Vähänkö hyvää! -lautasella
Vastuullisen ruoan tuntomerkit Otetaan huomioon ruoan ympäristövaikutukset, ilmastovaikutukset, tuotanto-olosuhteet, terveysvaikutukset.
Ruoantuotannon vaikutukset Ruoka kuormittaa ympäristöä yhtä paljon kuin asuminen tai liikenne. Eläinperäiset elintarvikkeet kuluttavat luonnonvaroja selvästi enemmän kuin kasviperäiset. Tuotantoeläinten liha (erityisesti naudanliha), juusto ja talvella pohjoisessa kasvatetut kasvihuonevihannekset kuormittavat ympäristöä eniten.
lähde: Envimat 2009, Ketjuvastuu 2009 Ruoka kuormittaa Kokonaishiilijalanjälki Ruoan hiilijalanjälki
Elintarvikkeiden kulutus -09 Lähde: Tike, Ravintotase ennakko -09 kg/henki Maito Viljat Liha Vihannekset Peruna -08 Hedelmät ja marjat Sokeri Juusto Ravintorasvat Kala -07 Kananmunat 0 20 40 60 80 100 120 140
Aterian ilmastovaikutukset Lähde: MTT/Luonnonvarapuntari CO2 -ekv Punajuuripihvi Juureskiusaus Broilerikastike ja pasta Kirjolohikiusaus CO2 -ekv Kinkkukiusaus Lihamakaronilaatikko 0 0,5 1 1,5 2
Lisäkesalaatin vaikutus Lähde:MTT/Luonnonvarapuntari CO2 -ekv Kaali/mustaherukka Kaali/porkkana/ananas CO2 -ekv Kasvihuonevihannekset 0 0,05 0,1 0,15 0,2 0,25
Pitäisikö naudanlihan syönnistä ja maidon juonnista luopua? Kyllä Ilmastovaikutus ja vesistöjä rehevöittävä vaikutus ovat suuria. Ei Naudat voivat käyttää ravinnokseen ruohoa ja muuta karkeaa rehua, jota ihmiset eivät voi syödä. Märehtijät voivat pitää yllä luonnon monimuotoisuutta. Eläinten lanta voi ylläpitää ja parantaa pellon viljelykuntoa. Tietyissä luonnonoloissa tärkeä ruokaturvalle.
Pitäisikö sianlihan ja broilerinlihan syönnistä luopua? Kyllä Tuotannolla on suuremmat ilmasto- ja rehevöittävät vaikutukset kuin kasviperäisellä ruoalla. Kasvatuksessa tarvitaan proteiinipitoista rehua (jota periaatteessa myös ihmiset voivat syödä, kuten soijaa). Tuotanto-olot voivat olla epäeettiset. Ei Varsinkin siat voivat syödä elintarviketuotannon sivuvirtoja, jotka eivät ole ihmisravinnoksi kelpaavia. Tuotanto-oloja ja -tekniikoita voidaan kehittää kestävämpään suuntaan.
Pitäisikö kasvihuoneessa tuotetuista vihanneksista luopua? Kyllä Ilmastovaikutus on suuri. Avomaavihanneksia ja -juureksia on saatavilla monipuolisemmin. Ei Periaatteessa kasvihuoneet voisivat toimia jopa energiantuottajina. Suomalaisessa tuotannossa käytetään vähemmän kemiallisia torjunta-aineita kuin keskimäärin ulkomaisessa tuotannossa. Tarjonta supistuisi kylmänä vuodenaikana.
Mitä voidaan tehdä? Lautasmallissa voidaan tehdä ympäristöystävällisiä valintoja eri lautasen osien sisällä ilman että ravintoarvo ja tasapaino kärsii. Valintaa kasvisten välillä tai kasvisten ja juuresten välillä suosi avomaalla tuotettavia tuotteita! Valintaa proteiinilähteiden välillä liha/ maito/kananmuna/kasvisproteiinit, edelleen valinta lihalajien tai lihan ja kalan välillä, ota kuormitustaso huomioon! Valintaa hiilihydraattilähteiden välillä/peruna/riisi/pasta.
Mitä voidaan tehdä? Pitkän tuotantoketjun ruoka-aineita tulisi syödä säästeliäästi. Vuodenaikojen mukaan suositaan tuoreita sesonkituotteita - vihannekset, juurekset marjat, hedelmät, sienet, luonnonkalat. Valitaan helposti säilytettäviä raaka-aineita - peruna, juurekset, kaali. Lähiruokaa voidaan suosia tällöin tuetaan myös paikallisia tuotanto- ja sosiaalisia rakenteita. Kotimainen tuotanto on myös huoltovarmuutta
Monipuolisuuden pitää säilyä Sekä ravitsemuksen että maataloustuotannon tärkein kestävyyteen liittyvä näkökulma on monimuotoisuus/monipuolisuus Yksisuuntaisia ja yksipuolisia ohjeita ruokavalion muuttamisesta ei voida antaa, koska se johtaa välittömästi ruokavalion yksipuolistumiseen.
Sesonkistrategia Sesonkien huomioon ottaminen tuo ympäristöetua ja korostaa vastuullisuutta. Tarjonnan sesongit sitovat raaka-ainetuotannon ja kulutuksen toisiinsa, eli sesonkiajattelu tulee korostamaan lähiruoan asemaa. Kuluttajilta sesonkiajattelu edellyttää olosuhteiden, vuodenaikojen sekä vuosivaihtelujen ymmärtämistä. Kun rakennetaan yhdessä odotuksia ja mukana on vielä pieni määrä niukkuuden tuntua, tuotteen arvo nousee.
Vältä ruokajätettä Ruokahävikin vähentäminen on aina ympäristöystävällistä ja taloudellista ja 10 kertaa tehokkaampaa kuin jätteen käsittelyyn keskittyminen. Ruokahävikin vuoksi turhan elintarviketuotannon ilmastonmuutos- ja rehevöitymisvaikutukset ovat selvästi suuremmat kuin mitä kaikkien elintarvikkeiden pakkausten valmistuksessa syntyy. Sekajätteeseen heitetty biojäte tuottaa kaatopaikan hapettomissa oloissa runsaasti metaania ja hiilidioksidia, jotka ovat ilmastonmuutosta kiihdyttäviä kasvihuonekaasuja.
Mitä minä voin tehdä? Lisää kasvisten syöntiä, vähennä lihan ja juuston käyttöä. Osta vain tarpeeseen, suosi lähellä tuotettua ja luomua. Vähennä pakasteiden ostoa. Valmista kerralla suurempia annoksia, säilytä viileässä ja lämmitä mikroaaltouunissa. Älä heitä ruokaa roskiin. Lajittele jätteet. Vaadi päättäjiltä toimia ilmastoystävällisen ruoan edistämiseksi.