Kiimingin hyvinvointikeskus Työryhmä: ayl Irma Honkamaa, pem Sirkku Vanttaja, tkl Satu Vavuli, sh Ulla Laakkonen, sh Ari Tolonen, sh Miia Keränen
SISÄLLYS 1. KIIMINGIN HYVINVOINTIKESKUS 2. HYVÄ POTKU HANKE 3. HAASTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET 4. KEHITTÄMISTOIMENPITEET 5. JATKOSUUNNITELMA 6. POHDINTA
1. KIIMINGIN HYVINVOINTIKESKUS Kiimingin hyvinvointikeskus aloitti toimintansa vuoden 2014 alusta. Hyvinvointikeskus vastaa terveyspalveluiden tuottamisesta Kiimingin, Ylikiimingin ja Yli-Iin asukkaille. Hyvinvointikeskukseen kuuluvan alueen asukasluku on 19 200. Lääkäriresurssia on yhteensä 11,4, sairaanhoitajaresurssia 10 ja perushoitajaresurssia 2. Tästä sairaanhoitajaresurssista menee kaupungin yhteiseen diabetesvastaanottoon 0,2 työpanosta, geriatriseen vastaanottoon (ei käytetä OKS-poliklinikkaa) 0,5 työpanosta ja hoitovälinejakeluun 0,2 työpanosta. I tyypin diabeetikot hoidetaan omalla asemalla. Aikaisemmin opiaattikorvaushoitoihin on mennyt 0,2 työpanosta, nyt tarvittaessa sijaistamme mielenterveyspuolen työntekijää lomien aikana. Ylikiimingin ja Yli-Iin hyvinvointipisteissä toimii sairaanhoitajan vastaanotto ja lääkärin vastaanotto neuvola- ja vanhuspalveluiden osalta. Hyvinvointipisteiden toiminta vie yhden lääkärin työpanoksen, 2,5 sairaanhoitajan työpanosta ja yhden lähihoitajan. Ylikiimingin liittymisen myötä lääkäriresurssi väheni yhdellä. Etävastaanottotoimintaa ollaan kehittämässä ja testaamassa. Kiimingin hyvinvointikeskuksen tilojen remontointi ja laajennus saatiin päätökseen 5/13. Uudet tilat ovat mahdollistaneet hoitaja-lääkäri-työparityöskentelyn. Hyvinvointikeskuksen tiloissa toimii myös sosiaali-, mielenterveys-, kuntoutus-, lapsiperheiden, suun terveydenhuollon, ikäihmisten kotihoito- ja päivätoiminta-, palveluohjausyksikön palvelut. Sivistys- ja kulttuuripalveluista on erityisliikunnanohjaajan ja etsivän nuorisotyön työntekijät. Toisaalta info-piste on lopetettu ja toiminnot ovat suuressa keskuksessa hajallaan. Potilaat eivät ilmoittaudu vastaanotolle ja kaipaavat asioidessaan neuvontaa. Monipuolinen palvelutarjonta on mahdollistanut moniammatillisen tiimityöskentelyn. Moniammatillinen työryhmä TESSU (asiakkaan kannalta tarvittavat ammattilaiset, esim. lääkäri, hoitaja, sosiaalityöntekijä, päihdetyöntekijä, psykiatrinen sairaanhoitaja, palveluohjaaja), kokoontuu joka pariton perjantai klo 8-8:30. TESSUN asiakasyhteistyöryhmä joka kk:n viimeinen tiistai, asiakas mukana. Ammattilaiset tekevät tarvittavat esiselvitykset ennen tapaamista. Konsultaatiossa nimetään vastuutyöntekijä/ työntekijät ja tehdään konkreettinen jatkosuunnitelma. TESSU-työryhmän toiminnallinen vastuuhenkilö on sosiaalityöntekijä. Otometri-tutkimus aloitettiin Kiimingin hyvinvointikeskuksessa keväällä 2014 Sitran Korvat?-projektiin liittyen. Tutkimukseen kuuluu otometri-mittareiden jako ja käytön opastus lapsiperheille sekä korviin liittyvien käyntimäärien seuranta. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää mittarin vaikutuksia perheiden käyttäytymiseen ja terveyspalveluiden käyttöön sekä samalla kartoittaa perheiden kokemuksia mittarin
käytöstä, käytettävyydestä ja hyödyistä tai haitoista. Vastaavasti kartoitetaan perusterveydenhuollon henkilökunnan kokemuksia mittarin käytöstä ja mittaustuloksista. Samalla kehitetään lasten korvatulehdusten hoitoprosessia ja teknologisia mahdollisuuksia. Mittareiden jako aloitettiin syksyllä 2014 ja niitä oli 2/15 mennessä jaettu yhteensä 129 kappaletta koko hyvinvointikeskuksen alueella. Mittari on käytössä yhteensä 327 lapsella. Alustavia käyntimäärämittauksia on tehty, ja perheille suunnattua kyselyä ollaan viimeistelemässä. Ambulanssipotilaat ovat aiemmin ohjautuneet Kiimingin hyvinvointikeskukseen, mutta 1.2.2015 alkaen tarkkailua vaativat potilaat ovat ohjautuneet suoraan OSYP:een. Tässä toiminnassa on vielä hiomista. 2. HYVÄ POTKU HANKE Kiimingin terveysasema lähti mukaan Hyvä vastaanotto hankkeeseen syksyllä 2012. Tällöin olimme vasta liittyneet Oulun hyvinvointipalveluihin, varsinainen kuntaliitos tapahtui 1.1.2013. Hankkeen alussa Yli-Iin terveysasemapiiri liittyi Kiimingin yhteyteen. Hyvinvointikeskuspilotti alkoi 1.3.2014, jolloin Ylikiimingin alue liitettiin osaksi uutta hyvinvointikeskusta. Hyvä vastaanotto hankkeen alusta mukana olleista työntekijöistä vain muutama jatkaa Hyvä Potku hankkeessa. Kiireisten aikataulujen vuoksi yhteistä aikaa tiimin kokoontumiselle ei ole pystytty järjestämään, joten hankkeen edistäminen käytännön tasolla on jäänyt vähäiseksi. Hyödyllisinä koettuja PYSÄKKI-päiviä on järjestetty tarpeen mukaan, ja tällöin vastaanoton toimintaa on päästy kehittämään koko vakituisen henkilökunnan turvin. Hankkeen aikana on tehty T3-seurantaa, ja hankkeen alussa asetettuun T3-tavoitteeseen on päästy. Tasapainomittauksia on tehty kolme: näistä ensimmäinen ja viimeinen (syksy 2014) toteutuivat kohtalaisesti ja tulokset olivat suuntaa antavia todellisesta tilanteesta. Sekä kiireettömien että kiireellisten lääkärin vastaanottoaikojen tarjonta vastasi kysyntää syksyn 2014 mittauksen perusteella. Akuuttivastaanotto-toimintamallin aikana mittauksia ei ole tehty. 3. HAASTEET JA KEHITTÄMISKOHTEET Hyvä vastaanotto hanketta aloitettaessa Kiimingin terveysaseman ongelmana oli se, että kiireettömiä aikoja lääkärille ei ole ollut riittävästi. Koko ajan lisääntyvä puhelinliikenne kuormitti hoitajia. Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut koko hankkeen ajan suurta, ja tuonut omat haasteensa käytäntöjen
kehittämiseen. Liittyminen Oulun hyvinvointipalveluihin toi paljon uusia käytäntöjä ja niihin liittyviä koulutuksia. Uusiin käytäntöihin sopeutuminen on vienyt aikaa ja vaikuttanut työhyvinvointiin ja työilmapiiriin. Työntekijät ovat olleet ajoittain uupuneita ja työilmapiiri on tämän seurauksena laskenut. Uuden neuvola- ja kouluterveydenhuollon asetuksen myötä lääkäriresursseja on täytynyt lisätä ennaltaehkäisevään työhön, mikä on vienyt työpanosta pois vastaanottotyöstä. Hyvä vastaanotto hankkeen alussa asetimmekin tavoitteeksi sen, että T3-aikamme (kolmas vapaa kiireetön lääkärin vastaanottoaika) saataisiin tippumaan 3 viikkoon eli 21 päivään. Toiseksi päätavoitteeksi asetimme työviihtyvyyden ja yhteishengen parantamisen. PYSÄKKI-päivien myötä koko henkilökunta saatiin innostumaan vastaanoton kehittämisestä Hyvä vastaanotto-hankkeen hengessä. Kevättalvella 2014 tilanne oli hankala: Lääkärivajeen vuoksi kiireettömiä vastaanottoaikoja oli erittäin niukasti. Vajetta syntyi kahden kokoaikaisen lääkärin pitkän sairasloman vuoksi, eikä sijaisia ollut mahdollisuutta ottaa. Aikojen rajallisen tarjonnan vuoksi kokeiluun otettiin jonokirjat, ja kaikki vastaanottoajat jaettiin jonosta lääkärin arvion perusteella. Jonot kasvoivat pitkiksi, ja sekä henkilökunta että potilaat olivat tyytymättömiä toimintaan. Lääkäritilanteen parannuttua jonokirjat purettiin kevään aikana ja jonokirjoja ei ole tämän jälkeen käytetty. Haasteellisena aikana työilmapiiri oli kireä ja henkilökunta väsynyttä. Viimeisen vuoden aikana lääkäriresurssi on pysynyt tasaisena, ja kiireettömiä aikoja on ollut paremmin tarjolla. Tämä on kohentanut ilmapiiriä ja työssä jaksamista. Hyvä Potku hankkeen aikana syksyllä 2014 aloitettiin akuuttivastaanotto-toimintamallin suunnittelu koko kaupungin tasolla. Toimintamalliin siirryttiin 12.1.2015. Uusi toimintamalli lähti hyvin käyntiin, koska se oli meille toimintaperiaatteiltaan tuttu, sillä Kiimingissä on ollut sairaanhoitajan ajanvarauksetonta vastaanottoa vuosien ajan. Akuuttivastaanoton alkaminen on tuonut myös paljon muutosta hyvinvointikeskuksen toimintaan: Aikaisemmin puhelimessa tapahtunut hoidontarpeenarviointi voidaan nyt tehdä potilaan läsnä ollessa. Puhelimessa tapahtuva hoidontarpeenarvio on aina haastavampaa. Akuuttivastaanoton myötä potilaan hoitopolku on lyhentynyt, vaikkakin potilas joutuu odottamaan arvioon pääsyä. Kohtuullisen mittaisena pysyvä odotusaika onkin yksi tavoitteemme. Potilaan näkökulmasta kynnys hoitoonpääsyyn on mataloitunut. Hoitoprosessi myös käynnistyy heti ensimmäisen yhteydenoton perusteella. Triagen toteuttaminen on haasteellisempaa ja perustuu lähinnä potilaan omaan aktiivisuuteen. Triagen puuttuessa kaikki vaivat (flunssa, näpyt, rintakipuiset, polvikipuiset jne.) ovat samassa asemassa. Tämä seikka aiheuttaa huolta henkilökunnallekin. Alle 7-vuotiaille lapsille on oma jononsa, joka on saanut kiitosta vanhemmilta ja odotusajat ovat pysyneet lyhyinä. Akuuttivastaanoton kiihkeä työtahti on kuormittanut lääkäreitä ja työaika venyy useana päivänä viikossa. Hoitajille muutos aiemmasta
toimintamallista akuuttivastaanottoon ei ole ollut yhtä radikaali. Hoitajat ovat olleet pääosin tyytyväisiä lääkärikonsultaatioiden saatavuuteen, ja koska hoitajien päivystysresurssia on lisätty aiempaan verrattuna, on hoitajilla enemmän aikaa potilaille. Haasteena on myös akuuttivastaanoton ja kiireettömien vastaanottoaikojen tasapainottaminen: kiireettömien aikojen saatavuus on oltava kohtuullinen, jotta akuuttivastaanotolta saadaan ohjattua kiireettömiä potilaita lääkärin vastaanotolle ja kontrollikäynneille. Myös pitkäaikaissairauksien kontrollien saatavuus on turvattava, jotta hoidon jatkuvuus ja potilas-lääkärisuhde taataan ja potilaiden ei tarvitse hakeutua akuuttivastaanotolle. Akuuttivastaanotto on vaatinut hoitajaresurssia siten, että hoitajien erityisosaamisalueitten (diabetes, astma, reuma, geriatria, sydän- ja verenpaine jne.) vastaanottoja on jouduttu vähentämään. Tämän seurauksena paine lääkärin vastaanotolle kasvaa ja seuranta toteutuu huonommin. 4. KEHITTÄMISTOIMENPITEET Työvuorolistat Kiimingin terveyskeskuksen ajoista lähtien kaikki lääkärit ovat tehneet ajanvarauskirjansa itse Sinisen kirjan pohjalta. Siniseen kirjaan on merkitään kaikkien pakollisten toimintojen tekijät, lisäksi sinne merkitään yhteiset kokoukset ja koulutukset sekä poissaolot. Sinisen kirjan tekemisestä on ollut aiemmin apulaisylilääkäri, mutta syksystä 2012 kirjaa on tehnyt yksi terveysaseman lääkäreistä. Kirja muutettiin tällöin myös sähköiseen muotoon. Mietimme myös ÄlyExcel-pohjan käyttöönottoa, mutta totesimme nykyisen käytännön olevan monipuolisempi ja käytännöllisempi toimintojen suunnittelussa. Omien ajanvarauskirjojen suunnittelu lisää lääkärien työajanhallintaa. Toisaalta käytännön haittoina on ajanvarauskirjojen kirjavuus ja vaihteleva kirjojen aukaisu. Tämän vuoksi sovimme yhteisiä pelisääntöjä kirjojen luomiseen. Ajanvarauskirjojen tulee olla auki 4 viikkoa eteenpäin kuluvan viikon lisäksi. Toteutuminen on kuitenkin vaatinut toistuvaa muistuttelua. Kirjoja muokattiin aamupäivän osalta siten, että päivää kohden saatiin mahtumaan 1-2 30 min vastaanottoaikaa enemmän. Kiireettömien vastaanottoaikojen mennessä yli kuukauden päähän otimme käyttöön myös puolikiireelliset ajat, jotka voidaan antaa aikaisintaan viikkoa aikaisemmin nopeaa mutta ei päivystyksellistä arviota vaativille potilaille. Puhelinaikoja vähennettiin merkittävästi, koska ne veivät paljon suunniteltua kestoa enemmän aikaa. Automaattisesta puhelinajan varaamisesta laboratoriotuloksia tms. varten on tietoisesti pyritty eroon ja tässä on mielestämme hyvin myös onnistuttu. Potilaita on ohjattu katsomaan laboratorio vastaukset omahoidonkautta.
Konsulttilääkäri Hyvä vastaanotto hankkeen aikana kuormittavan sairaanhoitajan päivystysvastaanoton tueksi otettiin käyttöön konsultoivan lääkärin tehtävä. Konsulttilääkäri oli ensisijaisesti päivystävän sairaanhoitajan työpari ja kävi katsomassa sairaanhoitajan vastaanotolla potilaita. Konsulttilääkärin tehtäviin kuului myös reseptien uusiminen ja konsultointi hoidontarpeen arviossa. Alkuun konsulttilääkäri toimi vain aamupäivisin, mutta positiivisen palautteen ja työmäärän lisääntymisen myötä työaika laajennettiin kokopäiväiseksi. Akuuttivastaanotto-toimintamallin myötä konsulttilääkärin toimenkuva on laajentunut akuuttilääkärin toimenkuvaksi. Huhtikuuhun 2015 asti Kiimingissä säilytettiin myös ajanvarauksella potilaita vastaanottavan päivystävän lääkärin toimenkuva erityisesti monisairaita ja kaukaa matkustavia potilaita ajatellen. Toinen päivystävä lääkäri siirtyi akuuttilääkäriksi akuuttivastaanoton myötä. Akuuttilääkäreiden ja päivystävän lääkärin epätasaisen kuormituksen ja toiminnan yksinkertaistamisen vuoksi päivystävän lääkärin nimikkeestä ollaan kuitenkin luopumassa, ja jatkossa akuuttivastaanotolla toimisi kolme akuuttilääkäriä. Konsulttilääkärin tehtäviin on kuulunut myös reseptin uusiminen, mutta reseptimäärien kasvaessa ja akuuttivastaanoton toiminnan ollessa etusijalla suunnitelmana on siirtää reseptien uusimista myös kiireettömän vastaanoton lääkäreille. Hoitajien työnjako Sairaanhoitajien työnjakoa on arvioitu useaan otteeseen hankkeen aikana. Asiakasmäärien kasvaessa, henkilökunnan vaihtuessa ja viimeisimpänä akuuttivastaanotto-toiminnan alkaessa erityisesti päivystystoimintaan osallistuvien sairaanhoitajien tehtävät ja työnjako on pyritty määrittelemään tarkasti. Ennen akuuttivastaanoton alkamista päivystystoiminnasta vastasi päivystävä sairaanhoitaja, joka otti vastaan potilaita ilman ajanvarausta aamupäivisin klo 8-11. Mikäli mahdollista, sairaanhoitaja 2 nimikkeellä oleva hoitaja auttoi päivystävää sairaanhoitajaa, mutta sairaanhoitaja 2:n tehtäviin kuului myös esimerkiksi Marevan-annostuksista soittaminen ja toimenpiteissä avustaminen. Lääkärille tulevien päivystyspotilaiden esivalmistelusta ja päivystystoimenpiteissä avustamisesta vastasi akuuttihoitaja. Akuuttivastaanoton myötä tehtävänjako mietittiin uusiksi. Akuuttivastaanotto on toiminut 2-3 sairaanhoitajan voimin. Tiistaisin ja torstaisin akuuttivastaanotolla on klo 14-15:30 kaksi sairaanhoitajaa. Yksi sairaanhoitaja tekee kiireetöntä sairaanhoitajan vastaanottoa, injektiot, cvk-huuhtelut jne. Akuuttihoitajan nimike säilytettiin edelleen ja hänen tehtävänään oli toimia päivystävän lääkärin työparina entiseen tapaan. Päivystävästä lääkäristä luovuttaessa sairaanhoitajien tehtävänjako on muuttumassa siten, että jatkossa akuuttivastaanotolla toimii 3-4 akuuttihoitajaa, joista 2-3 ottaa vastaanoton jonopotilaita, neljännelle hoitajalle ohjataan puhelimesta suoraan monisairaat ja seurantaa vaativat potilaat. Valmisteltuaan kyseiset potilaat neljäs akuuttihoitaja konsultoi akuuttilääkäriä.
Yhtenäiset hoidontarpeenarvion kriteerit Henkilökunnan vaihtuvuus on ollut suurta erityisesti sairaanhoitajien osalta, ja tämän vuoksi perehdytys on ollut puutteellista. Myös vakituinen henkilökunta on kaivannut kertausta ja koulutusta hoidontarpeen arvioimisesta. Lisäksi on pitänyt sopia uusia yhteisiä käytäntöjä esimerkiksi potilaiden valmisteluun ennen lääkärin vastaanottoa. Hankkeen alussa PYSÄKKI-päivänä käytiin läpi Rajakylän terveysaseman suunnittelemat hoidontarpeenarviointi-lomakkeet sairaanhoitajien ja lääkäreiden ajanvarauksen sekä päivystyksen osilta. Lomakkeiden pohjalta muokattiin omaan toimintaamme sopivat mallit. Lisäksi yhden terveyskeskuslääkärin johdolla hoitajien kanssa on käyty läpi valikoitujen päivystystoiminnassa vastaantulevien sairauskokonaisuuksien hoidonporrastusta. Koulutusten pohjalta on pyritty kehittämään yhteiset käytännöt kaikkiin toimipisteisiin. Blokkiajanvaraus Blokkiajanvarausta lähdettiin kokeilemaan ensin neuvolan ja kouluterveydenhuollon lääkärintarkastuksiin. Ajat luotiin 10 minuutin blokkeina, ja näistä varattiin 20 minuutin aika 6 viikon, 8 kuukauden, 1. luokan ja 8. luokan tarkastuksiin. 4 kuukauden, 1,5 vuoden, 4 vuoden ja 5. luokan tarkastuksiin varattiin edelleen 30 minuuttia. Blokkiajanvarauksesta kuitenkin luovuttiin, koska se aiheutti sekavuutta ja turhia aukkoja ajanvarauskirjoille. Sittemmin blokkiajanvarausta on hyödynnetty päivystysajoilla ja viimeisimpänä myös kiireettömillä vastaanotoilla. Päivystyksessä on käytetty 15 minuutin blokit, joista aikaa vaativille potilaille varataan kaksi blokkia. Tämä on rauhoittanut päivystävän lääkärin työtä aikaa ollessa enemmän potilasta kohden. Kiireettömillä vastaanotoilla on käytetty myös 15 minuutin blokkiaikoja. Perusvastaanoton pituudeksi on sovittu 30 minuuttia, mutta esimerkiksi korvakontrolleille ja injektioille on annettu 15 minuutin aika ja aikaa vaativissa asioissa, kuten lausuntoja tarvitsevat potilaat, aikaa on varattu 45-60 minuuttia. 5. JATKOSUUNNITELMA Akuuttivastaanotto-toiminta on tällä hetkellä eniten kuormittava ja kehittämistä vaatima toiminto hyvinvointikeskuksessa. Hoitajien toimenkuvan selkiytyessä ja koetun kuormittavuuden vähentyessä lääkärit ovat enenevässä määrin uupuneita kiireiseen työtahtiin, lyhyisiin potilaskontakteihin ja sitä kautta mahdollisesti vajavaiseen tietoon perustuviin päätöksiin sekä akuuttivastaanotolta syntyvään toimistotyön määrään. Kuormituksen tasaamiseksi päivystävä lääkäri tullaan jatkossa muuttamaan kolmanneksi akuuttilääkäriksi. Akuuttihoitaja muuttuu neljänneksi päivystäväksi sairaanhoitajaksi, mutta keskittyy enemmän seurantaa vaativiin potilaisiin. Käytännön työkalujen löytäminen vaatii jatkuvaa
arviointia ja yhdessä kehittämistä. Tavoitteena on resurssin jakaminen kysynnän mukaan ja töiden jakaminen tasapuolisesti kaikkien akuuttivastaanoton toimijoiden kesken. Akuuttivastaanottoon panostamisen myötä sekä hoitajien että lääkäreiden kiireetön vastaanotto on vähentynyt ja toimistotyön määrä lääkäreiden osalta lisääntynyt. Hoitajien erityisosaamisalueitten vastaanottoa on tarkoitus suunnitella kevään ja syksyn aikana. Pitkäaikaissairauksien osalta diabeteksen seurantakäynnit ovat toteutuneet erinomaisesti ja samanlaista toimintamallia on tarkoitus suunnitella keuhkosairauksien sekä sydän- ja verisuonisairauksien osalta. Sairaanhoitajan seurantakäyntien toteutuessa myös tarve lääkärin vastaanotoille vähenee. Ylikiimingin ja Yli-Iin hyvinvointipisteiden palvelutarjontaa on huomattavasti supistettu viime vuosien aikana, ja tämä on aiheuttanut tyytymättömyyttä alueiden asukkaissa. Pisteissä toteutuu tällä hetkellä sairaanhoitajan vastaanotto sekä lääkärinpalveluista neuvola- ja vanhusten palvelut. Kiireellistä ja kiireetöntä lääkärin vastaanottoa tarvitsevat potilaat ohjataan Kiiminkiin. Pitkät välimatkat ja päivystyksellisissä asioissa lisäksi pitkät jonotusajat ovat suuri syy tyytymättömyydelle. Pyrimme pisteiden toiminnan kehittämiseen asukkaiden mielipidettä kuunnellen. Palveluissa on joustettu järjestämällä esimerkiksi monisairaille vanhuksille kiireettömiä vastaanottoaikoja ja lapsiperheille korvakontrolliaikoja muun työn ohessa. Etävastaanottotoimintaa kehitetään, jotta potilasta ei tarvitsisi kaikissa lääkärin arviota vaativissa tilanteissa lähettää hyvinvointipisteen sairaanhoitajan vastaanotolta Kiiminkiin akuuttivastaanotolle. Yleiset kulkuneuvot kulkevat huonosti Kiimingin hyvinvointikeskuksen ja hyvinvointipisteiden välillä. Oulun kaupunki on aloittanut selvitystyöt voidaanko liikennettä järjestää esim. palvelulinjana. 6. POHDINTA - saatavuus lääkärinvastaanotolla on parantunut (T3), hoitajan vastaanotolla aiemminkin hyvä - vaihtuvuus rauhoittunut - 2014 Kunta 10 kyselyn perusteella ei erityistä huolta työhyvinvoinnista
30 25 20 15 10 5 0 T3-mittaukset T3 lääkäri T3 hoitaja Asiakaspalaute 2/2015 (Webropol)
Hyvä potku hankkeen aikana emme ole pystyneet pitämään yhteisiä palavereita. Työskentely on ollut hyvin hajanaista. Pysäkkipäivät on koettu koko työyhteisössä hyviksi ja niitä tulee jatkaa. Yhteistä aikaa tulee löytää, jotta työtä voidaan yhdessä kehittää eteenpäin. Jatkossa on hyväksyttävä se, että kaikki hoitajat ja lääkärit eivät sovellu akuuttivastaanottotoimintaan. Asiakkaiden kohtuullinen jonotus aika olisi <2 t. Reaaliajassa olevaa vuoronumeronäkymää asiakkaille yritetään saada mahdollisimman nopeasti käyttöön. Vuoronumerolaitteen läheisyyteen tulee näyttö josta asiakas näkee jonotilanteen sekä kauiten odottaneen asiakkaan odotusajan. Jatkotyöskentelynä tähän on tulossa online - näkymä myös nettiin oukan -sivuille. Potilaiden viihtyvyyden lisääminen (juoma-automaatti ja infotaulu) Kansansairauksien hoito ja paljon paleluita tarvitsevien hoito ei saa kärsiä akuuttivastaanotosta viedystä resurssista. Kiireettömiä ajanvarausaikoja pitää löytyä riittävästi. Akuuttivastaanoton toiminnan seurannassa käytetään seuraavia mittareita; käyntimäärien vertailu 2014/ 2015 kuukausittain, käyntisyyt akuuttivastaanotolla, päivittäinen potilasmäärä, odotusajan keskiarvo, keskiarvo ja maksimi yksiköittäin, yhteispäivystyksen käyttö vertailu 2014/ 2015, virkaajalla, virka- ajan ulkopuolella, asiakastyytyväisyys ja puhelujen määrä. Kevään aikana on tulossa akuuttivastaanoton kehittämispäivä yhdessä toisten terveysasemien kanssa. Tärkeää on myös yhteistyön lisääminen eri toimijoiden kanssa, jotta palveluprosessit saadaan toimiviksi. Tärkeää on fysioterapeuttien mukaan ottaminen akuuttivastaanoton toimintaan. Tällä hetkellä he pitävät selkävastaanottoa kahtena päivä viikossa. Vastaanotto toimii ajanvaruksella. Akuuttivastaanoton toiminnan aloittamisen jälkeen selkävastaanoton aikojen käyttö on jäänyt vähenmälle.
Hyvä potku - projektin aikana on aloitettu akuuttivastaanotto, joka on ollut erityisesti lääkäreille haastava. Lääkärit ovat kokeneet, että se on romuttanut sen minkä Hyvä vastaanotto on saanut aikaiseksi. Toivomme että lääkärit ja hoitajat jaksavat tämän muutoksen keskellä. Jatkossa on tärkeää pitää yhteisiä palavereita ja kehittää yhteisiä toimintatapoja. Hyvän hengen ylläpitäminen on erittäin tärkeää.