TILASTOKATSAUS 9:2016

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 9: VÄESTÖN PÄÄASIALLINEN TOIMINTA HENKILÖN SYNTYPERÄN MUKAAN HELSINGINSEUDULLA JA KOKO MAASSA Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan ja jossain määrin naapurikuntien väestön pääasiallista toimintaa, työvoiman, työllisten, työttömien ja työvoiman ulkopuolella olevien määrän muutoksia henkilön syntyperän mukaan luvun alkuvuosina. Henkilön syntyperä on tässä jaettu kahteen pääluokkaan: suomalaistaustaiset ja ulkomaalaistaustaiset. Nämä pääluokat on jaettu kumpikin kahtia henkilön syntymämaan mukaan: Suomessa ja ulkomailla syntyneisiin. Ulkomaalaistaustaisia ovat henkilöt, joiden molemmat vanhemmat tai ainoa tiedossa oleva vanhempi on syntynyt ulkomailla. Ulkomaalaistaustaisia ovat myös ulkomailla syntyneet henkilöt, joiden kummastakaan vanhemmasta ei ole tietoa Väestötietojärjestelmässä. Mikäli henkilön molemmat vanhemmat ovat syntyneet ulkomailla, on hänen taustamaansa ensisijaisesti biologisen äidin syntymävaltio. Mikäli kummankaan vanhemman syntymävaltiosta ei ole tietoa, on syntymämaa ulkomailla syntyneiden oma syntymävaltio. Ulkomailta adoptoitujen lasten ottovanhemmat rinnastetaan biologisiksi vanhemmiksi ja jos heidän vanhempansa ovat Suomessa syntyneet, lapsi on suomalaistaustainen ja taustamaa on siis Suomi. Edellä määriteltyihin luokkiin vantaalaiset sijoittuvat , 2005, 2010 ja 2014: muutos Väestö yhteensä Suomalaistaustaiset yhteensä syntynyt Suomessa syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistaustaiset syntynyt ulkomailla syntynyt Suomessa Vantaan henkilön väestönlisäyksestä vuosina vain 29 prosenttia oli syntyperältään suomalaistaustaisia. Ulkomaalaistaustaisista samoin kuin ulkomaalaistaustaisten väestönlisäyksestä 80 prosenttia oli ulkomailla syntyneitä henkilöitä. Työvoiman kasvu on ollut pelkästään ulkomaalaistaustaisten varassa Alla olevassa taulukossa on kuvattu vantaalaisten työikäisten (15 64-vuotiaat) työvoimaan kuuluvien sekä työllisten määrät henkilön syntyperän mukaan. Suomalaistaustaisen työvoiman määrä on vähentynyt lähes puolellatoista tuhannella vuodesta 2000 vuoteen 2014, kun taas ulkomaalaistaustaisen työvoiman määrä on yli nelinkertaistunut samassa ajassa. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman kasvu oli lähes yksinomaan peräisin ulkomailla syntyneistä. Taulukko 1. Vantaalaisen vuotiaan väestön työvoiman ja työllisten määrät henkilön syntyperän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 Henkilön syntyperä työvoima työlliset työvoima työlliset työvoima työlliset työvoima työlliset Suomalaistausta syntynyt Suomessa syntynyt ulkomailla Ulkomaalaistausta syntynyt ulkomailla syntynyt Suomessa

2 2 Ulkomailla syntyneiden työllisyysaste on parantunut Työllisyysaste vaihtelee selvästi henkilön syntyperän mukaan. Työvoiman (15 64v) työllisyysaste on vaihdellut suomalaistaustaisilla koko tarkastelujakson 72 ja 75 prosentin välillä. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on noussut vuoden 2000 runsaasta 48 prosentista lähes 55 prosenttiin vuonna Ulkomailla syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste on kasvanut samalla kun heidän määränsä on lisääntynyt. Taulukko vuotiaiden vantaalaisten työllisyys- ja työttömyysaste henkilön syntyperän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 syntyperä työll.aste tyött.aste työll.aste tyött.aste työll.aste tyött.aste työll.aste tyött.aste Suomalaistausta 74,4 6,4 72,7 6,8 72,8 7,1 72,5 9,3 -syntynyt Suomessa 74,5 6,4 72,8 6,8 72,8 7,1 72,6 9,3 -syntynyt ulkomailla 66,8 5,4 67,7 7,8 71,1 10,0 66,5 12,8 Ulkomaalaistausta 48,3 27,8 48,6 26,1 56,3 21,3 54,6 24,2 -syntynyt ulkomailla 48,0 28,1 48,7 26,3 57,5 21,3 56,0 24,4 -syntynyt Suomessa 60,7 15,5 46,0 16,9 23,5 16,8 25,5 17,0 Myös työttömyysaste on vaihdellut huomattavasti eri syntyperää olevilla henkilöillä: ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli vuonna 2014 kaksi ja puoli kertaa suurempaa kuin suomalaistaustaisilla. Ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste ei suomalaistaustaisten tapaan kuitenkaan ollut kasvanut, vaan alentunut vuoteen 2000 verrattuna. Taulukko vuotiaiden vantaalaisten työttömyysaste henkilön sukupuolen, syntyperän ja ikäryhmän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (erikseen ikäryhmät väliltä 20 64v) Syntyperä/ikä Muutos , %-yksikköä naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet Työttömyysaste Suomalaistausta, 15-64v 5,8 7,1 5,8 7,8 5,5 8,7 7,7 10,9 1,9 3, v 3,9 5,5 4,3 8,1 5,0 10,6 7,3 12,9 3,8 7, v 4,8 5,9 4,0 6,0 5,1 8,8 7,4 11,2 2,6 5, v 4,6 5,6 5,4 5,9 4,3 6,6 6,8 9,1 2,4 3, v 4,9 6,3 5,0 6,8 4,8 7,0 6,4 8,1 1,5 1, v 5,1 6,9 5,0 7,9 5,1 8,5 6,8 10,4 1,7 3, v 13,0 14,7 10,3 11,6 8,0 11,8 11,2 15,1-1,8 0,4 Ulkomaalaistausta, 15-64v 30,0 26,1 29,6 23,3 22,7 20,1 27,2 21,7-2,8-4, v 19,2 20,6 21,1 21,7 16,3 20,5 20,3 23,0 1,1 2, v 32,1 26,6 25,5 17,7 18,1 16,6 27,5 17,3-4,6-9, v 32,3 29,8 30,0 20,7 23,2 16,3 27,5 19,4-4,8-10, v 30,7 25,6 29,4 23,7 23,3 19,3 26,2 20,0-4,5-5, v 27,5 27,1 31,0 25,1 21,8 20,7 26,6 24,0-1,1-3, v 49,2 32,5 44,4 33,2 35,1 32,2 35,1 33,1-14,1 0,6 Suomalaistaustaisten työttömyysaste kohosi vuodesta 2000 vuoteen 2014 miehillä vajaalla neljällä ja naisilla vajaalla kahdella prosenttiyksiköllä. Ulkomaalaistaustaisilla miehillä se sitä vastoin aleni yli neljällä ja naisilla vajaalla kolmella prosenttiyksiköllä. Nuorimmassa ikäryhmässä (20 24-vuotiaat) työttömyysaste kasvoi henkilön syntyperästä huolimatta.

3 3 Ulkomaalaistaustaisilla naisilla työttömyys oli yleisempää kuin miehillä, suomalaistaustaisilla asetelma oli päinvastainen Työttömyysaste ei ole juurikaan vaihdellut henkilön iän mukaan. Miehillä työttömyys sen sijaan oli kaikissa suomalaistaustaisten ikäryhmissä suurempaa kuin naisilla. Ulkomaalaistaustaisilla asetelma oli usein päinvastainen. Verrattuna vuoden 2000 työttömyystilanteeseen oli suomalaistaustaisten työttömyysaste kohonnut kaikissa ikäryhmissä sukupuolesta riippumatta, eniten vuotiailla. Ulkomaalaistaustaisilla, joilla työttömyysaste oli miehillä kaksi kertaa ja naisilla lähes neljä kertaa yleisempää kuin suomalaistaustaisilla, oli työttömyysaste useimmissa ikäryhmissä pienentynyt. Suomalaistaustaisten naisten työllisyysaste vaihteli vuonna 2014 henkilön iästä riippuen 65 ja 83 prosentin välillä. Ulkomaalaistaustaisilla naisilla työllisyysaste vaihteli 43 ja 62 prosentin välillä. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli kaikissa ikäryhmissä vuonna 2014 korkeampi kuin vuonna Suomalaistaustaisilla se oli vanhinta ikäryhmää lukuun ottamatta alempi. Vanhimmassa (55 64v) ikäryhmässä se olikin kohonnut sukupuolesta riippumatta yli 10 prosenttiyksiköllä. Ulkomaalaistaustaisten työllisyysaste oli kohonnut yli kuudella prosenttiyksiköllä vuodesta Korkeimmillaan se oli vuonna Naisilla työllisyysaste oli syntyperästä riippumatta vuonna 2014 korkeimmillaan vuotiailla, miehillä vuotiailla. Suomalaistaustaisilla miehillä työllisyysaste vaihteli iästä riippuen 62 ja 86 prosentin välillä vuonna Ulkomaalaistaustaisilla miehillä vaihteluväli oli kapeampi, 53 prosentista 69 prosenttiin. Suomalaistaustaisilla miehillä työllisyysaste oli vuonna 2014 keskimäärin runsas 3 prosenttiyksikköä alempi kuin vuonna 2000, kun ulkomaalaistaustaisilla se oli lähes 5 prosenttiyksikköä korkeampi. Syntyperästä riippumatta korkeimmillaan työllisyysaste oli vuotiailla. Vain vuotiailla suomalaistaustaisilla miehillä työllisyysaste oli jopa varsin selvästi korkeampi vuonna 2014 kuin vuonna 2000, muissa ikäryhmissä se oli pienempi. Taulukko vuotiaiden vantaalaisten työllisyysaste henkilön sukupuolen, syntyperän ja ikäryhmän mukaan vuosina 2000, 2005, 2010 ja 2014 (tarkemmin ikäryhmät väliltä 20 64v) Syntyperä/ikä Muutos , prosenttiyksikköä naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet Työllisyysaste, 15-64v Suomalaistausta, 15-64v 72,6 74,7 70,8 72,6 71,5 71,7 69,8 71,3-2,8-3, v 67,1 68,5 67,1 63,9 68,2 64,5 65,1 62,2-2,0-6, v 74,3 85,2 75,4 84,7 75,6 81,2 69,9 78,6-4,4-6, v 79,2 88,9 77,8 88,1 79,6 87,1 75,4 83,3-3,8-5, v 85,2 88,2 83,7 86,8 84,0 86,8 80,4 85,6-4,8-2, v 85,6 84,4 85,3 83,2 85,7 83,2 83,4 82,1-2,2-2, v 53,4 52,3 60,0 59,6 62,5 60,1 65,1 63,3 11,7 11,0 Ulkomaalaistausta, 15-64v 40,7 55,8 41,2 55,8 51,1 61,3 48,7 60,3 8,0 4, v 33,9 53,5 37,4 53,1 50,3 55,4 43,3 48,2 9,4-5, v 32,7 59,2 37,5 66,3 50,9 68,6 46,7 66,9 14,0 7, v 36,2 58,4 40,9 64,8 48,4 70,8 47,1 68,9 10,9 10, v 49,7 63,4 48,6 62,8 57,3 68,0 54,7 68,7 5,0 5, v 53,8 57,8 54,1 62,3 65,4 66,9 61,8 65,7 8,0 7, v 32,0 41,9 40,4 46,3 48,0 52,2 50,8 52,6 18,8 10,7 Työttömyyteen vaikuttaa myös henkilön syntymävaltio Kaikilla ulkomaalaistaustaisilla työttömyys ei suinkaan ole ollut läheskään samansuuruista, vaan henkilön työttömyysaste vaihdellut vuonna 2014 hänen syntymävaltionsa mukaan miehillä runsaasta 7 prosentista lähes 54 prosenttiin ja naisilla 4 prosentista 72 prosenttiin. Miehillä työttömyysaste oli alhaisin muusta Kaukoidästä syntyisin olevilla ja naisilla Pohjois- Amerikassa syntyneillä. Korkein työttömyysaste oli Irakissa syntyneillä miehillä ja naisilla. Suomessa syntyneillä miehillä työttömyysaste oli 24, naisilla 12 ja Ruotsissa syntyneillä miehillä 11 prosenttia ja naisilla lähes 15 prosenttia. Alle 15 prosenttia työttömyysaste oli myös Virossa, Intiassa, muualla Etelä-Aasiassa ja Thaimaassa syntyneillä miehillä ja Suomessa sekä Ruotsissa syntyneillä naisilla. Yli 40 prosentin työttömyys vaivasi Irakissa syntyneiden miesten ohella Somaliassa ja

4 4 muussa Etu-Aasiassa syntyneitä miehiä sekä Pohjois-Afrikassa, Somaliassa, Turkissa, muussa Etu-Aasiassa ja Afganistanissa syntyneitä naisia. Suurin työttömyysasteen lasku vuosina oli Afganistanissa ja Thaimaassa syntyneillä miehillä. Taulukko 5. Vantaalla asuvan vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste henkilön sukupuolen ja syntymävaltion mukaan vuosina muutos Syntymävaltio miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset miehet naiset YHTEENSÄ 20,1 22,7 18,3 22,0 18,7 22,5 20,5 24,4 21,7 27,2 +1,6 +5,5 Suomi 22,2 12,0 17,2 12,3 9,8 8,2 20,3 9,9 24,3 11,5 +2,1-0,5 Ruotsi 8,1 12,5 7,7 11,1 9,8 13,6 13,5 7,7 10,5 14,8 +2,6 +2,3 Muu Länsi-Eurooppa 12,2 6,6 10,5 6,7 12,1 8,3 13,8 13,8 15,4 23,4 +3,2 +16,8 Venäjä, ent. Nl (pl. Baltia) 20,9 21,9 18,0 21,9 21,3 23,2 23,0 24,1 22,3 27,1 +1,4 +5,2 Viro 11,2 10,4 10,1 10,6 10,6 10,6 13,0 14,7 14,4 17,5 +3,2 +7,1 Muut EU-2004 maat 4,4 10,8 9,3 13,6 10,5 16,0 12,6 16,5 16,8 21,5 +12,4 +10,7 Muu Itä-Eurooppa 23,2 34,7 20,2 31,5 18,3 35,0 19,4 37,0 20,9 38,2-2,3 +3,5 Pohjois-Amerikka 14,3 3,4 13,3 7,1 20,0 11,5 25,5 15,4 29,8 4,0 +15,5 +0,6 Lat. Am. ja Karibia 13,2 15,0 16,1 22,6 17,7 29,9 14,9 33,3 25,3 27,7 +12,1 +12,7 Pohjois-Afrikka 32,0 51,2 30,6 42,6 25,6 46,5 29,5 56,3 35,3 51,8 +3,3 +0,6 Somalia 48,9 63,7 45,6 64,1 44,3 61,1 43,5 64,8 48,0 67,3-0,9 +3,6 Muu Afrikka 19,4 22,9 18,8 23,6 17,1 19,8 19,4 24,6 24,6 28,8 +5,0 +5,9 Turkki 26,8 50,7 24,7 51,3 26,9 53,6 31,7 39,8 29,1 56,3 +2,3 +5,6 Irak 50,6 61,2 46,9 53,4 50,9 57,5 54,1 68,3 53,9 72,3 +3,3 +11,1 Iran 27,5 35,0 21,8 23,1 24,5 32,6 61,1 37,5 35,0 46,3 +7,5 +11,3 Muu Etu-Aasia 27,0 30,8 29,3 50,0 38,8 47,6 35,8 36,0 42,2 61,9 +15,2 +31,1 Intia 6,7 26,1 7,4 18,5 7,5 25,0 11,1 29,4 10,2 27,8 +3,5 +1,7 Afganistan 52,3 66,7 37,5 60,6 34,5 56,4 38,6 54,1 37,5 62,7-14,8-4,0 Muu Etelä-Aasia 9,2 29,5 10,7 35,9 12,4 24,1 13,0 31,4 12,4 34,8 +3,2 +5,3 Kiina 9,1 16,5 14,1 15,2 10,5 16,9 11,7 19,4 15,9 18,5 +6,8 +2,0 Vietnam 16,4 26,7 20,9 27,5 21,9 29,3 22,1 29,2 19,9 27,8 +3,5 +1,1 Thaimaa 26,3 18,8 13,6 15,8 20,8 15,8 17,1 22,2 11,9 24,2-14,4 +5,4 Muu Kaukoitä 12,0 6,3 7,6 11,6 10,2 12,8 12,4 16,4 7,3 21,5-4,7 +15,2 Muu/tuntematon 16,5 18,8 12,5 12,2 11,7 20,5 15,3 16,8 15,7 18,9-0,8 +0,1 Lukumääräisesti eniten ulkomaalaistaustaisia työttömiä oli Venäjällä ja entisessä Neuvostoliitossa (pois lukien Baltia) syntyneissä: miespuolisista työttömistä 19 ja naispuolisista työttömistä 28 prosenttia oli Venäjällä tai entisessä Neuvostoliitossa syntyneitä. Toiseksi eniten työttömistä oli Viroissa syntyneitä: sekä miehistä että naisista heitä oli 16 prosenttia. Työttömyys Vantaan suuralueilla vuonna 2014 Työttömyysaste on vaihdellut Vantaan suuralueilla. Suhteelliset erot suuralueiden välillä ovat pysyneet kutakuinkin ennallaan (ks. esim. Tilastokatsaus 4/ _ja_tutkimusjulkaisut) Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyys on vaihdellut pääosin samassa suhteessa kuin suomalaistaustaisenkin. Ulkomaalaistaustaisuus on lisännyt työttömyysriskiä, varsinkin jos henkilö oli syntynyt ulkomailla. Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työttömyys ei ole noudattanutkaan samaa kaavaa kuin Suomessa syntyneiden suomalaistaustaisten. Koivukylän suuralueella Suomessa syntyneiden suomalaistaustaisten työttömyysaste oli vuonna 2014 hieman suurempi kuin Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten. Kivistössä Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten työttömyysaste oli liki viisinkertainen suomalaistaustaisiin verrattuna (kuviot 1 ja 2) ja myös suurin kaikista suuralueista. Koivukylässä se oli yllättäen alhaisin. Ulkomailla syntyneiden työttömyysasteen suuruus noudatti kokonaistyöttömyyden jakaumaa eri suuralueiden välillä.

5 5 Ulkomaalaistaustaisten naisten työttömyysaste oli vähintään nelinkertainen suomalaistaustaisiin verrattuna kaikilla suuralueilla, miehillä se oli keskimäärin kaksinkertainen. Kuviot 1 ja vuotiaiden työttömyysaste henkilön syntyperän mukaan Vantaan suuralueilla vuonna 2014 (molemmat sukupuolet) Suomessa syntyneet Ulkomailla syntyneet Kivistö Korso Tikkurila Aviapolis Hakunila Myyrmäki Koivukylä Hakunila Myyrmäki Koivukylä Tikkurila Korso Aviapolis Kivistö 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 työttömyysaste, % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 työttömyysaste, % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Kuvioissa 3 ja 4 työttömyyttä on kuvattu henkilön sukupuolen mukaan. Näissä ei henkilön syntymämaata ole otettu huomioon. Kuviot 3 ja vuotiaiden työttömyysaste henkilön syntyperän ja sukupuolen mukaan Vantaan suuralueilla vuonna 2014 Naiset Miehet Hakunila Tikkurila Myyrmäki Koivukylä Korso Aviapolis Kivistö Koivukylä Myyrmäki Hakunila Korso Tikkurila Aviapolis Kivistö 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 työttömyysaste, % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset 0,0 5,0 10,0 15,0 20,0 25,0 30,0 35,0 työttömyysaste, % Ulkomaalaistaustaiset Suomalaistaustaiset Työttömyysasteen suuruus vaihteli myös henkilön syntymämaan mukaan Vantaan eri suuralueilla. Seuraavan sivun taulukossa 6 on kuvattu työttömyysastetta eri suuralueilla henkilön syntymämaittain/-alueittain vuonna Mukaan on otettu vain sellaiset syntymäalueet, joilla alueilla syntyneiden työvoiman suuruus oli vähintään 50. Lisäksi taulukkoon on kirjattu vain ne syntymäalueet, joilla em. työvoiman määrän ehto (työvoimaa vähintään 50 henkilöä) täyttyi vähintään viidellä suuralueella.

6 6 Suomessa syntyneiden työttömyysaste oli pienin. Myös Ruotsissa ja muualla Länsi-Euroopassa syntyneillä se oli muita alueita alempi. Muita alueita suurempi se oli myös Venäjällä, muualla Itä-Euroopassa ja muualla (etelä-) Afrikassa. Taulukko 6. Työttömyysaste Vantaan suuralueilla henkilön syntymaan/-alueen mukaan vuonna 2014 (syntymämaat/- alueet, joilla työvoiman määrä vähintään 50 vähintään viidellä suuralueella) Syntymäalue Myyrmäki Kivistö Aviapolis Tikkurila Koivukylä Korso Hakunila Suomi 9,1 6,3 6,6 8,3 10,4 9,3 10,5 Ruotsi 17,0.. 14,5 11,6 10,8 12,5 9,0 Muu Länsi-Eurooppa 15,0.. 8,2 15,5 21,4 14,6 13,3 Venäjä ja ent. NL 22,9 18,6 24,5 26,2 26,3 22,1 26,7 Viro 16,1 8,2 15,2 17,2 14,6 16,6 15,3 Muut EU-2004 maat 15,3.. 15,5 18,3 15,2 27,9 20,6 Muu Itä-Eurooppa 28,2.. 27,5 27,6 27,0 25,3 26,1 Muu Afrikka 27, ,2 24,1 24,8 25,3 Muu Etelä-Aasia 15,2.. 17,2 14,9 17,2.. 24,4 Kaksi viidestä vantaalaisesta majoitus- ja ravitsemistoiminnan alalla työskentelevästä miehestä oli vuonna 2014 ulkomaalaistaustainen Ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus on kasvanut kaikilla toimialoilla, eniten rakentamisen toimialalla. Vantaalaisista työllisistä työskenteli majoitus- ravitsemistoiminnan toimialalla vuonna Heistä joka neljäs oli taustaltaan ulkomaalainen, miehistä useampi kuin kaksi viidestä. Ulkomaalaistaustaisen työvoiman osuus oli korkea myös ammatillisten ja hallinnollisten tukipalvelujen toimialalla. Toimialalla työskentelevistä vantaalaisesta lähes joka viides oli syntyperältään ulkomaalainen, naisista lähes useampi kuin joka viides. Rakentamisen toimialalla työskentelevistä vantaalaisista liki joka viides oli syntyperältään ulkomaalainen. Verrattuna kantaväestöön (suomalaistaustaiset) vähiten ulkomaalaistaustaista työvoimaa oli julkisen hallinnon, rahoituksen ja informaation ja viestinnän toimialoilla. Taulukko 7. Vantaan ulkomaalaistaustaisen työllisen työvoiman osuus (%) toimialalla työskentelevistä vantaalaisista sukupuolen mukaan 2007, 2010 ja 2014 Toimiala miehet naiset miehet naiset miehet naiset Yhteensä 7,0 5,4 9,5 7,6 13,1 10,2 Maatalous, metsätalous, kalatalous (A, B) 1,4 2,5 3,3 3,3 7,9 6,3 Teollisuus, sähkö-, kaasu- ja vesihuolto (C, D, E) 5,4 7,0 6,5 9,0 8,0 12,1 Rakentaminen (F) 7,1 4,7 11,2 9,2 19,5 15,2 Tukku- ja vähittäiskauppa, ajoneuvojen korjaus (G) 5,1 5,5 6,7 7,3 8,8 9,3 Kuljetus ja varastointi (H) 7,7 4,4 10,9 7,1 15,5 9,3 Majoitus- ja ravitsemistoiminta (I) 36,0 10,5 40,1 13,6 43,4 16,0 Informaatio ja viestintä (J) 3,5 2,2 4,0 3,0 5,7 3,8 Rahoitus- ja vakuutustoiminta (K, L) 1,4 1,2 3,1 2,4 3,1 3,7 Ammatilliset ja hallinnolliset tukipalvelut (M, N) 9,5 10,6 13,0 14,5 17,1 21,3 Julkinen hallinto ja maanpuol., pakoll. sos.vak. (O) 1,2 1,1 1,3 1,3 1,4 1,7 Koulutus (P) 7,6 4,6 8,9 5,5 9,2 6,1 Terveys- ja sosiaalipalvelut (Q) 12,2 3,5 10,8 5,8 12,9 7,4 Muu palvelutoiminta (R, S, T, U) 3,5 4,9 6,2 6,7 7,9 9,4 Toimiala tuntematon (X) 15,2 17,0 17,5 16,8 24,8 29,2

7 7 Palvelu- ja myyntityötä tekeviä viidennes Vantaan työllisistä ulkomaalaistaustaisista, asiantuntijoita joka kymmenes Vantaalla työskennelleistä ulkomaalaistaustaisista yleisimmät ammattinimikkeet olivat vuonna 2013 siivoojat (1 711), rakennustyöntekijät (886), ajoneuvonkuljettajat (622) ja varastotyöntekijät (606). Asiantuntijoista yleisimmät nimikkeet olivat myynti- ja ostoagentit (181), sairaanhoitajat (167) ja fysiikan, kemian ja teknisten alojen asiantuntijat (149). Suomalaistaustaisista asiantuntijoiden osuus oli enemmän kuin neljännes ja palvelu- ja myyntityötä tekevien osuus oli lähes samansuuruinen kuin ulkomaalaistaustaisilla. Toimisto- ja asiakaspalvelutyöntekijät olivat ulkomaalaistaustaisen väestön suosituin ammattiryhmä myös muualla Helsingin seudulla ja koko maassa. Espoossa asiantuntijoiden osuus oli suurempi kuin rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöiden. Myös erityisasiantuntijoita oli suhteessa enemmän kuin muualla. Vantaalla asui lähes kolmannes pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijöistä, kun Espoossa asiantuntijoita oli lähes yhtä suuri osuus pääkaupunkiseudun ulkomaalaistaustaisista asian- ja erityisasiantuntijoista. Kuvio vuotta täyttänyt ulkomaalaistaustainen työllinen väestö ammattiluokituksen mukaan Vantaalla, Helsingin seudulla ja koko maassa vuonna 2013 Koko maa Muu Hgin seutu Helsinki Muut työntekijät Palvelu- ja myyntityöntekijät Rakennus-, korjaus- ja valmistustyöntekijät Prosessi- ja korjaustyöntekijät Espoo Vantaa 0,0 10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 osuus työllisistä, % Asiantuntijat Toimisto-ja asiakaspalvelutyöntekijät Johtajat Erityisasiantuntijat Vantaalla ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste oli Helsingin jälkeen toiseksi korkein, koko maassa työttömyys oli vielä yleisempää Vantaalla ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste oli 24,2 prosenttia vuonna Se oli prosenttiyksikön pienempi kuin Helsingissä ja noin kaksi prosenttiyksikköä pienempi kuin koko maassa. Espoossa ja muualla Helsingin seudulla työttömyys oli noin neljä prosenttiyksikköä vähäisempää. Seitsemän vuotta aiemmin ulkomaalaistaustaisen vuotiaan väestön työttömyys oli Vantaalla suurin piirtein viisi prosenttiyksikköä pienempää. Muilla alueilla muutos vuodesta 2007 vuoteen 2014 oli ollut dramaattisempi: kasvua oli keskimäärin kahdeksan prosenttiyksikköä. Kun katsotaan työttömyysastetta henkilön syntymämaan/-alueen mukaan, oli työttömyysaste näiden viiden vertailualueen kesken suurinta Vantaalla kuudelta syntymäalueelta tulleilla, muulla Helsingin seudulla viideltä alueelta ja Helsingissä yhdeltä alueelta tulleilla. Koko maassa näin oli suurimmassa osassa eli yhdeltätoista alueelta tulleilla. Kiinasta tulleilla työttömyysaste oli Vantaalla ja koko maassa yhtä korkea. Vaikeinta työn saaminen näyttää olevan Somaliasta, Irakista ja Afganistanista syntyjään olevilla: yli puolet työvoimasta oli työttömänä vuonna Myös syntyperältään Pohjois-Afrikasta ja Etu-Aasiasta olevilla työttömyysaste oli yli 40 prosentin. Länsi-Euroopasta, Virosta ja Intiasta tulleiden työttömyysaste oli matalin.

8 8 Taulukko 8. Ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste asuinalueen ja syntyperän mukaan vuosina 2007 ja 2014 Syntymävaltio/-alue Vantaa Espoo Helsinki Muu Helsingin seutu Koko maa Kaikki yhteensä 19,5 24,2 12,3 20,6 17,2 25,3 11,9 20,4 18,7 26,5 Suomi 9,7 16,5 3,2 13,8 10,5 18,8 5,7 12,2 11,5 19,2 Ruotsi 5,8 12,3 2,4 8,2 5,4 9,4 1,9 8,3 7,3 11,9 Muu Länsi-Eurooppa 6,6 16,9 5,7 12,4 6,8 12,3 7,0 12,2 8,8 16,2 Venäjä ja ent. NL (pl. Baltia) 17,0 25,0 13,7 23,2 18,9 29,0 11,9 21,9 21,2 29,7 Viro 8,4 15,9 6,3 14,1 9,6 16,5 6,0 15,0 9,7 17,1 Muut EU-2004 maat 5,2 18,9 6,3 13,7 9,6 17,1 7,8 13,7 9,8 19,7 Muu Itä-Eurooppa 28,2 27,2 22,2 24,4 17,8 23,3 32,6 39,9 24,9 29,4 Pohjois-Amerikka 5,5 22,0 4,3 15,0 6,3 16,2 9,5 13,9 8,4 19,3 Latinal. Amerikka ja Karibia 17,6 26,4 10,3 18,7 19,3 26,9 10,8 30,4 18,1 29,0 Pohjois-Afrikka 33,3 38,4 19,7 41,4 31,8 40,2 21,2 36,4 31,2 43,1 Somalia 51,2 55,7 41,6 49,3 45,0 54,6 20,0 47,5 47,0 56,6 Muu Afrikka 23,8 26,2 6,8 19,2 28,1 18,0 6,2 20,8 18,4 28,2 Turkki 23,7 35,0 11,9 26,6 19,3 32,5 15,4 40,1 18,0 31,4 Irak 51,3 60,4 37,7 59,3 45,0 61,2 38,7 52,3 48,4 61,8 Iran 25,2 39,4 23,6 30,1 32,9 37,6 41,7 31,3 34,0 39,1 Muu Etu-Aasia 27,1 47,9 21,3 38,5 29,5 45,1 15,6 42,9 27,5 47,4 Intia 10,4 16,9 5,3 16,4 7,9 16,7 7,7 14,5 7,7 16,7 Afganistan 44,4 48,7 36,8 45,8 41,2 49,7 70,0 47,4 55,8 55,8 Muu Etelä-Aasia 15,4 18,0 10,3 15,1 15,0 22,4 14,3 9,3 14,2 17,4 Kiina 11,3 17,4 4,9 16,6 10,9 14,6 13,6 12,1 8,4 17,4 Vietnam 22,9 24,1 22,9 20,5 23,2 25,7 16,9 29,6 25,1 25,3 Thaimaa 18,0 22,9 14,1 26,4 14,8 24,9 18,3 29,2 21,2 32,0 Muu Kaukoitä 14,4 15,9 11,1 13,8 9,2 15,6 15,2 19,3 18,3 24,5 Muu/tuntematon 12,1 16,9 3,3 10,9 6,1 15,2 9,1 18,0 10,3 16,5 Työttömyys jakautuu melko tasaisesti eri ikäryhmien kesken Alle 20-vuotiaiden ja vähintään 55-vuotiaiden ulkomaalaistausten työttömyysaste oli vuonna 2014 hieman suurempi kuin näiden väliin jääneillä ikäryhmillä. Vantaalla työttömyysaste oli prosentin välillä aina vuotiaisiin saakka. Vasta sen jälkeen työttömyysaste kohosi liki kymmenellä prosenttiyksiköllä. Espoossa ja Helsingissä alle 20-vuotiaiden työttömyys oli noin viisi prosenttiyksikköä yleisempää kuin sitä vanhemmilla ja näissäkin kaupungeissa vaikeinta työttömyys oli vähintään 55 vuoden iän saavuttaneilla. Muulla Helsingin seudulla työttömyysaste vaihteli samalla tavoin kuin Vantaalla, kun taas koko Suomessa ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysasteen vaihtelu oli samankaltainen kuin Helsingissä ja Espoossa: nuorimmassa ja vanhimmassa ikäryhmässä työttömyys oli yleisempää kuin niiden väliin jäävissä ikäryhmissä. 15 vuotta täyttänyt väestö jaetaan sen pääasiallisen toiminnan mukaan työlliseen ja työttömään työvoimaan, työvoiman ulkopuolella oleviin eli työvoimaan kuulumattomiin, opiskelijoihin, eläkeläisiin ja muihin työvoiman ulkopuolella oleviin (sellaiset työvoiman ulkopuolella olevat, jotka eivät kuulu ryhmiin: opiskelijat, varusmiehet ja eläkeläiset). Väestön työllisyysaste kuvaa työlliseen työvoimaan kuuluvien osuutta samanikäisestä väestöstä. Koko väestön työllisyysaste lasketaan yleensä vuotiaiden työllisten prosenttiosuutena samanikäisestä väestöstä.

9 9 Kuvio vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työttömyysaste henkilön ikäryhmän mukaan Helsingin seudulla ja koko maassa vuonna 2014 työttömyysaste, % 40,0 35,0 30,0 25,0 20,0 15,0 10,0 5,0 0, ikäryhmä Vantaa Espoo Helsinki Muu seutu Koko maa Pääkaupunkiseudun kunnissa ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste oli muun Helsingin seudun kunnissa ja Vantaalla korkein Ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste oli korkeimmillaan vuonna 2008, jolloin se muulla Helsingin seudulla ylitti 60 prosenttia. Vantaalla ja Espoossa tämän väestöryhmän työllisyysaste oli tuolloin 59 prosenttia, Helsingissä ja koko maassa 53 prosenttia. Lyhyen heikomman jakson jälkeen työllisyysaste kohosi lähes samalle tasolle vuosina 2011 ja 2012, joiden jälkeen se on laskenut Vantaallakin alle 55 prosentin. Helsingissä ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste oli tuolloin kymmenen prosenttiyksikköä alempi. Kuvio vuotiaan ulkomaalaistaustaisen väestön työllisyysaste Helsingin seudulla ja koko maassa v ,0 63,0 61,0 työllisyysaste, % 59,0 57,0 55,0 53,0 51,0 49,0 47,0 45, Koko maa Helsinki Espoo Vantaa Muu Helsingin seutu Suomalaistaustaisen väestön työllisyysaste on ollut keskimäärin parisenkymmentä prosenttiyksikköä korkeampi kuin ulkomaalaistaustaisella väestöllä. Vantaalla ja Espoossa se on ollut korkein ja muulla Helsingin seudulla hieman korkeampi kuin Helsingissä. Ero Helsingin ja muiden seudun kuntien välillä ei ollut kuitenkaan kuin enimmillään parisen prosenttiyksikköä, toisin kuin ulkomaalaistaustaisella, jossa ero oli viisi kertaa suurempi. Muilta osin muutokset suomalaistaustaisen väestönosan työllisyysasteessa ovat olleet samanlaiset kuin ulkomaalaistaustaisella väestöllä, tosin hieman maltillisemmat.

10 10 Kuvio vuotiaan suomalaistaustaisen väestön työllisyysaste Helsingin seudulla ja koko maassa v ,0 74,0 työllisyysaste, % 72,0 70,0 68,0 66,0 64,0 Koko maa Helsinki Espoo Vantaa Muu Helsingin seutu 62, Työvoimaan kuuluvien osuus Vantaalla seudun suurin Vantaalla työvoimaan kuuluvien osuus oli Helsingin seudun korkein, 78,7 prosenttia, vuonna Korkeaa työvoimaan kuuluvuutta selittää seudun muita kuntia pienempi työvoiman ulkopuolella olevien ja opiskelijoiden osuus. Taulukko vuotiaan väestön pääasiallinen toiminta Helsingin seudulla ja koko maassa vuonna 2014 Pääasiallinen toiminta Koko maa Vantaa Espoo Helsinki Muu seutu vuotiaita yhteensä Työvoima (%) 75,0 78,7 77,3 76,1 78,0 Työlliset (%) 64,5 69,7 69,7 67,2 70,5 Työttömät (%) 10,4 9,0 7,6 8,9 7,4 Työvoiman ulkopuolella (%) 25,0 21,3 22,7 23,9 22,0 Opiskelijat (%) 11,8 10,4 12,1 11,0 10,8 Eläkeläiset (%) 8,2 5,6 4,4 5,3 6,7 Muut työvoiman ulkopuolella olevat (%) 5,0 5,4 6,1 7,5 4,6 Lähde: Tilastokeskus, pääkaupunkiseudun kuntien erillistilaus 2016 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Taloussuunnittelu/Tietopalvelu ISSN-L X Puh. (09) Sähköposti: etunimi.sukunimi@vantaa.fi ISSN (verkkojulkaisu) Vantaan kaupunki. Tietopalvelut B12:2016