Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Transkriptio

1 Toimintaympäristön tila Espoossa 2019 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konsernihallinto, Tutkimus ja tilastot Lähde: Tilastokeskus

2 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin Espoossa oli vuoden 2019 alussa asukasta. Kaupungin väestömäärä kasvoi vuoden 2018 aikana asukkaalla eli 1,6 prosenttia. Espoo kasvaa keskimäärin asukkaalla vuodessa. Espoo ja muut kuusikkokunnat (Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) kasvavat tasaisesti. Espoo on asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kunta Helsingin jälkeen. Espoon suhteellinen väestönkasvu on ollut Helsinkiin ja Vantaaseen verrattuna suurempaa, mutta viime vuosina Vantaa on kasvanut suhteellisesti hieman nopeammin. Vieraskielisten osuus Espoon vuotuisesta väestönkasvusta on kasvanut selvästi koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2018 väestönlisäyksestä 75 prosenttia oli vieraskielistä. Väestönkasvun osatekijöistä luonnollinen väestönkasvu on hieman laskenut syntyvyyden alentumisen vuoksi. Kotimainen muuttovoitto oli lähes yhtä suurta kuin ulkomainen muuttovoitto vuonna Ulkomainen muuttoliike on ollut voitollista lähes koko 2000-luvun. Espoo saa eniten muuttovoittoa työikäisistä ja lapsista. Kaikissa ikäryhmissä vieraskielisten muuttovoitto on suurempaa kuin kotimaankielisten. Kotimaankielisistä kärsitään muuttotappiota 45-vuotiaista lähtien. Espoo sai vuonna 2017 eniten muuttovoittoa ulkomailta (1620 henkeä), Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta (1588 henkeä) ja Helsingistä (210 henkeä). Espoo kärsi muuttotappiota erityisesti Helsingin seudun kuntiin, etenkin Kirkkonummelle, Nurmijärvelle ja Kauniaisiin. Toimintaympäristön tila Espoossa

3 Väestön ikä-, sukupuoli- ja kielirakenne Espoon väestöstä suurin osa on työikäisiä vuotiaita. Ikääntyneessä väestössä on selkeä naisenemmistö, muuten sukupuolirakenne on eri ikäryhmissä melko tasainen. Espoossa on suhteellisesti eniten lapsia (0 17-vuotiaita) ja vähiten 65 vuotta täyttäneitä muihin kuusikkokuntiin (Helsinki, Vantaa, Oulu, Tampere, Turku) verrattuna. Ikääntyneen väestön määrä ja väestöosuus kasvavat kaikissa kunnissa. Espoossa on Helsingin ja Vantaan tavoin vuotiaiden työikäisten osuus hieman muita kuusikkokuntia korkeampi. Verrattaessa kuutta suurinta kaupunkia erityisesti Turku, Tampere ja Oulu erottuvat opiskelijakaupunkeina, joiden väestössä on paljon alle 25-vuotiaita nuoria aikuisia. Espoossa ja Vantaalla on selvästi enemmän työikäistä väestöä. Espoon väestöstä henkeä eli seitsemän prosenttia oli ruotsinkielisiä vuodenvaihteessa 2018/2019. Espoon väestöstä henkeä eli 17 prosenttia oli vieraskielistä vuodenvaihteessa 2018/2019. Vieraskielisen väestön määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet voimakkaasti 2000-luvulla. Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin, nuoriin ja lapsiin. Ikääntyneessä väestönosassa vieraskielisiä on vähän. Puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro, arabia, englanti ja somali. Yhteensä Espoossa puhutaan 119 eri vierasta kieltä ja 43 kielessä on yli 100 puhujaa. Toimintaympäristön tila Espoossa

4 Perheet ja asuntokunnat Espoossa oli vuodenvaihteessa 2017/2018 yhteensä perhettä. Perhe muodostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliito, avoliitto tai vanhempi lapsi-suhde. Samaa sukupuolta olevat avoparit eivät muodosta perhetilastossa perhettä. Yleisin espoolainen perhetyyppi oli aviopari ja lapsia. Lapsettomia perheitä oli eli 43 prosenttia perheistä. Varsinaisia lapsiperheitä (perheitä, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi) oli Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on pienentynyt. Yli 80 prosentissa lapsiperheitä on 1 2 lasta. Yhden huoltajan lapsiperheitä oli vuodenvaihteessa 2017/2018 yhteensä eli 21 prosenttia lapsiperheistä. Espoossa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on kuusikkokaupunkien pienimpiä. Espoossa oli vuodenvaihteessa 2017/2018 yhteensä asuntokuntaa. Yhden hengen asuntokuntia oli eli 37 prosenttia. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on Espoossa kuusikkokuntien pienin. Tulot ja koulutus Espoossa oli vuonna 2017 kuusikkokuntien korkein mediaanitulo. Espoon 25 vuotta täyttäneessä väestössä korkea-asteen tutkinnon suorittaminen on kuusikkokunnista yleisintä. Yli 50 prosenttia espoolaisista vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon. Toimintaympäristön tila Espoossa

5 Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin Diasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

6 Espoon väkiluku oli asukasta vuoden 2019 alussa. Espoon väestönkasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkuu väestöennusteen mukaan edelleen. Toimintaympäristön tila Espoossa

7 Espoo on väestöltään Suomen kunnista toiseksi suurin Helsingin jälkeen. Kuusikkokuntien väestö kasvaa tasaisesti. Toimintaympäristön tila Espoossa

8 Espoon vuotuinen prosentuaalinen väestönkasvu on ollut pääosin Helsinkiä ja Vantaata suurempaa. Vuodesta 2016 lähtien Vantaan suhteellinen kasvu on ollut Espoota suurempaa. Toimintaympäristön tila Espoossa

9 Espoo kasvaa vuosittain keskimäärin 4500 asukkaalla. Vuonna 2018 väestö kasvoi asukkaalla eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvusta 75 prosenttia oli vieraskielistä. Vieraskielinen väestö kasvaa enemmän kuin kotimaankielinen. Toimintaympäristön tila Espoossa

10 Viime vuosina luonnollinen väestönlisäys on pienentynyt alenevan syntyvyyden vuoksi. Kotimainen muuttovoitto oli lähes yhtä suurta kuin ulkomainen muuttovoitto vuonna Ulkomainen muuttovirta on ollut voitollista lähes koko 2000-luvun. Luonnollinen väestönlisäys tarkoittaa elävänä syntyneiden ja kuolleiden erotusta. Nettosiirtolaisuus on maahanmuuton ja maastamuuton erotus. Toimintaympäristön tila Espoossa

11 Kaikilla suuralueilla väestönlisäykseen vaikuttaa enemmän kokonaisnettomuutto kuin luonnollinen väestönlisäys. Toimintaympäristön tila Espoossa

12 Espoo saa eniten muuttovoittoa työikäisistä ja lapsista. Kaikissa ikäryhmissä vieraskielisten muuttovoitto on suurempaa kuin kotimaankielisten. Kotimaankielisten muuttotase on tappiollinen 45-vuotiaista lähtien. Toimintaympäristön tila Espoossa

13 Espoo sai vuonna 2017 eniten muuttovoittoa ulkomailta (1620 henkeä), Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta (1588 henkeä) ja Helsingistä (210 henkeä). Espoo kärsi muuttotappiota erityisesti Helsingin seudun kuntiin, etenkin Kirkkonummelle, Nurmijärvelle ja Kauniaisiin. Toimintaympäristön tila Espoossa

14 Vuosien keskiarvoin tarkasteltuna Espoo on saanut eniten muuttovoittoa ulkomailta (1 532 henkeä), Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta (1 249 henkeä) ja Helsingistä (316 henkeä). Espoo on kärsinyt muuttotappiota Helsingin seudun ja muun Uudenmaan kuntiin. Toimintaympäristön tila Espoossa

15 Väestön ikä-, sukupuoli- ja kielirakenne Diasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

16 Espoon väestöstä valtaosa on työikäisiä vuotiaita. Ikääntyneessä väestönosassa on selkeä naisenemmistö. Ikäryhmä Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Väestömäärä 2018/ Ikääntyneet Yhteensä Toimintaympäristön tila Espoossa

17 Espoossa lasten osuus väestöstä on kuusikkokuntien korkein. Lasten väestöosuus on 2000-luvulla pienentynyt kaikissa suurissa kaupungeissa. Toimintaympäristön tila Espoossa

18 Espoossa, Vantaalla ja Helsingissä nuorten osuus väestöstä on pienempi kuin muissa kuusikkokunnissa. Turku, Tampere ja Oulu ovat väestöprofiililtaan opiskelukaupunkeja, joissa nuorten suhteellinen osuus on korkea. Vuonna 1994 tuli voimaan kotikuntalakimuutos, jonka mukaan opiskelijat saivat oikeuden olla kirjoilla opiskelupaikkakunnalla. Toimintaympäristön tila Espoossa

19 Pääkaupunkiseudun kunnissa on muihin kuusikkokuntiin verrattuna suurempi työikäisen väestön osuus. Toimintaympäristön tila Espoossa

20 Espoossa on muihin kuusikkokuntiin verrattuna vähemmän ikääntynyttä väestöä. Ikääntyneiden osuus kasvaa voimakkaasti kaikissa kunnissa. Toimintaympäristön tila Espoossa

21 Kuusikkokunnissa on keskenään hieman erilaiset ikärakenteet. Espoossa ja Vantaalla on paljon työikäisiä: suurimmat 1-vuotiskohortit ovat 36- ja 35-vuotiaat. Turussa, Tampereella, Oulussa ja Helsingissä on paljon alle 30- vuotiaita nuoria aikuisia. Espoon ja Oulun väestöissä on paljon lapsia. Toimintaympäristön tila Espoossa Lähde: Tilastokeskus 21

22 Espoossa ja Oulussa on kuusikkokuntien korkein väestöllinen huoltosuhde. Väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt selvästi 2010-luvun alussa suurten ikäluokkien tultua 65 vuoden ikään. Toimintaympäristön tila Espoossa

23 Espoolaisista seitsemän prosenttia oli ruotsinkielisiä vuodenvaihteessa 2018/2019. Ikääntyneessä väestössä on enemmän ruotsinkielisiä kuin työikäisessä väestössä. Ikäryhmä Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Ikääntyneet 65 + Ruotsinkielinen väestö 2018/2019 lkm, (osuus ikäryhmästä) (8,3 %) (6,3 %) (5,7 %) (10,6 %) (12,2 %) (14,4 %) Yhteensä (7,1 %) Toimintaympäristön tila Espoossa

24 Espoossa on koko maahan ja muihin kuusikkokuntiin verrattuna suuri ruotsinkielinen väestön osa. Kunta Espoo Helsinki Vantaa Ruotsinkielinen väestö 2018/2019 lkm, (% väestöstä) (7,1 %) (5,6 %) (2,4%) Kauniainen (33,3 %) Oulu 468 (0,2 %) Tampere (0,5 %) Turku (5,4 %) PK-seutu (5,6 %) Helsingin seudun kunnat KUUMA-kunnat Helsingin seudun ulkopuolinen Uusimaa (5,5 %) (5,1 %) (27,2 %) KUUMA-kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Helsingin seudun kunnat: PKS-kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) + KUUMA-kunnat Helsingin seudun ulkopuolinen Uusimaa: Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lappajärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Siuntio Toimintaympäristön tila Espoossa

25 Espoolaisista 17 prosenttia oli vieraskielisiä vuodenvaihteessa 2018/2019. Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin ja lapsiin. Työikäisestä väestöstä 19,8 prosenttia oli vieraskielistä, lapsista 19 prosenttia. Ikäryhmä Kotimaankielinen väestö 2018/2019 lkm, (osuus ikäryhmästä) Vieraskielinen väestö 2018/2019 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Ikääntyneet (81,0 %) (19,0 %) (82,9 %) (17,1 %) (80,2 %) (19,8 %) (96,7 %) (3,3 %) (97,8 %) 363 (2,2 %) (97,9 %) 87 (2,1 %) Yhteensä (83,0 %) (17,0 %) Toimintaympäristön tila Espoossa

26 Espoon väestössä vieraskielisten määrä kasvaa voimakkaammin kuin kotimaankielisten määrä. Toimintaympäristön tila Espoossa

27 Puhutuimmat vieraat kielet olivat venäjä, viro, arabia, englanti ja somali vuodenvaihteessa 2017/2018. Yhteensä Espoossa puhuttiin 119 vierasta kieltä ja 43 kielessä oli yli 100 puhujaa. Toimintaympäristön tila Espoossa

28 Perheet ja asuntokunnat Diasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

29 Espoon yleisin perhetyyppi on aviopari ja lapsia. Näitä perheitä on yli kolmasosa kaikista perheistä. Perhetyyppi Aviopari ilman lapsia Avopari ilman lapsia Perheiden lukumäärä vuodenvaihde 2016/ Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Perheet yhteensä Toimintaympäristön tila Espoossa

30 Perheiden määrä kasvaa tasaisesti väestönkasvun myötä. Vuodenvaihteessa 2017/2018 Espoossa oli perhettä. Lapsettomia perheitä oli Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi 0 17-vuotias lapsi oli Sellaisia perheitä, joissa kaikki lapset olivat täysi-ikäisiä oli Toimintaympäristön tila Espoossa

31 Lapsiperheiden osuus perheistä on pienentynyt luvun alkuun verrattuna. Toimintaympäristön tila Espoossa

32 Yli 80 prosentissa lapsiperheitä on 1 2 lasta. Toimintaympäristön tila Espoossa

33 Suurimmassa osassa yksinhuoltajaperheitä on äiti ja lapsia. Yhden vanhemman lapsiperheitä oli vuodenvaihteessa 2017/2018 yhteensä eli 21 prosenttia lapsiperheistä. Toimintaympäristön tila Espoossa

34 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on Espoossa yksi kuusikkokuntien pienimmistä. Toimintaympäristön tila Espoossa

35 Valtaosa espoolaisperheistä on suomenkielisiä. Vieraskielisiä perheitä on enemmän kuin ruotsinkielisiä. Toimintaympäristön tila Espoossa

36 Espoossa oli vuodenvaihteessa 2017/2018 yhteensä asuntokuntaa. Yhden hengen asuntokuntia oli eli 37 prosenttia. Yhden hengen asuntokuntien osuus on kohonnut aaltomaisesti vuodesta 1990, ja sittemmin kasvu on tasoittunut. Toimintaympäristön tila Espoossa

37 Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa kuusikkokuntien matalin. Toimintaympäristön tila Espoossa

38 Tulot ja koulutus Diasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

39 Yli puolella vuotiaista espoolaisista on korkeakoulututkinto. Toimintaympäristön tila Espoossa

40 Korkea-asteen tutkinnon suorittaminen on kuusikkokunnista yleisintä Espoossa. Espoolaisista 25 vuotta täyttäneistä yli puolella on korkeakoulututkinto. Toimintaympäristön tila Espoossa

41 Vuonna 2017 Espoossa oli kuusikkokuntien korkein mediaanitulo Toimintaympäristön tila Espoossa