Tärkkelysperuna proteiinintuottajana -

Samankaltaiset tiedostot
TUTKIMUSTIETOA PÄÄTÖKSENTEON TUEKSI NITRAATTIASETUSTA VARTEN

Kokoviljakasvustoista säilörehua Tutkimustuloksia. Tuota valkuaista (TUOVA) hanke

Ruisvehnästäkö valkuaispitoista kokoviljasäilörehua?

KASVINJALOSTUKSEN MAHDOLLISUUDET VAIKUTTAA SUOMEN VALKUAISOMAVARAISUUTEEN. Merja Veteläinen Boreal Kasvinjalostus Oy

Parempaa perunaa pohjoisesta -hankkeen tuloksia - Päivän pituuden vaikutus perunan laatuominaisuuksiin

Ympäristöministeriö 1(5) LAUSUNTO

Valkuaisomavaraisuus ja yhteistyö. Luomupäivät Anssi Laamanen

VÄKEVÖITY SOLUNESTE TÄRKKELYSPERUNAN LANNOITTEENA

Kasvinravitsemushanke Ruokaperunan lannoitusohjelmat. Perunatutkimuksen talvipäivät Anna Sipilä Petla

Härkäpavun, lupiinin ja soijan satopotentiaalit & härkäpavun esikasviarvo

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Mansikka

Alustavaa nurmen satotilastotietojen tarkastelua

TUOVA Tuottavaa valkuaista hanke

Marjojen lajikesuositukset Pohjois-Suomeen, Pensasmustikka

Tärkkelysperunantuotannon kannattavuus

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Luomukinkeritilaisuudet 2016

Luomuperunatuotannon kehittäminen Pohjois-Pohjanmaalla

Luomuperunalajikkeita alkutuotantoon ja suurkeittiöihin. Anu Kankaala ja Jaakko Nuutila

LAJIKEVALINNALLA PAREMPAAN KANNATTAVUUTEEN

PAYR Peruna-alan yhteistyöryhmä

Luomusipulin tuotannossa ongelmista ratkaisuihin

Väkevöity soluneste tärkkelysperunan lannoitteena

Perunamarkkinakatsaus - EU, kotimaa, miten hintataso kehittyy

Rehukasvien viljely ja Markkinointivaihtoehdot

Palkokasvien lannoitusvaikutuksen arviointi. Reijo Käki Luomun erikoisasiantuntija ProAgria

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Herneen ja härkäpavun mahdollisuudet. Kasvua Pellosta, Joensuu Tero Tolvanen ProAgria

Kuminanviljelyn taloudellinen kilpailukyky

Satafood kotimaisen valkuaistuotannon edistäjänä Härkäpapu - varteenotettava vaihtoehto viljakiertoon pellonpiennarpäivä

Koetuloksia MTT Sotkamon marjakokeista. Kalle Hoppula Vanhempi tutkija MTT Sotkamo

Innovaatiotyöpaja. Katariina Manni, HAMK , Jokioinen. Valkuaisosaamiskeskuksesta ratkaisuja Hämeen valkuaisomavaraisuuteen hanke

Perunantutkimuslaitoksen tutkimuksia

Viherlannoitus vihannesten viljelykierrossa

Monipuolisen viljelykierron mahdollisuudet maan kasvukunnon parantajana

Viljelykierron vaikutukset tilan talouteen, työmäärään ja maan kasvukuntoon. Tuomas Mattila Kilpiän tila Suomen ympäristökeskus SYKE OSMO -hanke

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Vuoroviljely näyttää voimansa. Kalajoki Anne Rahkonen, Perunantutkimuslaitos

Reservikalium lannoituksen suunnittelussa

PERUNA 1. TUOTANTO- JA RAVINTOKASVI a) Peruna tuotantokasvina b) Peruna meillä ja maailmalla c) Peruna ravintokasvina 2. PERUNAN TUOTANTOSUUNNAT 3.

Havaintokoeseminaari Kaisa Matilainen ProAgria Pohjois-Karjala p

Nurmipalkokasvit nurmirehujen tuotannossa

Herne säilörehun raaka-aineena

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Valkuaisrehu demokokeiden satotuloksia 2016

Nurmipalkokasvit, nurmen kolmas niitto ja maissisäilörehu

Uudet tulokkaat Frederick Stoddard

Pensasmustikan lajikekokeen satotulokset MTT Sotkamo ja Ruukki

Ravinteiden käytöntehokkuus kasvintuotannossa

Gluteeniton luomuviljelykierto, puhdas kaura ja syysrypsi Joensuu

Keräkaalin lajikekokeen tulokset MTT Sotkamo, Ruukki ja Rovaniemi

Proteiiniomavaraisuus miten määritellään ja missä mennään? Jarkko Niemi Luke / Talous ja yhteiskunta Scenoprot-hankkeen proteiiniaamu 24.8.

PAREMPAA SATOA KUMINASTA Seminaarin ja satokilpailun 2012 avaus

RAVINTEIDEN KIERRÄTYKSEEN LIITTYVIEN HANKKEIDEN RAHOITUSMAHDOLLISUUDET

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Proline- uuden sukupolven triatsoli

LISÄTUOTTOA UUSILLA LAJIKKEILLA

Valkuaisrehu kokeiden satotuloksia 2017

Vadelma tuottaa satoa kausihuoneessa paremmin kuin avomaalla ja investointi kannattaa.

VILJAMARKKINATILANNE. Juha Honkaniemi, Viljapäällikkö Tytyri

MegaLab tuloksia 2017

Sivu 1. Viljelykasvien sato vuonna 2006 Skörden av odlingsväxter 2006 Yield of the main crops 2006

Palkokasvi parantaa kokoviljasäilörehun rehuarvoa

Innovatiivisia rehukasveja nautakarjatiloille

Viralliset lajikekokeet

VILJAN TUOTANTO 2015 MITÄ TUOTTAA 2016?

KILPAILUKYKYISILLÄ LAJIKKEILLA VAIHTOEHTOJA RUKIIN JA ÖLJYKASVIEN VILJELYYN

Reijo Käki Luomuasiantuntija

Tiestön kehittämistarpeet Pohjois-Suomessa

Perunateknologian kehittäminen Karjalan tasavallassa LAJIKKEET JA LANNOITUS Elina Virtanen

Osaamista maan kasvukunnon hoitoon - Avaus

Vinkkejä lajikevalintoihin Perunakauppa Luonnosta Oy

Peltokasvipalkkio ja kansalliset peltotuet 2018

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Myllyvehnän lannoitus AK

Tutkimustulosten merkitys kuminantuotannon kannattavuuteen

Juha Salopelto Hankkija OY Sijoitusvinkit kasvukaudelle 2017 Koetoiminta Lajikekokeet Havaintokaistat -Vilja + nurmi Sopimusviljelyn tulokset

Kasvuohjelma SSO, Salo Martti Yli-Kleemola puh

Kotoisista valkuaisrehuista kannattavuutta maidontuotantoon

Sisävesien vajaasti hyödynnettyjen ekologisesti kestävä saalispotentiaali

LUOMUTUOTANTOON SOPIVIA LAJIKKEITA

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Kokemuksia orgaanisten lannoitteiden käytöstä E-Pohjanmaalla. Merja Högnäsbacka ILMASE, Ylistaro

MALLASOHRAN VILJELYTEKNIIKKA, LAJIKKEET JA LAATU

Mustialan kokemukset v Jukka Korhonen

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Menesty säilörehulla -Artturi -tuloksia

Palkokasvi tutkimus Suomessa. Arja Nykänen Erikoistutkija MTT Kasvintuotannon tutkimus

Orgaaninen aines maaperän tuottokyvyn kulmakivenä (ORANKI)

Satotasojen merkitys tilan kannattavuuteen. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Luomun kasvuskenaariot

Kannattavuus on avainasia. Krister Hildén

Valkuais- ja palkokasvit viljelyssä ja -kierrossa. Heikki Ajosenpää ProAgria Länsi-Suomi Raisio

Löytyykö keinoja valkuaisomavaraisuuden lisäämiseksi? Alituotantokasvien viljelypäivä Ilmo Aronen, Raisioagro Oy

Kumina on kilpailukykyinen kasvi Pohjolassa

Miksi palkokasveja kannattaa viljellä palkokasvien monet hyödyt

Nurmien fosforilannoitus

Transkriptio:

Tärkkelysperuna proteiinintuottajana - TUOVA- ja PPP-hankkeiden satoa Perunatutkimuksen talvipäivät 12.2.2019 Anna Sipilä Perunantutkimuslaitos

Peruna valkuaiskasvi? Perunan proteiinisato: 2 % x 40 t/ha = 800 kg/ha Härkäpapu 30 % x 3 t/ha = 900 kg/ha Herne 23 % x 3 t/ha = 690 kg/ha Rypsi 20 % x 2 t/ha = 400 kg/ha Tärkkelysperunan kokonaisproteiinisato: 2 % x 200 milj. kg = 4 milj. kg

Proteiinihankkeet 2016-2018 Tuota valkuaista - TUOVA Valkuaiskasvihanke Etelä- Pohjanmaalla ja Keski-Suomessa Luonnonvarakeskus Seinäjoki, Petla, ProAgria EP ja Helsingin yliopiston Ruralia-instituutti Maaseuturahasto / ELYt Parempaa perunaa pohjoisesta - PPP Perunan lajiketietous ja uusien kilpailutekijöiden tunnistaminen Luonnonvarakeskus Oulu, Petla, Turun yliopisto Aluekehitysrahasto / Pohjois- Pohjanmaan liitto

Hankesisältöjä Tärkkelysperunan lajikekokeita ja demokenttiä Ylistaro, Ylistaro sulfaattimaa, Köyliö 10-15 lajiketta / koe Lannoitusosiot 4-5 lajikkeella Sadon proteiini: Tuova-hankkeessa solunesteen proteiinipitoisuus PPP-hankkeessa sadon proteiinipitoisuus Proteiinin vaikutus tärkkelystuotannon talouteen

Lajikekokeet 2018 - PPP Tärkkelyssato kg/ha 14 000 12 000 10 000 8 000 6 000 4 000 2 000 0 Ylistaro ei-sulfaattimaa Ylistaro sulfaattimaa Tärkkelyssato

Lajikekokeet 2018 - PPP Proteiinipitoisuus g/kg 26 24 22 20 18 16 14 12 10 Ei-sulfaattimaa Sulfaattimaa Sadon proteiinipitoisuus

Lajikekokeet 2018 - PPP Proteiinisato kg/ha 1 200 1 100 1 000 900 800 700 600 500 400 300 200 Ei-sulfaattimaa Sulfaattimaa Proteiinisato

Lajikekokeet 2016-2018: proteiini Lajikkeilla on eroa Kasvupaikoilla /-olosuhteilla on eroa Lajikkeen aikaisuudella / tuleentuneisuudella näyttäisi olevan vaikutusta Onko yhteyksiä tärkkelyspitoisuuteen tai satoon?

Lajiketuloksia 16-17 solunesteen proteiinipitoisuudet 3,3 Solunesteen proteiinipitoisuus % 2,8 2,3 1,8 1,3 0,8 16-Yt 16-Kt 16-St 17-Yt 17-Kt 17-St Y = Ylistaro ei-sulfaattimaa S = Ylistaro sulfaattimaa K = Köyliö t = Tuova-hanke p = PPP-hanke

Lajiketuloksia 17-18 sadon proteiinipitoisuudet 2,6 Sadon proteiinipitoisuus % 2,4 2,2 2 1,8 1,6 1,4 1,2 1 0,8 17-Sp 17-Yp 18-Yp 18-Sp Y = Ylistaro ei-sulfaattimaa S = Ylistaro sulfaattimaa K = Köyliö t = Tuova-hanke p = PPP-hanke

Lajiketuloksia 16-18 sadon proteiinipitoisuudet (lask) 2,6 Sadon proteiinipitoisuus % 2,4 2,2 2,0 1,8 1,6 1,4 1,2 1,0 0,8 16-Yt 16-Kt 16-St 17-Yt 17-Kt 17-St 17-Sp 17-Yp 18-Yp 18-Sp Y = Ylistaro ei-sulfaattimaa S = Ylistaro sulfaattimaa K = Köyliö t = Tuova-hanke p = PPP-hanke

Lajiketuloksia 16-18 tärkkelyspitoisuudet 29 Tärkkelyspitoisuus % 27 25 23 21 19 17 15 16-Yt 16-Kt 16-St 17-Yt 17-Kt 17-St 17-Sp 17-Yp 18-Yp 18-Sp

Proteiini vs tärkkelyspitoisuus Sadon proteiinipitoisuus / tärkkelyspitoisuus Solunesteen proteiinipitoisuus / tärkkelyspitoisuus Proteiinipitoisuus % 3,0 2,5 2,0 1,5 y = -0,0474x + 2,936 R² = 0,1977 Proteiinipitoisuus % 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 y = 0,0237x + 1,6169 R² = 0,0211 1,0 10 15 20 25 30 Tärkkelyspitoisuus % 1,0 10 15 20 25 30 Tärkkelyspitoisuus % 2017-2018 PPP 2016-2017 Tuova

Proteiini vs tärkkelyspitoisuus Sadon proteiinipitoisuus / tärkkelyspitoisuus Solunesteen proteiinipitoisuus / tärkkelyspitoisuus Proteiinipitoisuus % 3,0 2,5 2,0 1,5 y = -0,0243x + 2,263 R² = 0,0335 Proteiinipitoisuus % 3,5 3,0 2,5 2,0 1,5 y = -0,001x + 2,269 R² = 4E-05 1,0 10 15 20 25 30 Tärkkelyspitoisuus % 1,0 10 15 20 25 30 Tärkkelyspitoisuus % - Lasketut pitoisuudet sadon >< solunesteen proteiinipitoisuus -

Proteiinipitoisuus vs sato 3,0 Proteiinipitoisuus / Mukulasato 3,0 Proteiinipitoisuus / Tärkkelyssato Proteiinipitoisuus % 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 y = -0,0112x + 2,1951 R² = 0,1024 10 30 50 70 Sato t/ha Proteiinipitoisuus % 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 0,0 y = -6E-05x + 2,2474 R² = 0,1424 0 3000 6000 9000 12000 15000 Tärkkelyssato kg/ha

Proteiinisato vs sato Proteiinisato / Mukulasato Proteiinisato / Tärkkelyssato 1200 1200 1000 1000 Proteiinisato kg/ha 800 600 400 200 y = 13,59x + 145,64 R² = 0,5023 Proteiinisato kg/ha 800 600 400 200 y = 0,0507x + 262,64 R² = 0,3408 0 0 20 40 60 80 Mukulasato t/ha 0 0 5000 10000 15000 Tärkkelyssato kg/ha

-löytyykö punaista lankaa? Onko proteiinipitoisuus yhteydessä enemmän aikaisuuteen vai satotasoon? Mikä on muiden typpiyhdisteiden merkitys Käytetty proteiinipitoisuus laskettu typpipitoisuudesta Lajikkeilla & eri kasvuolosuhteissa proteiini-n : muu-n suhde voi vaihdella

Kiitos!