Mitä ylipaino ja metabolinen oireyhtymä tekevät verenkiertoelimistön säätelylle? SVPY:n syyskokous 5.9.2015 Pauliina Kangas, EL Tampereen yliopisto
Taustaa q Metabolinen oireyhtymä (MBO, MetS) on etenkin länsimaissa nopeasm lisääntynyt Mla. q Kriteerit (AlberM et al 2009), vähintään kolme seuraavista: u Vyötärönympärys M 94 cm, N 80 cm u Trigly 1,7 mmol/l u HDL M < 1,0 mmol/l, N < 1,3 mmol/l u RR syst 130 mmhg tai RR diast 85 mmhg u Paastogluk 5,6 mmol/l q Suomessa MetS:n kriteerit arvioidaan täy]yvän yli kolmanneksella keski- ikäisestä väestöstä.
q Verra]una terveisiin henkilöihin, MetS- pomlailla on arvioitu olevan seuraavan 5-10 vuoden aikana u 5- kertainen DMII- riski u 2- kertainen verisuonitaumriski AlberM et al. CirculaMon, 2009. 120(16): p. 1640-1645 q Mekanismeja MetS:iin lii]yvän suurentuneen DM- ja CVD- riskin taustalta ei täysin tunneta.
Fig 1. Macro and micro-vascular cross-talk and the associated cardiovascular disease (CVD) risk in metabolic syndrome (MetS). *Depending on animal model examined, arterial remodeling may be hypertrophic or eutrophic and either inward or outward remodeling. Paul D. Chantler, Jefferson C. Frisbee Arterial Function in Cardio-Metabolic Diseases: From the Microcirculation to the Large Conduits Progress in Cardiovascular Diseases, Volume 57, Issue 5, 2015, 489 496
q Heikentyn]ä endoteelitoimintaa on tode]u MetS:iin lii]yen mm. suorilla endoteelireakmon mi]auksilla u mm. a. brachialiksen virtausväli]einen dilataamo oli MetS- henkilöillä heikentynyt laajassa Framingham Offspring- tutkimuksessa (n=2123) Hamburg, N.M., et al. Am J Cardiol, 2008. 101(1): p. 82-8 q Lisääntyny]ä valmmojäykkyy]ä on pide]y yhtenä tärkeimpänä linkkinä MetS:n ja verisuonisairastavuuden välillä. Stehouwer et al. Diabetologia, 2008. 51(4): p. 527-539
q MetS:iin on tode]u lii]yvän myös kohonnut aortan pulssipaine, lisääntynyt verisuoniresistenssi ja vähentynyt sydämen iskumlavuus. u Emre et al. Canadian Journal of Cardiology, 2009. 25(7): p. 411-414 u Koivistoinen et al. Ann Med, 2010. 42(8): p. 612-21 q Useissa tutkimuksissa on saatu vii]eitä siitä, e]ä naisilla MetS ennustaa miehiä voimakkaammin sydän- ja verisuonitapahtumia. u mm. suuressa itävaltalaistutkimuksessa (n=1588) MetS:n vaikutus varhaisiin ateroskleroohsiin muutoksiin oli naisilla voimakkaampi kuin miehillä. u Iglseder et al. Stroke, 2005. 36(6): p. 1212-1217
MetS ja valmmojäykkyys Kangas et al: Metabolic syndrome may be associated with increased arterial smffness even in the absence of hypertension: A study in 84 cases and 82 controls. Metabolism, 2013;62:p.1114-22 q Useissa aiemmissa tutkimuksissa on saatu vii]eitä siitä, e]ä MetS:iin lii]yy kohonnut valmmojäykkyys. u ValMmojäykkyyden on tode]u olevan itsenäinen CV- riskitekijä. u Aiemmissa tutkimuksissa MetS:iin lii]yvän valmmojäykkyyden on olete]u johtuvan nimenomaan MetS:n hypertensiokomponenmsta.
q Tässä tutkimuksessa haluhin selvi]ää valmmojäykkyy]ä MetS:ssa sekä hypertension läsnäollessa e]ä ilman hypertensiota. q Hypertension rajana 140/90mmHg. q Yhteensä 166 henkilöä (88 miestä, 78 naista, iältään 21-68 vuo]a).
q Porukka jaehin neljään ryhmään: u kontrollit, n=58 u HT=pelkkä hypertensio, n=24 (norm. vyötärö, gluk, trigly ja HDL, mu]a syst. RR 140 mmhg tai diast. RR 90 mmhg) u NT- MetS= normotensiivinen MetS, n=27 (3-4 MetS:n kriteeriä täy]yy, mu]a RR norm.) u HT- MetS= hypertensiivinen MetS, n=57 (Hypertensio + 2-4 muuta MetS:n kriteeriä)
q Tutkimushenkilöillä ei ollut hypertensiota lukuun o]ama]a diagnosoituja sydän- ja verisuonisairauksia, diabetesta, tai selkeäsm hemodynamiikkaan vaiku]avia lääkityksiä (ei verenpainelääkkeitä, pitkävaiku]eisia avaavia astmalääkkeitä, beetasalpaaja- silmämppoja tms.). q Keski- iässä (44-46) eikä tupakoinnissa ollut Mlastollista eroa ryhmien välillä. q Tulokset vakioimin iän, tupakoinnin, sukupuolen ja pituuden suhteen.
10 * * Pulse wave velocity (m/s) 8 6 4 2 0 Control HT NT-Mets HT-Mets Pulssiaallon etenemisnopeus (valmmojäykkyyden mi]ari) tutkimusryhmien välillä. *p < 0.05 vs. controls, p < 0.05 vs. HT.
Yhteenveto q Metaboliseen oireyhtymään lii]yy monenlaisia verenkiertoelimistön muutoksia sekä makuulla e]ä pystyasennossa. q Hemodynaamiset muutokset vaiku]aisivat korostuvan naisilla miehiä enemmän. q ValMmojäykkyys on koholla jo ilman hypertensiota. q 1 m/s nousu pulssiaallon etenemisnopeudessa (aor]a) vastaa 15% riskin lisäystä CV- kuolleisuudessa (tulos ikä- sukupuoli- ja riskitekijävakioituna) Vlachopoulos et al. J Am Coll Cardiol, 2010. 55(13): p. 1318-27.
q Huomionarvoista on, e]ä selkeitä muutoksia esiintyy jo melko varhaisessa vaiheessa, ja Mlanteessa, jossa useinkaan pomlaalla ei ole verenpaine- tai staminilääkitystä vielä käytössä. q Löydökset korostavat MetS:n ehkäisyn ja hoidon tärkey]ä jo Mlanteissa joissa hypertensiota ei esiinny.