sijoittaa luolatiloihin ja ajoyhteys sijoittaa Vihdintien läheisyyteen. Petikonmäen soveltuvuudesta maanalaisten tilojen rakentamiseen ja mahdollisia on selvitetty vuonna 1986. Selvityksen mukaan Petikonmäkeen on rakennettavissa maanalaisia tiloja. Jatkosuunnittelussa on selvitettävä vielä mm. luolaston suunta päärakoilusuuntiin nähden. Maanalainen tila on toteutettavissa myös varikkotoimintaan muunnettuna. Varikosta ei ole ympäristöhaittoja mutta aiemmin YTV:n selvityksissä on arvioitu, että vastaava Koivikon alueelle toteutettava noin 4 ha varikko tulisi luolaan louhittuna kalliimmaksi kuin tavanomainen maanpäällinen varikko (louhintakustannukset v. 1999 100 Mmk). Toinen mahdollinen varikon paikka Länsi-Vantaalla on Vehkalassa Kehä III:n tulevan Myllymäen liittymän läheisyydessä. Varikon käyttöönotto lienee mahdollista jo ennen eritasoliittymän rakentamista (sillan alikulkukelpoisuus?). Kuva 1.7. Vehkalan vaihtoehto (opaskartta ja Marja-Vantaan osayleiskaavaluonnos). Itä-Vantaalle on löydetty vain yksi mahdollinen varikon sijaintipaikka Kuninkaanmäessä Lahdenväylän ja Lahdentien välissä Koivukylän eritasoliittymän koillisosassa. Kuusijärven läheisyyden takia alueen rakentaminen edellyttää tarvittavia vesistön suojaustoimenpiteitä.

Teknisen huollon aluevaraukset 7 (68) Kuva 1.8. Itä-Vantaan linja-autovarikon sijaintivaihtoehto. Yleiskaavan mukaisen TE-alueen pinta-ala on noin 11 ha. Linja-autovarikon tilantarve on noin 4,5 ha YTV:n vuoden 1999 selvityksen mukaan Varikot on tarkoituksenmukaista sijoittaa siten, että siirtokustannukset ovat mahdollisimman pienet. Tämä yleiskaavallisen selvityksen yhteydessä ei ole mahdollista laskea tai optimoida kustannuksia. Tämä tapahtuu alkamassa olevan YTV:n selvityksen yhteydessä. Tässä selvityksessä tarjotaan kolme mahdollista sijaintipaikkaa, joiden pohjalta YTV:n selvitys laaditaan. Lopullinen kahden varikkopaikan valinta yleiskaavaehdotukseen voidaan tehdä selvityksen ja yleiskaavaluonnoksesta saadun muun arvioinnin ja palautteen pohjalta.

Teknisen huollon aluevaraukset 8 (68) 2 RAIDELIIKENTEEN VARIKOT 2.1 Nykyiset varikkoalueet Vantaalla ei ole raideliikenteen varikoita. Yleiskaava 92 selostuksen liitteenä on pikaraitiotien varaus. Liitekartassa on osoitettu varikkoa varten kaksi vaihtoehtoista tilavarausta, Keski-Vantaalla Tuupakka Kehä III:n ja Ylästön välissä sekä Itä-Vantaalla Hakkila. Kuva 2.1. Vantaan yleiskaava1992. Alustava raitiotieverkko. Mahdolliset varikot on osoitettu mustalla neliöllä. 2.2 Varikkotoimintojen kehitysnäkymät Seudullisesti on varauduttu raitiotieverkkoon, tarkennetaan meneillään olevassa joukkoliikenteen. Helsingin yleiskaava 2002:ssa on varaus pikaraitiotielle Jokeri-linjalla sekä Viikissä Viira-linjalle. Seudullinen raideliikenteen kokonaisuus tullaan esittämään tilavarausverkkona seuraavassa PLJ-suunnitelmassa. Raideyhteyksien toteuttaminen ei ole ajoittunut PLJ-suunnitelman alkuvuosiin. 2.3 Varikkotoimintojen sijoittumisen periaatteet Seudullisesti lienee taloudellisesti mielekkäintä varautua yhteen varsinaiseen korjaustoimintaan keskittyvään varikkoon. Tällaista on suunniteltu Helsingin metrovarikolle. Jotta varikko olisi tavoitettavissa on Helsingissä alustavasti suunniteltu, että raideleveys olisi metron raideleveys, vaikka itse vaunu on metrovaunua kapeampi matalalattiavaunu. Vantaan alueelta tulisi varata päivittäiseen säilytykseen ja siivoustoimintaan sopiva varikkoalue. Sijaintipaikaksi esitetään Tuupakkaa tässä yleiskaavatyössä luonnostellun reitin varresta kalliosta. Jotta metrovari-

Teknisen huollon aluevaraukset 9 (68) kolle Helsinkiin voisi päästä tulee Vantaan raitiotieverkko kytkeä metrorataan Mellunkylässä, Jokeri-rataan tai Viiraan Tammistosta. 2.4 Tilantarpeet 2.5 Yleiskaavatilanne Raitiovaunujen säilytykseen tarvittavaa tilaa ei ole arvioitu. Yleiskaava 92 pääkartalle ei ole merkitty raitiotievarikkoja. 2.6 Uudet aluevaraustarpeet Yleiskaavassa osoitetaan varaus raitiovaunuvarikolle. 2.7 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat Varikolle ei esitetä vaihtoehtoista sijaintipaikkaa. Yleiskaavassa osoitetaan varaus varikolle Tuupakkaan. Se sijaitsisi esitystarkkuudella samassa paikassa kuin ennenkin yleiskaavan 92 liitekartalla on osoitettu. Varikko louhittaisiin maan alle. Varsinainen raitiotielinjaus esitetään kuitenkin siirrettäväksi vuoden 1992 yleiskaavan liitekarttaan nähden etelämmäksi voimalinjan varteen. Varikko Kuva 2.2. Suunnitteilla oleva raitiotieverkko ja Tuupakan varikko (yleiskaava 1992).

Teknisen huollon aluevaraukset 10 (68) Kuva 2.3. Varikko louhittaisiin Blåbärkärrsbergenin alle, myös pikaratikka kulkisi Blåbärkärrsbergenin kallioalueella tunnelissa (virastokartta).

Teknisen huollon aluevaraukset 11 (68) 3 TIEHALLINNON VARIKOT 3.1 Nykyiset varikkoalueet Tiehallinnolla on varikot Kaskelassa (jäljellä oleva pinta-ala noin 2,5 ha) ja Vantaankoskella (pinta-ala 2,77 ha). Varikkotoimintojen lisäksi Jokiniementien eteläpuolella Porttisuolla on myös hiekkasiilo ja Vantaankoskella suolavarasto. Lisäksi tiehallinnolla on hiekkasiilo Keimolassa Siilotiellä. Muut varikot Vantaan läheisyydessä ovat Jorvaksentien varrella Kirkkonummella, Turunväylän varrella Espoossa Bembölessä (Tieliikelaitoksen omistuksessa), Hämeenlinnanväylän varrella Hyvinkään Nopossa, Lahdenväylän varrella Mäntsälässä (Tieliikelaitoksen yksityiseltä vuokraama) ja Porvoonväylän varrella Porvoossa. Sipoossa Hangelbyssä on suolavarasto. Vantaankoski ja Kaskela ovat Bembölen ja Kirkkonummen ohessa erittäin tärkeitä pääkaupunkiseudun tieverkon hoidolle. Kaskelan tukikohdassa on myös vuonna 2003 kunnostettu polttoaineen kriisinaikainen varmuusvarasto. Tällaisia alueita on Uudellamaalla yhteensä 3. Tiehallinnon Uudenmaan tiepiirin tukikohdissa ei ole enää kuitenkaan varsinaista polttoaineen jakelua. varikko hiekkasiilo Kuva 3.1. Nykyiset tiehallinnon varikot Vantaalla. 3.2 Varikkotoimintojen kehitysnäkymät Tiehallinto on ilmoittanut, että Vantaan varikoita ja hiekkasiiloa tarvitaan ehdottomasti edelleen. Ne sijaitsevat Helsingin seudun tieverkkoon

Teknisen huollon aluevaraukset 12 (68) nähden erittäin strategisissa paikoissa Kehä III:n varrella. Tiehallinto on todennut, että mikäli varikoita suunnitellaan muuhun käyttöön, on tällöin ehdottomasti osoitettava korvaava paikka liikenteellisesti vähintään yhtä edullisesta paikasta. 3.3 Varikkotoimintojen sijoittumisen periaatteet Tiehallinnon varikkojen sijoittumiselle on tärkeää sijainti suhteessa valtakunnalliseen ja seudulliseen pääliikenneverkkoon. Varikot eivät voi sijaita asuntoalueella, koska mm. aurauskaluston liikenne aiheuttaa mm. yöaikaista melua. Paras sijainti on kahden tiehallinnon hoidossa olevan tien risteyksen lähialueet kuten nykyiset varikot Kaskelassa ja Vantaankoskella sijaitsevat. 3.4 Tiehallinnon tilantarpeet Tiehallinnolla ei ole tarvetta uusiin varikkoalueisiin Vantaalla. Tiehallinto on luovuttanut osan Kaskelan varikosta Vantaan kaupungille (noin 0,7 ha). Ylimääräistä tilaa nykyisillä varikkoalueilla ei ole. Nykytarpeita vastaava Tiehallinnon varikkoalue edellyttää tilaa 2-3 ha. Tälle sijoittuisi suolavarasto 800 m 2, konekaluston pesutila ja lämmintä tilaa vähintään 3 kuorma-autolle talvikauden kaluston kuivatusta varten. Kylmäkatostilaa tarvitaan vähintään 3 kuorma-autolle ja varastotilaa lähinnä liikennemerkkien säilytykseen. Asfaltoitua kenttää tarvittaisiin noin 3.000 m 2 kaluston ulkosäilytystä ja parkkipaikkoja varten sekä toimistotilaa sosiaalitiloineen 3 henkilölle. Tarkempi tilatarpeen määrittely on mahdollista tehdä asemakaavoituksen yhteydessä.. 3.5 Kaupungin tarpeet Hakunilassa on tekeillä Porttisuon ja Hakunilan keskustan maankäyttöselvitys, joka saattaa tuoda maankäyttömuutostarpeita tiehallinnon Kaskelan varikolle. Alustavissa visiossa alueelle on esitetty asuntorakentamista. Vantaankosken varikkotontti jää osittain suunnitteilla olevan Marjaradan alle. Lisäksi Vehkalan asema sijaitsee lähellä tonttia ja siksi sijaintinsa puolesta tontin loppuosa sopii tehokkaampaan työpaikkatoimintaan. Porttisuon hiekkasiiloon ja suolavarastoon sekä Keimolan hiekkasiiloon ei kohdistu mitään kaupungin maankäyttöpaineita. Kaupunki pyrkii pitkällä tähtäimellä keskittämään erilaisia varikkotoiminoja samalle alueelle. Tavoitteena on saada aikaiseksi synergiaetua yhdistämällä erityyppisiä varikkotoimintoja. 3.6 Yleiskaavatilanne Tiehallinnon varikkotoiminnot Kaskelassa on yleiskaavassa yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET-aluetta) ja Vantaankoskella työpaikkaaluetta (T-aluetta). Hiekkasiilo Porttisuolla on työpaikka-aluetta (Taluetta) ja ympäristöhäiriöitä aiheuttamatonta työpaikka-aluetta (TYaluetta). Hiekkasiilo Keimolassa on yleiskaavassa kyläaluetta (ATaluetta).

Teknisen huollon aluevaraukset 13 (68) Yleiskaavan tarkistuksen tavoitteena on - osoittaa tiehallinnon tarvitsemat varikkotoimintojen alueet yhdyskuntateknisen huollon alueina (ET) yleiskaavassa, jotta varikkotoiminnan tulevaisuus olisi turvattu pitemmällä aikajänteellä, ja mikäli Hakunilan nykyiselle tiehallinnon varikkotoiminnoille osoitetaan muu maankäyttö Porttisuon ja Hakunilan keskustan maankäyttöselvityksen tuloksena, niin tiehallinnon tarpeisiin osoitetaan uusi varikkoalue liikenteellisesti vähintään yhtä hyvästä paikasta Itä-Vantaalta. Marja-Vantaan osayleiskaavan tavoitteissa (kv 30.9.2002) todetaan, että Vehkala varataan toimistovaltaiseen työpaikkarakentamiseen. Alueelle ei osoiteta varauksia päivittäistavarakaupan suuryksiköille eikä muulle sellaiselle palvelutoiminnalle, joka vaarantaa tai hidastaa Länsi-Vantaan keskusten kehittymistä. 3.7 Uudet aluevaraustarpeet Kaskelan varikolle tulisi löytää korvaavat paikat maankäytön muutostarpeiden takia. Vantaankosken varikkoalue kuuluu Marja-Vantaan osayleiskaavaalueeseen, korvaavaa varikkoaluetta haetaan varsinaisesti Marja- Vantaan osayleiskaava-alueelta. 3.8 Vaihtoehtoiset sijoituspaikat 3.8.1 Kaskelan varikko Tiehallinnolle esitetyt Kaskelan varikon vaihtoehtoiset sijoituspaikat. Tiehallinnolle on esitetty Kaskelan varikolle kahta vaihtoehtoista sijoituspaikkaa: - Långmossebergetin yleiskaavan mukainen yhdyskuntateknisen huollon alue (ET) vielä toteutumattoman Länsimäentien liittymän luona Kehä III:lla ja - Koivukylänväylän ja Lahdenväylän luoteispuoleinen yleiskaavan mukainen erityistoimintojen työpaikka-alue (TE) Koivukylän liittymän luona. Näillä alueilla on laajoja toistaiseksi toteutumattomia aluevarauksia, jotka sopivat mm. varikkotyyppisille toiminnoille, ja näille alueille on sijoitettavissa useita vastaavanlaisia muita varikkotoimintoja. Kummatkin alueet sijaitsevat päämaantieverkon välittömässä läheisyydessä ja ovat hyvin saavutettavissa. Tiehallinto ei pidä kumpaakaan esitettyä paikkaa tieverkon hoidon kannalta hyvinä paikkoina. Koivukylän vaihtoehto sijaitsee liian pohjoisessa. Seuraava varikko Lahdenväylän varrella on tieliikelaitoksella Mäntsälän eteläisen liittymän luona ja sen toimintasäde ulottuu Keravalle asti. Långmosseberget sijaitsee liian idässä, Porvoon varikolta on hyvin hoidettavissa Porvoonväylä ja sen rinnakkaistie Itäsalmelle Knutersintien liittymälle asti, joka on 4,5 km Kehä III:lta itään. Nykyisin Porvoon alueurakan hoitoraja on noin 13 km Kehä III:lta itään.

Teknisen huollon aluevaraukset 14 (68) Tiehallinnon näkemyksen mukaan varikon ihanteellinen paikka on Kehä III :n ja Lahdenväylän risteys tai siitä Lahdenväylää länteen päin. 3.8.2 Vantaankosken varikko Vantaankosken varikon yksi sijaintivaihtoehto on Vehkalan alueen länsilaita, jonne olisi suunniteltavissa laajempi erilaisten varikkotoimintojen alue. Sijainti olisi liikenteellisesti yhtä hyvä kuin nykyinen. Toinen vaihtoehtoinen sijaintipaikka olisi Petaksen työpaikka-alueen länsireuna lähellä Kivistön liittymää. Uudenmaan tiepiiri ei pidä kumpaakaan vaihtoehtoa mahdollisena uutena sijaintipaikkana. 800 M Kuva 3.2. Tiehallinnolle esitetyt Länsi-Vantaan vaihtoehtoiset varikon paikat. Karttapohjana Marja-Vantaan osayleiskaavaluonnos ja Vantaan yleiskaava 92. 3.8.3 Varikkotoimintojen yhdistäminen Tiehallinnon voisi tulla kysymykseen myös Vantaankosken ja Kaskelan varikoiden yhdistäminen, mikäli uusi alue olisi saatavissa Kehä III:n ja

Teknisen huollon aluevaraukset 15 (68) Tuusulanväylän liittymän läheisyydestä. Tällöin edellä mainitut vaihtoehtoiset paikat ovat joko liian lännessä tai idässä. Liittyminen päätieverkkoon on mahdollista Lentoasemantien, Tammiston, Niittytien ja Valkoisenlähteentien kautta. Ilmailutien kautta on toistaiseksi nykyään mahdollista liittyminen vain eteläsuuntaan, mutta liittymään on suunniteltu pohjoiset rampit. Aluevaraukseen tarvittaisiin 2-3 ha tiehallinnon ilmoituksen mukaan. Veromiehenkylä Tiehallinto on esittänyt tutkittavaksi Veromiehenkylässä Toisella Savulla sijaitsevan Raskone Oy:n toimitilojen yhteydessä olevaa ja siihen rajoittuvaa aluetta tutkittavaksi varteenotettavana varikon paikkana. Sijainti mahdollistaisi periaatteessa huolto- ja korjaustoimintojen yhdistämisen. Kuva 3.3. Raskone Oy:n ympäristön maanomistustilanne. Tiehallinnon varikoksi sopiva rakentamaton alue sijaitsee Tikkurilantien eteläpuolella ja Raskone Oy:n toimitilojen länsipuolella noin 500 m Aviapoliksen aseman eteläiseltä sisäänkäynniltä lounaaseen. Alue on yksityisomistuksessa. Alue sopii sijaintinsa puolesta hyvin tiehallinnon varikkotoiminnoille ja edistäisi yleiskaavan tavoitetta keskittää varikkotoimintoja alueellisesti.

Teknisen huollon aluevaraukset 16 (68) Alue sijaitsee pääosin lentomelun verhokäyrän L DEN 55-60 db välisellä vyöhykkeellä. Alueelta on yhteys tiehallinnon ylläpitämään päätieverkkoon Tikkurilantien kautta Lentoasemantielle ja Tikkurilantien ja edelleen Pakkalantien kautta Kehä III:lle. Reittien läheisyydessä ei ole asumista. Veromiehenkylän alue on yleiskaavassa työpaikka-aluetta (T). Asemakaavassa Raskone Oy:n ja Center Magneetti Oy/NCC Rakennus Oy:n tontit ovat teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-3) sekä Oy Storbäsk II-IV Ab/ Finnair Oy:n omistamat tontit teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (T-4). Tonteilla rakennusten ja rakenteiden korkeutta on rajoitettu lentoestekorkeuspinnan takia. Vaikka Veromiehenkylän alue olisi toiminnallisesti hyvällä paikalla, maanomistusolojen ja asemakaavatilanteen takia alue ei ole käytännössä saatavissa varikkotoimintoja varten. Alueeseen saattaa myöhemmin kohdistua tehokkaampaa maankäyttöpainetta Aviapoliksen aseman ympäristön kehittymisen myötä. Myrttitie Toinen vaihtoehtoinen alue, joka on tullut esille K2-vyöhykkeen kehittämisen yhteydessä, sijaitsee Myrttitien päässä Koivuhaassa sivukiitotien jatkeen päällä lentomelun verhokäyrän L DEN 55-60 db välisellä vyöhykkeellä. Alue on pahinta lentomelualuetta K2-vyöhykkeen varrella, eikä se sovi asumiseen. Kuva 3.4. Myrttitien vaihtoehdon sijainti ja ortokuva.

Teknisen huollon aluevaraukset 17 (68) Alue rajoittuu Tikkurilantiehen, Puutarhatiehen, Peltolantiehen ja Sinikellontiehen. Alueen kokonaispinta-ala on 5,4 ha, josta Vantaan kaupunki omistaa noin 3,8 ha. Alueelle olisi mahdollista sijoittaa muutakin varikkotyyppistä toimintaa kuten Vantaan Veden tukikohta. Alueelta on lyhyt yhteys tiehallinnon ylläpitämään päätieverkkoon Tikkurilantien ja Niittytien kautta Kehä III:lle, Tuusulanväylälle ja Ilmailutielle. Paras yhteys olisi asutusta häiritsemättä Myrttitien kautta Niittytielle. Lähimmät asuinrakennukset ovat Apilatien pohjoispuolella ja Keiholehdentien varrella. Alue on yleiskaavassa toimistovaltaista työpaikka-aluetta (PK). Asemakaavassa alueella on kaksi liike- ja toimistorakennusten ja ympäristöä häiritsemättömien teollisuus- ja varastorakennusten korttelialuetta (KTY-1) ja niiden välissä pohjois-eteläsuuntainen puisto (VP). Kuva 3.5. Myrttitien vaihtoehdon maanomistustilanne (virastokartta). Vihreän alueen omistaa Vantaan kaupunki. Myrttitien aluetta suunnitellaan yhtenä K2-alueeseen liittyvänä työpaikka-aluekokonaisuutena, jossa on mukana myös Peltolantien ja Apilantien välinen alue. Periaatteessa alueen sisäosassa voisi olla varikkotoimintaa, jos alueen julkisivupuolella Tikkurilantielle ja Puutarhatielle on tehokkaampaa työpaikkarakentamista. Mikäli alueella halutaan osoittaa varikkotoimintaa, se tulisi ottaa huomioon ennen aluetta koskevassa maankäyttö- ja rakennussuunnittelussa. Köyhämäentie Tikkurilantien, Niittytien, Kuriiritien ja Köyhämäentien rajamaan asemakaavoitetun työpaikka-alueen omistavat Tapiola-yhtiöt ja Lassila&Tikanoja Oy. Yhtiöt olivat suunnittelemassa alueen muuttamista asuinalueeksi, mutta Turvatekniikan keskuksen Opmeticin kemikaalivarastojen ympärille määräämä suojavyöhyke estää uusien asuntojen ra-

Teknisen huollon aluevaraukset 18 (68) kentamisen. Opmetic sijaitsee alueen länsipuolella Köyhämäentien ja Piitien välissä. Kuva 3.6. Köyhämäentien varikkovaihtoehto (opaskartta ja yleiskaavojen yhdistelmä). Alueelle voisi sijoittua myös varikkotoimintoja, mikäli Tikkurilantien ja Niittytien varrella on tehokkaampaa työpaikkarakentamista. Rajatun alueen pinta-ala on 2,9 ha. Kaupunki omistaa osan alueesta. Nykyinen asutus sijaitsee vieressä Midgårdin ympärillä, asutusta vasten olisi jätettävä viheralue. Kuva 3.7. Köyhämäentien varikkovaihtoehto (virastokartta ja ortokuva).

Teknisen huollon aluevaraukset 19 (68) Pyhtäänkorpi Valtio omistaa lentoaseman ympäristössä runsaasti rakentamatonta maata. Lentoasemantien osayleiskaavassa työsiirtolan alueelle on kaavoitettu työpaikkatoimintoja (KTY). Työsiirtolan eteläpuoleinen alue, joka ei näy Ilmakehälle, olisi maankäytön kannalta sopivin alue tiehallinnon varikoksi. Alueen eteläpuolella on lähivirkistysalueen (VL) takana asutusta (AP, Aerolan alue). Myös Veromiehenkylän alueen muuttamista asuntoalueeksi, johon tämäkin alue liittyy, on parhaillaan selvitettävänä. Tällöin varikkotoiminnalle ei olisi maankäytön kannalta parhaita mahdollisia edellytyksiä. Kuva 3.8. Pyhtäänkorven alueen yleiskaavatilanne ja virastokartta. Rajatun alueen pinta-ala on noin 3,1 ha. Ruskeasanta Valtio omistaa myös lentoaseman itäpuolella Koivukylänväylän kohdalla rakentamatonta maata. Ilmailulaitoksen laatimassa lentoaseman maankäyttösuunnitelmassa kiitoteiden itäpuolinen on varattu rahtiterminaalitoimintoja varten. Selvitetty alue on yleiskaavan lentoliikenteen alueella (LL), ja se rajautuu yleiskaavan tarkistusta varten laadittuun Ruskeasannan maankäyttöluonnokseen. Onko näköpiirissä, että koko kiitoteiden itäpuolinen alue tarvittaisiin rahtiterminaalitoimintoja varten, vai voisiko siitä noin 3 ha varata tiehallinnon varikkotoiminnoille? Ruskeasannasta oli erittäin luonteva yhteys Tuusulanväylälle. Alue sijaitsisi lentomelualueella eikä häiritsisi asutusta. Alueen ainoana ongelmana on sijainti pohjavesialueella. Pohjaveden suojelu on otettava huomioon myös rakennettaessa kiitoteiden itäpuolella rahtiterminaalitoimintoja.

Teknisen huollon aluevaraukset 20 (68) Kuva 3.9. Ruskeasannan vaihtoehdon sijainti yleiskaavassa ja yleiskaavan tarkistusta varten laaditussa Ruskeasannan maankäyttöluonnoksessa. Kuva 3.10. Ruskeasannan vaihtoehdon sijainti virastokartalla ja ortokuvalla. Rajatun alueen pintaala on noin 3,1 ha.

Teknisen huollon aluevaraukset 21 (68) 4 KAUPUNGIN TUKIKOHDAT 4.1 Nykyiset tukikohdat - yleistilanne Kaupungin tuotantopalveluilla (ympäristötuotannolla, tilapalveluilla, korjausrakentamisella ja varikolla) ja kuntatekniikan keskuksella (viheralueyksikön metsätiloilla ja mittausosastolla) sekä Vantaan Vedellä on monipuolinen tukikohtaverkosto. Nykyiset tukikohdat on esitetty kuvissa 7 9 ja lueteltu taulukoissa 1 ja 2. Kuvissa on esitetty myös tukikohdan tulevaisuus, tarvitaanko uutta tukikohtaa nykyisen poistuessa käytöstä maankäytön muuttuessa tai vuokrasopimusten päättyessä. Kuvien tiedot näiltä osin perustuvat yhdyskuntahuollon lähtökohtaraporttiin, kuvien valmistumisen jälkeen tilanne on muutamassa kohdin muuttunut. Tukikohtaverkostossa on havaittavissa toimintojen alueittainen keskittyminen, mm. Koivuhaan tukikohtaan on kerätty ja siirretty vuonna 2002 useita Tikkurilan suuraluetta palvelevia tukikohtia, jolloin tukikohdat voivat käyttää yhteisiä sosiaali- ja huoltotiloja. Ongelmana on, että nämä osa Koivuhaan tukikohdista toimii viiden vuoden tilapäisellä luvalla. Koivuhaan tukikohtaa on pyritty asemakaavallisesti laajentamaan Valkoisenlähteentielle asti. Asemakaavan muutos on palautettu kaavoituslautakunnassa 18.9.2002 uudelleen valmisteltavaksi siten, että mm. nykyistä varikkoaluetta ei enää laajenneta. Koko varikkoalueelle laaditaan maisemointisuunnitelma. Teknisen toimen ja maankäytön yhteistyönä etsitään uusia sijoituspaikkoja niille varikkotoiminnoille, jotka eivät mahdu tälle varikkoalueelle. Tämä esimerkki havainnollistaa, kuinka hankalasti sijoitettavia kaupungin omat tukikohdatkin voivat olla. Hankerakentaminen ja ylläpito - -, tarvitaan korvaava tukikohta Ylläpito Ylläpito, tarvitaan korvaava tukikohta Kuva 4.1. Tuotantopalvelujen ympärituotannon tukikohdat.

Teknisen huollon aluevaraukset 22 (68) Laitoshuolto Laitoshuolto, tarvitaan korvaava tukikohta Kiinteistönhoito Kiinteistönhoito, tarvitaan korvaava tukikohta Korjausrakentaminen Kuva 4.2. Tuotantopalvelujen tilapalvelujen (laitoshuolto ja kiinteistönhoito) ja korjausrakentamisen tukikohdat. Varikko Varikko, romuajoneuvot Vantaan Vesi Vantaan Vesi, tarvitaan korvaava tukikohta Mittausosasto Kuva 4.3. Tuotantopalvelujen varikkotoiminnot, Vantaan Veden ja maankäytön ja ympäristön toimialan kuntatekniikan keskuksen mittausosaston tukikohdat. Vantaan Vedellä ei ole enää tukikohtaa Korsossa.

Teknisen huollon aluevaraukset 23 (68) Taulukko 4.1. Kaupungin maankäytön ja ympäristön toimialan (mato), tuotantopalvelujen toimialan (tuto), keskushallinnon (keha) ja sivistystoimen (sivi) tukikohdat. Toimipisteet alueittain. YK92 Haltija Tyyppi Alue Osoite ET Tuto / Ympäristötuotanto / hankerakentaminen Läntinen aluetukikohta Martinlaakso Voimalantie 2 ja ylläpito ET Mato / mittausosasto Länsipiirin tukikohta Martinlaakso Voimalantie 2 VL Tuto / tilapalvelut /kiinteistönhoito Länsipiirin tukikohta Martinlaakso Matkatie 9 EV Tuto / Ympäristötuotanto / hankerakentaminen varastoalue Martinlaakso Matkatie 4 ja ylläpito AK Tuto / Ympäristötuotanto / ylläpito Myyrmäen alatukikohta Myyrmäki Ojahaanpolku 10 A PE Tuto / Ympäristötuotanto / hankerakentaminen Variston alatukikohta Varisto Martinkyläntie 63 ja ylläpito AK Tuto / Ympäristötuotanto / ylläpito Louhelan alatukikohta Louhela Haltiantie 6 PE Tuto / Varikko Korjaamo, konekeskus Tuupakka Tuupakankuja 2 PY Mato / Viheralueyksikkö / Maatilat Tukikohta Seutula Katriinankuja 1 TE Tuto / Varikko Romuajoneuvot Seutula Hanskalliontie PE Tuto / Korjausrakentaminen Länsipiirin tukikohta Tuupakka Tuupakankuja 2 PE Keha /Vantaan Vesi Länsipiirin tukikohta Tuupakka Tuupakankuja 2 PE Tuto / tilapalvelut / laitoshuolto Alueen 1 tukikohta Tuupakka Tuupakankuja 2 AP Tuto / Ympäristötuotanto / ylläpito Tikkurilan tukikohta Koivuhaka Uusitie 14 EP Mato / Viheralueyksikkö / Metsätilat Tukikohta Koivuhaka Koisotie 10 EP Tuto / Ympäristötuotanto / hankerakentaminen Tikkurilan tukikohta Koivuhaka Koisotie 7 ja ylläpito EP Tuto / Korjausrakentaminen Keskipiirin tukikohta Koivuhaka Koisotie 7 EP Tuto / tilapalvelut / kiinteistönhoito Keskipiirin tukikohta Koivuhaka Koisotie 7 EP Mato / mittausosasto Keskipiirin tukikohta Koivuhaka Koisotie 7 EP Sivi / Liikuntapalvelut Tikkurilan urheilupuisto Tikkurilan Koisotie 7 PK Keha /Vantaan Vesi Itäpiirin tukikohta Viertola Viertolankuja 4 PK Tuto / Ympäristötuotanto / maatutkimus Tukikohta Viertola Viertolankuja 4 C Tuto / tilapalvelut / laitoshuolto Alueen 2 tukikohta Tikkurila Asematie 2 PY Tuto / tilapalvelut / laitoshuolto Tukikohta Hakunila Hevoshaantie 17 T Tuto / Ympäristötuotanto / ylläpito Koivukylän alatukikohta Koivukylä Halmekuja 4A VL Tuto / Ympäristötuotanto / hankerakentaminen Koivukylän alatukikohta Koivukylä Kytöpuisto AP Tuto / Korjausrakentaminen Itäpiirin tukikohta Matari Tervahaudantie 1 AP Mato / mittausosasto Itäpiirin tukikohta Korso Nousutie 1 T Tuto / Ympäristötuotanto / ylläpito ja Korson tukikohta Korso Urpiaisentie 7 hankerakentaminen T Tuto / tilapalvelut / kiinteistönhoito Itäpiirin tukikohta Korso Urpiaisentie 7 T Tuto / tilapalvelut / laitoshuolto Alueen 1 alatukikohta Korso Urpiaisentie 7

Teknisen huollon aluevaraukset 24 (68) Taulukko 4.2. Kaupungin maankäytön ja ympäristön toimialan (mato), tuotantopalvelujen toimialan (tuto), keskushallinnon (keha) ja sivistystoimen (sivi) tukikohdat. Toimipisteet haltijoittain. YK92 Haltija Tyyppi Alue Osoite (YT = Ympäristötuotanto) ET Tuto/ YT / hankerakentaminen Läntinen aluetukikohta Martinlaakso Voimalantie 2 EV Tuto/ YT / hankerakentaminen varastoalue Martinlaakso Matkatie 4 PE Tuto/ YT / hankerakentaminen Variston alatukikohta Varisto Martinkyläntie 63 EP Tuto/ YT / hankerakentaminen Tikkurilan tukikohta Koivuhaka Koisotie 7 VL Tuto/ YT / hankerakentaminen Koivukylän alatukikohta Koivukylä Kytöpuisto T Tuto/ YT / hankerakentaminen Korson tukikohta Korso Urpiaisentie 7 ET Tuto/ YT / ylläpito Läntinen aluetukikohta Martinlaakso Voimalantie 2 EV Tuto/ YT / ylläpito Varastoalue Martinlaakso Matkatie 4 AK Tuto/ YT / ylläpito Myyrmäen alatukikohta Myyrmäki Ojahaanpolku 10 A PE Tuto/ YT / ylläpito Variston alatukikohta Varisto Martinkyläntie 63 AK Tuto/ YT / ylläpito Louhelan alatukikohta Louhela Haltiantie 6 AP Tuto/ YT / ylläpito Tikkurilan tukikohta Koivuhaka Uusitie 14 EP Tuto/ YT / ylläpito Tikkurilan tukikohta Koivuhaka Koisotie 7 T Tuto/ YT / ylläpito Koivukylän alatukikohta Koivukylä Halmekuja 4A T Tuto/ YT / ylläpito Korson tukikohta Korso Urpiaisentie 7 PK Tuto/ YT / maatutkimus Tukikohta Viertola Viertolankuja 4 PE Tuto/ Varikko Korjaamo, konekeskus Tuupakka Tuupakankuja 2 TE Tuto/ Varikko Romuajoneuvot Seutula Hanskalliontie PE Tuto/ Korjausrakentaminen Länsipiirin tukikohta Tuupakka Tuupakankuja 2 EP Tuto/ Korjausrakentaminen Keskipiirin tukikohta Koivuhaka Koisotie 7 AP Tuto/ Korjausrakentaminen Itäpiirin tukikohta Matari Tervahaudantie 1 PE Tuto / tilapalvelut / laitoshuolto Alueen 1 tukikohta Tuupakka Tuupakankuja 2 C Tuto / tilapalvelut / laitoshuolto Alueen 2 tukikohta Tikkurila Asematie 2 T Tuto / tilapalvelut / laitoshuolto Alueen 1 alatukikohta Korso Urpiaisentie 7 PY Tuto / tilapalvelut / laitoshuolto Tukikohta Hakunila Hevoshaantie 17 VL Tuto / tilapalvelut / kiinteistönhoito Länsipiirin tukikohta Martinlaakso Matkatie 9 EP Tuto / tilapalvelut / kiinteistönhoito Keskipiirin tukikohta Koivuhaka Koisotie 7 T Tuto / tilapalvelut / kiinteistönhoito Itäpiirin tukikohta Korso Urpiaisentie 7 PE Keha / Vantaan Vesi Länsipiirin tukikohta Tuupakka Tuupakankuja 2 PK Keha / Vantaan Vesi Itäpiirin tukikohta Viertola Viertolankuja 4 PY Mato / Viheralueyksikkö / Maatilat Tukikohta Seutula Katriinankuja 1 EP Mato / Viheralueyksikkö / Metsätilat Tukikohta Koivuhaka Koisotie 10 ET Mato / mittausosasto Länsipiirin tukikohta Martinlaakso Voimalantie 2 EP Mato / mittausosasto Keskipiirin tukikohta Koivuhaka Koisotie 7 AP Mato / mittausosasto Itäpiirin tukikohta Korso Nousutie 1 EP Sivi / Liikuntapalvelut Tikkurilan urheilupuisto Tikkurilan Koisotie 7

Teknisen huollon aluevaraukset 25 (68) 4.2 Nykytilanne ja tilantarpeet tukikohdittain 4.2.1 Läntinen aluetukikohta (Voimalantie 2) Läntisessä aluetukikohdassa toimivat: - tuotantopalveluiden ympäristötuotannon teiden kunnossapito (länsi) - tuotantopalveluiden ympäristötuotannon viheralueiden kunnossapito (länsi) - tuotantopalveluiden ympäristötuotannon katurakentaminen (länsi) - tuotantopalveluiden ympäristötuotannon puisto- ja viheraluerakentaminen (länsi) - tuotantopalveluiden tilapalveluiden (alue 1, alatukikohta), onko laitoshuolto hiekkaharjun palolaitos ja kiinteistönhoito, onko uusi vai siirretty jostain? - maankäytön ja ympäristön toimialan kuntatekniikankeskuksen mittausosaston länsipiirin tukikohta. 2,7 ha Kuva 4.4. Läntinen aluetukikohta Voimalantiellä. Tukikohta on yleiskaavassa yhdyskuntateknisen huollon aluetta (ET) ja asemakaavassa yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten korttelialuetta, jolle saa sijoittaa katujen ja puistojen kunnossapitoa sekä vastaavia toimintoja palvelevan tukikohdan (ET-3). Tukikohtaan on keskitetty läntisen Vantaan ympäristötuotannon kaikki toiminnot ja mittausosaston tukikohta. Kaikki tukikohdan tilat on käy-

Teknisen huollon aluevaraukset 26 (68) tössä, eikä nykyisiin tiloihin voida sijoittaa lisäyksiköitä tuotantopalvelujen muista yksiköistä. Tukikohta-alue tarvitaan jatkossakin nykyisille toiminnoille. Katujen ja viheralueiden sekä mittausosaston tukikohdat voivat palvella myös Kivistön aluetta, mutta katujen ja viheralueiden kunnossapito tarvitsevat oman tukikohtansa Marja-Vantaan rakentuessa. Jos samalle alueelle siirretään tuotantopalvelujen muita toimintoja (kiinteistönhoito taikka korjausrakentaminen) joudutaan tukikohtaa laajentamaan. Tukikohdan laajentamismahdollisuuksista ja toimintojen uudelleen organisoinnista ei ole tehty selvityksiä. 4.2.2 Tikkurilan tukikohta (Koisotie 7) Tikkurilan tukikohdassa toimivat: - tuotantopalveluiden ympäristötuotannon viheralueiden kunnossapito (itä) - tuotantopalveluiden ympäristötuotannon puisto- ja viheraluerakentaminen (itä) - tuotantopalveluiden korjausrakentaminen (keski) - tuotantopalveluiden tilapalvelujen kiinteistönhoito (keski) - maankäytön ja ympäristön toimialan mittausosaston keskipiirin tukikohta - sivistystoimen liikuntapalvelujen Tikkurilan urheilupuistoa hoitava yksikkö. 1,0 ha 1,7 ha Kuva 4.5. Tikkurilan tukikohta Koisotiellä. Eteläisempi puneella rajattu alue on asemakaavassa ET-aluetta ja pohjoisempi alue Y-4 aluetta.

Teknisen huollon aluevaraukset 27 (68) Tukikohta on yleiskaavassa pieni osa (2,7 ha) laajaa puutarha- ja tutkimusaluetta (EP, yhteensä 18,4 ha). Alueelle on ajateltu rakennettavaksi kaupungin puutarha. Toistaiseksi kaupungilla ei ole ollut taloudellisia mahdollisuuksia hankkeen toteuttamiseen. Asemakaavassa (YM 11.9.1989) nykyisin käytössä olevan alueen eteläosa on yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten aluetta (ET) ja pohjoisempi osa talvipuutarhan korttelialuetta (Y-4). Tikkurilan keskuspuiston ideasuunnitelmassa (5.12.2001) talvipuutarha on siirretty Meijamitien ja Koisotien risteyksen itäpuolelle yleiskaavan urheilu- ja virkistyspalvelujen alueelle (VU) Viherpajaa vastapäätä. Sen sijaan nykyinen tukikohta suunnitelmassa on osoitettu, tukikohdan länsija pohjoispuolella olisi pohjoispuolen metsäisen kumpareen lisäksi laidunalue. Alueelle on laadittavana asemakaavan muutos. Muutoksessa on esitetty ET-alueen laajentamista Valkoisenlähteentielle asti ja talvipuutarhavarauksen poistamista tukikohdan pohjoispuolella. Asemakaavan muutos on palautettu kaavoituslautakunnassa 18.9.2002 uudelleen valmisteltavaksi siten, että mm. nykyistä varikkoaluetta ei enää laajenneta. Koko varikkoalueelle laaditaan maisemointisuunnitelma. Teknisen toimen ja maankäytön yhteistyönä etsitään uusia sijoituspaikkoja niille varikkotoiminnoille, jotka eivät mahdu tälle varikkoalueelle. Lautakunnan palautusesitys on tulkittu niin, että nykyiset tukikohtatoiminnot voivat jäädä alueelle. Koisotien tukikohta-aluetta tarvitaan jatkossakin Tikkurilan alueen päätukikohdaksi. Tilat riittävät pitkäksi ajaksi nykyisille toiminnoille, jos nykyiset tilapäiset toiminnot voidaan jäädä alueelle pysyvästi. Mikäli nykyistä varikkoaluetta ei ole mahdollista laajentaa, tarvitaan Tikkurilan alueelta toinen varikkoalue mm. tuotantopalveluiden ympäristötuotannon katujen rakentamisen sekä Vantaan Veden tarpeisiin. 4.2.3 Korson tukikohta (Urpiaisentie 7) Korson tukikohdassa toimivat: - tuotantopalveluiden ympäristötuotannon katurakentaminen (itä) - tuotantopalveluiden ympäristötuotannon katujen kunnossapito (itä, alatukikohta) - tuotantopalveluiden ympäristötuotannon viheralueiden kunnossapito (itä, alatukikohta) - tuotantopalveluiden tilapalvelujen kiinteistönhoito (itä) - tuotantopalveluiden tilapalvelujen laitoshuolto (alue 2, alatukikohta) Korson alueella tarvitaan jatkossakin tukikohta nykyisille toiminnoille. Jos nykyinen tukikohta otetaan muuhun käyttöön, tarvitaan tukikohdassa sijaitseville yksiköille korvaavat tilat. Yleiskaavassa 92 on osoitettu korvaava paikka yhdyskuntateknisen huollon alueena (ET) Nikinmäestä Sipoontien ja Lahdentien liittymän koillispuolelta. Alue sijaitsee teitä pitkin kuljettaessa neljä kilometriä Korson keskustasta itään. Nikinmäki ei sijaitse mm. katujen ja viheralueiden kunnossapidon kannalta keskeisellä paikalla, vaan kunnossapi-

Teknisen huollon aluevaraukset 28 (68) dolle aiheutuu ylimääräisiä liikkumiskustannuksia. Korsosta taas olisi mahdollista lähteä esimerkiksi katuja auraamaan joka suuntaan ja hoidettavat viheralueetkin sijaitsevat pääosin Korsossa eivätkä Nikinmäessä. Nikinmäki sopiikin sijaintinsa takia paremmin mm. tulevaa Kehä IV:sta hyödyttävän yrityselämän tarpeisiin. Nikinmäen metsäalue saattaa olla arvokas, alue tutkittava ennen rakentamista. Lähistöllä on havaittu v. 2003 pesivän pyrstötiainen, joka on EU:n lintudirektiivin laji. Kuva 4.6 Yleiskaavassa 92 osoitettu korvaava paikka Nikinmäessä Korson alueen kaupungin tukikohdalle. Alue on kaupungin omistuksessa. Osa toiminnosta, kuten katujen rakentaminen, on mahdollista siirtää Koisotielle, mikäli Koisotiellä on riittävät tilavaraukset ja mikäli näissä toiminnossa siirrytään Vantaalla kolmen tukikohdan sijaan kahden tukikohtaan: yksi idässä ja toinen lännessä. Kuitenkin katujen ja viheralueiden kunnossapitoa varten Korsossa tarvitaan tukikohta. Vaihtoehtona Nikinmäelle on Mikkolan pienteollisuusalue Lahdenväylän varressa. Aluetta on mahdollista laajentaa itään Lahdenväylälle ja Uranuksentielle asti. Lisäksi alueella on kaksi laajaa asemakaavoitettua mutta toistaiseksi toteutumatonta teollisuuskorttelia.

Teknisen huollon aluevaraukset 29 (68) Tarvittava tieyhteys Kuva 4.7. Puneella on rajattu kaksi rakentamatonta teollisuuskorttelia Mikkolassa sekä punaisella katkoviivalla mahdollinen teollisuusalueen laajentuminen itään. Kaupungin tukikohta olisi mahdollista rakentaa laajenevalla teollisuusalueelle. Parhaiten tukikohdaksi sopii Lahdenväylän varrella oleva 2,7 ha:n alue. Kuva 4.8. Kilometrin välein olevat ympyrät kertovat hyvin, kuinka kaukana Nikinmäen tukikohta sijaitsee Korson keskustaan nähden ja kuinka hyvin koko Korso ympäristöineen olisi hoidettavissa, jos tukikohta sijaitsisi Korson keskustan läheisyydessä. Kuva 4.9. Mikkolan työpaikka-alueen laajennus sijaitsee keskeisemmällä paikalla Korsoon ja Koivukylään nähden kuin Nikinmäen vaihtoehto varsinkin sen jälkeen, kun Pihkalantie Rekolaan on valmistunut. Katujen ja viheralueiden hoidossa kuljetuskustannuksilla on suuri merkitys. Tämän takia paras vaihtoehto olisi, jos Korson tukikohta voisi jäädä nykyiselle paikalleen Urpiaisentielle.

Teknisen huollon aluevaraukset 30 (68) 4.2.4 Varikko (Tuupakankuja 2) Varikolla toimivat: - tuotantopalveluiden varikko, korjaamo - tuotantopalveluiden varikko, konekeskus - tuotantopalveluiden tilapalvelujen laitoshuolto ( alue 1) - tuotantopalveluiden korjausrakentaminen (länsi) - Vantaan Veden länsipiirin tukikohta Tilat ovat hyväkuntoiset ja toimivat. Varsinaisen varikkorakennuksen lisäksi alueella on kaksi muovipressuista varastorakennusta, joista Tuupakantien pohjoispuolella vuokramaalla sijaitseva on varikon varastokäytössä ja tien eteläpuolella on varastona Vantaan Veden ja korjausrakentamisen käytössä. Pihalla on lisäksi aidattu romuautojen varastoalue, tämä toiminta on siirtymässä Hanskalliontielle kevään 2004 aikana. Tuotantopalvelut tarvitsevat varikon tukikohta-aluetta jatkossakin nykyisille toiminnoille. Vantaan Vesi puolestaan haluaa keskittää tukikohtansa yhteen paikkaan Koivuhaka-Veromiehenkylän alueelle. Tukikohdassa on tilaa muille toiminnoille romuajoneuvojen varastointitoiminnan siirryttyä Hanskalliontielle. Lisäksi tilaa vapautuu, jos Vantaan Vedelle on saatavissa Vantaalle yksi keskitetty tukikohta. Lisäksi varikkotontin länsiosa on rakentamaton eikä ole muussakaan käytössä, joten alueelle on mahdollista keskittää tukikohtatoimintoja Keski- Vantaan tarpeisiin. Varikolla olisi tarvetta saada katettu halli kulku- ja työvälineille, jotka ovat nyt ulkotiloissa. Varikkotontti (4,2 ha) on asemakaavoitettu teollisuus-, varasto- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (TKT) tonttitehokkuudella e 0,60. Vuokramaalla oleva alue (0,4 ha) on osa TKT-tonttia tonttitehokkuudella e 0,40. Tuupakantien eteläpuolella oleva Vantaan Veden ja korjausrakentamisen käytössä oleva varastoalue on asemakaavoitettu TKTkorttelialueeksi tonttitehokkuudella e 0,50 (0,7 ha). Lisäksi osa nyt käytössä olevasta alueesta on puisto- (VP) ja katualuetta (0,2 ha).

Teknisen huollon aluevaraukset 31 (68) Kuva 4.10. Kaupungin varikko (ortokuva ja asemakaava). Kaupungin varikkotoiminnan jatkuvuuden ongelmana on sen sijainti ja tontilla oleva rakennusoikeus. Toisaalta korvaavien tilojen rakentaminen hyväkuntoisten rakennusten tilalle on myös kallista. Yleiskaavassa tontti olisi osoitettava yhdyskuntateknisen huollon alueeksi tai sitten olisi varauduttava varikkotoiminnan siirtämiseen pitemmän ajan kuluessa, kun esimerkiksi rakennuksetkin vaatisivat perusteellisempaa peruskorjausta. Jälkimmäisessä tapauksessa yleiskaavassa olisi osoitettava korvaava paikka, mikäli tontti otetaan muuhun käyttöön seuraavan 15 vuoden aikana, tai sitten on suunniteltava varikkotoiminnan hoitamista muulla tavoin. 4.2.5 Romuajoneuvojen varastointialue (Hanskalliontie ) Romuajoneuvojen varastointitoiminta on siirtynyt vuoden 2004 alkupuolella Hanskalliontielle rakennettavalle varastointialueelle. Alue jää pysyvään käyttöön. Alueelle ei ole tarkoituksenmukaista sijoittaa varsinaisia kaupungin tukikohtatoimintoja sen kaukaisen sijainnin vuoksi. 4.2.6 Uusitien tukikohta (Uusitie 14) Uusitiellä toimii ympäristötuotannon katujen kunnossapidon (itä) tukikohta. Tukikohta joudutaan siirtämään lähitulevaisuudessa pois nykyiseltä alueelta. Osa tukikohta-alueesta on jo jäänyt Kehä III:n työmaan alle. Tukikohta sijaitsee pääosin asemakaavan mukaisella lähivirkistysalueella (VL).

Teknisen huollon aluevaraukset 32 (68) Tukikohta on tarkoitus siirtää Koisotie 10 tukikohtaan Koivuhakaan lumen vastaanottopaikan yhteyteen. Alueella on voimassa asemakaava, jossa on rakennusoikeutta tukikohtaa varten 2000 k-m 2 (ET-alue). Kuva 4.11. Koisotie 10 asemakaava (EL = erityisalue lumen vastaanottopaikkaa varten; ET = yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue; EV = suojaviheralue), ortokuva ja virastokartta (vihreät alueet ovat kaupungin omistuksessa). 4.2.7 Halmekujan tukikohta Halmekujan tukikohdassa toimii ympäristötuotannon viheralueiden kunnossapito (itä, alatukikohta). Tukikohta-alue on asemakaavoitettu yhdyskuntateknisen huollon alueeksi (ET, tontti 2000 m 2 ), ja tukikohta on rakennettu pysyvästi keväällä 2002. Tukikohta-alue tarvitaan jatkossakin viheralueiden kunnossapitoa varten. Tukikohtaan ei voida siirtää nykyisten lisäksi muita toimintoja kohteen pienuuden takia. Periaatteessa tukikohtaa olisi laajennettavissa etelään. Rakentamaton metsäinen alue sijaitsee lämpökeskuksen ja teollisuuskorttelin välissä, joka ei sovellu sijaintinsa takia varsinaisesti virkistyskäyttöön. Tärkeintä on turvata pohjois-eteläsuuntainen kevyt liikenteen yhteys. 4.2.8 Kytöpuiston tukikohta Halmekujan tukikohdan eteläpuolella on maa-ainesten, leikkivälineiden, työmaakoppien ja rakennustarvikkeiden varastoalue, nk. Kytöpuiston tukikohta. Kytöpuiston tukikohdassa toimii ympäristötuotannon puistoja viheraluerakentaminen (itä, alatukikohta). Tukikohta toimii tilapäisin luvin. Tukikohta sijaitsee Koivukylän lämpökeskuksen eteläpuolella pääradan itäpuolella. Kytöpuiston tukikohta on jäämässä Marja-radan alle, joten muutaman vuoden kuluttua tarvitaan korvaava varastointialue.