Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010

Transkriptio

1 Tilastokatsaus 2:2010 B2: Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yli yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 2007 aikana Vantaalle muutti henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 68 prosenttia. Heistä yli 92 prosenttia oli työllisiä ja vajaa 8 prosenttia työttömiä. Edellisinä vuosina työttömien osuus tulomuuttajista oli hieman isompi. Lukumääräisesti työttömiä tulomuuttajia oli vuonna 2007 noin neljäkymmentä vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalta pois muuttaneilla työvoimaan kuuluvilla kehitys on ollut samanlainen kuin Vantaalle muuttaneilla, työllisten osuus on ollut vain hivenen pienempi. Kuvio 1. Työlliset muuttajat Kuvio 2. Työttömät muuttajat Työllisten tulomuuttajien määrä kasvoi vuoteen 2001 saakka, jonka jälkeen heidän määränsä tasaantui noin muuttajan tasolle vuosittain. Vuodesta 2005 se jälleen alkoi kasvaa ja oli vuonna 2007 jo yli henkilöä. Samoin kävi työllisten lähtömuuttajien määrälle, joka on ollut tarkastelujakson viime vuosina noin henkilöä luvun laman aikana työttömien määrä ja osuus tulomuuttajista oli suurempi kuin ennen ja jälkeen lamavuosien. Vuonna 1998 tulomuuttajista työttömiä oli vielä lähes 900. Työttömien määrä Vantaalle muuttaneista väheni edelleen, vaikka Vantaalle muuttaneiden kokonaismäärä kasvoi tasaisesti vuodesta toiseen. Vähimmillään työttömiä oli tulomuuttajissa vuonna 2000, jolloin heitä oli 715. Sen jälkeen Vantaalle on vuosittain muuttanut keskimäärin runsas 900 työtöntä. Vuodesta 2004 poismuuttaneiden työttömien määrä alkoi taas selvästi vähetä. Vuonna 2007 heitä oli 767. Vantaalta on vuosia 2000 ja 2004 lukuun ottamatta muuttanut työttömiä vähemmän pois kuin heitä on tullut kaupunkiin. Työllisten tulomuuttajien ikärakenne ei ole juurikaan muuttunut vuodesta 1998 vuoteen Tulomuuttajista runsas kaksi viidennestä on vuotiaita ja runsas neljännes vuotiaita. Työllistenkään lähtömuuttajien ikärakenteessa ei ole tapahtunut oleellista muutosta viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana.

2 2 Tilastokatsaus 2:2010 Kun tarkastelujakson alussa nettomuutosta kertyi 43 prosenttia alle 25-vuotiaista ja loput 57 prosenttia vuotiaista, olivat prosentit vuonna 2007 alle 25-vuotiailla 31 prosenttia ja vuotiailla 65 prosenttia. Muuttotappiota on viime vuosina tullut vain 55 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista työllisistä. Taulukko 1. Työllisten muuttajien ikärakenne 1998, 2003 ja 2007 Ikä tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto kaikki Vuonna 1998 työttömistä tulomuuttajista oli joka neljäs alle 25-vuotias ja kaksi viidestä vuotta täyttäneitä. Vuonna 2007 alle 25-vuotiaiden osuus oli edelleen neljännes mutta vuotiaiden osuus enää kolmannes. Lähtömuuttajissa alle 25-vuotiaita oli myös joka neljäs vuonna 1998 ja joka viides vuonna vuotiaiden osuus väheni vuodesta 1998 vajaaseen kolmannekseen vuonna Työttömistä nettomuuttajista alle 25-vuotiaiden osuus aleni kolmesta neljäsosasta (1998) vajaaseen puoleen (2007). Vuonna 1996 Vantaa kärsi muuttotappiota 35 vuotta täyttäneistä ja sitä vanhemmista työttömistä 40 henkilön verran, vuonna 2003 tappiota tuli 30 ja vuonna 2007 enää 23 henkilöä. Työttömien muuttajien ikärakenne on vanhentunut. Taulukko 2. Työttömien muuttajien ikärakenne 1998, 2003 ja 2007 Ikä tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto kaikki Työikäisten muuttovoitosta 69 prosenttia työllisiä Työllisen työvoiman nettomuutto Vantaalle kasvoi nopeasti aina vuoteen 1999 saakka, jonka jälkeen se tasoittui useaksi vuodeksi henkilön vuositasolle. Vuonna 2007 Vantaan saama työllisten muuttovoitto oli henkilöä. Työtöntä työvoimaa on useimpina vuosina tullut Vantaalle hieman enemmän kuin sitä on muuttanut kaupungista pois. Vuonna 2007 heidän nettomuuttonsa oli 150 henkilöä voitollinen. Eläkeläisten Vantaalta poismuuton nettovaikutus on vakiintunut parin sadan henkilön tappion vuositasolle. Myös alle 15-vuotiaiden muuttotase on ollut vuodesta 1998 lähtien negatiivinen.

3 Tilastokatsaus 2: Kuvio 3. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina Maassamuuton muuttovoitosta neljä viidesosaa korkeasti koulutettuja Vantaa sai 1990-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan muuttovoitosta keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi tasaisesti luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle. Taulukko 3. Nettomuutto Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan vv Pääasiallinen toiminta / koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä * ei perusasteen jälkeistä tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Työllinen työvoima * ei perusasteen jälkeistä tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Työtön työvoima * ei perusasteen jälkeistä tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Vuoden 2007 nettomuutto oli henkilöä voitollinen. Muuttovoitosta kolme viidesosaa tuli maassamuutosta ja tästä joukosta runsas puolet oli naisia ja enemmistö vuotiaita. Maassamuutosta saadusta muuttovoitosta neljä viidesosaa muodostui korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Vain perusasteen koulutuksen saaneita muutti Vantaalta muualle maahan enemmän kuin heitä muutti muualta Vantaalle. Siirtolaisista tulleesta muuttovoitosta oli neljä viidesosaa henkilöitä, joilla ei ollut perusasteen jälkeistä tutkintoa. Maassamuuton muuttotappio koostui toisaalta alle 15-vuotiaista ja toisaalta 55-vuotiaista ja sitä vanhemmista lähestulkoon henkilön koulutuksesta riippumatta. Poikkeuksen muodostivat keskiasteen koulutuksen saaneet, joita muutti jo 35 vuotta täytettyään enemmän Vantaalta pois kuin Vantaalle.

4 4 Tilastokatsaus 2:2010 Työllisessä työvoimassa muuttovoittoa kertyi kaikissa koulutusasteissa. Runsas kolmannes siitä tuli korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Enintään perusasteen koulutuksen saaneiden osuus oli kaksi viidesosaa ja keskiasteen suorittaneiden osuus vajaa neljäsosa. Maassamuutossa lähes puolet työllisen työvoiman muuttovoitosta saatiin korkea-asteen koulutuksen hankkineista, vajaa kolmannes keskiasteen ja neljännes vain perusasteen koulutuksen saaneista. Siirtolaisuudessa sen sijaan kuta kuinkin kaikki työllisten muuttovoitosta tuli enintään perusasteen koulutuksen saaneista. Muissa koulutusluokissa poismuuttaneita oli vain jokunen tulomuuttajia vähemmän. Työttömän työvoiman muuttovoittoa Vantaalle tuli jonkin verran kaikissa koulutusluokissa, kolme viidesosaa kuitenkin vähiten koulutusta saaneista. Työttömän työvoiman maassamuutossa eniten muuttotappiota tuli keskiasteen koulutuksen hankkineista, mutta myös muissa koulutusluokissa kertyi muuttotappiota. Siirtolaisuudessa muuttovoittoa kertyi kaikista koulutusluokista, puolet kuitenkin vähiten koulutusta hankkineista. Taulukko 4. Työllisten nettomuutto Vantaalle sukupuolen, koulutuksen ja muuton suunnan mukaan vuonna 2007 Työlliset, netto 15-24v 25-34v 35-44v 45-54v 55+ v Yhteensä Perusasteen koulutus, kaikki naiset maan sisäinen naiset siirtolaisuus miehet maan sisäinen miehet siirtolaisuus Keskiasteen koulutus, kaikki naiset maan sisäinen naiset siirtolaisuus miehet maan sisäinen miehet siirtolaisuus Korkea-asteen koulutus, kaikki naiset maan sisäinen naiset siirtolaisuus miehet maan sisäinen miehet siirtolaisuus Enintään perusasteen koulutuksen suorittaneista työllisistä Vantaa sai vuonna 2007 suurimman muuttovoiton vuotiaista miehistä. Yli puolet muuttovoitosta tuli siirtolaisuudesta. Naisten muuttovoitosta selvä enemmistö tuli ulkomailta, kun taas miesten muuttovoitto meni tasan kotimaan ja ulkomaiden kesken. Enintään perusasteen koulutuksen saaneen työttömän työvoiman muuttovoitto tuli kaikki ulkomailta. Keskiasteen koulutuksen hankkineista työllisistä muuttovoitto kertyi lähes kaikki alle 35-vuotiaista, eniten vuotiaista, joista enemmistö oli naisia. Kaikki muuttovoitto saatiin kotimaasta. Keskiasteen koulutuksen saaneesta työttömästä työvoimasta saatu muuttovoitto kertyi kaikkia ulkomailta Vantaalle muuttaneista. Korkea-asteen tutkinnon suorittaneista työllisistä Vantaa keräsi muuttovoittoa pääosin vuotiaista muualta Suomesta muuttaneista. Työttömien korkea-asteen koulutuksen hankkineiden pieni muuttovoitto tuli kaikki ulkomailta, kotimaan muuttovoitto oli lievästi tappiollista.

5 Tilastokatsaus 2: Yli neljä viidesosaa muuttovoitosta kertyi yksityisellä sektorilla työskentelevistä Vuoden 2007 työllisistä tulomuuttajista joka kuudes työskenteli kaupan toimialalla ja joka kahdeksas hallinnon ja tukipalveluiden toimialalla 1. Teollisuuden, terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelujen sekä kuljetuksen ja varastoinnin toimialoilla työskenteli jokaisella noin joka kymmenes Vantaalle muuttaneista. Lähes kolmannes siirtolaisina kaupunkiin tulleista sai ansionsa hallinnon ja tukipalveluiden toimialalta. Työllisillä lähtömuuttajilla tilanne oli hyvin samanlainen kuin tulomuuttajilla: vajaa viidennes poismuuttaneista työskenteli kaupan toimialalla ja vajaa viidennes hallinto- ja tukipalveluiden sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialoilla. Kuvio 4. Nettomuuttajien määrä Vantaalla toimialan (TOL 2008) mukaan (työlliset) Työllisistä eniten muuttovoittoa vuoden 2007 aikana Vantaalle kertyi hallinto- ja tukipalvelujen toimialan työntekijöistä: noin neljännes kokonaismuuttovoitosta. Kuljetuksen ja varastoinnin, teollisuuden ja majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialoilta kertyneen muuttovoiton osuus jäi kullakin noin kymmenesosaan kokonaismuuttovoitosta. Maassamuutossa julkisen sektorin osuus työllisten muuttovoitosta oli 19 prosenttia ja siirtolaisilla noin 13 prosenttia. Lähes kaikki muuttovoitto Helsingistä, suurimmat tappiot kehysalueelle Vuonna 2007 Vantaalle muutti 928 työllistä enemmän kuin kaupungista muutti heitä pois. Maakunnista eniten Vantaa sai työllisiä muuttovoiton seurauksena Uudenmaan maakunnasta: vuonna 2007 maakunnan osuus Vantaan saamasta muuttovoitosta oli lähes kolme viidesosaa. Maakunnista muuttotappiota tuli Itä-Uudellemaalle, Kanta-Hämeeseen ja Päijät-Hämeeseen. Vantaa sai kaikista suurista, yli asukkaan kaupungeista vuonna 2007 työllisten muuttovoittoa. Helsingistä sitä kertyi henkilöä, Espoosta 215, Tampereelta 66, Oulusta 62 ja Turusta 44 henkilöä. Vantaa ei saanut Helsingin, Espoon ja Kauniaisten lisäksi työllisten muuttovoittoa vuonna 2006 muista Helsingin seudun kunnista. Suurimmat muuttotappiot kirjattiin Keravalle (-197), Tuusulaan (-167) ja Nurmijärvelle (-158). 1 Tässä käytetään uutta vuoden 2008 toimialaluokitusta: A maa-, metsä- ja kalatalous, B kaivostoiminta ja louhinta, C teollisuus, D sähkö-, kaasu- ja vesihuolto ja jäähdytysliiketoiminta, E vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, jätehuolto ja muu ympäristön puhtaanapito, F rakentaminen, G tukku- ja vähittäiskauppa, H kuljetus ja varastointi, I majoitus- ja ravitsemistoiminta, J informaatio ja viestintä, K rahoitus- ja vakuutustoiminta, L kiinteistöalan toiminta, M ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta, N hallinto- ja tukipalvelutoiminta, O julkinen hallinto ja maanpuolustus, P koulutus, Q terveys- ja sosiaalipalvelut, R taiteet, viihde ja virkistys S muu palvelutoiminta, T kotitalouksien toiminta työnantajina, U kansainvälisten organisaatioiden ja toimielinten toiminta sekä X toimiala tuntematon.

6 6 Tilastokatsaus 2:2010 Taulukko 5. Vantaalle ja Vantaalta muun Helsingin seudun kuntiin ja kunnista muuttaneet työlliset vuosina T u l o m u u t t o L ä h t ö m u u t t o N e t t o m u u t t o Helsinki Espoo Kauniainen PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kehyskunnat yhteensä Vuosina työllisiä on muuttanut Vantaalta vuosittain Helsingin seudun kehyskuntiin huomattavasti enemmän kuin niistä on tultu Vantaalle. Kehyskuntiin muutto on ollut kasvussa. Suurimmat vuosittaiset tappiot ovat olleet Nurmijärvelle, Tuusulaan ja Keravalle. Helsingistä saatu muuttovoitto on korvannut kaikkina vuosina muulle seudulle tulleen tappion. Muuttoliike näyttää keskittyvän: Vantaan saamasta työllisten muuttovoitosta ja -tappiosta entistä suurempi osa tulee entistä harvemmasta määrästä kuntia (ks. taulukko 6). Isoista kaupungeista muuttaa Vantaalle vuosittain enemmän työntekijöitä kuin Vantaalta näihin. Tappiollinen muuttoliike taas keskittyy Helsingin seudun kehyskuntiin, pääpainon ollessa naapurikunnissa. Vantaan saaman muuttovoiton kokonaismäärä on vaihdellut vuosina vajaasta kolmesta sadasta reiluun tuhanteen. Muuttovoiton osuus Vantaan väestönkasvusta oli vuosina keskimäärin vajaa kolmannes, toisin sanoen kaksi kolmannesta kaupungin väestönkasvusta selittyi syntyvyyden enemmyydellä kuolleisiin nähden. Taulukko 6. Vantaan 10 suurinta muuttovoitto- ja muuttotappiokuntaa vuonna 2007 sekä näistä kunnista saatu muuttovoitto/-tappio vuosina , työllisten muutot Kunta Kunta Helsinki Kerava Espoo Tuusula Tampere Nurmijärvi Jyväskylä Järvenpää Oulu Mäntsälä Joensuu Hyvinkää Turku Sipoo Kouvola Lohja Kuopio Karkkila Lappeenranta Vihti Yhteensä Yhteensä

7 Tilastokatsaus 2: Tuusula ja Nurmijärvi vetivät Vantaalta keski- ja hyvätuloisia Muuttoliikkeestä Vantaalle kertyi muuttovoittoa kaikissa tuloluokissa lukuun ottamatta vähintään euroa vuodessa ansainneita, jossa tuloluokassa poismuuttaneita oli yksi enemmän kuin tulijoita. Kaikkien tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot olivat noin 234 euroa suuremmat kuin lähtömuuttajien. Maahan muuttaneilla vuositulot olivat noin euroa suuremmat kuin maasta muuttaneilla. Vuotta aiemmin (v.2006) kaikkien tulomuuttajien keskimääräiset tulot olivat pienemmät kuin lähtömuuttajien. Työllisistä muuttajista muuttovoittoa saatiin kaikista tuloluokista sekä maassamuutossa että siirtolaisuudessa. Kaikkien työllisten tulomuuttajien vuositulot olivat kuitenkin keskimäärin 436 euroa lähtömuuttajien tuloja pienemmät. Yli 45 prosenttia työllisten muuttovoitosta keskittyi euroa vuodessa ansainneisiin. Työllisten muuttovoittoa saatiin kaksi kolmannesta maassamuutosta, kolmannes siirtolaisista. Siirtolaisissa tuhatta euroa vuodessa ansainneiden osuus oli runsas kolmannes nettomuutosta. Vantaa sai suurimman muuttovoiton Helsingistä. Kuviossa 5 on kuvattu Vantaalle Helsingistä ja Vantaalta Helsinkiin vuoden 2007 aikana muuttaneet työlliset heidän valtionveronalaisten tulojensa mukaan. Kuviosta nähdään, että alle euroa vuodessa ansainneita muutti Helsinkiin enemmän kuin heitä muutti Helsingistä Vantaalle. Sitä enemmän ansainneissa oli kaikissa tuloluokissa selvästi enemmän Helsingistä Vantaalle muuttaneita kuin Vantaalta Helsinkiin lähteneitä. Eniten heitä oli euroa ansainneissa. Kuvio 5. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Helsingin välillä vuonna 2007 valtionveronalaisten tulojen mukaan (työlliset) Kuviossa 6 on esitetty Vantaan ja Espoon välinen muuttoliike muuttajien valtionveronalaisten tulojen mukaan. Vantaalle muutti Espoosta eniten euroa vuodessa ansainneita. Kuvio 6. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Espoon välillä vuonna 2007 valtionveronalaisten tulojen mukaan (työlliset)

8 8 Tilastokatsaus 2:2010 Suurimmat muuttotappiot Vantaa kärsi vuonna 2007 Keravan ja Tuusulan kuntiin. Kuvioissa 7 ja 8 on Vantaan ja näiden kuntien välinen muuttoliike kuvattu muuttajien valtionveronalaisten tulojen mukaan. Kuvio on hyvin samankaltainen kummankin kunnan suhteen: muuttotappiota alkaa tulla Tuusulaan jo euroa vuodessa ansainneista, Keravalle euroa ansainneista. Kuvio 7. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Keravan välillä vuonna 2007 valtionveronalaisten tulojen mukaan (työlliset) Kuvio 8. Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Tuusulan välillä vuonna 2007 valtionveronalaisten tulojen mukaan (työlliset) Maassamuuton kokonaistulokertymä reilusti voitollinen, siirtolaisten osuus tulokertymästä 28 prosenttia. Tulomuuttajien kokonaistulokertymä vuonna 2007 lähes 26,5 miljoonaa euroa suurempi kuin lähtömuuttajien Vantaa sai vuonna 2007 valtionveronalaista tuloa ansainneita suurimmasta osasta Suomen kuntia, mutta Vantaalta muutti valtionveroa maksavia asukkaita lähes yhtä useaan kuntaan. Pohjoisimmat kaksi tulomuuttajaa olivat Inarista, kun taas lähtömuuttajista yksi vantaalainen valitsi uudeksi kotikunnakseen Inarin. Vuonna 2001 muuttoliikkeen seurauksena tulokertymät (tulijoiden tulot miinus lähtijöiden tulot) olivat kaikissa tulotyypeissä negatiiviset mutta seuraavina vuosina ( ) positiiviset. Vuonna 2004 kokonaistulokertymä oli jälleen lievästi negatiivinen. Vuonna 2005 tulokertymät kääntyivät jälleen Vantaan kannalta positiivisiksi ja näin oli edelleen sekä vuonna 2006 että vuonna 2007.

9 Tilastokatsaus 2: Taulukko 7. Muuttoliikkeen seurauksena muodostuneet nettotulokertymät (1 000 ) ikäryhmän mukaan tulotyypeittäin Vantaalla vuosina (työlliset muuttajat ja muut muuttajat) Vuosi Ikäryhmä Työlliset muuttajat Muut muuttajat 2 Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki työlliset muuttajat Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki muut muuttajat 2002 Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Muihin muuttajiin kuuluvat työttömät, lapset, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat.

10 10 Tilastokatsaus 2:2010 Taulukko 8. Muuttoliikkeen seurauksena tapahtuneet nettotulokertymät (miljoonaa euroa) tulotyypeittäin Vantaalla vuonna 2007, maassamuutto ja siirtolaisuus erikseen Kaikki muuttajat Palkkatuloa saaneet Yrittäjätuloa saaneet Kunnallisveronalaista tuloa saaneet Kaikki työlliset muuttajat Kaikki muut muuttajat Yhteensä 26,5 32,3-0,1 26,0 34,3-7,8 Maassamuutto 18,9 25,6-0,4 18,7 28,1-9,1 Siirtolaisuus 7,5 6,7 0,3 7,3 6,2 1,3 Muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä oli vuonna 2007 lähes 26,5 miljoonaa euroa (kaikki muuttajat). Vuotta aiemmin se oli 15 miljoonaa euroa pienempi. Yrittäjätuloa saaneiden kohdalla tulokertymä jäi euroa tappiolliseksi vuonna 2002, vuonna 2003 oltiin vielä enemmän, euroa, tappiolla, vuotta myöhemmin peräti 3,4 miljoonaa euroa tappiolla, mutta vuonna 2005 jo euroa voitolla ja vuonna 2006 edelleen noin euroa voitolla. Vuonna 2007 jäätiin jälleen euroa tappiolle. Nettotulokertymästä tuli maassamuuton tuloksena voittoa 18,9 miljoonaa euroa ja siirtolaisuuden tuloksena 7,5 miljoonaa euroa. Vuotta aiemmin luvut olivat 7,2 ja 4,4 miljoonaa euroa. Kunnallisveronalaisen tulon nettokertymästä kertyi vuonna 2007 maassamuuton seurauksena 18,7 ja siirtolaisuuden tuloksena 7,3 miljoonaa euroa. Tuloero tulo- ja lähtömuuttajien välillä kaventui jälleen Vuonna 1999 Vantaalta poismuuttaneiden työllisten valtionveronalaiset keskitulot olivat keskimäärin lähes kolme tuhatta euroa suuremmat kuin Vantaalle muuttaneiden. Sen jälkeen ero on alkanut kaventua ja se oli alimmillaan, 560 euroa, vuonna Vuonna 2004 tuloero oli taas suurempi, yli 900 euroa, mutta kaventui jälleen vuonna 2005 ollen enää 400 euroa. Vuonna 2006 tuloero oli jälleen kasvanut yli euroon. Vuonna 2007 ero jälleen kaventui: lähtömuuttajien vuositulot olivat keskimäärin 440 euroa suuremmat kuin tulomuuttajien. Kun mukaan lasketaan kaikki muuttajat (muutkin kuin työlliset) Vantaalle muuttaneilla oli vuodesta 2003 vuoteen 2005 suuremmat tulot kuin pois muuttaneilla. Vuonna 2006 lähtömuuttajilla oli keskimäärin 125 euroa suuremmat vuositulot kuin tulomuuttajilla, mutta vuonna 2007 tulomuuttajilla oli keskimäärin 235 euroa suuremmat vuositulot kuin lähtijöillä. Kuvio 9. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/ henkilö) vuosina

11 Tilastokatsaus 2: Kuvio 10. Nettomuutto muuttajan tuloluokan ( /v) mukaan vuosina (kaikki muuttajat) Vuoden 2007 aikana työllisten nettomuuttajien (tulomuuttajat miinus lähtömuuttajat) määrä lisääntyi alimmassa, alle /v ja /v ansainneiden tuloluokissa. Vantaa sai suurimman muuttovoittonsa vuotiaista euroa vuodessa ansainneista. Suurimmat menetykset olivat vähintään euron vuosituloihin päässeistä vuotiaista. Vantaalle muuttaneiden keskitulot hieman suuremmat kuin kaupungista pois muuttaneiden keskitulot Kun tarkastellaan kaikkien Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden keskituloja, nähdään, että Vantaalle tulleiden keskitulot ylittivät vuosina ja jälleen vuonna 2007 kaupungista lähtijöiden keskitulot. Muina vuosina tilanne oli päinvastainen. Vuoteen 2002 verrattuna kaikkien Vantaalle muuttaneiden keskitulot olivat vuonna 2007 runsas 17 prosenttia korkeammat, kun taas kaupungista lähtijöiden keskitulot olivat kasvaneet samassa ajassa vain 14 prosenttia. Taulukko 9. Vantaalle muuttaneiden ja Vantaalta muuttaneiden (nettomuuton) keskitulojen erotus tulotyypin mukaan vuosina Kaikki muuttajat * valtionveronalaista tuloa saaneet * palkkatuloa saaneet * yrittäjätuloa saaneet * kunnallisveronalaista tuloa saaneet Työlliset muuttajat * valtionveronalaista tuloa saaneet * palkkatuloa saaneet * yrittäjätuloa saaneet * kunnallisveronalaista tuloa saaneet Muut muuttajat * valtionveronalaista tuloa saaneet * palkkatuloa saaneet * yrittäjätuloa saaneet * kunnallisveronalaista tuloa saaneet

12 12 Tilastokatsaus 2:2010 Työllisillä muuttajilla Vantaalle muuttaneiden keskitulot olivat kasvaneet 15 prosentilla vuodesta 2002 vuoteen 2007, kun Vantaalta pois muuttaneiden työllisten keskitulot olivat kohonneet samassa ajassa 12 prosentilla. Muilla kuin työllisillä muuttajilla pois lähteneiden keskitulot olivat lisääntyneet vuodesta 2002 noin 15 prosentilla ja Vantaalle tulleilla kasvu oli 13 prosenttia. Lähde: Tilastokeskus, muuttajien taloudellinen tausta vuosina Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN Sähköposti: