Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry

Transkriptio

1 Tino-Taneli Tanttu terveysliikunnan kehittäjä Lounais-Suomen liikunta ja Urheilu ry

2 Tausta ja tarve Mistä liikuntaneuvonnassa on kyse Liikunnan palveluketju prosessin kuvaus Kohderyhmä Tulokset Liikuntaneuvonnan kustannukset ja kustannusvaikuttavuus Haasteet

3 Terveydenhuollossa tulee päivittäin vastaan tilanteita, jossa potilaan oireet johtuvat pääosin liikkumattomuudesta, mitä lääkäri voi silloin tehdä? -ylilääkäri Mikko Laaksonen, Naantali

4

5 Kun puheeksi otto ei riitä. Katkaisuhoito, päihdeklinikka, tupakasta vieroitus, mielenterveyspalvelut jne Mitä työkaluja meillä on liikkumattomuuteen?

6

7 Mitä ylipaino ja huono kunto/ vähäinen liikunta aiheuttaa? Liikunnan Käypä hoito Tyypin 2 diabetes (moninkertaistuu) Sepelvaltimotauti (moninkertaistuu) Kohonnut verenpaine (moninkertaistuu) Aivohalvaus Nivelrikko Selkävaivat Luukato Paksusuolensyöpä ja rintasyöpä Vahvin mahdollinen (A-tason) tutkimuksellinen näyttö sairastuneilla HDL (hyvä kolesteroli) keskimäärin + 5% LDL (huono kolesteroli) keskimäärin 5% Triglyseridit keskimäärin 4% Verenpaine 7mmHg (syst.), - 5 mmhg (diast) Pitkäsokeri, prosenttiyksikköä Masennus ja ahdistus Työstäpoissaolot Sairaseläke. Lähde: Mukaillen Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Käypä Hoito johtoryhmän asettama työryhmä

8 Diabeetikoiden % osuus vuotiaat Naantali Masku Mynämäki Nousiainen Lieto

9 Diabeetikoiden % osuus 65 v täyttäneet Naantali Masku Mynämäki Nousiainen Lieto

10 Yhden diabeetikon vuotuiset kustannukset Keskimäärin 7316 euroa/ vuosi/ hlö ilman lisäsairauksia Sairaanhoidon kokonaiskustannuksien osuus 4417 euroa Lisäsairauksilla keskimäärin euroa/ hlö Vuoden 2007 rahassa Lähde: Kansallinen diabetesohjelma, DEHKO

11 Tulevaisuus Näyttääkö siltä, että elintapasairauksien määrän lisääntyminen pysähtyy ilman toimenpiteitä

12 Valtakunnalliset yhteiset linjaukset terveyttä ja hyvinvointia edistävään liikuntaan 2020 Liikunnan nostaminen keskeiseksi osaksi terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sekä kansansairauksien ehkäisyä, hoitoa ja kuntoutusta Liikunnan edistämisen tulee nousta sosiaali- ja terveydenhuollossa merkitykseltään vastaavalle tasolle alkoholin ja tupakoinnin vastaisen työn, ravitsemusneuvonnan ja lääkehoidon kanssa Sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö on avainasemassa liian vähän liikkuvien ihmisten tavoittamisessa ja liikunnan puheeksi ottamisessa Liikuntaneuvonta on merkittävä keino liian vähän liikkuvien ihmisten opastamisessa liikunnallisen elämäntavan pariin. Liikunnan palveluketjun terveydenhuollosta muille sektoreille on toimittava saumattomasti. Tässä hyvänä työkaluna on sähköinen lähetejärjestelmä. Terveydenhuollossa liikuntaa koskevat tiedot kirjataan asianmukaisesti ja liikunnan riittävyys arvioidaan terveyden kannalta. Liikuntaneuvonnan palveluketjuun tarvitaan mukaan liikuntaseuroja ja liikunta-alan yrityksiä, kansanterveysjärjestöjä ja kansalaisopistoja tuottamaan matalan kynnyksen liikuntapalveluja

13 LiPaKe ketjun osat Terveystoimi Liikunta-ja vapaa-aikatoimi, yhdistykset

14 Liikuntaneuvonta, määritelty prosessi 24 kk Kontrolli 12 kk Pitkä tapaaminen tunnustus tavoitteet Kontaktointi 3-4 viikon välein Kannustus, tuki 6 kk Pitkä tapaaminen Kontaktointi 2-3 viikon välein kannustus, tuki tavoitteet 0 kk Pitkä aloitustapaaminen Motivoiva haastattelu Liikunnan vastaaiheet Ohjaava liikunta- ja ravitsemuskeskustelu

15 Liikuntaneuvonnan kontaktointi 0 kk 1-5 kk 6 kk 7-11 kk 12 kk Aloituskäynti 50 (-120 min) Liikunnan vastaaiheet Motivoiva haastattelu Tavoitteiden asettaminen yhdessä Ravinto- ja liikuntaohjaus Kirjaus potilastietoihin 0 kk labrat Kontaktointi 2-3 viikon välein Kannustus, motivointi Liikunnan toteutuminen? Ravintomuutoksien toteutuminen? Kirjaus potilastietoihin Kontrollikäynti Kannustus, motivointi Tavoitteiden tarkastus yhdessä Kirjaus potilastietoihin 6 kk labrat Kontaktointi 3-4 viikon välein Kannustus, motivointi Liikunnan toteutuminen? Ravintomuutoks ien toteutuminen? Kirjaus potilastietoihin Kontrollikäynti Kannustus, motivointi Terveellisten elämäntapojen pysyvyys? Jatkosuunnitelma Kirjaus potilastietoihin 12 kk labrat Yksilö/ pienryhmä Liikunnan starttiryhmät Maskun kunnan Liikunnan Lumo starttiryhmä, syksyllä Yhdistysten ja seurojen liikuntatarjonta Maskun Tempon Liikunnan Lumo jatkoryhmä, keväällä

16 Liikkujan profiili Hyvinvoinnin edistäminen Nollaliikkujat Liikuskelijat Hyvän päivän liikkujat Terveysliikkujat Kuntoilijat ja aktiiviliikkujat Urheilijat Yksilöllisen liikuntaneuvonna n kohderyhmä EI pääsyä yksilölliseen liikuntaneuvontaan Liikkumattomuus Ylipaino MBO Ihmiset Kustannukset

17 Liikuntaneuvonnan asiakkaat asiakasta/ syntymävuosikymmen 80 % työikäisiä asiakasta/ syntymävuosikymmen työtilanne Sarja 1

18 Liikuntaneuvonnan asiakkaat 393 aloittanutta asiakasta 36 kk (n. 10 uutta asiakasta/ viikko) Keskeyttämisprosentti n.15% Naisia 68%, miehiä 32% Suurin osa työikäisiä, 80% T2 diabeetikkoja 22,7% (64/282) Sokerit yli viitearvon 43,3% (122/282) Näistä 56 T2 diabeetikkoa Näistä 66 ei todettu diabetesta

19 nollaliikkujia, lähtötilanne nollaliikkujista aloittanut liikunnan 6 / 12 kk kontrollissa 6,00 5,00 5,064, vähintään 10 min / viikossa ,00 3,00 2,00 1,38 1,32 2,96 2,88 1,79 1,63 1,00 120,0 100,0 99,496,5 113,8 109,7 0,00 fp-kol, n=183 hdl, n=125 ldl, n=164 trigly, n=121 6,30 6,20 6,10 6,00 5,90 5,80 5,70 5,60 5,50 5,40 6,28 6,25 5,83 5,69 5,30 gluk. Paasto, HbA1c % mmol/l, n=120 n=179 80,0 60,0 40,0 20,0 0,0 paino, kg n=130 35,835,0 BMI, n=77 Vyötärön ympärys, n=93 20,00 18,00 16,00 14,00 12,00 10,00 8,00 6,00 4,00 2,00 0,00 5,81 6,94 toimintakyky, n=123 9,59 17,24 liikunnan määrä, n=114

20 id pa ik ka m/n syntymtok rr s rr d kg leibmi cm vyötärö fp-kol trigly LDL HDL paas to Gluk. HbA1c, pitkä mmol/ HbA1c P- l % P-GT ALAT Audit rr lääkesairaudet tupakointi/ pvä usk o tyky 2v toimint akyky arvio liiku nta ryhmäl iikunta asia kass uhd e päät tynyt a Pn 1974 t ,1 3,3 3,6 0,99 6,1 5,2 0 T82, P03, K , ,9 3,2 1 5,9 4, ,8 1,9 2,9 1,06 5,5 4,

21

22

23 Kustannukset Liikuntaa merkittävästi MENOT nostaneiden (0 -> 12 -> 24 pistettä) Liikuntaneuvojan osalta palkkakustannus n / vuosi Toimintakyky noussut 76% 25 h/ viikko (n=122) Toimintakyky, Kustannus keskiarvo jaetaan 45,62 -> 7,24 kunnalle 1 asiakas n. 300 Näyttäisi myös siltä, että Noin 100 asiakasta/ liikuntaa merkittävästi vuosi lisänneillä on keskimääräistä parempia muutoksia verensokeri- ja rasva-arvoissa TALOUDELLINEN HYÖTY Tarkka arvio on vaikea tehdä HbA1c merkittävä lasku 26 henkilöä Kok.kol merkittävä lasku 36 henkilöä LDL merkittävä lasku 29 henkilöä fp-gluk merkittävä lasku 42 henkilöä Mitä nämä olisivat maksaneet?! 23

24 Tulevaisuus? KUNTA Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Ehkäisevä työ IHA/SOTE Korjaava työ

25 25

26 Haasteet Tahtotila, liikuntaneuvonnan resursointi Yhteistyöstä yhdessä tekemiseen Jokaiselle toimijalla on oma tärkeä roolinsa Matalankynnyksen liikuntapalveluissa palvelutarve kasvaa Yhdistyksien, liikunta- ja urheiluseurojen aktivointi, kyläyhdistykset

27 Kiitos mielenkiinnosta -pysytään liikkeellä! ja autetaan muita lähtemään liikkeelle! Tino-Taneli Tanttu Terveysliikunnan kehittäjä, LiikU