Leikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06



Samankaltaiset tiedostot
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

parasta aikaa päiväkodissa

Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro

Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa

Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö

Lappeen hyvinvointimalli

LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan

KANNUSTAVA KOMMUNIKOINTI LAPSEN ITSETUNNON VAHVISTAJANA. PÄIJÄT-HÄMEEN VARHAISKASVATTAJA tapahtuma Piia Roos (Janniina Elo)

Tuula Nyman, päiväkodin johtaja, Kartanonrannan oppimiskeskus, Kirkkonummi. Päivi Järvinen, esiopettaja, Saunalahden koulu, Espoo

Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi

VUOROVAIKUTUS PROSESSILAADUN YTIMESSÄ. KT Laura Repo arviointineuvos, Karvi Varhaiskasvatuksen johtajuusfoorumi

Leikin ja leikillisten oppimisympäristöjen kehittäminen pääkaupunkiseudun varhaiskasvatuksessa

Esiopetuksen. valmistavan opetuksen. opetussuunnitelma

Kaakonpojan päiväkodin toimintasuunnitelma

Erityispedagogiikka päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto Keski-Suomen lastentarhanopettajat ry Puheenjohtaja Sanna Satosaari

Opetussuunnitelmat. uudistuvat Tarja Ruohonen

ERITYISPEDAGOGIIKAN PERUSTEET II-OSA

Esipuhe Osa 1 Lapsen perustarpeiden tunnistaminen ja kohtaaminen

Mielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA

Ohjaus, eriyttäminen ja tuki liikunnassa Terhi Huovinen, Jyväskylän yliopisto

OPS 2016 Keskustelupohja vanhempainiltoihin VESILAHDEN KOULUTOIMI

Munkkiniemen ala-aste

Lapsen kannustaminen arjessa ja haasteiden kääntäminen taidoiksi. Anne Kuusisto, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, Suomen Sydänliitto ry

LIIKKUVA KOULU JA OPS 2016

Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute

Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana

Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa

Merikosken päiväkodin toimintasuunnitelma

OPS2016 painottaa toimintakulttuurin muutosta

Sisällys. Mitä opetussuunnitelman perusteissa sanotaan?... 22

LASTEN JA NUORTEN MIELENTERVEYDEN EDISTÄMINEN AMMATTIOSAAMISEN NÄYTTÖ

Yhteisöllinen opiskeluhuolto hyvinvointia oppilaalle, opiskelijalle ja koko yhteisölle

Käsitys oppimisesta koulun käytännöissä

Green Care-seminaari 8.9. Ihminen on luontoa. Luonnon hyvinvointivaikutukset. Psykologi Kirsi Salonen

5. Kiusaamisen ehkäisyn ja puuttumisen suunnitelma

RYHMÄYTYMINEN JA RYHMÄYTYMISHARJOITUKSIA

Opetushallituksen kuulumiset

OPStuki TYÖPAJA Rauma

Sivistystoimi /Varhaiskasvatus. Yleinen tuki ja sen toteutuminen. Henkilöstön ammatillisuus. Päiväkoti/ryhmä: Arviointiin osallistuneet:

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

OPPILAAN ARVIOINNISTA OPPIMISEN ARVIOINTIIN alkaen

Martinniemen päiväkodin toimintasuunnitelma

Kouluhyvinvoinnin vahvistaminen osallisuutta kehittämällä TIINA ANNEVIRTA, OKL, TURUN YLIOPISTO EMMI VIRTANEN, KESKUSKOULU, LIETO

ALUEELLINEN ASIAKASRAATI VÄINÖLÄN PÄIVÄKOTI

KASVATUS, OPETUS JA KUNTOUTUS ELÄMÄNLAADUN KEHITTÄJINÄ

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

METSOLAN PÄIVÄKODIN VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Nuorten elämäntaitojen vahvistaminen

Virpi Louhela-Risteelä & Sari Koskenkari. Copyright 2009.

Lapsi oman elämänsä päähenkilönä

päiväkoti Taikapolku toimintasuunnitelma

LAPSEN OIKEUS OPETUKSEEN ERITYISEN TUEN TARPEEN NÄKÖKULMASTA

SISÄLLYS. Osa I Onko vertaisilla väliä? Vertaissuhteiden kehitykselliset tehtävät

Palvelualueiden palvelulupausten koonnit valmis / / TiK. Kuva 4

Päiväkoti varhaiskasvatuksen oppimisympäristönä

KAVERITAITOJA. Tietoa ja harjoituksia toimivan ryhmän rakentamiseen. Vilja Laaksonen & Laura Repo

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Pentti Haddington Oulun yliopisto englantilainen filologia. Anna Marin OAMK, liiketalouden yksikkö; Oulun yliopisto, UniOGS

Yksilöllinen vuorovaikutusleikki Hilkka Alatalo 1

Mä en sinne enää mee! - Koulupudokkuus ja räätälöidyt koulupolut. Tiina Pilbacka-Rönkä Mikkeli/Kuopio Syksy 2016

määritelty opetussuunnitelman perusteissa:

Hintan päiväkodin toimintasuunnitelma

(TOIMINTAYKSIKÖN NIMI) vuosisuunnitelma sekä toimintakertomus

Miten lapsi oppii hyvinvointia ja myös pahoinvointia? Matti Rimpelä Elämyksiä ja elämää Hevonen osana hyvinvointipalveluja

Varhaiskasvatussuunnitelma

Laaja-alainen käyttäytymisen ja tilanteiden analyysi

Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa

Onnistuneen oppimisprosessin edellytyksiä verkossa

Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja paikalliset suunnitelmat

Rajakylän päiväkodin toimintasuunnitelma

Ankeat opetusmenetelmät, karut oppimisympäristöt, luutuneet käsitykset Oppiminen kuntoon!

Auta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari Lahti

Mäntyrinteen päiväkodin toimintasuunnitelma

Oulunlahden päiväkodin toimintasuunnitelma

Uusi peruskoulu visiotyöpaja , Lappeenranta

Sisällys. Liikkuminen ja lapsen kokonais valtainen kasvu ja kehitys. Esipuhe...11 Johdanto... 15

Perusopetukseen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma Kauniainen 2016

VUODEN 2017 KURSSIARVIOINTI YHTEENVETO. Jari Paajanen

Miksi koulu on olemassa?

Annalan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelma

Uudistuva esiopetus ja. näkökulmia paikallisen ops työn aloittamiseen

Yleistä vai tehostettua tukea? Tuija Vänni KELPO-koordinaattori

Sanallinen arviointi ja hyviä normien mukaisia arviointikäytänteitä. Pirjo Koivula Opetusneuvos

Keravanjoen koulu Opitaan yhdessä!

Kohtaavatko opettajan aikomukset käytännön työn?

Tervetuloa Hannunniitun kouluun!

Arviointikriteerit (yli 2 vvh kokonaisuudessa myös hyvän osaamisen kuvaus)

VARHAISERITYISKASVATUKSEN VAIKUTUS ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN LASTEN TOIMINNAN SÄÄTELYYN JA OPPIMISEEN

Meri-Lapin seudullinen perusopetuksen ohjaussuunnitelma

Perusopetuksen fysiikan ja kemian opetussuunnitelmien perusteiden uudistaminen

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden linjauksia. Erja Vitikka

PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA

Tampereen kaupunki Hyvinvointipalvelut Päivähoito Ydinprosessi: KASVATUSKUMPPANUUDEN ALOITTAMINEN

Hakeminen. Päivähoitoyksikössä toteutetaan yhteisesti suunniteltua/laadittua toimintakäytäntöä uusien asiakkaiden vastaanottamisessa.

Etelä- ja Pohjois-Nokian perhepäivähoidon varhaiskasvatussuunnitelma 1

Ilo ja oppiminen näkyviksi! Pedagoginen dokumentointi työmenetelmänä

Vuorovaikutus toimimaan nuorten kanssa!

Transkriptio:

Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta

Interventio laaja-alainen systemaattinen opetus pedagogiset interventiot lähtevät lapsikeskeisistä opetussuunnitelmista intervention varhaiskasvatuksessa liittyvät usein myös varhaiseen puuttumiseen pyritään ehkäisemään tulevien ongelmien syntyä tai vähentämään jo olemassa olevia pulmia erityispedaogogiset interventiot pohjautuvat arviointeihin ja diagnooseihin, joista seuraa erityisopetus, kuntoutus ja terapia

interventiolla pyritään tietoiseen muutokseen jossakin määritellyssä asiassa pedagogisessa interventiossa arvioidaan ensin lasten taidot ja vahvuudet sekä määritellään pulma johon halutaan puuttua seuraavaksi asetetaan tavoitteet interventiolle sitten suunnitellaan sisältö, aikataulu yms. intervention jälkeen arvioidaan intervention tuloksellisuutta suhteessa tavoitteisiin arvioinnin pohjalta suunnitellaan sitten jatkotoimenpiteet

intervention edellytykset fyysinen ympäristö materiaalit, välineet, tilat, toimintatavat psyykkinen ympäristö lasten ja aikuisten välinen vuorovaikutus kieli, kommunikaatio kasvattajien koulutus, kokemus ja käsitykset pienistä lapsista sosiaalinen ympäristö rakentuu toiminnasta ja vuorovaikutuksesta tietyssä fyysisessä ympäristössä esim. opetussuunnitelmat, joilla vaikutetaan ympäristössä leikki

Leikki interventiona varhaiskasvatuksen ja varhaiserityiskasvatuksen keskeinen metodi on leikki intervention voi suunnitella sekä ohjattuun aikuisen määrittelemään leikkiin tai vapaaseen leikkiin aikuinen voi vahvistaa ja rikastaa leikkiä sensitiivisen, tukevan ja lasta ymmärtävän vuorovaikutuksen avulla lapsen tekemät aloitteet ja kiinnostuksen kohteet pohja leikin vuorovaikutukselliselle ohjaukselle sosiaaliset- ja kommunikaatiotaidot leikkiin liittymisen edellytyksiä

Sosiaalisen vuorovaikutuksen interventiomalli (Laine & Talo 2002) lasten tukeminen vertaissuhteisiin syrjäytymisen ehkäiseminen toiminnallinen ja sosiaalinen integraatio aikuisen rooli ohjaajana ja vuorovaikutuksen mahdollistajana merkittävä kasvattaja mallittaa lapselle positiivisia käyttäytymismalleja

positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen samanaikaisesti kun epäsosiaalista käyttäytymistä torjutaan on tehokkaampaa kuin pelkän positiivisen käyttäytymisen vahvistaminen positiivinen vahvistaminen lisää lapsen myönteistä itse- ja kaverituntemusta kts. positiivisen ja negatiivisen vuorovaikutuksen kehäprosessi

Sosiaalisen vuorovaikutuksen interventiomalli itsetunnon itsetunnon vahvistaminen vahvistamien heikko itsearvostus sosiaalisten taitojen kehittymättömät sosiaalisten taitojen opettaminen sosiaaliset taidot NEGATIIVISEN VUORO- VAIKUTUKSEN vähän myönteistä KEHÄPROSESSI vuorovaikutusta kielteiset käsitykset ja odotukset muista myönteisten myönteisten käsitysten vahvistaminen epäsuotuisat aikeet vahvistaminen muista kohtaan muiden kielteiset havainnot suotuisten aikeiden myönteisen vuorovaikutuksen lisääminen lisääminen toverisuhteissa toverisuhteissa ja reaktiot; torjunta, epäsuosio vahvistaminen suotuisten aikeiden vahvistaminen tovereita kohtaan ja ja kielteisten aikeiden ja tovereiden myönteisten havaintojen, kielteisten aikeiden ja toiminnan ehkäiseminen tovereiden myönteisten havaintojen, reaktioiden ja ja hyväksynnän vahvistaminen toiminnan ehkäiseminen sekä kielteisen toiminnan torjuminen sekä kielteisen toiminnan torjuminen

tovereiden myönteisten havaintojen, tovereiden myönteisten havaintojen, reaktioiden reaktioiden ja hyväksynnän ja hyväksynnän vahvistaminen vahvistaminen sekä kielteisen toiminnan sekä kielteisen torjuminen toiminnan torjuminen hyvä itsetunto taitava sosiaalinen myönteiset käsitykset ja käyttäytyminen POSITIIVISEN odotukset muista VUOROVAIKUTUKSEN KEHÄPROSESSI myönteinen sosiaalinen vuorovaikutus hyvät aikeet muita kohtaan muiden positiiviset havainnot ja reaktiot, hyväksyntä, suosio

Opettajan sitoutuneisuus työhön opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus Rogersin (1983) mukaan; opettajan käyttäytyminen on suhteessa oppilaan oppimiseen oppilaat oppivat enemmän ja käyttäytyvät paremmin, kun he saavat opettajaltaan ymmärrystä, huolenpitoa ja aitoa kiinnostusta asioitaan kohtaan opettajan edistää oppimista ollessaan; rehellinen ja vilpitön kunnioittava, hyväksyvä ja luotettava empaattinen sitoutuessaan työhönsä ja noudattaen siinä ed. mainittuja periaatteita opettaja voi motivoida ja edistää oppilaan työskentelyä oppimisprosessissa

Aikuisen toimintaan sitoutumisen arviointi Pascall ym 1995 kolme havainnointikategoriaa, joiden suhteen aikuisen toimintaa arvioidaan sensitivity, herkkyys tunnistaa lapsen/oppilaan tarpeita, tunteita ja emotionaalista hyvinvointia stimulation, tapa jolla aikuinen ohjaa lasta/oppilasta oppimisprosessissa autonomy, millaista vastuuta ja vaputta aikuinen antaa lapselle/oppilaalle

Sensitiivisyys (Sensitivity) korkea turvaa lapsen onnistumisen kehuu oikeaa pyrkimystä tavoitteeseen ottaa lapsen mukaan keskusteluun juhlii onnistumista yhdessä lapsen ja ryhmän kanssa matala sallii lapsen epäonnistumisen kehuu satunnaisesti puhuu lapsen kuullen kuin hän ei olisi paikalla hallitsee/pitää omanaan toimintaa lapsen ja aikuisen välillä

kannustaminen (stimulation) korkea toiminta on mukavaa/kiinnostavaa/hausk aa se on riittävän lyhyt ja sitä toistetaan riittävän usein toiminnassa on selkeät ja havainnollistetut ohjeet siinä käytetään visuaalista, auditiivista ja taktuaalista muotoa (modaliteettia) toiminnalla on yhteys lapsen muuhun toimintaan päivän aikana se sisältää pienin askelin etenemisen toimintaa tarkistetaan säännöllisesti matala esittää toiminnan hankalana toiminta kestää liian kauan aikaa ohjeet ovat epäselviä tieto ja ohjeet annetaan vain yhdellä tavalla uudet toiminnot ovat hyvin erilaisia ja vaikeita ei kertaa jo kerran opittua toiminta kestää kuntoutuksen ajan

autonomia korkea Esittää toiminnan yhteisenä pyrkimyksenä johonkin Sallii lapsen saattaa loppuun aikuisen aloittaman toiminnan Antaa lapselle mahdollisuuden tutustua toimintaan aluksi matala esittelee toiminnan lapsen pulmana esittelee lapselle koko toiminnan samanaikaisesti haluaa pitäytyä omassa metodissa alusta alkaen