Tietopalvelu B10:2013 ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)

Transkriptio

1 Vantaan väestö /

2 Tietopalvelu B: ISBN ISSN-L ISSN (painettu) ISSN (verkkojulkaisu) Julkaisija Vantaan kaupunki, tietopalveluyksikkö Kannen kuva Sanna Juusola, viestintä Paino Vantaan kaupungin paino 6/

3 Lukijalle Vantaan väestö / -julkaisu sisältää tärkeimmät koko kaupunkia ja sen osa-alueita koskevat väestötiedot. Tietoja on väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, äidinkielestä, koulutuksesta, asuntokunnista sekä perheistä. Lisäksi on taulukoita väestönmuutoksista, muuttoliikkeestä sekä kunnassa asuvista ulkomaan kansalaisista ja ulkomaalaistaustaisista. Julkaisun alussa on lyhyesti esitelty kirjan rakenne, Vantaan aluejako ja keskeisimmät tilastoihin liittyvät käsitteet. Tämän jälkeen on tekstiosio, johon on koottu väestönkehityksen kokonaiskuvan saamiseksi tärkeimmät tiedot ja aikasarjat. Kirjan lopussa on kattava tilasto-osio. Perinteisten kuvioiden ja taulukoiden lisäksi julkaisussa on useita teemakarttoja. Tiedot ovat peräisin Väestörekisterikeskuksesta ja ne on hankittu Tilastokeskuksesta Vantaan, Espoon ja Helsingin kaupunkien sekä Uudenmaan liiton yhteistilauksena. Alueista, joilla asuu alle sata henkilöä, perhettä tai asuntokuntaa, ei ole tietosuojasyistä julkaistu muita tietoja kuin väestön kokonaismäärä. Nämä kohdat on tauluissa merkitty kahdella pisteellä (..). Samoin on menetelty joissain arkaluontoisissa tiedoissa (esimerkiksi kansalaisuus): jos havaintoja on koko Vantaalla alle viisi kappaletta, on kohdat joko merkattu kahdella pisteellä tai yhdistetty muihin luokkiin. Vantaan väestö / -julkaisun tekstiosuuden on kirjoittanut tietopalveluyksikön tutkija Elina Parviainen, joka on myös toimittanut julkaisun. Julkaisun taulukot on koonnut rekisterisihteeri Jaana Calenius erikoistutkija Juhani Riihelän ja tutkija Harri Sinkon ajamista tauluista. Teemakartat on tehnyt erityisasiantuntija Kirsi Vatén. Julkaisu on luettavissa internetissä osoitteessa: estoraportit Pdf-muotoisen julkaisun lisäksi tilastotaulut ovat kaupungin internet - sivuilla Excel-muodossa. Tilastot löytyvät myös Helsinki Region Infosharen (HRI) verkkopalvelusta, osoitteessa: Kaikki julkaisussa esitetyt väestötaulut sekä niihin liittyviä tilastoja saa kaupungin tietopalveluyksiköstä, puhelimella (Jaana Calenius) tai sähköpostitse: tilasto(at)vantaa.fi. Vantaalla.06. Hannu Kyttälä tietopalvelupäällikkö

4

5 1 SISÄLLYS LUKIJALLE TAULULUETTELO 1 JOHDANTO ALUEJAOT KÄSITTEET JA MÄÄRITELMÄT VÄESTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS VÄESTÖN RAKENNE SUKUPUOLI IKÄ SIVIILISÄÄTY ÄIDINKIELI ULKOMAALAISTAUSTAISET SUOMEN KANSALAISUUDEN SAANEET SYNTYMÄPAIKKA USKONTO KOULUTUS... 4 VÄESTÖNMUUTOKSET SYNTYNEET KUOLLEET MUUTTOLIIKE KOKONAISVÄESTÖNMUUTOS AVIOLIITOT JA -EROT ASUNTOKUNNAT JA PERHEET ASUNTOKUNTIEN MÄÄRÄ JA KOKO PERHEET JA LAPSET... KAUPUNGINOSIA JA SUURALUEITA KOSKEVAT TAULUT KOKO VANTAATA KOSKEVAT TAULUT...3 VANTAAN VÄESTÖKARTTA

6 2 Taululuettelo Kaupunginosa- ja suuraluetaulut sivu 01. Väestö kaupunginosittain a. Väkiluvun muutos kaupunginosittain Väestö suurin ikäryhmin kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Väkiluvun muutos suurin ikäryhmin kaupunginosittain vuonna Väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa /... 03r. Ruotsinkielinen väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Väestö iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Naiset iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / b. Miehet iän (5-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Koko väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa /... 06r. Ruotsinkielinen väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö ja 0- -vuotiaat iän (1-v.) mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / a. Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Väestö siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Väestö iän (5-v.), äidinkielen ja sukupuolen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Väestö äidinkielen mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa /... 09b. Väestö syntymäpaikan ja iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Elävänä syntyneet sukupuolen, lapsen äidinkielen, äidin iän (5-v.), koulutuksen ja avioisuuden mukaan suuralueittain vuonna Kuolleet siviilisäädyn, sukupuolen ja iän mukaan suuralueittain vuonna Koko väestö, ulkomaalaistaustaiset, ulkomaan kansalaiset, ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset ja vieraskieliset kaupunginosittain vuodenvaihteessa /...

7 3 0a. Koko väestö, ulkomaalaistaustaiset ja ulkomaan kansalaiset iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Perheet, lapset ja perherakenne kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Perheet perhetyypin mukaan ja perheiden keskimääräinen lapsiluku kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Perheet perhetyypin ja lasten lukumäärän mukaan sekä lapset lukumäärän ja iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / a. Lapsiperheet (=perheet, joissa on 0- -vuotiaita lapsia) perhetyypin mukaan sekä lapset iän mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Asuntokunnat henkilöluvun mukaan kaupunginosittain vuodenvaihteessa / Yksin asuvat (= yhden hengen asuntokunnat) sukupuolen ja iän mukaan suuralueittain vuodenvaihteessa / Vantaan muuttoliike (sisäinen + ulkoinen) muuttajien iän mukaan kaupunginosittain vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän ja sukupuolen mukaan kaupunginosittain vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet lähtö- /tuloalueen mukaan suuralueittain vuonna... 0m.Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet muun kuin suomen- tai ruotsinkieliset lähtö- /tuloalueen mukaan suuralueittain vuonna Vantaan sisäinen muuttoliike lähtö- /tuloalueen mukaan kaupunginosittain vuonna Väestönmuutokset kaupunginosittain vuonna... 1 sivu

8 4 Koko Vantaata koskevat taulut sivu 1. Väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan r. Ruotsinkielinen väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan m. Muu kuin suomen- tai ruotsinkielinen väestö iän (5-v.), siviilisäädyn ja sukupuolen mukaan Väestö syntymäpaikan, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / Elävänä syntyneet sukupuolen, lapsen äidinkielen, äidin koulutuksen, avioisuuden ja iän (5-v.) mukaan vuonna Kuolleet iän (5-v.), sukupuolen, äidinkielen ja siviilisäädyn mukaan vuonna Kuolleet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Ulkomaalaistaustainen väestö sukupuolen ja kansalaisuuden / syntymämaan mukaan vuodenvaihteessa / vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / r. Ruotsinkielinen vuotta täyttänyt väestö koulutusasteen, sukupuolen ja iän mukaan vuodenvaihteessa / Henkilöt, perheet ja lapset naisen ja miehen kielen mukaan vuodenvaihteessa / Henkilöt, perheet ja lapset perhetyypin mukaan vuodenvaihteessa /... 1 a. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän, sukupuolen ja siviilisäädyn mukaan vuonna... 1 b. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet iän, sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet aluetyypin, sukupuolen ja iän (5-v.) mukaan vuonna... 1 a. Vantaalle muuttaneet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna b. Vantaalta muuttaneet iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna... 0 c. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet (= nettomuutto) iän (1-v.), sukupuolen ja äidinkielen mukaan vuonna Muuttoliike vuotta täyttäneiden koulutusasteen mukaan vuonna Maassamuuton tulo- ja lähtömuutto maakunnittain vuonna... 1

9 5. Laitos- ja muu väestö sukupuolen mukaan vuodenvaihteessa / Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan vuosina Avioliitot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan vuonna Avioerot järjestysnumeron ja naisen iän mukaan vuonna Väestö iän, sukupuolen ja uskonnollisen yhdyskunnan mukaan vuodenvaihteessa /... 4 sivu

10 1 JOHDANTO Vantaan väestö / -julkaisuun on koottu Vantaan väestöä, asuntokuntia ja perheitä koskevat tiedot, jotka on tilattu Tilastokeskukselta. Tässä luvussa on esitelty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako, jota käytetään myös tämän julkaisun tilastoissa. Lisäksi lukuun on koottu julkaisussa käytetyt käsitteet ja määritelmät. Johdannon jälkeen keskeisimpiä tilastoja on avattu tekstien, taulukoiden, kuvioiden ja teemakarttojen avulla. Luvussa 2 käsitellään Vantaan väestön määrää ja sen kehitystä, luvussa 3 väestön rakennetta, luvussa 4 väestönmuutoksia sekä luvussa 5 vantaalaisia asuntokuntia ja perheitä. Julkaisun lopussa on laaja väestötauluosio. Osa julkaisun tilastoista on esitetty tarkimmalla osaaluetasolla eli kaupunginosittain, ja osa astetta karkeammalla tasolla eli suuralueittain. Lisäksi on tilastoja, jotka koskevat koko Vantaata. Ensimmäisessä tilasto-osiossa ovat osa-alueittaiset taulukot, joiden tilastot koskevat Vantaan suuralueita ja kaupunginosia. Nämä taulut on numeroitu Toisessa tilasto-osiossa on ainoastaan koko Vantaata koskevia tilastoja. Näidenkin taulujen numerointi alkaa ykkösestä, mutta erotuksena osa-aluetauluihin etunollaa ei ole eli taulut Aluejaot Alla olevassa kartassa on esitetty Vantaan voimassa oleva tilastoaluejako. Julkaisun viimeisellä sivulla on suurempi kartta, jossa on alueajon lisäksi eri alueiden asukasmäärät. Kuninkaan Joki Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin Nikin 95 Raja 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola 83 Metsola Päivä Joki Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola Asola 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu 70 Koivu Vieru Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Vallinoja Tikku Hiekka Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Vier- Viertola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola tola Simon Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ilola Ruskea Koivu Tam Lento Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Lapin Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan- Piispan 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Van- 18 Vantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaantaan Martin Myyr Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Mylly Linnainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainainen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen nen Luhtaan 5 km 2,5 0 Myyrmäen suuralue Aviapoliksen suuralue Koivun suuralue Tikkun suuralue n suuralue n suuralue n suuralue Vantaan kaupunginosat ja suuralueet 1.1. Suuralue Kaupunginosa Kuva 1. Vantaan aluejako

11 7 Vantaalla on 7 suuraluetta ja kaupunginosaa: 1 Myyrmäen suuralue 2 n suuralue 3 Aviapoliksen suuralue 4 Tikkun suuralue Linnainen Piispan Hiekka Tikku Hämeen Tam 62 Joki Lapin Viertola Mylly Myyr Lento Simon Luhtaan Martin Ruskea 18 Vantaan Koivu 69 Helsingin pitäjän kirkon 5 Koivun suuralue 6 n suuralue 7 n suuralue 70 Koivu Länsi 71 Ilola Länsi 72 Asola 83 Metsola Päivä Joki 95 Raja Nikin Vieru Kuninkaan 88 Vallinoja 1.2 Käsitteet ja määritelmät Asuntokunta Asuntokunnan muodostavat samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Asuntokunnan keskikoolla tarkoitetaan keskimääräistä asukaslukua / asuntokunta. Asuntoväestö Asuntoväestöön kuuluvat naisissa asunnoissa vakinaisesti asuvat henkilöt. Laitoksissa vakinaisesti kirjoilla olevat, asuntoloissa ja ulkomailla asuvat sekä asunnottomat henkilöt eivät kuulu asuntoväestöön. Avioliitot ja avioerot Avioliitoilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioliittoja. Avioeroilla tarkoitetaan Suomessa vakinaisesti asuvien naisten avioeroja. Kansalaisuus Jos henkilöllä on Suomen kansalaisuuden lisäksi toisen maan kansalaisuus, luokitellaan hänet tilastoissa Suomen kansalaiseksi. Jos Suomessa asuvalla ulkomaan kansalaisella on useita ulkomaiden kansalaisuuksia, luokitellaan hänet tilastoissa sen maan kansalaisena, jonka passilla hän on tullut Suomeen. Keskiväkiluku Keskiväkiluku on vuoden alun ja lopun väestömäärän aritmeettinen keskiarvo. Kieli Henkilön äidinkieli saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat kielen lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja uskontokunnan. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä äidinkielen, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Vieraskielisiä ovat muut kuin suomen-, ruotsin- tai saamenkieliset. Muunkielisiä ovat muut kuin suomen- tai ruotsinkieliset.

12 8 Koulutusaste Väestön koulutusastetieto on edelliseltä vuodelta. Koulutusrakennetilasto kuvaa vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Koulutusaste jakautuu kuuteen luokkaan: perusaste, keskiaste, alin korkea-aste, alempi ja ylempi korkeakouluaste sekä tutkijakoulutus. Perusasteen suorittaneet ovat käyneet esimerkiksi kansa-, keski- tai peruskoulun. Keskiasteen suorittaneita ovat esimerkiksi ylioppilaat ja ammatillisen perustutkinnon suorittaneet. Alin korkea-aste koulutus kestää 2-3 vuotta keskiasteen jälkeen, esimerkiksi merkonomin ja teknikon tutkinnot (ei kuitenkaan ammattikorkeakoulututkinnot). Alempaan korkeakouluasteeseen luetaan ammattikorkeakoulututkinnot ja alemmat korkeakoulututkinnot ja ylempään korkeakouluasteeseen esimerkiksi maisterintutkinnot. Tutkijakoulutus pitää sisällään lisensiaatin ja tohtorin tutkinnot (jotka on tässä julkaisussa joissain tilastoissa yhdistetty edelliseen luokkaan). Perhe Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt mies- ja naisparit sekä yhden vanhemman perheet. Lapsiperhe on perhe, johon kuuluu vähintään yksi kotona asuva alle 18-vuotias lapsi. Siviilisääty Henkilön siviilisäädyllä tarkoitetaan avioliittolain ja rekisteröidystä parisuhteesta annetun lain mukaista asemaa. Siviilisäätyluokitus on seuraava: naimaton, naimisissa, eronnut, leski, rekisteröidyssä parisuhteessa, eronnut rekisteröidystä parisuhteesta sekä leski rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Tässä julkaisussa naimisissa oleviin on otettu mukaan myös rekisteröidyt parisuhteet, eronneisiin rekisteröidystä parisuhteesta eronneet ja leskiin rekisteröidystä parisuhteesta leskeksi jääneet. Rekisteröidyllä parisuhteella tarkoitetaan kahden samaa sukupuolta olevan 18 vuotta täyttäneen henkilön rekisteröityä parisuhdetta Syntymämaa Henkilön syntymämaa määräytyy sen mukaan, mikä on ollut äidin vakituinen kotimaa syntymähetkellä. Syntymämaa tulee syntymäajankohdan valtiorakenteen mukaisena, minkä takia esimerkiksi Suomen luovuttamilla alueilla syntyneiden syntymämaa on Suomi. Syntyneet Tilastoihin otetaan mukaan vain Suomessa vakinaisesti asuvien naisten elävänä syntyneet lapset. Naimisissa olevien äitien lapset luokitellaan aviolapsiksi ja muut lapset luokitellaan avioliiton ulkopuolella syntyneiksi. Ikäryhmittäisellä hedelmällisyysluvulla tarkoitetaan tietyn ikäryhmän naisten synnyttämien elävien lasten määrää saman ikäryhmän keskiväkiluvun tuhatta naista kohden. Ulkomaan kansalaiset ja ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Uskonnollinen yhdyskunta Henkilön uskontokunta saadaan väestötietojärjestelmästä, jonne vanhemmat ovat uskonnon lisäksi ilmoittaneet lapsen nimen ja kielen. Jos loppuvuodesta syntyneen lapsen tietoja ei ole ehditty viedä väestötietojärjestelmään, saa lapsi tilastoissa äitinsä uskontokunnan, joka myöhemmin täsmentyy vanhempien ilmoituksen mukaiseksi. Väestö Vantaan väestöön kuuluvat Vantaalla vakituisesti asuvat Suomen kansalaiset ja ulkomaalaiset. Tilapäisesti ulkomailla asuvat vantaalaiset lasketaan myös väestöön. Väestönmuutos Väestönmuutoksessa lasketaan yhteen syntyneiden enemmyys ja nettomuutto. Syntyneiden enemmyys on syntyneiden ja kuolleiden erotus. Alueen nettomuutto jakautuu sisäiseen ja ulkoiseen: Kunnasta / kuntaan muutto sisältää kunnan rajojen yli tapahtuvat muutot (myös siirtolaisuus). Kunnan sisällä -muutto tarkoittaa kaupungin rajojen sisäpuolella tapahtuneita osoitteenvaihdoksia. Tauluissa käytetyt symbolit - Ei mitään ilmoitettavaa Tietoa ei saa esittää. Jos alueella asuu alle 0 ihmistä, perhettä tai asuntokuntaa, niin Tilastokeskuksen tietosuojarajoitteiden vuoksi näiltä alueilta ei saa näyttää kuin väestön, perheiden tai asuntokuntien kokonaismäärän.

13 9 2 VÄESTÖN MÄÄRÄ JA KEHITYS Ajan saatossa Vantaa on kasvanut runsaan asukkaan maalaiskunnasta 5 0 asukkaan kaupungiksi. 10-luvun lopulla Vantaan väestömäärä ylitti 000 asukkaan rajapyykin ja vuonna 19 asukkaita oli jo kolminkertainen määrä, yli 000. Vantaan historian suurin väestömenetys koettiin 19- luvulla, jolloin suuressa alueluovutuksessa Vantaan eteläisiä osia, kuten silloinen hallinnollinen keskus Malmi, liitettiin Helsinkiin. Rajamuutosten vuoksi Vantaan väestömäärä puolittui ja vuonna 19 asukasluku oli alle 000. Alueluovutusten jälkeen Vantaan väestönkasvu jatkui vilkkaana ja jo vuoden asukasmäärä, 0, oli suurempi kuin koskaan aiemmin. Määrällisesti mitattuna väestönkasvu oli suurinta -luvulla, jolloin väestömäärä kasvoi yli asukkaalla. 19- ja 19-luvuilla kasvu oli melko tasaista ja väestö lisääntyi runsaalla prosentilla. 00-luvulla Vantaan väestön kasvuvauhti on jonkin verran hidastunut verrattuna edellisiin vuosikymmeniin. Vuodesta 00 vuoteen väestö kasvoi prosenttia. Vuoden alussa Vantaan asukasluku oli 5 2. Väestönkasvua vuoden aikana oli 1,1 prosenttia eli 2 1 henkeä, mikä oli jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna (1,5 %). Taulu 1. Vantaan väestönkehitys vuodesta 10 vuoteen Väestö Muutos edellisestä ajankohdasta Väestö Muutos edellisestä ajankohdasta Vuosi (1.1.) lkm % Vuosi (1.1.) lkm % , , , , , , , , , , , , , , , , , ,1 Vuonna tehdyn kaupungin väestöennusteen mukaan Vantaan väestö tulee kasvamaan myös tulevaisuudessa. Vuonna Vantaalla ennustetaan olevan yli 0 000, vuonna yli ja vuonna yli asukasta. Väestön määrä ja kehitys suuralueittain Asukasmäärällä mitattuna väkirikkain suuralue vuoden alussa oli Myyr, jossa asui 000 asukasta. Seuraavaksi suurimmalla Tikkun suuralueella asui lähes henkeä. Pienin suuralueista oli runsaalla 8 0 asukkaallaan. n muita suuralueita alhaisempaa asukasmäärää kuvastaa myös se, että Vantaalla oli neljä kaupunginosaa (Myyr, Martin, ja ), joiden väkiluku oli suurempi kuin koko n suuralueen.

14 Kaikkien suuralueiden väestömäärä kasvoi vuoden aikana. Eniten uusia asukkaita sai Tikkun suuralue (771 henkeä) ja toiseksi eniten Koivun ja Aviapoliksen suuralueet (3 ja 3 henkeä). Suhteellisesti suurinta väestönkasvu oli n suuralueella (2,3 % / 188 henkeä) ja pienintä Myyrmäen suuralueella (0,5 % / 271 henkeä). Vuodesta 03 vuoteen Aviapoliksen ja n suuralueiden väestömäärä on kasvanut vuosi vuodelta. Myös n ja Koivun suuralueiden väestö on kasvanut yhtä vuotta lukuun ottamatta kyseisellä ajanjaksolla. Selvästi eniten väestömäärä on vuosina 03 lisääntynyt Aviapoliksessa, 6 asukkaalla (6 %). Matalinta väestönkasvu oli ssa, jossa väestö lisääntyi 4 henkilöllä (0,9 %). Väestön määrä ja kehitys kaupunginosittain Kaupunginosista kolme suurinta, Myyr, Martin ja, erottuvat selvästi muista. Uusimpien väestötietojen mukaan Myyrmäen kaupunginosassa asui lähes 0, Martinssa runsas 11 0 ja ssa noin 11 0 asukasta. Seuraavaksi suurimmat kaupunginosat olivat,, Simon, ja Hämeen, joissa kaikissa asui yli asukasta. Alle sadan asukkaan kaupunginosia oli neljä: Lento, Länsi, ja 1. Seuraavaksi pienimmät kaupunginosat olivat Helsingin pitäjän kirkon,, Luhtaan, Mylly ja, joiden asukasmäärä oli alle 0. Kuva 2. Vantaan väestö kaupunginosittain vuonna 1 Kyseisistä kaupunginosista ei julkaista väestömäärän lisäksi muita ominaisuustietoja, koska Tilastokeskuksen tietosuojaohjeiden mukaan tarkempia tietoja ei saa julkistaa niiltä alueilta, joilla asuu alle 0 henkilöä.

15 11 Vuoden aikana selvästi eniten väestö oli kasvanut Koivussä, 3 hengellä eli,9 prosentilla. Seuraavaksi suhteellisesti eniten olivat kasvaneet (9,0 %), (5,6 %) ja Viertola (5,0 %). Määrällisesti kasvu oli Koivun jälkeen suurinta Simonssä (3 henkeä), Viertolassa (288 henkeä) ja Martinssa (7 henkeä). Suurimmat määrälliset väestömenetykset vuonna kohdistuivat Jokiniemeen (-59 henkeä), Päiväun (- henkeä) ja an (-39 henkeä). Suhteellisesti eniten väestö vähentyi ssa (-3,3 %), Myllymäessä (-2,4 %) ja ssa(-2,1 %). 2 Kun väestönkasvua tarkastellaan pitemmällä ajanjaksolla, kärkeen nousevat Tam ja. Vuodesta 03 vuoteen Tamn asukasluku on kasvanut 2 asukkaasta 3 3 asukkaaseen (1 044 %) ja n 3 8 asukkaasta 8 8 asukkaaseen (1 %). Seuraavaksi eniten väestöään ovat kasvattaneet Veromiehen (9 %), n (71 %) ja Nikinmäen ( %) kaupunginosat. Eniten väestöään ovat kyseisenä ajanjaksona menettäneet 3 Piispan ja Mylly (- %). 2 Tarkastelussa eivät ole mukana alle 0 asukkaan kaupunginosat 3 Kun mukaan otetaan myös alle sadan asukkaan alueet, niin suhteellisesti eniten väestöään kymmenessä vuodessa ovat menettäneet Lentokentän (- %) ja Länsisalmen (-58 %) kaupunginosat. Väestökadon suurimpana syynä ovat alueiden kokoa supistaneet kaupunginosarajamuutokset.

16 3 VÄESTÖN RAKENNE 3.1 Sukupuoli Jo 10-luvulta lähtien enemmistö vantaalaisista on ollut naisia. Ero on aina ollut pieni, muutaman prosenttiyksikön tai vähemmänkin. Vuoden alussa vantaalaisten naisten määrä ylitti rajan ja miehillä tämän rajapyykin ylittyminen tapahtui vuoden alussa. Uusimpien tietojen mukaan Vantaalla asui 4 4 naista (,9 %) ja 0 8 miestä (49,1 %). Sukupuolen mukaan tarkasteltuna suuralueiden väestöt poikkesivat vain hieman toisistaan. n suuralue oli ainoa alue, jossa asui enemmän miehiä (,3 %) kuin naisia (48,7 %). Suurin ero naisten (,9 %) ja miesten (48,1 %) osuuksissa oli Tikkun suuralueella. Naiset eivät kuitenkaan ole enemmistönä jokaisessa ikäluokassa. Yleensä Vantaalla on syntynyt poikia enemmän kuin tyttöjä ja näin tapahtui myös vuonna : syntyneistä,5 prosenttia oli poikia. Vantaan väestö pysyy miesvaltaisena syntymästä aina ikävuoteen saakka (vaikka yksittäisissä ikäryhmissä naisia onkin enemmän, kuten kuviosta 1. voi huomata). Vanhemmissa ikäluokissa naisten osuus korostui. Yli -vuotiaasta väestöstä jo lähes kaksi kolmasosaa oli naisia ja yli -vuotiaasta väestöstä kolme neljäsosaa. Kuvio 1. Vantaan väestö sukupuolen ja iän mukaan vuonna 3.2 Ikä -luvun alussa prosenttia vantaalaisista oli 0 6-vuotiaita. Siitä lähtien pienten lasten osuuden kehitys oli pitkään laskusuuntaista 19-luvun pientä nousukautta lukuun ottamatta. Viimeisten runsaan kymmenen vuoden ajan alle kouluikäisten lasten osuus on pysynyt melko vakiona, ollen 9 prosenttia. Vantaalaisten kouluikäisten (7 -vuotiaat) osuus pysytteli prosentissa koko -luvun ajan. Tultaessa 19-luvun alkupuolelle oli koululaisten osuus laskenut prosenttiin, jonka tuntumassa osuus pysytteli aina 00-luvun puoliväliin saakka. Sen jälkeen kouluikäisten osuus on laskenut vuosi vuodelta ja vuoden alussa heitä oli,2 prosenttia väestöstä.

17 Työikäisten eli -vuotiaiden vantaalaisten osuus oli suurimmillaan 19- ja 19-lukujen taitteessa, jolloin 72 prosenttia väestöstä kuului tähän ikäryhmään. Nykyisin työikäisten osuus on viitisen prosenttiyksikköä pienempi. vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut -luvun puolivälistä lähtien. Ikäryhmän osuuden kasvuvauhti kiihtyi tultaessa 19-luvulle ja on voimistunut entisestään 00-luvulla. Vuoden alussa 4,4 prosenttia vantaalaisista kuului kyseiseen ikäryhmään, kun vuotta myöhemmin siihen kuului,4 prosenttia. vuotta täyttäneitä on jo jonkin aikaa ollut enemmän kuin päivähoito- tai kouluikäisiä: ikäryhmän osuus ylitti 0 6-vuotiaiden osuuden vuonna 04 ja 7 -vuotiaiden osuuden vuonna 09. Kuvio vuotiaiden, 7 -vuotiaiden ja vuotta täyttäneiden osuudet koko väestöstä Vantaalla vuosina 19 Ikärakenne suuralueittain Alle kouluikäisten osuus oli -luvun alussa suurin Myyrmäen ja n suuralueilla, noin prosenttia. Vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta kehitys oli laskusuuntaista 00-luvun puoliväliin saakka, jonka jälkeen kehitys on selvästi tasaantunut. Useiden viime vuosien ajan 0 6-vuotiaiden osuus on ollut Myyrmäessä 8 prosenttia ja ssa 9 prosenttia. n ja Tikkun suuralueilla alle kouluikäisten osuus oli -luvun alussa prosenttia, josta se laski 19-luvun alkuun mennessä ssä 7 prosenttiin ja Tikkussa 9 prosenttiin. Molemmilla suuralueilla alle kouluikäisten lasten osuus kääntyi nousuun, mutta 19-luvun puolivälistä lähtien ssä muutokset ovat olleet pieniä ja 0 6-vuotiaiden osuus on ollut 9 prosenttia. Tikkun suuralueella pienten lasten osuus on pienentynyt 19-luvun puolivälistä, mutta useamman viimeisen vuoden ajan osuus on pysytellyt 7,5 prosentin tuntumassa. Tikkussa ja Myyrmäessä alle kouluikäisten osuus on alhaisempi kuin muilla suuralueilla. Koivun suuralueella 0 6-vuotiaiden osuus oli huipussaan ( %) -luvun lopulla, jonka jälkeen kehitys on pitkälti ollut laskusuuntaista. Useina viime vuosina alle kouluikäisten osuus on kuitenkin pysynyt samalla tasolla, ollen 9,5 prosenttia vuonna. n suuralueella muutokset ovat olleet pienempiä kuin monilla muilla suuralueilla. Pienten lasten osuus pysytteli prosentissa aina - luvun alusta 19-luvun loppupuolelle saakka. 00-luvulla 0 6-vuotiaiden osuus on laskenut nkin suuralueella prosenttiin. Aviapoliksen suuralueella alle kouluikäisten osuuden kehitys on ollut poikkeuksellista. Aviapolis on ainoa suuralue, jossa 0 6-vuotiaiden osuus on kasvanut verrattuna -luvun alun tilanteeseen. Alhaisimmillaan (6,9 %) pienten lasten osuus oli 19-luvun alussa, josta se pientä vuosittaista vaihtelua lukuun ottamatta kasvoi 00-luvun loppupuolelle saakka. Muutaman viime vuoden ajan 0 6-vuotiaiden

18 osuus on hieman laskenut, mutta se on silti Aviapoliksessa selvästi korkeampi (,8 %) kuin muilla suuralueilla. Kuva vuotiaiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna 7 -vuotiaan väestön kehityskulku on ollut kaikilla suuralueilla melko samanlaista. Ikäkäyrät ovat vuosien saatossa jonkin verran aaltoilleet, mutta -luvun alkuun verrattuna kehitys on ollut laskusuuntaista. n ja Aviapoliksen suuralueet muodostavat viimeisten vuosien osalta poikkeuksen, koska kouluikäisten osuuden lasku on taittunut ja kääntynyt jopa hivenen nousuun. Vuoden alussa kouluikäisten osuus oli suurin ssä (,3 %) ja pienin Myyrmäessä (8,6 %). Kuva vuotiaiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna

19 Taulu 2. Vantaan väestö iän mukaan vuosina 11, 19, 19, 00,, 11, ja Alue ja ikä (%) / vuosi Vantaa 0 6-vuotiaat,0 11,9,1 9,9 9,1 9,1 9,1 9,1 7 -vuotiaat,8,6,3 11,9,5,4,2,2 -vuotiaat,8,5 71,7 70,3,9,4,9,2 + -vuotiaat 4,5 4,9 6,0 8,0 11,5,1,7,4 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Myyrmäen suuralue 0 6-vuotiaat,8,7 9,1 8,4 7,9 7,9 8,0 7,9 7 -vuotiaat,6,9,2,6 8,8 8,6 8,6 8,6 -vuotiaat,2,7 72,7 71,7,3,5,5,6 + -vuotiaat 3,4 3,7 5,9 9,3,0,0,9,9 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,7 7,1 8,9 9,3,2,7,5,7 7 -vuotiaat 18,2,6 11,3,7,0,8,2,3 -vuotiaat 62,3 71,1 72,4,8,0,4 62,9 62,3 + -vuotiaat 5,9 7,1 7,3 11,2,8,1,4,7 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Aviapoliksen suuralue 0 6-vuotiaat 11,5 8,0,8,8,0,6,1,8 7 -vuotiaat,1,4,1,8 11,2 11,6 11,7 11,8 -vuotiaat,3 72,7 70,0,8 69,7 69,3 69,5 69,3 + -vuotiaat 4,1 6,9 7,1 5,6 4,1 4,5 4,7 5,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Tikkun suuralue 0 6-vuotiaat,5 8,7 9,5,1 7,5 7,6 7,6 7,7 7 -vuotiaat,0,1,4 11,2 9,8 9,5 9,3 9,2 -vuotiaat,9 71,5 72,6 69,5 69,8 69,7 69,4 69,0 + -vuotiaat 4,7 6,6 7,6 9,2,8,2,6,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) Koivun suuralue 0 6-vuotiaat,1,8,0,8 9,4 9,5 9,6 9,5 7 -vuotiaat,9,2,7,4 11,9 11,6 11,4 11,3 -vuotiaat,4,5 72,0 70,0,7,6,0,4 + -vuotiaat 5,6 4,5 5,3 6,9 9,9,4 11,0 11,9 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,1,0 11,6,9,2,3,0,1 7 -vuotiaat,2,4,6,5 11,9 11,8 11,7 11,8 -vuotiaat,8,4 69,9 69,4,8,2,8,0 + -vuotiaat 5,9 5,2 4,9 6,3 9,1 9,7,4 11,1 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm) n suuralue 0 6-vuotiaat,7,5 11,9,7 9,0 9,1 9,1 9,2 7 -vuotiaat,7,2,7,0 11,2 11,1,8,7 -vuotiaat,8,5 70,3 70,5 69,7,9,2,6 + -vuotiaat 3,7 3,8 4,1 5,8,0,8 11,9,5 Yhteensä (%) Yhteensä (lkm)

20 Työikäisten ( -vuotiaat) osuudet olivat suurimmillaan n, Aviapoliksen ja Tikkun suuralueilla 19-luvun puolivälissä ( %) ja Myyrmäen, Koivun ja n suuralueilla 19-luvun alussa (71 %). n suuralueella työikäisten osuuksissa on ollut kaksi huippua (71 %), 19-luvun ja 00-luvun alkupuolella. Huippuajoista -vuotiaiden osuudet ovat laskeneet kaikilla suuralueilla. Vuonna suuralueiden väestöstä 69 prosenttia oli työikäisiä, paitsi ssä, jossa osuus oli 62 prosenttia. Yli -vuotiaiden osuus on selvästi kasvanut kaikilla muilla suuralueilla paitsi Aviapoliksessa. Voimakkainta kasvu on ollut Myyrmäen suuralueella, jossa ikäryhmän osuus on -luvun alusta vuoteen kohonnut 3 prosentista 18 prosenttiin. Samana ajanjaksona Tikkun ja n suuralueilla yli - vuotiaiden osuus on kasvanut 5 prosentista noin prosenttiin. n, Koivun ja n suuralueilla tämän ikäryhmän osuus on alkanut kasvaa muita suuralueita myöhemmin, 19-luvun puolivälistä lähtien. Vuoden alussa alueiden väestöstä 11 prosenttia oli vuotta täyttäneitä. Aviapoliksen suuralueella yli -vuotiaiden osuus kaksinkertaistui -luvun alusta 19-luvun puoleen väliin, mutta seuraavan kymmenen vuoden ajan osuus muista suuralueista poiketen laski. Vaikka viimeisten viiden vuoden aikana vuotta täyttäneiden osuus on kasvanut Aviapoliksessakin, on ikäryhmän osuus edelleen selvästi alhaisempi (5,1 %) kuin muilla suuralueilla. Kuva 5. vuotta täyttäneiden osuus (%) kaupunginosittain vuonna 3.3 Siviilisääty Vuoden alussa Vantaan väestöstä puolet oli naimattomia ja runsas kolmannes naimisissa (luku sisältää rekisteröidyt parisuhteet). Joka kymmenes oli eronnut ja loput kolme prosenttia olivat leskiä. Suuralueittaiset erot olivat pieniä. Aviapoliksen suuralueella asui naimattomia ja ssä puolestaan naimisissa olevia jonkin verran enemmän kuin muilla suuralueilla. Naimattomien osuuden pienentyminen alkaa näkyä. ikävuoden tienoilla ja -vuotiaista jo lähes yhtä iso osa oli naimisissa olevia kuin naimattomia vuotiaista yli puolet oli naimisissa, runsas

21 kolmannes naimattomia ja joka kymmenes eronnut. Naimisissa olevien osuus oli suurimmillaan 69- vuotiaissa. Eroaminen lisääntyy. ikävuoden tienoilla. Suurimmillaan eronneiden osuus oli 69-vuotiaissa, joista yli viidennes oli eronneita. Leskien osuus lisääntyy huomattavasti 70-vuotiaissa ja sitä vanhemmassa väestössä. Kaikista leskistä peräti prosenttia oli naisia. Tämä selittyy pitkälti naisten miehiä korkeammalla keskimääräisellä eliniällä. Kuvio 3. Vantaan väestö siviilisäädyn ja iän mukaan vuonna 3.4 Äidinkieli Vuonna vantaalaisista,3 prosenttia oli suomenkielisiä, 2,8 prosenttia ruotsinkielisiä ja loput 11,9 prosenttia muunkielisiä. Saamenkielisiä asui Vantaalla henkilöä. Suomen- ja ruotsinkielisten osuus on vuosien ajan laskenut ja muunkielisten noussut. Vuonna vantaalaisista useampi kuin joka kymmenes oli ruotsinkielinen. - ja -luvuilla ruotsinkielisten osuus laski selvästi, ollen vuonna 19 enää 5 prosenttia. Sen jälkeenkin ruotsinkielisten osuus on laskenut, mutta hieman hitaammalla tahdilla. Vuoden alussa Vantaalla asui 5 7 ruotsinkielistä. Kuvio 4. Ruotsin- ja muunkielisten osuudet (%) koko väestöstä Vantaalla vuosina 19

22 18 Muunkielisten (kaikki muut paitsi suomen- ja ruotsinkieliset) osuus alkoi nousta selvemmin 19-luvun loppupuolella ja vuonna 1999 muunkielisten määrä ylitti ruotsinkielisten määrän. Vuoden alussa Vantaalla asui 3 henkilöä, joiden äidinkieli oli muu kuin suomi tai ruotsi. Vuonna ruotsinkielisten osuus oli suurin n (5,1 %) ja pienin n (1,7 %) suuralueella. Muunkielisten osuus oli selvästi suurin n (18,3 %) ja pienin n suuralueella (3,8 %). oli ainoa suuralue, jossa asui enemmän ruotsinkielisiä kuin muunkielisiä. Viimeisten kymmenen vuoden aikana kieliryhmittymien suhteissa tapahtuneet muutokset ovat koskettaneet kaikkia suuralueita: suomen- ja ruotsinkielisten osuudet ovat laskeneet ja muunkielisten osuudet nousseet. Ainoa poikkeus on n suuralue, jossa ruotsinkielisten osuus on pysynyt samalla tasolla. Kuvio 5. Muunkielisten osuus (%) koko väestöstä Vantaalla ja suuralueilla vuosina 00, 06 ja Ruotsinkieliset ovat ikärakenteeltaan vanhempia kuin suomen- tai muunkieliset. Ruotsinkielisistä kolmasosa on vuotta täyttäneitä tai sitä vanhempia. Suomenkielisistä vähintään -vuotiaita on viidesosa ja muunkielisistä vain viisi prosenttia. Muunkieliset ovat ikärakenteeltaan selvästi nuorempia kuin suomen- tai ruotsinkieliset. Ero korostuu etenkin 39-vuotiaissa, joihin kuuluu muunkielisistä kolmasosa, suomenkielisistä viidesosa ja ruotsinkielisistä kuudesosa. Yli -vuotiaiden viisivuotisikäryhmissä muunkielisten osuudet ovat pienempiä kuin suomen- ja ruotsinkielisillä. Yleisimmät vieraat kielet Vuoden alussa Vantaalla puhuttiin äidinkielenä suomen, ruotsin ja saamen lisäksi 7 eri kieltä. Äidinkielten määrä on Vantaalla lisääntynyt tasaisesti. Vuonna 00 Vantaalla puhuttiin 70 eri kieltä, josta määrä on vuosi vuodelta lisääntynyt nykyiseen 7 kieleen. Suuralueiden asukkaiden vieraiden kielten määrä vaihteli Myyrmäen kielestä n 36 kieleen. Yleisimmät kielet ovat kuitenkin pysyneet Vantaalla samoina koko 00-luvun ajan. Toistaiseksi ruotsinkielen asema on ollut vahvempi kuin muiden kielten, sillä ruotsi on koko ajan ollut Vantaalla toiseksi yleisin äidinkieli. Ero on kuitenkin pieni 3 henkilöä seuraavaksi yleisimpään kieleen venäjään. Venäjä on ollut kolmanneksi yleisin äidinkieli koko 00-luvun ajan, jonka jälkeen tulevat viro ja somali. Viimeisten kymmenen vuoden aikana viroa äidinkielenään puhuvien osuus on jatkuvasti kasvanut ja somalia puhuvien laskenut. Vuonna 07 viro nousi somalia puhutummaksi äidinkieleksi. Vuonna muunkielisistä venäjää äidinkielenään puhuvien osuus oli prosenttia, viron 19 prosenttia ja somalin 7,5 prosenttia. Seuraavaksi yleisimmät kielet albania, vietnam ja arabia ovat olleet samoja vuodesta 02 lähtien.

23 19 Taulu 3. Vantaan muunkielisen väestön yleisintä äidinkieltä vuosina 08 (tauluun on otettu yleisintä kieltä vuonna ) Vuosi Äidinkieli lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Muunkieliset Venäjä 3 547, ,2 4 4, ,9 4 2,4 5 3,1 Viro 1 5,5 2 1,4 2 6, , , ,4 Somali 1 4, , , , , ,5 Albania 7 6, , , , , ,0 Vietnam 7 4,9 7 4,7 7 4,5 6 4,4 9 4, ,1 Arabia 9 4,5 0 4,5 7 4, ,2 2 4,2 9 4,1 Englanti 5 3,8 6 3,8 4 3,7 7 3,8 8 3,7 8 3,6 Kurdi 7 3, ,6 8 3,6 4 3, ,5 9 3,4 Turkki 4 3,4 8 3,2 5 3,2 6 3,1 6 3,2 6 3,0 Kiina 7 2,4 3 2,3 1 2, ,3 8 2, ,4 Thai 5 2,2 3 2,2 0 2,2 4 2,3 0 2, ,3 Persia, Farsi 6 1,1 1 1,1 7 1,4 2 1,4 5 1, ,5 Pandzabi 1 1,4 7 1,3 2 1,3 6 1,3 0 1,2 2 1,1 Espanja 199 1,4 3 1,4 8 1,3 7 1,2 5 1, ,1 Tagalog 0, ,7 1 0,7 7 0,9 9 0,9 9 1,0 Muu kieli 2 2,7 2 6,3 2 7, ,1 3 7,0 3 6,8 Tuntematon 3 1,5 7 1,6 3 1,7 2 1,7 3 1,7 4 1,7 Eri kielten määrä Vaikka koko Vantaalla ruotsia äidinkielenään puhuvia on enemmän kuin venäjää puhuvia, niin suuralueilla tilanne vaihtelee. Koivun, n ja n suuralueilla venäjä on toiseksi yleisin kieli suomen jälkeen, mutta myös vironkielisiä on enemmän kuin ruotsinkielisiä. Myyrmäen, n, Aviapoliksen ja Tikkun suuralueilla ruotsi on toiseksi yleisin kieli, mutta viro on kolmanneksi yleisin ennen venäjää (tosin ssä eroa on vain 2 henkilön verran). Taulu 4. Muunkielinen väestö Vantaalla ja suuralueilla vuonna (Vantaan yleisintä kieltä+saame) Alue Vantaa Myyr Aviapolis Tikku Koivu Kieli lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Muunkieliset Venäjä 5 3,1 1 1,3,8 2,1 9 18,9 4,6 8,7 1 4,8 Viro ,4 1 0,1 29,0 276,2 7 19,6 8,3 7,8 9 18,4 Somali ,5 5 9,8 3 0,9 5,9 1,9 3, , ,7 Albania 1 4 6,0 3 6,3 3 0,9 4,5 2 7, , ,7 2 4,0 Vietnam ,1 44 0,8 3 0,9 44 2,7 1 5,1 6 5,5 1 4,6 9 6,2 Arabia 9 4,1 3 3,5 7 2,2 58 3,6 1 3,9 3 4,4 9 3,9 2 4,5 Englanti 8 3,6 2 3,9 4, ,9 6 4,6 5 3,6 2,8 1 2,1 Kurdi 9 3,4 1 3,2 9 2,8 2,6 7 3,5 1,7 79 2,4 2 4,9 Turkki 6 3, ,3 3,2 78 4,9 1 3,2 72 1,9 2,0 1 3,3 Kiina 579 2,4 1 2,1 3,2 3,9 9 3,0 1 3,1 1,6 0 1,9 Thai 558 2,3 8 2,2 6,6 58 3,6 1 3,7 59 1,6 2,2 1,4 Persia, Farsi 372 1,5 2 2,5 0 0,0 0,6 1,4 45 1,2 46 1,4 70 1,3 Pandzabi 2 1,1 56 1,0 1 0,3 0,9 70 1,9 1,3 0,5 1,3 Espanja 276 1,1 1,4 3 0,9 1,9 1,4 0,8 0,9 35 0,7 Tagalog 9 1,0 62 1,1 2 0,6 1,9 0,7 2,2 0,7 0,4 Saame 0,1 6 0,1 0 0,0 3 0,2 1 0,0 0 0,0 1 0,0 4 0,1 Muu kieli 3 8,7 899,6,4 8,0 7,8 9,4 8,7 7,3 Tuntematon 4 1,7 3 1,8 3 0,9 0,6 70 1,9 55 1,5 44 1,3 1 1,9

24 3.5 Ulkomaalaistaustaiset Ulkomaan kansalaiset ovat Suomessa pysyvästi asuvia henkilöitä, jotka eivät ole Suomen kansalaisia. Ulkomaalaistaustaisten ryhmä on edellistä ryhmää suurempi, sillä siihen sisältyvät ulkomaan kansalaisten lisäksi ulkomailla syntyneet Suomen kansalaiset. Näin saadaan parempi käsitys naisesta ulkomaalaistaustaisuudesta, kun luvussa ovat mukana myös pitkään Suomessa asuneet, jo Suomen kansalaisuuden saaneet henkilöt. Vantaalla asui vuoden alussa 7 ulkomaalaistaustaista, mikä oli 11,6 prosenttia koko Vantaan väestöstä. Ulkomaan kansalaisten määrä oli luonnollisesti hieman pienempi, 0 henkilöä (7,8 %). n suuralueella ulkomaalaistaustaisten osuus oli suurin (,2 %) ja n suuralueella pienin (4,6 %). Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus väestöstä on kasvanut Vantaalla koko 00-luvun ajan. Taulu 5. Ulkomaalaistaustaisten määrä ja osuus alueen väestöstä vuosina 08 Vuosi Alue lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Vantaa 0 7,8 6 8, , ,9 3,7 7 11,6 1 Myyrmäen suuralue 3 4 6, , , , ,9 5 1,8 2 n suuralue 2 2,9 2 3,1 6 3,4 4 4,0 3 4, ,6 3 Aviapoliksen suuralue 889 6, , , , , ,3 4 Tikkun suuralue 2 1 5, , , , , ,3 5 Koivun suuralue 2 2 8, ,8 2 5, ,3 3 1,3 3 4,3 6 n suuralue , , , ,8 3 0, ,3 7 n suuralue 3 428, ,9 4 0, ,0 4 8,2 5 0,2 Vantaan ulkomaalaistaustaisista kolme viidesosaa on tullut Euroopasta. Lähes joka neljäs ulkomaalaistaustaisista on tullut Aasiasta ja useampi kuin joka kymmenes Afrikasta. Amerikoista saapuneiden osuus on vain pari prosenttia. Euroopasta tulleista runsas puolet on muuttanut Vantaalle toisesta EU-maasta. Jos tarkastellaan yksittäisiä maita, Euroopasta muuttaneista 37 prosenttia on tullut Virosta ja 18 prosenttia Venäjältä. Kaikille suuralueille oli muuttanut eniten asukkaita Euroopasta, mutta osuus oli suurin ssä ( %). Taulu 6. Vantaan ulkomaalaistaustainen väestö kansalaisuuden / syntymämaan mukaan vuonna Alue Vantaa Myyr Aviapolis Tikku Koivu Maaryhmä lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Ulkomaat yhteensä Eurooppa 5, , ,6 3 58,9 2 1, ,9 2 9,8 3 0,0 josta EU-maat , ,6 1,1 6, ,0 1 0,9 1 8, ,8 Afrikka ,3 704,5 4,2 4 7,5 3 8,5 0,6 3 9,9 9,3 Pohjois-Amerikka 2 1,2 1,2 6 1,6 54 3,3 1,7 0,9 1,0 0,6 Latinalainen Amerikka 270 1,1 77 1,4 2 0,5 29 1,8 42 1,2 46 1,3 35 1,0 0,6 Aasia 5 8, , ,5 439,6 8,0 8,5 7 18,4 1 2,7 Oseania 0,3 19 0,3 2 0,5 6 0,4 0,4 9 0,3 4 0,1 4 0,1 Valtioton/tuntematon 5 1,7 99 1,8 8 2,1 28 1,7 70 2,0 1,5 58 1,7 1,6 4 EU-maat ei sisällä Kyprosta, joka kuuluu maantieteellisesti Aasiaan

25 Ulkomaalaistaustaisten ikäjakauma on jonkin verran einen kuin koko väestön ikäjakauma. Kaikista vantaalaisista 44-vuotiaita oli prosenttia ja saman verran oli yli 44-vuotiaita. Ulkomaalaistaustaisista 44-vuotiaita oli 59 prosenttia ja yli 44-vuotiaita huomattavasti vähemmän, prosenttia. Ero näkyy myös vuotta täyttäneiden ikäryhmässä, johon kuuluu koko Vantaan väestöstä prosenttia ja ulkomaalaistaustaisista vain 4 prosenttia Suomen kansalaisuuden saaneet Suomen kansalaisuuden saaneiden määrä on 00-luvulla vaihdellut vuodesta toiseen, mutta viime vuosi oli täysin poikkeuksellinen. Vuonna kansalaisuuden saaneita oli ennätysmäärä niin koko Suomessa kuin Vantaallakin, jossa Suomen kansalaisuus myönnettiin peräti 959 ulkomaalaiselle. Edellinen huippuvuosi oli 04, jolloin kansalaisuuden sai 2 henkilöä. Vuosina 00 kansalaisuuden saaneita on ollut vuosittain keskimäärin 4. Vuonna Suomen kansalaisuuden saaneista 19 prosenttia oli venäläisiä, 11 prosenttia somalialaisia ja 7,5 prosenttia Serbian ja Montenegron kansalaisia 6. Vuodesta 03 venäläiset ovat olleet suurin Suomen kansalaisuuden saanut ryhmä Vantaalla. Vuonna, kuin myös vuosina 05, toiseksi eniten Suomen kansalaisuuksia myönnettiin somaleille (vuonna 11 virolaisille). Vuonna Suomen kansalaisuuden saaneissa oli eri kansalaisuuden edustajaa, mikä on kuusi kansalaisuutta enemmän kuin edellisenä vuonna. Vuosina 00- yhteensä 5:n eri kansalaisuuden edustajaa on saanut Suomen kansalaisuuden. Taulu 7. Suomen kansalaisuuden saaneet edellisen kansalaisuuden mukaan vuosina 08. Tauluun on otettu mukaan yleisintä edellistä kansalaisuutta vuonna. Vuosi Edellinen kansalaisuus lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä Venäjä 8 27,1 70,9 1 38,5 0 35,1 1 19,2 Somalia,8 56,7 27 6,9 5 1,1 9 11,4 Serbia ja Montenegro 71,2 42,5 3,3 7,2 72 7,5 Viro 36 6,2 4,2 6,2 42 9,2 6,4 Irak 3,4 11 3,3 4 1,0 3,1 54 5,6 Sudan 0 0,0 8 2,4 0 0,0 5 1,1 37 3,9 Turkki 18 3,1 4,8 4,1 19 4,2 35 3,6 Kongo (Kinshasa) 7 1,2 2 0,6 3,6 6 1,3 3,2 Afganistan 4 0,7 3,9 0 0,0 7 1,5 28 2,9 Vietnam 3,6 9 2,7 11 2,8 2,9 27 2,8 Muut 3,5,0 3,5 3, ,0 Valtioton 8 1,4 5 1,5 4 1,0 7 1,5 19 2,0 Tuntematon 5 0,9 2 0,6 4 1,0 2 0,4 2,5 5 Tilanne ei muutu, vaikka vantaalaisten ikäjakaumaa vertailisi erikseen eri alueilta tulleiden ikäjakaumaan (katso maaryhmittymät taulusta 6). 6 Serbiasta ja Montenegrosta tuli itsenäisiä valtioita vuonna 06, mutta itsenäistyminen näkyy tilastoissa viiveellä. Vuosina 07- Serbian kansalaisista 29 on saanut Suomen kansalaisuuden, kun montenegrolaisista ei ole saanut yksikään. Valtaosa Suomen kansalaisuuden saaneista on siis tilastoitu Serbian ja Montenegron kansalaisiksi, minkä vuoksi liittovaltio tulee näkymään tilastoissa vielä pitkään. Tilanne on sama kaikissa muissakin valtioissa, jotka joko itsenäistyvät tai liittyvät osaksi toista valtiota.

26 3.7 Syntymäpaikka Puolet vantaalaisista on syntynyt pääkaupunkiseudulla. Syntyperäisten vantaalaisten osuus on hitaasti kasvanut: vuonna 00 heitä oli,4 prosenttia ja vuoden alussa 27,5 prosenttia. Helsingissä syntyneiden osuus on puolestaan hitaasti laskenut, osuuden ollessa vuoden alussa,2 prosenttia. Espoossa syntyneitä on vain muutama prosentti väestöstä. Viisi prosenttia Vantaan väestöstä on syntynyt pääkaupunkiseudun ulkopuolisella Uudellamaalla. Näistä henkilöistä yli puolet on syntynyt Helsingin seudulla, kehyskunnissa 7. Muualla Suomessa syntyneistä suurimmat ryhmät olivat pohjoissavolaiset (3,3 %) ja pohjoiskarjalaiset (3,2 %). Kummankin ryhmän osuudet ovat vuosien kuluessa suhteellisesti pienentyneet. Ulkomailla syntyneiden vantaalaisten osuus on kasvanut selvästi eniten. Vuonna 00 ulkomailla syntyneitä asui Vantaalla lähes 7 0 (4,2 %), vuonna 05 hieman yli 700 (5,8 %) ja vuoden alussa 111 (,8 %). Ulkomailla syntyneet olivatkin kolmanneksi suurin ryhmä Vantaalla ja Helsingissä syntyneiden jälkeen. Taulu 8. Vantaan väestö syntymäpaikan mukaan vuosina 09 Vuosi Syntymäpaikka lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä Vantaa , , , , ,5 Muu pk-seutu 45 0,3 45 7,2 46 2,1 46 6,0 46 2,8 Helsinki 6,8 8,7 0,5 1,4 447,2 Espoo 4 3 2, , , , ,6 Muu Helsingin seutu , , , , ,6 Muu Uusimaa 3 2 1, , , , ,6 Varsinais-Suomi 3 8 2, , , , ,9 Satakunta , , , , ,4 Kanta-Häme 3 3 1, , , , ,6 Pirkanmaa , , , , ,6 Päijät-Häme 3 8 1, , , , ,8 Kymen 3 8 2, , , , ,9 Etelä-Karjala 3 4 1, , , , ,6 Etelä-Savo 5 7 2, , , , ,5 Pohjois-Savo 7 0 3, , , , ,3 Pohjois-Karjala , , , , ,2 Keski-Suomi 5 2 2, , , , ,5 Etelä-Pohjanmaa 3 6 2, , , , ,9 Pohjanmaa 1 2 0, , , , ,6 Keski-Pohjanmaa 1 0 0, ,5 9 0,5 1 0,5 9 0,5 Pohjois-Pohjanmaa , , , , ,8 Kainuu 2 1 1, , , , ,1 Lappi 3 2 1, , , , ,6 Ahvenanmaa 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Luovutettu alue 2 2 1, , , , ,0 Ulkomaat 4 7,9 7 8, ,1 8 9,9 111,8 7 Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti

27 3.8 Uskonto Vuoden alussa valtaosa vantaalaisista ( %) oli Suomen evankelisluteisen kirkon jäseniä. Ortodoksiseen seurakuntaan tai muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluvia 8 oli melko vähän, yhteensä kolmisen prosenttia. Uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli väestöstä prosenttia. Suomen evankelisluteiseen kirkkoon kuuluvista hieman suurempi osa oli naisia (54 %) kuin miehiä (46 %), kun uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomissa tilanne oli päinvastainen (miehiä 55 %, naisia 45 %). Suomen evankelisluteiseen kirkkoon kuuluvien ja uskonnollisiin yhdyskuntaan kuulumattomien osuudet vaihtelivat jonkin verran iän mukaan. Suomen evankelisluteiseen kirkkoon kuuluvien osuus oli suurimmillaan alle -vuotiaissa (72 %) ja yli -vuotiaissa (%), kun taas uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuudet olivat kyseisissä ikäryhmissä pienimmillään ( % ja %). 39-vuotiaissa Suomen evankelisluteiseen kirkkoon kuuluvien osuus oli alhaisimmillaan (59 %) ja uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus korkeimmillaan (38 %). Suomen evankelisluteiseen kirkkoon kuuluvien osuus on laskenut tasaisesti 00-luvulla, kun uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomien osuus on kasvanut. Vuonna 03 uskonnollisiin yhdyskuntiin kuulumattomia oli prosenttia vantaalaisista, kun kymmenen vuotta myöhemmin vuonna heitä oli prosenttia. Myös muihin uskonnollisiin yhdyskuntiin (kuin Suomen evankelisluteiseen kirkkoon tai ortodoksiseen kirkkokuntaan) kuuluvien osuus on viimeisten kymmenen vuoden aikana hitaasti kasvanut. Taulu 9. Vantaan väestö uskonnollisen yhdyskunnan mukaan vuosina 09 Vuosi Uskonnollinen yhdyskunta lkm % lkm % lkm % lkm % lkm % Yhteensä Suomen ev.lut. kirkko , ,3 6 4,2 5 0,8 1 4,5 Suomen ortod. kirkkokunta 2 5 1, , , , ,3 Muu uskonnoll. yhdyskunta , , , , ,1 Usk. yhdysk. kuulumattomat 49 5,6 3, ,5 2 29,8 8,0 8 Tähän ryhmään kuuluivat muun muassa Jehovan todistajat, Suomen vapaakirkko, katolinen kirkko, adventtikirkot, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko, metodistikirkko, baptistiyhdyskunnat sekä juutalais- ja islamilaisseurakunnat.

28 3.9 Koulutus Vuonna 00 Vantaan vuotta täyttäneestä väestöstä peruskoulun jälkeisen tutkinnon oli suorittanut 59 prosenttia. 9 Siitä lähtien osuus on vuosi vuodelta noussut vuoden notkahdusta lukuun ottamatta ja vuoden alussa prosenttia kuului tutkinnon suorittaneisiin. Vuoden tietojen mukaan Vantaan vuotta täyttäneestä väestöstä 35 prosenttia oli suorittanut enintään perusasteen, 36 prosenttia keskiasteen ja 29 prosenttia korkea-asteen. Korkea-aste voidaan jakaa kolmeen osaan, joista sekä alimman korkea-asteen että alemman korkeakouluasteen suorittaneita oli prosenttia ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneita 8 prosenttia. Aviapoliksen alueella koulutustaso oli suuralueista korkein: enintään perusasteen suorittaneita oli prosenttia ja korkea-asteen suorittaneita 39 prosenttia. Koulutusasteessa oli pieniä eroja sukupuolen mukaan. Naisissa oli hieman enemmän alimman korkeaasteen ja alemman korkeakouluasteen käyneitä, mutta vähemmän keskiasteen käyneitä kuin miehissä. Perusasteen ja ylemmän korkeakouluasteen suorittaneissa naisten ja miesten osuudet olivat lähellä toisiaan. Koulutustaso muuttuu melko hitaasti, mutta vuodesta 00 vuoteen perusasteen suorittaneiden osuus on laskenut prosentista 35 prosenttiin. Samana ajanjaksona ylemmän korkeakouluasteen suorittaneiden osuus on kasvanut 5,8 prosentista 8,4 prosenttiin. Kasvu johtuu etenkin naisista, joilla ylemmän korkeakouluasteen suorittaminen on lisääntynyt miehiä enemmän. Koulutustaso vaihtelee iän mukaan. Pelkän perusasteen käyneiden osuus on suurin alle -vuotiaissa ja yli -vuotiaissa, keskiasteen käyneiden 29-vuotiaissa ja korkea-asteen käyneiden vuotiaissa. Kuvio 6. Vantaan vuotta täyttänyt väestö koulutuksen ja iän mukaan vuonna (viimeinen sarake on kaikki ikäluokat yhteensä) 9 Väestön koulutusrakennetilasto kuvaa vuotta täyttäneen väestön peruskoulun, keskikoulun tai kansakoulun jälkeen suorittamia tutkintoja. Tutkinnon suorittaneet on luokiteltu koulutusasteittain korkeimman/viimeksi suoritetun ammatillisen tutkinnon mukaan. Tässä koulutusta koskevassa osiossa perusaste sisältää tuntemattomat ja ylempi korkeakouluaste tutkijakoulutuksen. Luvut on aina esitetty vuotta täyttäneestä väestöstä. Tarkemmat koulutusmääritelmät löytyvät kirjan luvusta: 1.2 Käsitteet ja määritelmät ---> Koulutusaste.

29 4 VÄESTÖNMUUTOKSET 4.1 Syntyneet Vuodesta 03 lähtien Vantaalla on syntynyt joka vuosi yli 2 0 vauvaa. Vuonna Vantaalla syntyi 2 1 vauvaa, joka on selvästi vähemmän kuin edellisinä neljänä vuotena. Vuonna vantaalaiset synnyttivät eniten vauvoja. ikävuoden molemmin puolin. 29-vuotiaille naisille ( %) syntyi lähes yhtä paljon lapsia kuin -vuotiaille ( %). Alle -vuotiaita äitejä oli 1,8 prosenttia ja vähintään vuotta täyttäneitä 3,5 prosenttia. Synnyttäneistä naisista prosenttia oli naimisissa. Vuoden aikana syntyneistä vauvoista prosenttia oli suomenkielisiä, prosenttia muunkielisiä ja loput pari prosenttia ruotsinkielisiä. Muunkielisten osuus syntyneistä lapsista on lähes kaksinkertaistunut viidessä vuodessa. Syntyneet suuralueittain Vuonna vauvoja syntyi eniten Myyrmäen suuralueella (5 vauvaa) ja vähiten n suuralueella ( vauvaa). Äitien iät vaihtelivat jonkin verran suuralueittain, sillä n ja Aviapoliksen äideistä suurempi osa oli yli -vuotiaita kuin muilla suuralueilla. Vuonna syntyneistä vauvoista n suuralueella 27 prosenttia ja Koivun suuralueella prosenttia oli muun kuin suomen- tai ruotsinkielisiä, kun Aviapoliksessa ja ssä muunkielisten vauvojen osuus oli 5-8 prosenttia. Avioliittoon syntyneiden vauvojen osuus oli korkein n ja alhaisin Tikkun suuralueella. Taulu. Vantaan suuralueilla vuonna elävänä syntyneet lapsen sukupuolen, äidinkielen, äidin iän ja avioisuuden (=avioliittoon syntyneet) mukaan Syntyneitä poikia Suomi Ruotsi Muu joista Lapsen äidinkieli Äidin ikä Aviol- Alue liset Vantaa 2 1,5,2 1,9,9 1,8,1,1,8,8 3,5,6 1 Myyr 5,7,1 1,9 18,1 1,5,4,9,3,2 3,7 59,1 2 47,3,5 2,2 5,4 1,1 9,7,8 35,5,8 2,2 69,9 3 Aviapolis 3 54,6,6 1,7 7,8 0,6 11,4 29,4 37,7 19,1 1,9,9 4 Tikku ,9,4 3,3,3 1,5,6,4,5,7 3,3 55,3 5 Koivu 7,1,1 1,6,3 3,2,5,6,3,5 5,0, ,7,7 1,0,3 2,3,1 29,4,9 18,6 2,8, ,5 71,4 1,4 27,3 2,4,0,5,0,8 4,3 59,2

30 4.2 Kuolleet Vuonna kuoli 1 5 vantaalaista. Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kuolleiden määrä on kasvanut sitä mukaa, kun väkilukin on kasvanut. Koko 00-luvun ajan Vantaalla on vuosittain kuollut 0,5 0,6 prosenttia väestöstä. Vuonna kuolleista prosenttia oli miehiä. Iän mukaan tarkasteltuna 62 prosenttia kuolleista oli vähintään 70-vuotiaita ja 29 prosenttia 69-vuotiaita. Alle -vuotiaana kuolleita oli pari prosenttia. Kuolleiden keski-ikä on hieman noussut 19-luvun alusta. Taulu 11. Kuolleet iän mukaan vuosina 19, 1995, 00 ja 05 Kuolleita Ikä, vuotta (%) Vuosi lkm % ,1 0,7 5,0,8 28,4 48, ,2 0,4 2,2,9 29,7, ,3 0,7 2,4 11,8,9, ,8 1,0 1,7,1,6 54, ,8 0,5 2,0 9,3,1, ,3 0,4 1,7 8,4,9 57, ,5 0,3 1,6 7,7,4 55, ,5 0,5 1,7 9,1,7 57, ,4 0,0 1,5 6,6,3, ,2 0,6 1,1 6,7,7 57, ,1 0,2 1,9 6,6 29,4,8 4.3 Muuttoliike Muuttoliike jakaantuu sisäiseen ja ulkoiseen muuttoon. Sisäinen muuttoliike koostuu henkilöistä, jotka vaihtavat asuinpaikkaa Vantaan sisällä. Ulkoinen muuttoliike puolestaan käsittää Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet eli kunnan rajan ylittävät muutot. Muuttoliike koko Vantaalla Vantaa sai vuonna muuttovoittoa 5 henkilöä, mikä oli lähes 4 henkilöä vähemmän kuin edellisenä vuonna. Muuttoliike on jo vuosien ajan pysynyt positiivisena lähinnä Helsingistä ja ulkomailta suuntautuneen muuttoliikkeen ansiosta. Vuonna Helsingistä muutti 3 ihmistä enemmän Vantaalle kuin Vantaalta muutti Helsinkiin (mikä oli 1 henkeä vähemmän kuin vuonna 11). Ulkomailta muuttovoittoa kertyi puolestaan 1 1 henkeä. Vuodesta 07 lähtien ulkomailta saatu muuttovoitto on ollut vähintään 700 henkeä. Useiden vuosien ajan Vantaa on menettänyt eniten väestöään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle kehyskuntiin (Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Mäntsälä, Nurmijärvi, Pornainen, Sipoo, Tuusula ja Vihti) ja näin kävi myös vuonna. Kyseisiin kuntiin muutti vantaalaisia 9 enemmän kuin näiden kuntien asukkaita muutti Vantaalle. Iän mukaan tarkasteltuna Vantaan saama muuttovoitto vuonna perustui pitkälti 29-vuotiaisiin (+9 henkeä), mutta myös 44-vuotiaissa oli selvästi enemmän (+2) tulomuuttajia kuin lähtömuuttajia. Eniten Vantaa menetti 45 -vuotiaita (-3).

31 27 Kuvio 7. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneet (=nettomuutto) lähtö-/tuloalueen mukaan vuosina 08 Jos muuttoliikettä tarkastellaan muiden kuin suomen- ja ruotsinkielisten osalta, saa Vantaa muunkielisistä muuttovoittoa kaikilta maantieteellisistä alueilta paitsi kehyskunnista. Muunkielisten muuttovoitosta prosenttia tulee ulkomailta (1 2 henkeä) ja loput 35 prosenttia kotimaasta (6 henkeä). Kotimaan muuttoliikkeen osalta muunkielisten muuttovoittoa kertyi vuonna etenkin Helsingistä (+7) ja Uudenmaan ulkopuolisesta Suomesta (+438). Muunkielisten muuttoliikkeestä saa lisätietoja liitetaulusta 0m. Muuttoliike suuralueilla Tikkun, Koivun ja n suuralueilla kokonaismuuttotaseet jäivät positiivisiksi vuonna, kun muilla suuralueilla ne jäivät negatiivisiksi (tosin Aviapoliksessa nettomuutto jäi vain 2 henkilöä miinukselle). Selvästi eniten väestönlisäystä muuttoliikkeen ansiosta sai Tikkun suuralue, 5 henkeä, ja toiseksi eniten väki lisääntyi Koivun suuralueella (+1). n (-62) ja n (-54) suuralueet menettivät väestöään eniten. Vuonna Tikkun, Myyrmäen ja Aviapoliksen suuralueet saivat eniten muuttovoittoa 29- vuotiaista, kun Koivun ja n suuralueet saivat 44-vuotiaista. Kaikkinensa suuralueiden muuttoliikkeessä on melko vähän yhteisiä piirteitä, kun sitä tarkastellaan iän mukaan. Suuralueiden välillä on eroa, kun muuttoliikkeen tarkastelu eriytetään Vantaan sisäiseen ja Vantaan rajojen ulkopuoliseen muuttoon. Kaikilla suuralueilla ulkoinen muuttoliike jäi positiiviseksi vuonna. Sisäisen muuttoliikkeen johdosta väestö lisääntyi Tikkun, n ja Koivun suuralueilla, kun muilla alueilla väestö väheni. Vuonna joka kymmenes vantaalainen vaihtoi asuntoaan Vantaalla. Kaupungin sisällä muuttaneista prosenttia muutti samalle suuralueelle, jossa heidän edellinenkin kotinsa sijaitsi. Näistä muuttajista puolet oli edellistäkin paikkauskollisempia, koska he olivat löytäneet uuden asuntonsa samasta kaupunginosasta, jossa heidän edellinen kotinsa sijaitsi. Suuralueiden välillä oli suuria eroja "paikkauskollisuudessa" eli siinä, muuttiko samalle suuralueelle, jossa oli ennenkin asunut. Myyrmäen suuralueen muuttajista 77 prosenttia oli löytänyt myös uuden asuntonsa Myyrmäen suuralueelta, kun n suuralueella vastaava osuus oli prosenttia. Muilla suuralueilla osuus vaihteli prosentin välillä. Kun tarkastellaan suuralueiden välistä muuttoliikettä, lukumääräisesti suurin ero oli n ja Tikkun välillä: sta muutti 95 henkilöä enemmän Tikkuan kuin Tikkusta muutti an.

32 28 Taulu. Ulkoinen ja sisäinen muuttoliike sekä sisäinen muuttoliike muuttosuunnan mukaan suuralueittain vuonna tulomuutto (t) Muutto- Ulkoinen Sisäinen Sisäinen muuttoliike suuralueittain lähtömuutto (l) liike muutto- muutto- Avia- Hakunettomuutto (n) yht. liike liike polis nila Muut Vantaa t l n Myyrmäen t suuralue l n n t suuralue l n Aviapoliksen t suuralue l n Tikkun t suuralue l n Koivun t suuralue l n n t suuralue l n n t suuralue l n Kokonaisväestönmuutos Kun vuosittain elävänä syntyneistä vähennetään samana vuonna kuolleiden määrä, saadaan syntyneiden enemmyys -luku. Luonnollisella väestönkasvulla tarkoitetaan tilannetta, jossa syntyneitä on enemmän kuin kuolleita, minkä johdosta alueen väestömäärä kasvaa. Syntyneiden ja kuolleiden lisäksi alueen kokonaisväestönmuutokseen vaikuttaa muuttoliike. Vantaan väestö on vuosikymmenten ajan kasvanut enemmän syntyneiden kuin muuttoliikkeen ansiosta. Vuosina 01 ja 04 Vantaan väestö kasvoi pelkästään syntyneiden johdosta, kun nettomuutto oli negatiivinen. Vuonna väestö lisääntyi 2 1 hengellä, josta syntyneiden enemmyyden osuus oli prosenttia (1 356 henkeä) ja nettomuuton 39 prosenttia (5 henkeä).

33 29 Taulu. Vantaan väestönmuutokset vuosina 19 Luonnolliset väestönmuutokset Muuttoliike Vuosi Väestön- Synty- Kuol- Synty- Synt.enemm. Kuntaan Kunnasta Netto- Nettomuuton lisäys neet leet neiden osuus väestön- muutta- muutta- muutto osuus väestönlkm enemmyys lisäyksestä % neet neet lisäyksestä % , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , , ,7 4.5 Avioliitot ja -erot Solmittujen avioliittojen määrä vaihtelee vuodesta toiseen. Vuonna avioliiton solmi pariskuntaa, mikä oli selvästi vähemmän kuin viitenä edellisenä vuotena. Valtaosa vuonna avioituneista vantaalaisista naisista solmi avioliiton ensimmäistä kertaa ( %). Avioliitto oli toinen 19 prosentille naisista ja 4 prosentille liitto oli vähintään kolmas. Puolet vihityistä naisista oli -vuotiaita. Avioeroja on ollut vuosittain yli 0 aina 19-luvun puolesta välistä lähtien muutamia poikkeusvuosia lukuun ottamatta. Vuonna avioeroon päätyi 5 vantaalaista pariskuntaa. Pariskuntien naisista 76 prosenttia koki ensimmäisen avioeronsa ja prosentille ero oli toinen. Eronneista naisista hieman suurempi osa oli yli -vuotiaita (43 %) kuin 39-vuotiaita ( %). Taulu. Avioliitot ja avioerot järjestysnumeron mukaan vuosina 00 ja 05 Avioliitot Avioliiton järjestysnumero Ei Avioerot Avioliiton järjestysnumero Ei Vuosi lkm % tietoa lkm % tietoa ,0 19,4 3,2 6,4 9 0,9,4 2, ,9,4 4,0 7, ,3,6 3,3 0, ,7,0 4,6 8, ,8,7 4,2 1, ,0,9 3,4 9,7 5 0,8 18,5 3,9 2, ,2 19,5 3,1 9, ,7 18,0 6,9 2, ,5 18,0 3,6 8, ,5 18,2 2,8 2, ,8,0 3,9 9,4 6 0,0,0 2,7 1, ,0 19,3 4,2 11,6 6 0,0 19,2 4,3 1, ,0 18,6 3,6,8 5 0,7,5 4,6 3,1

34 5 ASUNTOKUNNAT JA PERHEET 5.1 Asuntokuntien määrä ja koko Vantaalaisten asuntokuntien määrä on kasvanut vuosi vuodelta. Vuonna 19 asuntokuntia oli lähes 46 0, vuonna 19 yli 0 ja vuonna 00 yli 700. Vuoden alussa vantaalaisia asuntokuntia oli 0 ja niissä asui 1 5 vantaalaista 11. Asuntokuntien koko on selvästi pienentynyt Vantaalla vuosien saatossa. Yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuudet kasvoivat -luvun lopusta 19-luvun puoliväliin, jonka jälkeen vain yksin asuvien osuus on jatkanut kasvamistaan. 19-luvun puolivälistä lähtien yksin asuvia on myös ollut enemmän kuin kaksin asuvia. Vuoden alussa yhden hengen asuntokuntia oli 38 prosenttia (vuonna : %), kahden hengen prosenttia (: %) ja vähintään neljän hengen asuntokuntia prosenttia (: 29 %). Kuvio 8. Vantaalaiset asuntokunnat henkilöluvun mukaan vuosina Asuntokuntien pienentyminen näkyy myös asuntokuntien keskikoon kehityksessä. Vuonna 19 vantaalaisessa asuntokunnassa asui keskimäärin 2,8 henkilöä, mutta vuonna 19 keskimääräinen asukasluku oli tippunut 2,3 henkilöön. Vuodesta 06 lähtien luku on ollut alle 2,2 henkilöä, ollen 2, vuoden alussa. 11 Asuntoväestön määrä on lähes 3 0 asukasta pienempi kuin Vantaan todellinen asukasluku, koska asuntoväestöön ei lasketa asunnottomia eikä asuntoloissa, laitoksissa tai vastaavissa paikoissa asuvia.

35 Asuntokuntien koossa oli jonkin verran suuralueiden välisiä eroja vuoden tietojen mukaan. oli ainoa suuralue, jossa yhden hengen asuntokuntien osuus ( %) oli pienempi kuin vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus (28 %). Myyrmäen ja Tikkun suuralueilla oli eniten yhden hengen asuntokuntia ( 43 %) ja vähiten suuria, vähintään neljän hengen asuntokuntia ( %). ssä asuntokuntien keskikokokin oli suurin (2,6 henkeä) ja Myyrmäessä sekä Tikkussa pienin (2,0 henkeä). Kaupunginosittain tarkasteltuna pienimmät, keskikooltaan alle 1,9 hengen, asuntokunnat löytyivät Tikkusta, Havukoskelta, Veromiehestä, Myyrmäestä ja sta. Näillä alueilla (pois lukien ) oli myös eniten yksin asuvia, yli puolet asuntokunnista. Asuntokuntien keskikoko (yli 3 henkeä) ja vähintään neljän hengen asuntokuntien osuus (39 42 %) oli suurin Jokivarressa, ssa ja Nikinmäessä. Yksin asuvat Vuoden alussa Vantaalla oli 35 0 yksin asuvaa, joista 54 prosenttia oli naisia ja 46 prosenttia miehiä. Kaikista vantaalaista prosenttia asui yksin. Vähiten yksin asuvia oli 49-vuotiaissa ja eniten vanhemmissa ikäluokissa. Naisilla yksin asuvien osuus alkoi kasvaa vuodesta eteenpäin, kun miehillä yksin asuvien osuus pysytteli prosentin tuntumassa aina vuoteen saakka. Kuvio 9. Yksin asuvien osuus koko ikäryhmästä sukupuolen mukaan Vantaalla vuonna Aviapoliksen suuralueella yksin asuvat olivat selvästi nuorempia kuin muilla suuralueilla. Etenkin 39- vuotiaiden osuus oli Aviapoliksessa muita suuralueita suurempi ja yli -vuotiaiden osuus pienempi. ssä 39-vuotiaiden yksin asuvien osuus oli puolestaan muita suuralueita pienempi ja yli 70- vuotiaiden suurempi.

36 5.2 Perheet ja lapset Väestön määrän lisääntyessä myös perheiden määrä on lisääntynyt. Perheiksi lasketaan lapsettomat tai lasten kanssa asuvat avo- ja avioparit, rekisteröidyt parit sekä yhden vanhemman perheet. Vuonna 19 vantaalaisia perheitä oli runsaat ja vuonna 02 perheiden lukumäärä ylitti 000 rajan. Vuoden alussa perheitä tilastoitiin olevan Vuonna perheisiin kuului 77 prosenttia koko Vantaan väestöstä, kun vuonna 19 vastaava lukema oli prosenttia. Perheväestöön kuuluvien osuus on laskenut sitä mukaa, kun yksin asuvien osuus on kasvanut. Lasten osuus perheväestöstä vuonna oli kolmannes (54 2 henkeä). Lapsista alle kouluikäisiä oli kolmasosa, 7 -vuotiaita lähes puolet ja loput olivat täysi-ikäisiä. Perheistä, joilla oli 0-- vuotiaita kotona asuvia lapsia, 46 prosentilla oli yksi lapsi, prosentilla kaksi lasta ja 11 prosentilla kolme lasta. Neljä lasta tai enemmän oli vain muutamalla prosentilla perheistä. Kuva 6. Lapsiperheiden (perheiden, joissa on 0 -vuotiaita lapsia) osuus (%) kaikista perheistä kaupunginosittain vuonna Vuonna perheet, joilla oli lapsia (55 %) olivat enemmistönä lapsettomiin perheisiin (45 %) nähden. Perhetyypeittäin tarkasteltuna vajaat kaksi kolmasosaa vantaalaisista perheistä oli aviopareja, lähes neljännes avopareja ja loput olivat yksinhuoltajaperheitä. Yksinhuoltajista valtaosa oli naisia ( %). Avoliitossa elävistä pariskunnista selvästi suurempi osa oli sellaisia, joilla ei ollut lapsia, kun taas avioliitossa lasten kanssa asuvia pariskuntia ja lapsettomia pariskuntia oli lähes yhtä paljon. Perherakenne muuttuu hitaasti, mutta 19-luvun alusta lähtien pariskuntien lapsettomuus ja avoliitot ovat yleistyneet. Muutoksen hitaus näkyy myös perheiden keskikoossa: vuonna 19 perheisiin kuului keskimäärin 2,95 henkilöä ja vuoden alussa vain hieman vähemmän, 2, henkilöä.