Tilastokatsaus 1:2014



Samankaltaiset tiedostot
TILASTOKATSAUS 16:2016

TILASTOKATSAUS 15:2016

TILASTOKATSAUS 4:2015

Tilastokatsaus 9:2014

TILASTOKATSAUS 5:2016

TILASTOKATSAUS 4:2017

Tilastokatsaus 11:2012

TILASTOKATSAUS 9:2015

Tilastokatsaus 4:2014

Tilastokatsaus 13:2014

Tilastokatsaus 10:2014

TILASTOKATSAUS 7:2016

TILASTOKATSAUS 5:2018

TILASTOKATSAUS 3:2019

Tilastokatsaus 6:2014

A L K U S A N A T. Espoossa Teuvo Savikko Tieto- ja tutkimuspalvelujen päällikkö

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2008 Ruotsinkielinen väestö

TILASTOKATSAUS 6:2016

Perheet ja asuntokunnat

Tilastokatsaus 15:2014

Tilastokatsaus 7:2013

TILASTOKATSAUS 8:2016

TILASTOKATSAUS 12:2016

TILASTOKATSAUS 10:2015

TILASTOKATSAUS 1:2015

Tilastokatsaus 8:2010

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2018 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alueittainen ennuste

TILASTOKATSAUS 6:2015

TILASTOKATSAUS 1:2016

Tilastokatsaus 12:2010

Tilastokatsaus 2:2014

TILASTOKATSAUS 2:2017

Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) ja ennuste vuosille

TILASTOKATSAUS 1:2018

Tilastokatsaus 8:2013

TILASTOKATSAUS 3:2015

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

TILASTOKATSAUS 19:2016

PIIRTEITÄ ESPOOLAISISTA SENIOREISTA

Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta

TILASTOKATSAUS 12:2015

TILASTOKATSAUS 23:2016

Tilastokatsaus 7:2014

VANTAAN VÄESTÖENNUSTE 2015 RUOTSINKIELINEN VÄESTÖ. Koko kaupungin ennuste Osa-alue-ennuste

Vantaan väestöennuste 2012 Ruotsinkielinen väestö. Koko kaupungin ennuste Suuralueiden ennuste

Väestö. Tea Tikkanen / Helsingin kaupunki. tea.tikkanen[at]hel.fi. Päivitetty

TILASTOKATSAUS 21:2016

Tilastokatsaus 10:2012

Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

Tilastokatsaus 14:2014

Väestö Väestörakenne Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet

TILASTOKATSAUS 7:2018

Väestö. Muuttoliike Asuntokunnat ja perheet. Helsingin seudun keskeiset tunnusluvut / Helsingin kaupungin tietokeskus

Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Toimintaympäristön tila Espoossa 2017 Väestö ja väestönmuutokset

Muuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys

Tallella ikä eletty Ikääntyminen tilastoissa

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TILASTOKATSAUS 9:2016

TILASTOKATSAUS 18:2016

Väestömäärän kehitys, ikärakenne ja kielijakauma Hyvinkään kaupunki Talousosasto

TILASTOKATSAUS 4:2018

Tietopalvelu B10:2013 ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

TILASTOKATSAUS 2:2015

Toimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot Jukka Tapio

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2014

TILASTOKATSAUS 2:2016

Muutot ja muuton suunnat Vantaalla

TILASTOKATSAUS 22:2016

Asunto- ja toimitilarakentaminen. Päivitetty

Käsitteet ja määritelmät

Työvoiman saatavuus. Päivitetty

TAULUKKO 2. Muu kuin suomi, ruotsi tai saame äidinkielenä / 1000 asukasta

TIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

Tilastokatsaus 11:2010

Asuntoja 6:2012. Tilastokatsaus. Taulukko 1. Yht Omakotitalot % 57,3. Rivitaloasunnot. Vuonna ja 28.

Etelä-Pohjanmaan hyvinvointikatsaus Tilastoliite

Tilastokatsaus 3:2014

Toimintaympäristö. Tampereen kaupunkiseudun väestö ja väestönmuutokset Jukka Tapio

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016

Muuttajien taustatiedot 2005

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2015

Asuntokunnat ja asuminen vuonna 2012

TILASTOKATSAUS 4:2016

Espoon ruotsinkielisten väestöennuste

Yhteenveto Espoon ruotsinkielisen väestön kehityksestä alkaen vuodesta 1999

1 Väestörakenne. 1.1 Väestön määrä ja kehitys

Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste Pekka Vuori Helsingin kaupungin tietokeskus Tilastot ja tietopalvelu 23.3.

Väestönmuutokset 2011

Tilastokatsaus 12:2014

VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015

VANTAAN VÄESTÖ 2017/2018

TILASTOKATSAUS 11:2015

Tietopalvelu B10:2013 ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Vantaan kaupungin aineistopankki, Pertti Raami. Vantaan kaupunki. Tietopalvelu B16 : 2016

Helsingin väestöennuste

Transkriptio:

Tilastokatsaus 1:2014 Vantaa 3.1.2014 Tietopalvelu B1:2014 1 Vähintään 65 vuotta täyttäneet Vantaalla Vuoden 2013 alussa 65 vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia vantaalaisia oli 27 579 henkilöä. Heistä 65 74- vuotiaita oli 17 690 ja vähintään 75 vuotta täyttäneitä 9 889. Ruotsinkielisiä näistä vähintään 65 vuoden iän saavuttaneista oli 1 452 ja muunkielisiä 593 henkilöä. Naisia vähintään 65 vuotta täyttäneistä oli 58 prosenttia, vähintään 75 vuotta täyttäneistä 63 prosenttia ja vähintään 85 vuotta täyttäneistä 74 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden määrä ja osuus väestöstä kasvaa tasaisesti 1980-luvulla vähintään 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten määrä kasvoi vielä melko hitaasti. Vuosittainen kasvu vaihteli 150:stä 350 henkilöön. 1990-luvun puolivälissä kasvu nopeutui ja on jatkunut nopeana tähän saakka. Vuoden 2012 aikana ikäryhmä kasvoi 1 700 henkilöllä. Vähintään 65 vuotta täyttäneiden osuus väestöstä oli 1980-luvulla alle kuudessa prosentissa, mutta alkoi kasvaa 1990-luvulla nopeasti. Vuoden 2013 alussa ikäryhmän osuus väestöstä oli jo 13,4 prosenttia. Kuvio 1. Vähintään 65 vuotta täyttäneiden vantaalaisten määrät (henkilöä) 1.1.1980 1.1.2013 ja ennuste 1.1.2023 saakka 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä kasvaa suhteellisesti nopeammin kuin koko väestön määrä. 1990-luvulla väestön kasvu oli 16 prosenttia ja 2000-luvun 12 ensimmäisenä vuotena määrä on kasvanut saman verran. 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrä kasvoi 1990-luvulla 55 prosentilla ja vuosina 2000 2012 enemmän, 96 prosentilla. Ikäryhmän sisällä vanhimman joukon, vähintään 85 vuotta täyttäneiden, kasvu on ollut vielä nopeampaa: vuodesta 1990 vuoden 2000 alkuun kasvua oli 30 prosenttia ja vuodesta 2000 vuoteen 2013 huomattavasti enemmän, 104 prosenttia. Ennusteen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana koko väestön kasvu on 11 prosenttia, mutta 65 vuotta täyttäneiden ja sitä vanhempien määrän ennustetaan kasvavan 51 prosentilla.

2 Kuvio 2. Ikäryhmän vuosimuutos 2003 2012 ja ennuste vuosille 2013 2022 Vähintään 65 vuotta täyttäneiden osuus koko kaupungin väestöstä oli vuoden 2013 alussa 13,4 prosenttia. Vuoden 2023 alkuun mennessä väestöosuuden ennustetaan nousevan 17,6 prosenttiin. Miehiä vähintään 65 vuotta täyttäneistä on vuoden 2023 alussa 49,0 prosenttia, ruotsinkielisiä 3,9 prosenttia (1 560 henkilöä) ja vieraskielisiä 5,1 prosenttia (2 000 henkilöä). 65 vuotta täyttäneiden määrän ja väestöosuuden kehitys suuralueilla Vuoden 2013 alussa lukumääräisesti eniten vähintään 65 vuotta täyttäneitä asui Myyrmäen (9 310) ja Tikkurilan (5 460) suuralueilla. Myyrmäessä ikäryhmän väestöosuus oli 17,9 prosenttia ja Tikkurilassa se oli 14,1 prosenttia. Ikäryhmän suhteellinen väestöosuus oli Kivistön suuralueella lähes yhtä suuri kuin Tikkurilassa, 13,7 prosenttia. Vähiten tähän ikään ehtineitä oli Aviapoliksen suuralueella, 5,1 prosenttia. Yli viidennes (20,4 %) Myyrmäen suuralueella asuvista naisista oli iältään vähintään 65 vuotta. Tikkurilassa prosenttiosuus oli 14,5, Kivistössä 14,5, Aviapoliksessa 5,7, Koivukylässä 13,8, Korsossa 12,0 ja Hakunilassa 13,9 prosenttia. Myyrmäen miehistä 15,2 prosenttia oli saavuttanut vähintään 65 vuoden iän, Kivistössä heitä oli toiseksi suurin osuus, 12,9 prosenttia, mutta Aviapoliksessa vain 4,5 prosenttia. Vähintään 65 vuotta täyttäneistä naisten osuus oli suurin, 59 prosenttia, Tikkurilassa, Myyrmäessä ja Koivukylässä. Matalin se oli Kivistössä, 52 prosenttia. Ruotsinkielisistä vähintään 65 vuotta täyttäneistä naisia oli eniten, 63 prosenttia, Aviapoliksessa ja vähiten, 48 prosenttia, Kivistössä. Vastaavanikäisistä vieraskielisistä naisten osuus oli suurin Korsossa, 66 prosenttia, ja pienin, 37 prosenttia, Aviapoliksessa. Vähintään 65 vuotta täyttäneiden lukumäärä on kehittynyt suuralueiden erilaisesta väestön ikärakenteesta ja myös alueen tarjoamista palveluista johtuen eri tavoin. Määrällisesti viime vuosina kasvua on ollut eniten Myyrmäen suuralueella, jossa lukumääräisesti ja myös suhteellisesti on eniten tämän ikäistä väestöä. Suhteellisesti nopein kasvu viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana on ollut nopean väestönkasvun suuralueella, Aviapoliksessa (172 prosenttia vuodesta 2003 vuoteen 2013), ja hitain kasvu (30 prosenttia) Kivistössä. Ikäryhmän (65+ v) suhteellinen osuus suuralueen väestöstä on kasvanut vuodesta 2003 kaikilla suuralueilla. Eläkeiän saavuttaneiden väestöosuus on Myyrmäen, Kivistön ja Tikkurilan suuralueilla suurempi kuin koko Vantaalla keskimäärin. 65 74-vuotiaiden määrän muutos on 1.1.2003 1.1.2013 ollut suhteellisesti suurinta Aviapoliksessa. Aviapoliksessa myös 75 84-vuotiaiden joukko on kasvanut suuralueista suhteellisesti eniten, kun taas vanhimman ikäryhmän, 85 vuotta täyttäneiden joukko, on kasvanut eniten Tikkurilassa.

3 Vähintään 65-vuotiaiden lukumäärä kasvaa tulevaisuudessa ripeästi kaikilla suuralueilla, nopeimmin Aviapoliksen suuralueella. Hitainta kasvu on Myyrmäessä. Tulevaisuudessa kasvu on siellä jopa hieman hitaampaa kuin viime vuosina. Tikkurilassa väestönosan suhteellinen kasvu on hieman suurempaa kuin Myyrmäessä. Taulukko 1. Vähintään 65 vuotta täyttänyt väestö, sen muutos ja ikäryhmän osuus koko väestöstä koko Vantaalla ja sen suuralueilla 1.1.2003, 1.1.2013 ja ennuste 1.1.2023 Suuralue Väestön määrä (1.1.) Väestön määrän muutos (1.1.) Ikäryhmän osuus koko alueen väestöstä, % Ikäryhmä 2003 2013 2023 2003 13 2013 23 2013 2023 hlöä hlöä hlöä hlöä prosenttia hlöä prosenttia 65 74-vuotiaat Vantaa 10 488 17 690 21 415 7 202 68,7 3 725 21,1 8,6 9,4 Myyrmäki 3 549 5 972 6 043 2 423 68,3 71 1,2 11,5 10,9 Kivistö 583 706 1 084 123 21,1 378 53,5 8,5 7,7 Aviapolis 217 677 1 193 460 212,0 516 76,2 3,8 5,7 Tikkurila 2 362 3 257 4 062 895 37,9 805 24,7 8,4 9,7 Koivukylä 1 150 2 044 2 719 894 77,7 675 33,1 7,8 9,3 Korso 1 191 2 249 2 837 1 058 88,8 588 26,1 7,6 8,7 Hakunila 1 338 2 543 3 175 1 205 90,1 632 24,9 8,7 10,6 75 84-vuotiaat Vantaa 4 400 7 883 14 167 3 483 79,2 6 284 125,4 3,8 6,2 Myyrmäki 1 470 2 714 4 819 1 244 84,6 2 105 77,6 5,2 8,7 Kivistö 201 357 655 156 77,6 298 83,2 4,3 4,6 Aviapolis 90 195 604 105 116,7 409 209,7 1,1 2,9 Tikkurila 1 097 1 736 2 584 639 58,2 848 48,8 4,5 6,2 Koivukylä 446 862 1 683 416 93,3 821 95,2 3,3 5,8 Korso 447 858 1 675 411 91,9 817 95,2 2,9 5,1 Hakunila 486 915 1 928 429 88,3 1 013 110,7 3,1 6,4 85+ -vuotiaat Vantaa 1 129 2 006 4 053 877 77,7 2 047 102,0 1,0 1,8 Myyrmäki 326 627 1 417 301 92,3 790 126,0 1,2 2,6 Kivistö 40 74 188 34 85,0 114 154,1 0,9 1,3 Aviapolis 26 35 118 9 34,6 83 237,1 0,2 0,6 Tikkurila 219 470 866 251 114,6 396 84,3 1,2 2,1 Koivukylä 143 215 464 72 50,3 249 115,8 0,8 1,6 Korso 107 168 410 61 57,0 242 144,0 0,6 1,3 Hakunila 113 186 436 73 64,6 250 134,4 0,6 1,4 Syntymäpaikka, uskonnollinen yhdyskunta, siviilisääty, äidinkieli, koulutus ja kansalaisuus Vähintään 65 vuotta täyttäneistä on syntyperäisiä vantaalaisia vain 3 prosenttia. Helsingissä syntyneitä on 18 prosenttia ja ylipäätään Uudellamaalla syntyneitä 27 prosenttia. Muissa maakunnissa syntyneitä vähintään 65- vuotiaita nykyisiä vantaalaisia on eniten Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta, kummastakin noin 7,5 prosenttia. Luovutetulla alueella syntyneiden osuus on 7,4 prosenttia. Miehistä Helsingissä syntyneitä oli hieman suurempi osuus kuin naisista. Evankelisluterilaiseen kirkkoon kuului 65 vuotta täyttäneistä 75 prosenttia (koko väestöstä 65 prosenttia). Vähintään 65 vuotta täyttäneistä naisista evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia oli 79 prosenttia, miehistä 68 prosenttia. Vantaan koko väestössä miehistä oli evankelisluterilaiseen kirkkoon kuuluvia 62 prosenttia ja naisista 69 prosenttia. Uskonnolliseen yhdyskuntaan kuulumattomia 65 vuotta täyttäneistä oli 22 prosenttia ja koko väestöstä 31 prosenttia. Naisilla uskonnolliseen yhdyskuntaan kuuluminen on iästä riippumatta selvästi miehiä yleisempää ja ero kasvaa, kun ikää tulee lisää.

4 Vähintään 65 vuotta täyttäneistä vantaalaisista 56 prosenttia oli naimisissa, 18 prosenttia eronneita ja 20 prosenttia leskiä. Naimattomien osuus oli vajaa 7 prosenttia. Tämän ikäryhmän miehistä naimattomia oli 5 ja naisista vajaa 8 prosenttia, miehistä naimisissa oli 72 ja naisista 44 prosenttia, miehistä eronneita oli 14 ja naisista 20 prosenttia sekä leskiä miehistä oli 9 ja naisista 28 prosenttia. Äidinkielenään vähintään 65-vuotiaista vantaalaisista yli 92 prosenttia puhuu suomea, reilu 5 prosenttia ruotsia ja 2 prosenttia jotain muuta kieltä. Vähintään 75 vuotta täyttäneistä ruotsi on äidinkielenä hieman useammalla ja muu kieli harvemmalla ja 85 vuotta täyttäneistä ruotsia puhuu äidinkielenään vajaa 9 prosenttia ja vain puolitoista prosenttia jotain vierasta kieltä. 65 vuotta täyttäneistä vantaalaisista 52 prosentilla oli vain perusasteen koulutus, keskiasteen koulutus 24 prosentilla ja korkea-asteen koulutus niin ikään 24 prosentilla. Kaupungin kaikista 15 vuotta täyttäneistä perusasteen koulutus oli 35, keskiasteen koulutus 36 ja korkea-asteen koulutus 29 prosentilla. Vähintään 65 vuotta täyttäneistä naisista perusasteen koulutus oli 56, keskiasteen koulutus 24 ja korkea-asteen koulutus 20 prosentilla. Saman ikäryhmän miehillä osuudet olivat 47, 24 ja 29 prosenttia. Kun kaikista vantaalaisista ulkomaan kansalaisten osuus oli vuoden 2013 alussa 7,8 prosenttia, oli se vähintään 65-vuotiailla selvästi pienempi, vajaa 2 prosenttia. Vähintään 65 vuotta täyttäneistä ulkomaan kansalaisten osuus oli naisissa suurempi kuin miehissä, kun taas nuoremmissa ikäryhmissä ja koko väestössä miespuolisia ulkomaan kansalaisia oli enemmän kuin naispuolisia. 65 vuotta täyttäneet muuttajina Vähintään 65 vuoden iän saavuttaneiden muuttoalttius on keskimäärin selvästi pienempi kuin koko väestöllä: koko väestöllä muuttoalttiutta kuvaava suhdeluku vuonna 2012 (sekä kunnan sisäisten että ulkoisten lähtömuuttajien osuus keskiväkiluvusta) oli 18,0, mutta 65 vuotta täyttäneillä se oli vain 5,0. Vuoden 2012 aikana Vantaan sisällä asuinpaikkaansa vaihtoi 886 eläkeiän saavuttanutta vantaalaista. Muuttaneita oli enemmän kuin parina edellisenä vuotena (kuvio 3). Muuttoalttius lisääntyy hieman näissä vanhimmissa ikäryhmissä iän karttuessa. Kuvio 3. Vuosina 2003 2012 Vantaan sisällä asuntoaan vaihtaneet vähintään 65 vuotta täyttäneet

5 Vantaalta muutti vuonna 2012 pois 438 vähintään 65 vuoden ikäistä ja Vantaalle muutti muualta 362 tähän ikäryhmään kuuluvaa. Näistä tulomuuttajista naisia oli 50 prosenttia ja lähtijöistä 64 prosenttia. Muuttotappiota kertyi 65 vuotta täyttäneistä 76 henkilön verran. Muuttotappiota onkin tullut tämänikäisistä vuotta 2003 lukuun ottamatta joka vuosi. Ikäryhmän (65+ -vuotiaat) sisällä muuttotappio kertyi enimmäkseen, vuonna 2012 kaikki, 65 74-vuotiaista. Vähintään 85 vuotta täyttäneillä muuttaneisuus on varsin pientä suuntaan tai toiseen (kuvio 4). Vähintään 65-vuotiaista muuttotappiota on kertynyt eniten Helsingin seudun kehyskuntiin ja muualle Etelä- Suomeen. Vuonna 2012 muuttovoittoa kertyi vain Espoosta. Kuvio 4. Vantaalle vuosina 2003 2012 muuttaneiden vähintään 65 vuotta täyttäneiden nettomuutto 65 vuotta täyttäneiden tulot Vuonna 2012 Vantaalla oli 28 590 vähintään 65 vuotta täyttänyttä tulonsaajaa. Heistä oli 58 prosenttia naisia. Valtionveronalaisia tuloja 65 vuotta täyttäneillä oli yhteensä 709,8 miljoonaa euroa, mistä kertyi kutakin tulonsaajaa kohden keskimäärin 24 830 euroa. Taulukko 2. Tulot ja tulonsaajat vuosina 2003 ja 2012 iän mukaan Ikä- tulonsaajat (lkm) muutos (%) keskim. tulot/tulonsaaja ( ) muutos (%) ryhmä 2003 2012 2003 2012 2003 2012 2003 2012 miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset 65+v 7 145 10 240 12 124 16 462 69,7 60,8 21 365 14 715 30 501 20 655 42,8 40,4 muut 64 927 66 614 70 120 69 218 8,0 3,9 27 640 20 040 35 691 27 580 29,1 37,6 Alle 65-vuotiailla vantaalaisilla naisten keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat vuonna 2012 vain 77 prosenttia miesten vastaavista tuloista. Vähintään 65 vuotta täyttäneillä naisten tulot olivat pienemmät, 68 prosenttia miesten tuloista. Keskimääräiset valtionveronalaiset tulot olivat kuitenkin vuonna 2012 miehillä 43 prosenttia ja naisilla 40 prosenttia suuremmat kuin vuonna 2003. Nuoremmissa ikäryhmissä tulojen kasvu oli ollut selvästi pienempää, etenkin miehillä. Naisten ja miesten välinen tuloero oli sitä vastoin supistunut nuoremmassa ikäryhmässä neljällä prosenttiyksiköllä, kun taas 65 vuotta täyttäneillä naisten ja miesten välinen tuloero oli kymmenessä vuodessa hieman kasvanut.

6 Pääomatulojen osuus kaikista tuloista oli 65 vuotta täyttäneillä vuonna 2003 kaikkiaan 7,1 prosenttia, miehillä 8,9 ja naisilla 5,2 prosenttia. Alle 65-vuotiailla pääomatulojen osuus oli tuolloin pienempi, 4,3 prosenttia (miehet 5,4 %, naiset 2,9 %). Vuonna 2012 alle 65-vuotiailla pääomatulojen osuus oli enää 2,7 prosenttia (miehillä 3,5 %, naisilla 1,8 %), mutta 65 täyttäneillä se oli 6,2 prosenttia, miehillä 7,4 ja naisilla 4,9 prosenttia. 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnat ja asuminen Vantaalla oli vuoden 2013 alussa yhteensä 20 080 asuntokuntaa, joissa vanhimman henkilön ikä oli vähintään 65 vuotta. Tämä on yli 21 prosenttia kaikista Vantaan asuntokunnista. Asuntokuntia, joissa vanhimman ikä oli vähintään 75 vuotta oli 7 780 ja sellaisia, joissa vanhin oli ylittänyt 85 vuoden rajapyykin oli 1 650. Kaikista niistä asuntokunnista, joissa asuntokunnan vanhin jäsen oli täyttänyt 65 vuotta, 45 prosenttia oli naimisissa, 26 prosenttia leskiä ja 22 prosenttia eronnut. Naimattomia oli 8 prosenttia. Eronneiden määrä vähenee ja leskien määrä kasvaa iän karttuessa. Kun asuntokuntia, jossa vanhin on täyttänyt 65 vuotta, tarkastellaan vanhimman jäsenen sukupuolen mukaan, muuttuu tilanne: jos asuntokunnan vanhin on nainen, on naimattomia 10 prosenttia, naimisissa olevia 25, eronneita 27 kumpiakin sekä leskiä 38 prosenttia. Jos taas asuntokunnan vanhin on mies, on naimattomia vain 6 prosenttia, naimisissa olevia 69, eronneita 15 ja leskiä 11 prosenttia. Kuviot 5-6. Asuntokunnat sen vanhimman henkilön sukupuolen, iän ja siviilisäädyn mukaan 31.12.2012 Yksinasuvia vähintään 65-vuotiaiden asuntokuntia oli vuoden 2013 alussa 9 465. Niistä vähintään 75- vuotiaiden asuntokuntia oli 4 300 ja vähintään 85-vuotiaiden asuntokuntia 1 130. Vähintään 65 vuotta täyttäneistä yksinasuvista oli naisia 7 190 (76 %), vähintään 75 vuotta täyttäneistä heitä oli 3 440 (80 %) ja 85 vuoden iän saavuttaneista 935 (83 %). Yksinasuvia 65 vuotta täyttäneiden asuntokuntia oli lukumääräisesti eniten Myyrmäen (3 350) ja toiseksi eniten Tikkurilan suuralueella (2 060). Yksinasuvia vähintään 65 täyttäviä henkilöitä oli alueen asuntokunnista eniten Kivistössä, jossa yksinasuvista yli kolmannes oli vähintään 65 vuotta täyttäneitä ja Myyrmäessä, jossa heitä oli lähes kolmannes. Aviapoliksessa heitä oli vain yksi kymmenestä. Tikkurilassa vähintään 85 vuoden iän saavuttaneiden osuus vähintään 65-vuotiaista oli suuralueista suurin. Sellaisia vähintään kahden henkilön asuntokuntia, joissa kaikki asuntokuntaan kuuluvat olivat vähintään 65 vuotta täyttäneitä, oli 6 036 ja sellaisia asuntokuntia, joissa vain vanhin oli 65 vuotta täyttänyt, oli 4 338. Sellaisista asuntokunnista, joissa vanhin asukas oli vähintään 65 vuotta täyttänyt, 61 prosenttia asui vuoden 2012 lopussa kerrostaloissa ja 39 prosenttia pientaloissa

7 Taulukko 3. Kaikki yksinasuvat asuntokunnat ja yksin asuvat vähintään 65 vuotta täyttäneiden asuntokunnat suuralueittain 31.12.2012 Alue Kaikki 65+v 65-74v 75-84v 85+v yksinasuvat lkm %/kaikki lkm %/65+ lkm %/65+ lkm %/65+ Myyrmäki 11 154 3 350 30,0 1 779 53,1 1 151 34,4 420 12,5 Kivistö 715 268 37,5 123 45,9 114 42,5 31 11,6 Aviapolis 2 554 257 10,0 176 68,5 66 25,7 15 5,8 Tikkurila 7 829 2 059 26,3 1 045 50,8 720 35,0 294 14,2 Koivukylä 4 556 1 198 26,3 638 53,3 412 34,4 148 12,4 Korso 4 257 1 044 24,5 613 58,7 327 31,3 104 10,0 Hakunila 4 739 1 289 27,2 791 61,3 379 29,4 119 9,2 VANTAA 35 804 9 465 26,4 5 165 54,6 3 169 33,5 1 131 11,9 Vähintään kahden henkilön muodostamista asuntokunnista, joissa kaikki olivat vähintään 65-vuotiaita, asui erillisissä pientaloissa 37 prosenttia ja asuntokunnista, joissa oli sekä yli että alle 65-vuotiaita erillisissä pientaloissa asuvia oli hieman useampi, 41 prosenttia. Kaikista yksinasuvista vähintään 65 vuotta täyttäneistä henkilöistä 92,6 prosenttia asui hyvin varustetuissa 1 asunnoissa. Erillisissä pientaloissa asuvista vähintään 65 vuotta täyttäneistä yksinasuvista 143 (10 %) asui puutteellisesti varustetussa 2 asunnossa. Puutteellisesti varustetuissa asunnoissa asuvia oli suhteessa kaksi kertaa enemmän yksinasuvissa kuin useamman henkilön asuntokunnissa. Taulukko 4. Vanhusasuntokunnat asunnon talotyypin ja varustetason mukaan 31.12.2012 Talotyyppi Varustetaso Kaikki vanhusasuntokunnat Yhden henkilön asuntokunnat Kahden tai useamman hlön asuntokunnat As.kunnassa sekä yli että alle 65-vuotiaita Kaikki talotyypit kaikki 20 077 9 465 6 274 4 338 hyvin varustettu 19 616 9 528 6 150 4 208 puutteellisesti varustettu 435 191 119 125 muu/tuntematon 26 16 5 5 Erilliset pientalot kaikki 5 507 1 374 2 334 1 799 hyvin varustettu 5 123 1 215 2 223 1 685 puutteellisesti varustettu 358 143 106 109 muu/tuntematon 26 16 5 5 Rivi-/ketjutalot kaikki 2 154 734 855 565 hyvin varustettu 2 143 729 851 563 puutteellisesti varustettu 11 5 4 2 muu/tuntematon 0 0 0 0 Kerrostalot kaikki 12 253 7 232 3 058 1 963 hyvin varustettu 12 196 7 196 3 051 1 949 puutteellisesti varustettu 57 36 7 14 muu/tuntematon 0 0 0 0 Muu/tuntematon kaikki 163 125 27 11 hyvin varustettu 154 118 25 11 puutteellisesti varustettu 9 7 2 0 muu/tuntematon 0 0 0 0 1 Asunto on hyvin varustettu, kun siinä on vesijohto, viemäri, lämminvesi, wc, peseytymistilat ja keskus- tai sähkölämmitys. 2 Puutteellisesti varustetusta asunnosta puuttuu vain peseytymistilat ja/tai keskus-/sähkölämmitys.

8 Taulukko 5. Hissittömissä 3-4-kerroksisissa taloissa asuvien 65 vuotta täyttäneiden lukumäärät Vantaan suuralueilla 1.1.2013 Alue/ suuralue 65 74 v 75+ v 65+ v Osuus alueen ko. ikäisestä väestöstä, % 65 74 v 75+ v 65+ v Myyrmäki 720 365 1 085 12,1 10,9 11,7 Kivistö 30 10 40 4,2 2,3 3,5 Aviapolis 20 5 25 3,0 2,2 2,8 Tikkurila 610 500 1 110 18,7 22,7 20,3 Koivukylä 255 90 345 12,5 8,4 11,1 Korso 430 190 620 19,1 18,5 18,9 Hakunila 235 90 325 9,2 8,2 8,9 Vantaa 2 300 1 250 3 550 13,0 12,6 12,8 Hissittömissä enintään nelikerroksisissa taloissa asui vuoden 2013 alussa 3 550 vähintään 65-vuotiasta vantaalaista eli kaikkiaan 13 prosenttia 65 vuotta täyttäneistä vantaalaisista. Kahta vuotta aiempaan tilanteeseen verrattuna hissittömissä kerrostaloissa asuvien määrät olivat hieman kohonneet, mutta heidän osuutensa ikäryhmästään oli koko Vantaan tasolla ja useimmilla suuralueilla hieman alentunut. Koivukylässä ja Kivistössä osuus oli nyt hieman suurempi kuin vuoden 2011 alussa. Tikkurilan suuralueella hissittömissä vähintään kolmikerroksisissa taloissa asuvien 65 vuotta täyttäneiden osuus alueen kaikista tuonikäisistä oli viidennes ja Korsossakin vajaa viidennes. Muilla suuralueilla heidän osuutensa oli selvästi pienempi. Lähteet: Facta kuntarekisteri Tilastokeskus: tilastotietokannat Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö, Väestöennuste 2013 ja Helsingin seudun vieraskielisen väestön ennuste 2013 2030 ja Vantaan väestö 2012/2013 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä www.vantaa.fi ISBN 978-952-443-461-4 Puh. 8392 2716 ISSN-L 1799-702X Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN 799-702X (painettu) ISSN 1799-7089 (verkkojulkaisu)