Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat

Transkriptio

1 Toimintaympäristön tila Espoossa 2018 Väestö, väestönmuutokset, perheet ja asuntokunnat Konserniesikunta, Strategiayksikkö Lähde: Tilastokeskus

2 Yhteenveto Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin Espoossa oli vuoden 2018 alussa asukasta. Kaupungin väestömäärä kasvoi vuoden 2017 aikana asukkaalla eli 1,6 prosenttia. Espoo kasvaa keskimäärin asukkaalla vuodessa. Espoo ja muut kuusikkokunnat (Helsinki, Vantaa, Tampere, Turku ja Oulu) kasvavat tasaisesti. Espoo on asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin kunta Helsingin jälkeen. Espoon suhteellinen väestönkasvu on ollut Helsinkiin ja Vantaaseen verrattuna suurempaa, mutta viime vuosina Vantaa on kasvanut suhteellisesti hieman nopeammin. Vieraskielisten osuus Espoon vuotuisesta väestönkasvusta on kasvanut selvästi koko 2000-luvun ajan. Vuoden 2017 väestönlisäyksestä 67 prosenttia oli vieraskielistä. Väestönkasvun osatekijöistä luonnollinen väestönkasvu on hieman laskenut syntyvyyden alentumisen vuoksi. Viime vuosina kotimainen muuttovoitto on ylittänyt ulkomaisen muuttovoiton. Ulkomainen muuttoliike on ollut voitollista lähes koko 2000-luvun. Espoo saa eniten muuttovoittoa työikäisistä ja lapsista. Kaikissa ikäryhmissä vieraskielisten muuttovoitto on suurempaa kuin kotimaankielisten. Kotimaankielisistä kärsitään muuttotappiota 40. ikävuoden jälkeen. Espoo sai vuonna 2016 eniten muuttovoittoa Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta (1735 henkeä), ulkomailta (1315 henkeä) ja Helsingistä (410 henkeä). Espoo kärsi muuttotappiota erityisesti Helsingin seudun kuntiin, etenkin Kirkkonummelle, Nurmijärvelle ja Vantaalle. Toimintaympäristön tila Espoossa

3 Väestön ikä-, sukupuoli- ja kielirakenne Espoon väestöstä suurin osa on työikäisiä vuotiaita. Ikääntyneessä väestössä on selkeä naisenemmistö, muuten sukupuolirakenne on eri ikäryhmissä melko tasainen. Espoossa on eniten lapsia (0 17-vuotiaita) ja vähiten 65 vuotta täyttäneitä muihin kuusikkokuntiin (Helsinki, Vantaa, Oulu, Tampere, Turku) verrattuna. Ikääntyneen väestön määrä ja väestöosuus kasvavat kaikissa kunnissa. Espoossa on Helsingin ja Vantaan tavoin vuotiaiden työikäisten osuus hieman muita kuusikkokuntia korkeampi. Verrattaessa kuutta suurinta kaupunkia erityisesti Turku, Tampere ja Oulu erottuvat opiskelijakaupunkeina, joiden väestössä on paljon alle 25-vuotiaita nuoria aikuisia. Espoossa ja Vantaalla on selvästi enemmän työikäistä väestöä. Espoon väestöstä henkeä eli seitsemän prosenttia oli ruotsinkielisiä vuodenvaihteessa 2017/2018. Espoon väestöstä henkeä eli 16 prosenttia oli vieraskielistä vuodenvaihteessa 2017/2018. Vieraskielisen väestön määrä ja osuus väestöstä ovat kasvaneet voimakkaasti luvulla. Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin, nuoriin ja lapsiin. Ikääntyneessä väestönosassa vieraskielisiä on vähän. Puhutuimmat vieraat kielet ovat venäjä, viro, englanti, arabia ja somali. Yhteensä Espoossa puhutaan 122 eri vierasta kieltä ja 42 kielessä on yli 100 puhujaa. Toimintaympäristön tila Espoossa

4 Perheet ja asuntokunnat Espoossa oli vuodenvaihteessa 2016/2017 yhteensä perhettä. Perhe muodostuu yhdessä asuvista henkilöistä, joita yhdistää avioliito, avoliitto tai vanhempi lapsi-suhde. Yleisin espoolainen perhetyyppi oli aviopari ja lapsia. Lapsettomia perheitä oli eli 43 prosenttia perheistä. Varsinaisia lapsiperheitä (perheitä, joissa on vähintään yksi alle 18-vuotias lapsi) oli Lapsiperheiden osuus kaikista perheistä on pienentynyt. Yli 80 prosentissa lapsiperheitä on 1 2 lasta. Yksinhuoltajalapsiperheitä oli vuodenvaihteessa 2016/2017 yhteensä eli 21 prosenttia lapsiperheistä. Espoossa yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on kuusikkokaupunkien pienin. Espoossa oli vuodenvaihteessa 2016/2017 yhteensä asuntokuntaa. Yhden hengen asuntokuntia oli eli 36 prosenttia. Yhden hengen asuntokuntien osuus kaikista asuntokunnista on Espoossa kuusikkokuntien pienin. Tulot ja koulutus Espoossa oli vuonna 2016 kuusikkokuntien korkeimmat mediaanitulot Espoon 25 vuotta täyttäneessä väestössä on muita kuusikkokuntia enemmän korkeakoulututkinnon suorittaneita Yli 50 prosenttia espoolaisista vuotiaista on suorittanut korkeakoulututkinnon Toimintaympäristön tila Espoossa

5 Väestömäärä ja väestönkasvu osatekijöittäin Diasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

6 Espoon väkiluku oli asukasta vuodenvaihteessa 2017/2018. Espoon väestönkasvu alkoi 1950-luvulla ja jatkuu väestöennusteen mukaan edelleen. Toimintaympäristön tila Espoossa

7 Espoon on väestöltään Suomen kunnista toiseksi suurin Helsingin jälkeen. Kuusikkokuntien väestö kasvaa tasaisesti. Toimintaympäristön tila Espoossa

8 Espoon vuotuinen prosentuaalinen väestönkasvu on ollut pääosin Helsinkiä ja Vantaata suurempaa. Vuodesta 2016 lähtien Vantaan suhteellinen kasvu on ollut Espoota suurempaa. Toimintaympäristön tila Espoossa

9 Espoon väestö kasvaa vuosittain keskimäärin asukkaalla. Vuonna 2017 väestö kasvoi asukkaalla eli 1,6 prosenttia. Väestönkasvusta 67 prosenttia oli vieraskielistä. Vieraskielinen väestö kasvaa enemmän kuin kotimaankielinen. Toimintaympäristön tila Espoossa

10 Viime vuosina luonnollinen väestönlisäys on kääntynyt laskuun alenevan syntyvyyden vuoksi. Kotimainen muuttovoitto on ylittänyt ulkomaisen muuttovoiton vuonna Ulkomainen muuttovirta ollut voitollista lähes koko 2000-luvun. Toimintaympäristön tila Espoossa

11 Suur-Leppävaarassa ja Vanha-Espoossa väestönlisäys perustuu keskimääräistä korkeampaan syntyvyyteen, muilla alueilla muuttovoittoon Pohjois-Espoota lukuun ottamatta. Toimintaympäristön tila Espoossa

12 Espoo saa eniten muuttovoittoa työikäisestä väestöstä ja lapsista. Vieraskielisistä saadaan kaikissa ikäryhmissä enemmän muuttovoittoa kuin kotimaankielisistä. Kotimaankielisten muuttoliike on tappiollista 40. ikävuoden jälkeen. Toimintaympäristön tila Espoossa

13 Espoo sai vuonna 2016 eniten muuttovoittoa Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta (1735 henkeä), ulkomailta (1315 henkeä), ja Helsingistä (410 henkeä). Espoo kärsi muuttotappiota erityisesti Helsingin seudun kuntiin, etenkin Kirkkonummelle, Nurmijärvelle ja Vantaalle. Toimintaympäristön tila Espoossa

14 Vuosien keskiarvoin tarkasteltuna Espoo on saanut eniten muuttovoittoa ulkomailta (1500 henkeä), Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta (1100 henkeä) ja Helsingistä (367 henkeä). Espoo on kärsinyt muuttotappiota Helsingin seudun kuntiin ja muulle Uudellemaalle. Toimintaympäristön tila Espoossa

15 Väestön ikä-, sukupuoli- ja kielirakenne Diasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

16 Espoon väestöstä valtaosa on työikäisiä vuotiaita. Ikääntyneessä väestönosassa on selkeä naisenemmistö. Ikäryhmä Lapset (0 17-v) Nuoret (18 24-v) Työikäiset (25 64-v) Väestömäärä 2017/ Ikääntyneet Yhteensä Toimintaympäristön tila Espoossa

17 Espoossa lasten osuus väestöstä on kuusikkokuntien korkein. Lasten väestöosuus on pienentynyt kaikissa suurissa kaupungeissa. Toimintaympäristön tila Espoossa

18 Espoossa ja Vantaalla nuorten osuus väestöstä on pienempi kuin muissa kuusikkokunnissa. Turku, Tampere ja Oulu ovat väestöprofiililtaan opiskelukaupunkeja, joissa nuorten suhteellinen osuus on korkea. Vuonna 1994 tuli voimaan kotikuntalakimuutos, jonka mukaan opiskelijat saivat oikeuden olla kirjoilla opiskelupaikkakunnalla. Toimintaympäristön tila Espoossa

19 Pääkaupunkiseudun kunnissa on muihin kuusikkokuntiin verrattuna suurempi työikäisen väestön osuus. Toimintaympäristön tila Espoossa

20 Espoossa on muihin kuusikkokuntiin verrattuna vähemmän ikääntynyttä väestöä. Ikääntyneiden osuus kasvaa voimakkaasti kaikissa kunnissa. Toimintaympäristön tila Espoossa

21 Kuusikkokunnissa on keskenään hieman erilaiset ikärakenteet. Espoossa ja Vantaalla on paljon työikäisiä: suurimmat 1-vuotiskohortit ovat 34- ja 35-vuotiaat. Turussa, Tampereella, Oulussa ja Helsingissä on paljon alle 30- vuotiaita nuoria aikuisia. Espoon ja Oulun väestöissä on paljon lapsia. Toimintaympäristön tila Espoossa Lähde: Tilastokeskus 21

22 Espoossa ja Oulussa on kuusikkokuntien korkein väestöllinen huoltosuhde. Väestöllinen huoltosuhde on heikentynyt selvästi 2010-luvun alussa suurten ikäluokkien tultua 65 vuoden ikään. Toimintaympäristön tila Espoossa

23 Espoolaisista seitsemän prosenttia oli ruotsinkielisiä vuodenvaihteessa 2017/2018. Ikääntyneessä väestössä on enemmän ruotsinkielisiä kuin työikäisessä väestössä. Ikäryhmä Ruotsinkielinen väestö 2017/2018 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) (8,4 %) Nuoret (18 24-v) (6,5 %) Työikäiset (25 64-v) (5,8 %) Ikääntyneet (10,8 %) (12,4 %) (14,5 %) Yhteensä (7,2 %) Toimintaympäristön tila Espoossa

24 Espoossa on koko maahan ja muihin kuusikkokuntiin verrattuna suuri ruotsinkielinen väestön osa Kunta Ruotsinkielinen väestö 2017/2018 lkm, (% väestöstä) Espoo (7,2 %) Helsinki (5,7 %) Vantaa (2,5 %) Kauniainen (33, 8 %) Oulu 470 (0,2 %) Tampere (0,5 %) Turku (5,4 %) PK-seutu (5,7 %) Helsingin seudun kunnat (5,5 %) KUUMA-kunnat (5,1 %) Hgin seudun ulkop. Uusimaa (27,3 %) KUUMA-kunnat: Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula, Vihti Helsingin seudun kunnat: PKS-kunnat (Helsinki, Espoo, Vantaa, Kauniainen) + KUUMA-kunnat Helsingin seudun ulkopuolinen Uusimaa: Askola, Hanko, Inkoo, Karkkila, Lappajärvi, Lohja, Loviisa, Myrskylä, Porvoo, Pukkila, Raasepori, Siuntio Toimintaympäristön tila Espoossa

25 Espoolaisista 16 prosenttia oli vieraskielisiä vuodenvaihteessa 2017/2018. Vieraskielinen väestö painottuu työikäisiin ja lapsiin. Työikäisestä väestöstä 19 prosenttia oli vieraskielistä, lapsista 18 prosenttia. Ikäryhmä Vieraskielinen väestö 2017/2018 lkm, (osuus ikäryhmästä) Lapset (0 17-v) (18 %) Nuoret (18 24-v) (16 %) Työikäiset (25 64-v) (19 %) Ikääntyneet (3 %) (2 %) (2 %) Yhteensä (16 %) Toimintaympäristön tila Espoossa

26 Espoon väestössä vieraskielisten määrä kasvaa voimakkaammin kuin kotimaankielisten määrä. Toimintaympäristön tila Espoossa

27 Puhujajoukoltaan suurimmat vieraat kielet olivat venäjä, viro, englanti, arabia ja somali vuodenvaihteessa 2016/2017. Yhteensä Espoossa puhuttiin 122 vierasta kieltä ja 42 kielessä oli yli 100 puhujaa. Toimintaympäristön tila Espoossa

28 Perheet ja asuntokunnat Diasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

29 Espoon yleisin perhetyyppi on aviopari ja lapsia. Näitä perheitä on yli kolmasosa kaikista perheistä. Perhetyyppi Aviopari ilman lapsia Avopari ilman lapsia Perheiden lukumäärä vuodenvaihde 2016/ Aviopari ja lapsia Avopari ja lapsia Äiti ja lapsia Isä ja lapsia Perheet yhteensä Toimintaympäristön tila Espoossa

30 Perheiden määrä kasvaa tasaisesti väestönkasvun myötä. Vuodenvaihteessa 2016/2017 Espoossa oli perhettä. Lapsettomia perheitä oli Lapsiperheitä eli perheitä, joissa on vähintään yksi 0 17-vuotias lapsi oli Sellaisia perheitä, joissa kaikki lapset olivat täysi-ikäisiä oli Toimintaympäristön tila Espoossa

31 Lapsiperheiden osuus perheistä on pienentynyt 1990-luvun alkuun verrattuna. Toimintaympäristön tila Espoossa

32 Yli 80 prosentissa lapsiperheitä on 1 2 lasta. Toimintaympäristön tila Espoossa

33 Suurimmassa osassa yksinhuoltajaperheitä on äiti ja lapsia. Yhden vanhemman lapsiperheitä oli vuodenvaihteessa 2016/2017 yhteensä eli 21 prosenttia lapsiperheistä. Toimintaympäristön tila Espoossa

34 Yksinhuoltajaperheiden osuus lapsiperheistä on Espoossa kuusikkokuntien pienin. Toimintaympäristön tila Espoossa

35 Valtaosa espoolaisperheistä on suomenkielisiä. Vieraskielisiä perheitä on enemmän kuin ruotsinkielisiä. Toimintaympäristön tila Espoossa

36 Espoossa oli vuodenvaihteessa 2016/2017 yhteensä asuntokuntaa. Yhden hengen asuntokuntia oli eli 36 prosenttia. Yhden hengen asuntokuntien osuus on kohonnut aaltomaisesti vuodesta 1990, ja sittemmin kasvu on tasoittunut. Toimintaympäristön tila Espoossa

37 Yksinasuvien osuus asuntokunnista on Espoossa kuusikkokuntien matalin. Toimintaympäristön tila Espoossa

38 Tulot ja koulutus Diasarjan alkuun Toimintaympäristön tila Espoossa

39 Yli puolella vuotiaista espoolaisista on korkeakoulututkinto. Toimintaympäristön tila Espoossa

40 Espoossa on enemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneita kuin muissa kuusikkokunnissa. Espoolaisista 25 vuotta täyttäneistä yli puolella on korkeakoulututkinto. Toimintaympäristön tila Espoossa

41 Espoossa oli kuusikkokuntien korkein mediaanitulo vuonna 2016 Toimintaympäristön tila Espoossa