Tilastokatsaus 3:2014
|
|
- Maarit Siitonen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Tilastokatsaus 3:2014 Tilastokatsaus 3:2014 Vantaa Tietopalvelu B4:2014 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 2011 aikana Vantaalle muutti henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 61 prosenttia. Heistä 92 prosenttia oli työllisiä ja 8 prosenttia työttömiä. Työttömien osuus tulomuuttajista oli nyt pienempi kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti työttömiä tulomuuttajia oli vuonna 2011 noin 250 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Vantaalta pois muuttaneita työllisiä oli vuonna 2011 lähes 900 vähemmän kuin Vantaalle muuttaneita. Työllisten osuus poismuuttaneista oli 58 prosenttia eli hivenen pienempi osuus kuin Vantaalle muuttaneista (59 %). Vuonna 2011 työttömiä muutti pois Vantaalta 90 vähemmän kuin heitä muutti muualta Vantaalle. Kuvio 1. Työllisten tulo- ja lähtömuutto Kuvio 2. Työttömien tulo- ja lähtömuutto Viimeksi kuluneen 10 vuoden aikana Vantaalle muuttaneissa on työllisten osuus ollut keskimäärin henkilöä vuosittain. Vuonna 2007 määrä ylitti henkilöä, mutta väheni sen jälkeen lähelle 2000-luvun keskiarvoa. Työllisten poismuuttaneiden määrä on 2000-luvulla hitaasti kasvanut henkilöön. Työttömien tulomuuttajien määrä kasvoi nopeasti 2000-luvun alkuvuosina, mutta alkoi vähetä melko jyrkästi vuodesta Vähimmillään työttömiä oli tulomuuttajissa vuonna 2008, jolloin heitä oli 750. Vuonna 2009 työttömien Vantaalle muuttaneiden määrä kasvoi huomattavasti, heitä oli tuolloin yli Seuraavina vuosina määrä jälleen aleni, alle tuhanteen muuttajaan vuonna Poismuuttaneita työttömiä oli vuosina keskimäärin 900 vuosittain. Sen jälkeen työttömien poismuutto väheni vuosina 2006 ja Vuosina 2008 ja 2009 määrä taas kasvoi, mutta kääntyi laskuun vuonna Vuonna 2011 poismuuttaneita työttömiä oli 890. Työttömien Vantaalle tulomuuttajien osuutta kasvattaa lisääntynyt maahanmuutto. Vuonna 2011 maahan muuttaneista 30 prosenttia oli työttömiä, kun maassamuutossa (muualta Suomesta muuttaneista) heidän osuutensa oli 8 prosenttia. Maassamuutossa Vantaan nettomuutto työttömistä oli 82 henkilöä tappiollinen, kun maahanmuutossa työttömistä kertyi muuttovoittoa 176 henkilöä.
2 2 Työllisten tulomuuttajien ikärakenne on hieman vanhentunut. Vuonna 2011 tulomuuttajista kuitenkin 72 prosenttia oli alle 35-vuotiaita. Työllisten lähtömuuttajien ikärakenteessa 45-vuotiaiden ja sitä vanhempien osuus on jatkuvasti kasvanut, kun taas alle 35-vuotiaiden osuus on pysynyt suurin piirtein samana. Vuonna 2011 muuttotappiota syntyi kahdesta vanhimmasta, ja vuotiaiden, ikäryhmästä. Muissa ikäryhmissä Vantaalle muuttajia oli enemmän kuin kaupungista pois muuttaneita. Taulukko 1. Työllisten vuotiaiden muuttajien ikärakenne 2002, ja 2011 Ikä tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto tulo lähtö netto kaikki Vuonna 2002 työttömistä lähtömuuttajista oli 59 prosenttia alle 35-vuotiaita ja 23 prosenttia vähintään 45- vuotiaita. Vuonna 2011 alle 35-vuotiaiden osuus oli 55 prosenttia ja vähintään 45-vuotiaiden osuus 26 prosenttia. Työttömissä tulomuuttajissa alle 35-vuotiaita oli 63 prosenttia vuonna 2002 ja 62 prosenttia vuonna Vähintään 45-vuotiaiden osuus työttömistä tulijoista oli 16 prosenttia vuonna 2002 ja 20 prosenttia vuonna Taulukko 2. Työttömien muuttajien ikärakenne 2000, 2004, 2008 ja 2010 Ikä tulo lähtö netto tulo tulo lähtö tulo lähtö netto tulo lähtö netto kaikki Kuvio 3. Nettomuutto Vantaalle pääasiallisen toiminnan mukaan vuosina
3 3 Opiskelijoista Vantaa on viime vuosina saanut muuttovoittoa kasvavassa määrin. Eläkeläisistä on kertynyt hitaasti kasvavaa muuttotappiota vuotta 2011 lukuun ottamatta, keskimäärin 200 henkilöä vuosittain. Alle 15- vuotiaista on niin ikään kertynyt muuttotappiota vuosia 2010 ja 2011 lukuun ottamatta koko 2000-luvun, keskimäärin 140 henkilöä vuosittain. Ulkomailta Vantaalle muutti kaikkiaan henkilöä vuoden 2011 aikana. Heistä oli työvoimaan kuuluvia 44 prosenttia, joista työllisten osuus oli 70 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista oli 19 prosenttia alle 25-vuotiaita, 46 prosenttia vuotiaita ja 22 prosenttia vuotiaita. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalle ulkomailta muuttaneista oli 20 prosenttia, opiskelijoita oli 12 prosenttia, eläkeläisiä runsas prosentti ja muita työvoimaan kuulumattomia 15 prosenttia. Vuonna 2011 Vantaalta muutti ulkomaille 538 henkilöä, joista työvoimaan kuuluvia oli 34 prosenttia. Työvoimaan kuuluvista 85 prosenttia oli työllisiä. Alle 15-vuotiaiden osuus kaikista Vantaalta ulkomaille muuttaneista oli 18 prosenttia, opiskelijoiden osuus oli 5 prosenttia, eläkeläisten 2 prosenttia ja muiden työvoimaan kuulumattomien osuus oli 44 prosenttia. Lähes joka toisella (49 %) ulkomaille muuttaneesta oli vain perusasteen koulutus ja joka neljännellä (26 %) korkea-asteen koulutus. Vantaalta ulkomaille muuttaneet naiset olivat miehiä selvästi koulutetumpia. Lähes kaikki maassamuuton muuttovoitto kertyi korkeasti koulutetuista Vantaa sai 1990-luvun lopun noususuhdanteessa pääosan muuttovoitostaan keskiasteen tutkinnon suorittaneista. Myös korkea-asteen suorittaneiden muuttovoitto lisääntyi jo tuolloin tasaisesti. Vielä 1990-luvun alussa, syvimmän laman aikana, Vantaan muuttovoitto koostui yksinomaan enintään perusasteen suorittaneista paremmin koulutetun väestön muuttaessa muualle luvulla maassamuuton muuttotase on ollut useimmiten voitollista pääosin korkea-asteen koulutuksen hankkineiden muuttajien ansiosta. Taulukko 3. Nettomaassamuutto 1) Vantaalle koulutusasteen ja pääasiallisen toiminnan mukaan v Pääasiallinen toiminta / koulutusaste lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm lkm Nettomuutto yhteensä * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Työllinen työvoima * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Työtön työvoima * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto Muu kuin työvoima * ei perusasteen jälk. tutkintoa * keskiasteen tutkinto * korkea-asteen tutkinto ) Ennen vuotta 2003 maassamuuttoa ja siirtolaisuutta ei Tilastokeskuksen tilastoissa ole eritelty eli vuosi 2002 sisältää sekä maassamuuton että siirtolaisuuden eikä siten ole suoraan vertailukelpoinen vuosien lukuihin.
4 4 Vuoden 2011 nettomuutto oli kokonaisuudessaan, kun maahanmuuttokin otetaan huomioon, henkilöä voitollinen. Muuttovoitosta 78 prosenttia kertyi maan rajojen ulkopuolelta. Maassamuutto oli 281 henkilöä voitollista. Tästä korkeakoulututkinnon suorittaneiden osuus oli 95 prosenttia. Koska maahan muuttaneiden koulutustiedoista ei ole kattavasti tietoa, ei vastaavaa koulutustasotarkastelua voida heidän osaltaan tehdä. Maassamuuton muuttovoitto vuonna 2011 koostui kaikki vuotiaista. Heistä 58 prosentilla oli korkeaasteen ja 26 prosentilla keskiasteen koulutus. Vain perusasteen koulutus oli heistä 16 prosentilla. Suurimmat muuttotappiot tulivat vuotiaista työllisistä ja vuotiaista työttömistä. Taulukko 4. Työllisten ja työttömien maassamuuton netto Vantaalla sukupuolen, iän ja koulutuksen mukaan vuonna 2011 Koulutus / sukupuoli Työlliset, ikä Työttömät, ikä Yht Yht. Perusaste naiset miehet Keskiaste naiset miehet Korkea-aste naiset miehet Kaikki naiset miehet Työllisessä työvoimassa muuttovoittoa kertyi kaikissa koulutusasteissa. Yli puolet siitä tuli korkea-asteen tutkinnon suorittaneista. Vuosien (ks. edellisen sivun taulukon 3 alaviite) työllisten nettomuutosta lähes puolet on tullut korkea-asteen koulutuksen hankkineista ja vain vajaa neljännes korkeintaan perusasteen koulutuksen saaneista. Vuonna 2011 enintään perusasteen koulutuksen saaneiden osuus Vantaan saamasta työllisten maassamuuttovoitosta oli hieman suurempi, 27 prosenttia, ja korkea-asteen suorittaneiden osuus niin ikään suurempi, 52 prosenttia. Työttömän työvoiman maassamuuton nettovaikutus on ollut Vantaalle tappiollinen vuodesta 2003 lähtien: poismuuttajia on ollut tulomuuttajia enemmän muuttajan koulutuksesta riippumatta. Näin oli myös vuonna Kaksi kolmasosaa työttömien muuttotappiosta vuosina on kertynyt keskiasteen koulutuksen saaneista. Vuonna 2011 eniten muuttotappiota muodostui vanhimmassa ikäluokassa, vuotiaissa kertyi muuttovoittoa. Neljä viidesosaa muuttovoitosta kertyi yksityisellä sektorilla työskentelevistä Vuoden 2011 työllisistä tulomuuttajista runsas viidennes työskenteli julkisella sektorilla ja neljä viidennestä yksityisellä sektorilla. Tulijoista lähes joka viides työskenteli liike-elämän palvelusten toimialalla 1, joka kuudes kaupan sekä joka kymmenes sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla. Lähes kaksi viidestä ulkomailta Vantaalle muuttaneista sai ansionsa liike-elämän palveluiden toimialalta ja vajaa viidennes rakentamisen toimialalta. 1 Tilastokeskus, toimialaluokitus 2008: 1) A,B Maa-, metsä- ja kalatalous, 2) C,D,E Teollisuus, sähkö-, lämpö-, vesi- ja jätehuolto, 3) F Rakentaminen, 4) G Tukku- ja vähittäiskauppa, moottoriajoneuvojen korjaus, 5) H Kuljetus ja varastointi, 6) I Majoitus- ja ravitsemistoiminta, 7) J Informaatio ja viestintä, 8) K, L Rahoitus- ja vakuutustoiminta, kiinteistöala, 9) M,N Liike-elämän palvelut, 10) O Julkinen hallinto, maanpuolustus, pakollinen sosiaalivakuutus, 11) P koulutus, 12) Q Terveys- ja sosiaalipalvelut, 13) R, S, T, U Muu palvelutoiminta, 14) X Toimiala tuntematon.
5 5 Työllisillä lähtömuuttajilla tilanne oli hyvin samanlainen kuin tulomuuttajilla: lähes joka viides poismuuttaneista työskenteli kaupan toimialalla, saman verran liike-elämän palveluiden sekä joka yhdeksäs sosiaali- ja terveyspalvelujen toimialalla. Jako yksityis- ja julkisella sektorilla työskentelevien välillä oli sama kuin tulomuuttajilla. Työllisistä eniten muuttovoittoa Vantaa sai vuoden 2011 aikana hallinto- ja tukipalvelujen toimialalla työskentelevistä: heitä oli joka kolmas nettomuuttajista. Rakentamisen toimialalla työskenteli lähes joka kuudes nettomuuttajista. Sähkö-, kaasu- ja vesihuollon sekä kiinteistöalan toimialoilla työskenteleviä muutti Vantaalta enemmän pois kuin mitä heitä muutti Vantaalle. Julkisen sektorin osuus oli koulutuksen sekä terveys- ja sosiaalipalvelujen toimialoilla toimivista nettomuuttajista merkittävä, muilla toimialoilla julkisen sektorin osuus oli pieni. Kuvio 4. Työllisten nettomuuttajien määrä Vantaalla toimialan (TOL 2008) ja työnantajasektorin mukaan vuonna 2011 X Toimiala tuntematon U Kansainvälisten organisaatioiden ja T Kotitalouksien toiminta työnantajina S Muu palvelutoiminta R Taiteet, viihde ja virkistys Q Terveys- ja sosiaalipalvelut P Koulutus O Julkinen hallinto ja maanpuolustus N Hallinto- ja tukipalvelutoiminta M Ammatillinen, tieteellinen ja tekninen toiminta L Kiinteistöalan toiminta K Rahoitus- ja vakuutustoiminta J Informaatio ja viestintä I Majoitus- ja ravitsemistoiminta H Kuljetus ja varastointi G Tukku- ja vähittäiskauppa F Rakentaminen E Vesihuolto, viemäri- ja jätevesihuolto, D Sähkö-, kaasu- ja lämpöhuolto, C Teollisuus B Kaivostoiminta ja louhinta A Maatalous, metsätalous ja kalatalous julkinen yksityinen Muuttovoitto pääosin Helsingistä, suurimmat tappiot kehyskuntiin Vuonna 2011 Vantaalle muutti työllistä enemmän kuin kaupungista muutti heitä pois. Maakunnista eniten Vantaa sai työllisiä muuttovoiton seurauksena Uudenmaan maakunnasta: vuonna 2011 maakunnan osuus Vantaan saamasta työllisten kotimaan muuttovoitosta oli 30 prosenttia, mikä on parisen prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna Seuraavaksi eniten muuttovoittoa kertyi Pohjois-Pohjanmaalta, Pirkanmaalta ja Kymenlaaksosta. Maakunnista muuttotappiota kärsittiin Kanta-Hämeeseen, Päijät-Hämeeseen, Kainuuseen ja Ahvenanmaalle. Vantaa sai Turkua ja Lahtea lukuun ottamatta kaikista suurista, yli asukkaan kaupungeista työllisten muuttovoittoa vuonna Helsingistä sitä kertyi 908 henkilöä, Tampereelta 70, Espoosta 54, Oulusta 48, Jyväskylästä 26 ja Kuopiosta 11 henkilöä. Vantaa ei saanut Helsingin, Espoon ja Kauniaisten lisäksi työllisten muuttovoittoa vuonna 2011 muista Helsingin seudun kunnista. Suurimmat muuttotappiot kirjattiin Tuusulaan (-170), Nurmijärvelle (-137), Sipooseen (-71) ja Mäntsälään (-69).
6 6 Vuosina työllisiä on muuttanut Vantaalta vuosittain Helsingin seudun kehyskuntiin huomattavasti enemmän kuin niistä on muutettu Vantaalle. Kehyskuntiin muutto oli kasvussa vuoteen 2007 saakka, mutta vähentynyt sen jälkeen. Suurimmat vuosittaiset tappiot ovat olleet Tuusulaan ja Nurmijärvelle. Helsingistä saatu muuttovoitto on korvannut kaikkina vuosina muulle seudulle tulleen tappion. Vuonna 2011 muuttotappio kehyskuntiin oli pienin useaan vuoteen. Taulukko 5. Vantaalle ja Vantaalta Helsingin seudun muihin kuntiin ja niistä muuttaneet työlliset vuosina T u l o m u u t t o L ä h t ö m u u t t o N e t t o m u u t t o Helsinki Espoo Kauniainen PKS yhteensä Hyvinkää Järvenpää Kerava Kirkkonummi Mäntsälä Nurmijärvi Pornainen Sipoo Tuusula Vihti Kehyskunnat yhteensä Taulukko 6. Kunnat, joista Vantaan sai vuonna 2011 eniten muuttovoittoa tai keräsi suurimman muuttotappion sekä näistä kunnista saatu työllisten muuttovoitto/-tappio vuosina Kunta Kunta Helsinki Tuusula Tampere Nurmijärvi Espoo Sipoo Oulu Mäntsälä Kotka Järvenpää Jyväskylä Lahti Lappeenranta Vihti Kouvola Kirkkonummi Rovaniemi Orimattila Ylöjärvi Kerava Yhteensä Yhteensä Vantaan saamasta työllisten muuttovoitosta ja -tappiosta iso osa on painottunut muutamiin kuntiin (ks. taulukko 6). Isoista kaupungeista muuttaa Vantaalle vuosittain enemmän työntekijöitä kuin Vantaalta näihin. Tappiollinen muuttoliike taas keskittyy Helsingin seudun kehyskuntiin, pääpainon ollessa naapurikunnissa.
7 7 Vantaalle suurin muuttovoitto keskituloisista Vantaalle kertyi muuttovoittoa kaikista kunnallisveronalaista tuloa maksaneiden tuloluokista lukuun ottamatta vähintään euroa vuodessa ansainneita. Tulottomia muutti Vantaalle 750 enemmän kuin oli Vantaalta poismuuttaneita. Kaikkien Vantaalle muuttaneiden keskimääräiset kunnallisveronalaiset vuositulot olivat euroa pienemmät kuin Vantaalta pois muuttaneiden. Vuotta aiemmin (v. 2010) kaikkien tulomuuttajien keskimääräiset vuositulot olivat 315 euroa pienemmät kuin lähtömuuttajien. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskitulojen ero Vantaalla edullisempi kuin Espoossa ja Helsingissä Työllisistä muuttajista Vantaa sai muuttovoittoa kaikista enintään euroa ansainneiden tuloluokista vuonna Runsas viidennes työllisten muuttovoitosta kertyi euroa vuodessa ansainneista (ks. kuvio 13, sivu 10). Työllisten tulomuuttajien vuositulot olivat muuttovuonna keskimäärin euroa, kun taas lähtömuuttajilla ne olivat euroa. Eroa oli euroa lähtömuuttajien hyväksi. Muuttovuoden jälkeisestä tulokehityksestä tämä tilasto ei kerro. Kuvio 5. Työllisten tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojen erotus vuosina pääkaupunkiseudun kunnissa sekä Nurmijärvellä ja Tuusulassa Vuonna 2010 ensimmäistä kertaa 2000-luvulla Vantaalle tulomuuttaneiden työllisten keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot olivat suuremmat kuin kaupungista poismuuttaneilla. Espoossa näin on käynyt kaksi kertaa, vuosina 2000 ja 2007, Helsingissä ei kertaakaan. Vantaan naapurikunnista Nurmijärvellä ja Tuusulassa tilanne on ollut täysin päinvastainen: työllisten tulomuuttajien keskitulot ovat lähes poikkeuksetta olleet muuttovuonna selvästi suuremmat kuin lähtömuuttajien. Vuosien tulo- ja lähtömuuttajien keskimääräinen tuloero on ollut Vantaalla muuttovuonna euroa, Espoossa euroa, Helsingissä euroa, mutta Nurmijärvellä euroa ja Tuusulassa euroa. Kuvioissa 6 ja 7 on kuvattu työllisten tulomuuttajien keskimääräisiä vuosituloja muuttovuonna pääkaupunkiseudun kunnissa. Espooseen muuttaneilla on lähtömaasta (kotimaa, ulkomaat) riippumatta ollut isommat tulot kuin naapureihin muuttaneilla. Kotimaan muutoissa Vantaalle muuttaneilla on ollut keskimäärin toiseksi suurimmat vuositulot ja Helsinkiin muuttaneilla pienimmät. Sen sijaan maahanmuuttajissa Vantaalle muuttaneilla on muuttovuonna ollut pienimmät vuositulot, tosin tilanne on aivan viime vuosina tasaantunut.
8 8 Kuviot 6 ja 7 Työllisten maassa ja maahan muuttaneiden keskimääräiset valtionveronalaiset vuositulot (euroa/henkilö) muuttovuonna Vantaalla, Espoossa ja Helsingissä vuosina Jo aiemmin todettiin, että Vantaa sai suurimman muuttovoiton Helsingistä. Kuviossa 8 on kuvattu Vantaalle Helsingistä ja Vantaalta Helsinkiin vuoden 2011 aikana muuttaneet työlliset heidän keskimääräisten valtionveronalaisten vuositulojensa mukaan. Kuviosta nähdään, että alle euroa vuodessa ansainneita muutti Helsinkiin enemmän kuin heitä muutti Helsingistä Vantaalle. Sitä enemmän ansainneissa oli kaikissa tuloluokissa selvästi enemmän Helsingistä Vantaalle muuttaneita kuin Vantaalta Helsinkiin lähteneitä. Eniten heitä oli euroa ansainneiden tuloluokassa, jossa myös (Vantaalle) nettomuuttajien määrä oli suurin. Kuviot 8 ja 9 Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Helsingin ja Vantaan ja Espoon välillä vuonna 2011 muuttajan muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) Vantaalle muutti Espoostakin eniten euroa vuodessa ansainneita. Vantaalta muutti Espooseen alle euron vuosituloihin jääneitä enemmän kuin heitä muutti Espoosta Vantaalle (kuvio 9). Sitä enemmän ( euroa/v) ansainneista Vantaa sai Espoosta muuttovoittoa.
9 9 Kuviot 10 ja 11 Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja Nurmijärven ja Vantaan ja Tuusulan välillä vuonna 2011 muuttajan muuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat) Kehyskunnista suurimmat muuttotappiot Vantaa kärsi Nurmijärvelle ja Tuusulaan vuonna Muuttotappiota tuli kummallekin kaikista tuloluokista, Nurmijärvelle eniten vähintään euroa vuodessa ansainneista ja Tuusulaan eniten euroa vuodessa ansainneista. Vantaan muuttotase kehyskuntien suhteen oli käänteinen Helsingin ja Vantaan muuttotaseeseen verrattuna. Kuviot 12 ja 13 Tulo- ja lähtömuuttajat Vantaan ja kehyskuntien ja Vantaan ja muun Suomen (=muu kuin Helsingin seutu) välillä vuonna 2011 muuttajienmuuttovuoden valtionveronalaisten vuositulojen mukaan (työlliset muuttajat)
10 10 Maassamuuton kokonaistulokertymä 10,9 miljoonaa euroa voitollinen Vantaa sai vuonna 2011 valtionveronalaista tuloa ansainneita suurimmasta osasta Suomen kuntia, mutta Vantaalta muutti valtionveroa maksavia asukkaita lähes yhtä useaan kuntaan. Pohjoisimmat tulomuuttajat tulivat Inarista. Vuonna 2004 muuttoliikkeen seurauksena kokonaistulokertymä (tulijoiden tulot miinus lähtijöiden tulot) oli lievästi negatiivinen. Vuonna 2005 tulokertymät kääntyivät jälleen Vantaan kannalta positiivisiksi ja näin oli edelleen vuosina Kaikkien muuttajien kunnallisveronalaisten tulojen nettokertymä vuonna 2011 oli 10,9 euroa voitollinen. Vuotta aiemmin se oli yli kaksi kertaa enemmän, 23,2 miljoonaa euroa voitollinen. Yrittäjätuloa saaneilla (kaikki muuttajat) tulokertymä oli 1,3 miljoonaa euroa negatiivinen, kun se vuotta aiemmin oli euroa positiivinen. Työllisillä muuttajilla kunnallisveronalainen verokertymä oli vuonna 2011 kaikilla muuttajilla 18,9 miljoonaa euroa voitollinen. Vuotta aiemmin kertymä oli 31,7 miljoonaa euroa voitollinen. Vuonna 2011 yli 45-vuotiaiden kertymät jäivät työllisillä muuttajilla tappiollisiksi. Kunnallisveronalaisten vuositulojen ero tulo- ja lähtömuuttajien välillä keskimäärin -660 euroa Vuonna 2002 Vantaalta poismuuttaneiden työllisten kunnallisveronalaiset keskitulot olivat keskimäärin euroa suuremmat kuin Vantaalle muuttaneiden. Vuonna 2005 tuloero oli pienimmillään, 350 euroa. Kolme vuotta myöhemmin, vuonna 2008, ero oli suurimmillaan, euroa. Vuonna 2010 ero kääntyi tulomuuttajien eduksi niin, että Vantaalle muuttaneiden työllisten keskitulo oli 700 euroa poismuuttaneiden keskituloa suurempi. Vuonna 2011 ero oli jälleen euroa poismuuttaneiden eduksi. Muilla kuin työllisillä tulomuuttajilla oli vuonna 2002 keskimäärin euroa pienemmät kunnallisveronalaiset tulot kuin Vantaalta muuttaneilla. Vuonna 2007 ero oli suurimmillaan, yli euroa. Vuonna 2011 lähtömuuttajilla oli euroa korkeammat vuositulot kuin tulomuuttajilla. Kuvio 14. Vantaalle ja Vantaalta muuttaneiden keskimääräisten kunnallisveronalaisten vuositulojen (euroa/henkilö) erotus vuosina
11 11 Taulukko 7. Muuttoliikkeen tuloksena muodostuneet nettotulokertymät (1 000 ) ikäryhmän mukaan tulotyypeittäin Vantaalla vuosina (työlliset muuttajat ja muut muuttajat) Vuosi Ikäryhmä Työlliset muuttajat Muut muuttajat 2 Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki työlliset muuttajat Palkkatulo Yrittäjätulo Kunnallisveronalainen tulo Kaikki muut muuttajat 2005 Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Kaikki ikäluokat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat vuotiaat Muihin muuttajiin kuuluvat työttömät, lapset, opiskelijat, varusmiehet, eläkeläiset ja muut työvoimaan kuulumattomat.
12 12 Kuviot 15 ja 16 Tulo- ja lähtömuuttajat ikäryhmän ja kunnallisveronalaisten keskitulojen mukaan, työlliset ja muut muuttajat vuonna 2011 Alle 25- ja vuotiailla työllisillä tulomuuttajilla oli muuttovuonna keskimäärin korkeammat tulot kuin Vantaalta lähteneillä. Muissa ikäryhmissä pois muuttaneiden kunnallisveronalaiset keskitulot olivat Vantaalle muuttaneiden keskituloja suuremmat. Suurin ero oli 65 vuotta täyttäneillä ja sitä vanhemmilla. Muilla kuin työllisillä muuttajilla pois muuttaneiden keskitulot olivat iästä riippumatta suuremmat kuin Vantaalle muuttaneilla. Työllisillä tulo- ja lähtömuuttajilla keskitulot olivat kasvaneet samaa tahtia, 27 prosentilla vuodesta 2002 vuoteen 2011 ja muilla kuin työllisillä muuttajilla niin ikään sekä tulo- että lähtömuuttajilla keskitulot olivat lisääntyneet vuodesta 2002 vajaalla 38 prosentilla. Kuviot 17 ja 18 Tulo- ja lähtömuuttajat kunnallisveronalaisten keskitulojen mukaan vuosina , työlliset ja muut muuttajat erikseen Lähde: Tilastokeskus, väestötilastopalvelu: muuttajien taloudellinen tausta, vuodet Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä ISBN Puh ISSN-L X, Sähköposti: ISSN X (painettu) ISSN (verkkojulkaisu)
TILASTOKATSAUS 22:2016
TILASTOKATSAUS 22:216 12.12.216 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 83 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 82 prosenttia. Vuonna 214 Vantaalle
LisätiedotTILASTOKATSAUS 2:2015
TILASTOKATSAUS 2:215 1.3.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuonna 212 Vantaalle muutti 15 84 henkilöä, joista työvoimaan
LisätiedotTILASTOKATSAUS 11:2015
TILASTOKATSAUS 11:215 1.12.215 TIETOJA VANTAALLE JA VANTAALTA MUUTTANEISTA Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista 86 prosenttia oli työllisiä. Lähtömuuttajista heitä oli 9 prosenttia. Vuonna 213 Vantaalle
LisätiedotTilastokatsaus 10:2012
Tilastokatsaus 1:212 Vantaa 1 14.11.212 Tietopalvelu B13:212 Tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 2 21 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista yhdeksän kymmenestä oli työllisiä Vuoden 21
LisätiedotTilastokatsaus 2:2010 B2:2010
Tilastokatsaus 2:2010 B2:2010 11.2.2010 Vantaan kaupunki Tietopalvelu Muuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1998-2007 Työvoimaan kuuluvista tulomuuttajista
LisätiedotToimintaympäristö. Muuttajien taustatiedot. 12.5.2014 Jukka Tapio
Toimintaympäristö Muuttajien taustatiedot Dialuettelo Dia 3 Kuntien välinen nettomuutto Tampereella iän mukaan 2013 Dia 4 Kuntien välinen nettomuutto kehyskunnissa iän mukaan 2013 Dia 4 Tampereen maahan-
LisätiedotMuuttajien taloudellinen tausta tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-98
Tilastokatsaus 21:4 Vantaan kaupunki Tilasto ja tutkimus 29.3.21 Katsauksen laatija: Hannu Kyttälä, puh. 8392 2716 sähköposti: hannu.kyttala@vantaa.fi B6 : 21 ISSN 786-7832, ISSN 786-7476 Muuttajien taloudellinen
LisätiedotTILASTOKATSAUS 23:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 23:2016 1 13.12.2016 VANTAALAISTEN TYÖLLISTEN KESKIMÄÄRÄISET VALTIONVERON- ALAISET VUOSITULOT ERI TOIMIALOILLA VUOSINA 2011 2014 Vantaalaisten työllisten miesten keskitulot
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne. Päivitetty
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Päivitetty 23.9.2013 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-2010 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 Helsinki 372 352 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 12.12.2017 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotTILASTOKATSAUS 19:2016
TILASTOKATSAUS 19:2016 21.10.2016 TYÖPAIKAT JA TYÖSSÄKÄYNNIN MUUTOS VANTAALLA, ESPOOSSA, HELSINGISSÄ JA KUUMA-ALUEELLA VIIME VUOSINA Vantaalla oli vuoden 2014 lopussa 107 330 työpaikkaa ja 99 835 henkilöä
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 18.3.2014 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2011 Vuoden 2011 lopussa Lahdessa oli 47 210 työpaikkaa ja työllisiä 42 548. Vuodessa työpaikkalisäys oli 748,
LisätiedotKuopion työpaikat 2016
Kuopion työpaikat 2016 Tilastokeskuksen julkistus 09/2018 Tilastotiedote 13/2018, 26.9.2018 Kuopion työpaikat vuonna 2016 - Kuopiossa oli vuoden 2016 lopussa noin 51 000 työpaikkaa. - Vuonna 2016 Kuopion
LisätiedotTIEDOTE 3/2014 KUOPION MUUTTOLIIKE
KUOPION KAUPUNKI Konsernipalvelu Talous- ja strategiapalvelu Elokuu 214 TIEDOTE 3/214 KUOPION MUUTTOLIIKE Kuopion tulomuutto kasvussa Tilastokeskuksen keväällä julkistettujen muuttajatietojen mukaan Kuopion
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2014
Irja Henriksson 14.11.2016 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti Vuoden lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat
LisätiedotTyöpaikka- ja elinkeinorakenne
Työpaikka- ja elinkeinorakenne Elina Parviainen / Vantaan kaupunki elina.parviainen[at]vantaa.fi Päivitetty 25.10.2018 Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työvoima ja työttömyys
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 20.11.2017 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2014
Irja Henriksson 14.10.2016 Työpaikat ja työlliset 2014 Vuoden 2014 lopussa Lahdessa oli 50 138 työpaikkaa ja työllisiä 46 238. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 2,5 % ja työllisten 2,1 %. Luvut ovat vuoden
LisätiedotSIUNTION KUNTA SJUNDEÅ KOMMUN. Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3. Toimintaympäristö. Väestö- ja elinkeinorakenne
Elinkeinopoliittisen ohjelman liite 3 Toimintaympäristö Tavoitteiden, päämäärien ja toimenpiteiden muodostamiseksi on tunnettava kunnan nykyinen toimintaympäristö. Toimintaympäristössä elinkeinojen kannalta
LisätiedotMuuttajien taustatiedot 2005
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 1 2008:9 30.5.2008 Muuttajien taustatiedot 2005 Tilastokeskus julkaisi muuttajien taustatiedot vuodelta 2005 poikkeuksellisen myöhään eli huhtikuun lopussa 2008. Tampereelle muutti
LisätiedotRuututietokanta 2017: 250m x 250m
Ruututietokanta 2017: 250m x 250m ja asukkaiden 2016. 250m x 250m. 1 asukas 55 802 55 802 2-10 asukasta 762 404 202 859 11-99 asukasta 1 787 031 54 910 100-499 asukasta 2 124 278 11 232 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2016: 250m x 250m
Ruututietokanta 2016: 250m x 250m ja asukkaiden 2015. 250m x 250m. 1 asukas 55 472 55 472 2-10 asukasta 769 806 204 286 11-99 asukasta 1 791 725 55 063 100-499 asukasta 2 119 843 11 227 500-999 asukasta
LisätiedotRuututietokanta 2015: 250m x 250m
Ruututietokanta 2015: 250m x 250m ja asukkaiden 2014. 250m x 250m. 1 asukas 54 927 54 927 2-10 asukasta 776 859 205 555 11-99 asukasta 1 791 875 55 215 100-499 asukasta 2 110 651 11 202 500-999 asukasta
LisätiedotKuopion työpaikat 2017
Kuopion työpaikat 2017 Tilastokeskuksen julkistus 10/2019 Tilastotiedote 18/2019, 18.10.2019 Kuopion kaupunki, talous- ja omistajaohjaus KUOPION TYÖPAIKAT 2017 Kuopiossa oli vuoden 2017 lopussa noin 51
LisätiedotTilastokatsaus 12:2010
Tilastokatsaus 12:2010 15.11.2010 Tietopalvelu B15:2010 Pendelöinti Vantaalle ja Vantaalta vuosina 2001-2008 Vantaalaisten työssäkäyntikunta Vantaalaisista työskenteli vuonna 2008 kotikunnassaan 44,9 prosenttia.
LisätiedotRuututietokanta 2018: 250m x 250m
Ruututietokanta 2018: 250m x 250m ja asukkaiden 2017. 250m x 250m. 1 asukas 56 368 56 368 2-10 asukasta 754 827 201 533 11-99 asukasta 1 784 762 54 611 100-499 asukasta 2 120 381 11 203 500-999 asukasta
LisätiedotTyöpaikat ja työlliset 2015
Työpaikkoja Irja Henriksson 3.10.2017 Työpaikat ja työlliset 2015 Vuoden 2015 lopussa Lahdessa oli 49 761 työpaikkaa ja työllisiä 46 047. Vuodessa työpaikkojen määrä laski 0,8 % ja työllisten 0,4 %. Luvut
LisätiedotTILASTOKATSAUS 1:2018
TILASTOKATSAUS 1:2018 5.2.2018 PENDELÖINTI VANTAALLA JA HELSINGIN SEUDULLA 2006 2015 Tässä tilastokatsauksessa käsitellään Vantaan työssäkäyntiä (pendelöintiä) kahdesta näkökulmasta. Ensin tarkastelun
LisätiedotTyöpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 11.12.2015 Työpaikat, työlliset ja pendelöinti vuonna 2013 Vuoden 2013 lopussa Lahdessa oli 46 337 työpaikkaa ja työllisiä 41 049. Vuodessa työpaikkojen
LisätiedotRuututietokanta 2014: 250m x 250m
Ruututietokanta 2014: 250m x 250m ja asukkaiden 2013. 250m x 250m. 1 asukas 54 503 54 503 2-10 asukasta 782 991 206 376 11-99 asukasta 1 785 241 55 073 100-499 asukasta 2 112 513 11 224 500-999 asukasta
LisätiedotKilpailukyky ja työmarkkinat
Kilpailukyky ja työmarkkinat - Työpaikka- ja elinkeinorakenne - Työvoima ja työttömyys - Työvoiman saatavuus - Tulotaso ja Helsingin kaupungin tietokeskus Työpaikka- ja elinkeinorakenne Työpaikat Helsingin
LisätiedotKUOPION TYÖPAIKAT
KUOPION TYÖPAIKAT 2011-2015 Muutokset 5 vuodessa: Työpaikkojen määrä kasvoi viidessä vuodessa noin 200 työpaikalla, 2,5 % - naisilla +600 työpaikkaa / miehillä -400 työpaikkaa Koulutuksen mukaan työpaikkamäärät
LisätiedotTyöpaikka- ja. Päivitetty 9.9.2014
Työpaikka- ja elinkeinorakenne i k Päivitetty 9.9.2014 Työpaikat Helsingin seudun kunnissa v 2000-20112011 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 Helsinki 372 101 370 342 364 981 365 597
LisätiedotTilastokatsaus 11:2010
Tilastokatsaus 11:2010 1.11.2010 Tietopalvelu B14:2010 Työpaikat Vantaalla 31.12.2008 1 Työllisen työvoiman määrä oli Vantaalla vuoden 2008 lopussa 101 529 henkilöä. Työttömänä oli tuolloin 6 836 vantaalaista.
LisätiedotToholampi. Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Toholampi Toholammin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4100 3900 3700 3500 3300 2014; 3354 3100 2900 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotLestijärvi. Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1200 Lestijärvi Lestijärven väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 1100 1000 900 2014; 817 800 700 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotVeteli. Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Veteli Vetelin väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4200 4000 3800 3600 3400 3200 3000 2800 2014; 3342 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet
LisätiedotKannus. Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kannus Kannuksen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 6200 5800 2014; 5643 5400 5000 200 150 100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet 50 kuolleet 0-50 -100-150 -200 maassamuutto
LisätiedotHalsua. Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
1700 1600 1500 1400 1300 1200 1100 1000 900 800 Halsua Halsuan väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 2014; 1222 50 40 30 20 10 0-10 -20-30 -40-50 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet
LisätiedotMuuttoliike 2013 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.2015
Muuttoliike 213 Hyvinkään kaupunki Talousosasto 12.1.215 Hyvinkään muuttoliiketilastot Muuttoliiketilastot kuvaavat henkilöiden muuttoja. Tilastoissa erotellaan Suomen aluerajojen ylittävät muutot eli
LisätiedotLIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista
LIITE 2. Tilastoliite: Kuva Kainuusta ja sen kunnista Sisältö 1. Kehitys 2000-luvulla... 1 1.1. 1.2. 1.3. 1.4. 1.5. 1.6. Väestön kehitys 2000-2014 (2000=100).... 1 Ikärakenne 2000 ja 2014... 1 Työpaikkojen
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012
4 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2012 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2012 viimeisellä neljänneksellä 73,0 prosenttia. Työllisyysaste putosi vuoden takaisesta 0,7 prosenttiyksikköä.
LisätiedotMuuttajien taloudellinen tausta
VANTAAN KAUPUNKI Tilasto ja tutkimus C5: 24 Muuttajien taloudellinen tausta -tietoja Vantaalle ja Vantaalta muuttaneista vuosilta 1996-21 Hannu Kyttälä Saatteeksi Muuttoliikkeen mukanaan tuomista muutoksista
LisätiedotTILASTOKATSAUS 7:2018
Tilastokatsaus 6:12 TILASTOKATSAUS 7:18 1 17.12.18 SUOMALAIS- JA ULKOMAALAISTAUSTAISEN VÄESTÖN PÄÄASIAL- LINEN TOIMINTA VANTAALLA 00 16 Tässä tilastokatsauksessa tarkastellaan Vantaan väestön pääasiallista
LisätiedotElinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013
Elinkeinorakenne ja suurimmat työllistäjät Hyvinkään kaupunki Talousosasto 11.12.2013 Hyvinkään elinkeinorakenne Tähän diasarjaan on koottu muutamia keskeisiä Hyvinkään kaupungin elinkeinorakennetta koskevia
LisätiedotTilastokatsaus 9:2013
Tilastokatsaus 9:2013 Vantaa 31.10.2013 Tietopalvelu B15:2013 1 Työpaikat ja työssäkäynti Vantaalla vuonna 2011 Työvoima ja työllisyys Vantaalla 31.12.2011 Vantaalla työllisen työvoiman määrä oli 101 348
LisätiedotLAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT
LAUKAAN TILASTOKATSAUS TYÖVOIMA JA TYÖPAIKAT 1990 1991 1992 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 TYÖVOIMA LAUKAASSA 1990-2011 9000 8000 7000 6000 5000
LisätiedotMuuttoliike vuonna 2014
Tekninen ja ympäristötoimiala I Irja Henriksson 19.8.215 Muuttoliike vuonna 214 Muuttoliikettä selvitettäessä tulee kunnan tulo- ja lähtömuuttajien määrän lisäksi tarkastella myös muuttajien demografisia
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 1
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 1 Osa 1: Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuoden 215 ensimmäisellä puoliskolla. Heinä-syyskuussa liikevaihdon väheneminen oli 1,2
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso 15.11.2017 päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117
LisätiedotTILASTOKATSAUS 12:2015
TILASTOKATSAUS 12:2015 17.12.2015 TYÖPAIKAT VANTAAN OSA-ALUEILLA 31.12. Työpaikkojen määrä kasvoi vuonna eniten Hakunilassa ja Aviapoliksessa Vaikka väheni vuoden aikana koko kaupungissa, oli kaupungin
LisätiedotTilastokatsaus 6:2014
Tilastokatsaus 6:2014 Vantaa 1 7.4.2014 Tietopalvelu B7:2014 Ulkomaalaistaustaisen väestön pääasiallinen toiminta Vantaalla vuonna 2011 Ulkomaalaistaustaiseen väestöön kuuluvaksi lasketaan henkilöt, jotka
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013
NÄKYMIÄ MARRASKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista ja lopettaneista yrityksistä, II/2013 Julkaisuvapaa 26.11.2013 Aloittaneiden yritysten määrä jatkaa laskuaan Tilastokeskuksen
LisätiedotKaustinen. Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Kaustinen Kaustisen väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 4500 4300 2014; 4283 4100 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotPerho. Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen Lähde: Tilastokeskus, väestötiedot ja -ennuste 2015
Perho Perhon väestönkehitys ja ennuste vuoteen 2040 3400 3200 3000 2014; 2893 2800 2600 2400 100 80 60 40 20 0-20 -40-60 -80-100 luonnollinen väestönkasvu (syntyneet - kuolleet) syntyneet kuolleet maassamuutto
LisätiedotVIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA
VIHTI VIHDIN SISÄINEN VÄESTÖN- KEHITYS VUOSINA 2005-2016 Kartan jokaiseen kennoon on paikkatiedon avulla muodostettu 10 neliökilometrin alue, johon on summattu jokaisen Vihdin alueen sisällä asuva väestö
LisätiedotToimintaympäristön muutokset
Toimintaympäristön muutokset Kyyjärvi Kinnula Kivijärvi Pihtipudas Viitasaari Kannonkoski Karstula Saarijärven-Viitasaaren seutukunta 21.10.2014 Heikki Miettinen Saarijärvi Pohjakartta MML, 2012 Selvitysalue
LisätiedotToimintaympäristön muutoksia
Jämsä Kuhmoinen Toimintaympäristön muutoksia Jämsä ja Kuhmoinen 24.11.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys väestö 1980 2013
Lisätiedotƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ)
ƒ) ± ± ± )± ã ƒ) ; ; ã Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± )± Ò ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ) ± ± ± ) ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ƒ ) ± ± ƒ) ± ± ± ) ± ± ± ± ± Ò ± ± ƒ) ;;± ƒ; ; ;± ƒ) ƒ ;± ± ) ä ƒ) ƒ)
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne Valokuvat Juha Metso päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2000-2015 76000 74000 73265 73478 73745 74117 73225 72000
LisätiedotTyöttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa TEM/Työnvälitystilastot
Työttömät työnhakijat, työttömyysasteet ja työpaikat Hämeessä maaliskuussa 2014 Työttömät työnhakijat kuukauden lopussa Hämeen ELY-keskuksen alueella vuosina 2009 2014 30 000 Työttömät työnhakijat (ml.
LisätiedotTietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna Mikko Mehtonen
Tietoja kuntaomisteisista yrityksistä vuonna 2017 Mikko Mehtonen 19.2.2019 Mitä yrityksiä aineistoon on sisällytetty? Yritykset joissa kuntien tai kuntayhtymien yhteenlaskettu omistusosuus on vähintään
LisätiedotTulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys
Tulevaisuuden megatrendit ja yrittäjyys Yrittäjyyden trendit petri.malinen@yrittajat.fi Yritysrakenne Suomessa 2016 0,2% Suuryritykset (250 hlöä) 591 1,0% Keskisuuret yritykset (50 249 hlöä) 2 728 5,5%
LisätiedotVirolahti. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE (%) -6,3 %
01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 3 275 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -4,8 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -6,3 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 58,1 % Virolahti. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä 73,6 prosenttia, eli samalla tasolla kuin vuotta aiemmin. Työllisten
LisätiedotHämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013
NÄKYMIÄ HUHTIKUU 2013 HÄMEEN ELY-KESKUS Hämeen ELY-keskuksen katsaus aloittaneista yrityksistä, I/2013 Julkaisuvapaa 26.4.2013 Aloittaneiden yritysten ja starttirahalla aloittaneiden määrä laskusuuntainen
LisätiedotKymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty
Kymenlaakso Työpaikat, yritystoiminta työllisyys, työttömyys työvoima, koulutusrakenne päivitetty Työpaikat yhteensä (TOL2008) 2006-2016 76000 74000 73745 74117 73225 72000 70000 69655 70168 69752 68000
LisätiedotKeski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen
Leppävirta Heinävesi Varkaus Joroinen Toimintaympäristön muutokset Keski-Savon selvitysalue 12.6.2014 Heikki Miettinen Pohjakartta MML, 2012 Kunnan elinvoimaisuuden indikaattorit Pidemmän aikavälin väestökehitys
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Kaupungin osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2010 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samanlainen, mutta
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2016 Suomen kansantalous kasvoi viime vuonna 0,5 prosenttia kolmen taantumavuoden jälkeen. Vaimean kasvun lähteinä olivat viime vuoden alussa vienti ja kulutus ja loppuvuodesta
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
34 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 3. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 kolmannella neljänneksellä 73,3 prosenttia. Työllisyysaste on ollut laskussa vuoden 2012 alusta
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013
3 2014 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2013 Työllisyysaste laskussa Helsingin työllisyysaste oli vuoden 2013 neljännellä neljänneksellä 71,8 prosenttia. Vuoden 2013 vuosikeskiarvon
LisätiedotRaahen seudun yrityspalvelut. Tilastokatsaus vuosi 2011. Risto Pietilä Raahe 21.2.2012. www.rsyp.fi
Raahen seudun yrityspalvelut Tilastokatsaus vuosi 2011 Raahe 21.2.2012 www.rsyp.fi Raahen seudun yrityspalvelut on osa Raahen seutukunnan kehittämiskeskuksen toimintaa. 20.1.2012 1 Elinkeinorakenne Raahen
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 2016 OSA 2
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, TAMMIKUU 216 OSA 2 Osa 2: Kaupungin eri osa-alueet 1) Liikevaihdon kehitys kaupungin eri osissa on ollut erilainen. Kasvu vuoden 2 alkupuoliskolla oli kaikilla alueilla hyvin samantyyppinen,
LisätiedotMiehikkälä. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE (%) -12,5 %
Miehikkälä 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 2 038 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -5,7 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) -12,5 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 55,6 % Miehikkälä. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE
LisätiedotVANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 2015
VANTAAN SUHDANNEKATSAUS, KESÄKUU 21 Koko kaupunki laisten yritysten liikevaihto pieneni,2 prosenttia vuonna 214. Vuotta aiemmin liikevaihdon väheneminen oli,3 prosenttia. Koko Helsingin seudulla liikevaihto
LisätiedotKuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016
Kuopion muuttoliike 2015 Tilastotiedote 8 /2016 Kuopion viime vuosien hyvä väestönkasvu perustuu muuttovoittoon. Keitä nämä muuttajat ovat? Tässä tiedotteessa kuvataan muuttajien taustatietoja kuten, mistä
LisätiedotIisalmi tilastoina. Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015
Iisalmi tilastoina Aineisto koottu Pohjois-Savon liitossa 24.6.2015 Yleistä Iisalmesta Väkiluku 22 115 henkilöä (31.12.2014) Pinta-ala yhteensä 872,18 km 2, josta maata 762,97 km 2 ja makeaa vettä 109,21
LisätiedotLomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy 2015
Nuorten työssäoppimis- ja oppisopimusuudistuksen valtionavustusten käytön määrällinen ja laadullinen seuranta - KYSELY IV Vastausaika 30.9.2015 17:56:03 Lomake 2. Työpaikkaohjaajien koulutus kysely syksy
LisätiedotTyövoimatutkimus. Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia. 2016, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi
Työmarkkinat 207 Työvoimatutkimus 206, joulukuu, 4. neljännes ja vuosi Joulukuun työttömyysaste 7,9 prosenttia Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 206 joulukuussa 207 000,
LisätiedotYt-tilastot Tytti Naukkarinen
Yt-tilastot 2017 Tytti Naukkarinen 8.1.2018 Vuosivertailu 2007 2017 Alkaneiden yt-neuvottelujen alaiset henkilöt 250000 200000 150000 100000 50000 0 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016 2017
LisätiedotTILASTOKATSAUS 16:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 16:2016 1 26.8.2016 PITKÄAIKAISTYÖTTÖMÄT VANTAALLA Pitkäaikaistyöttömiä oli Vantaalla vuoden 2015 lopussa 4 850. Heistä useampi kuin kaksi viidestä oli ollut työttömänä
LisätiedotTilastokatsaus 13:2014
Vantaa 13.11.2014 Tietopalvelu B16:2014 Pendelöinti Vantaan suuralueille ja suuralueilta Vantaalaisista työssäkäyvistä 45 prosentilla oli työpaikka Vantaalla. Enemmistö kaupungin työssäkäyvistä työskenteli
LisätiedotMuuttoliike 2007. 29.5.2008 Janne Vainikainen
Muuttoliike 27 29.5.28 Janne Vainikainen Muuttoliike 27 Tampereen saama muuttovoitto pieneni. Muuttovoittoa kertyi 927 henkilöä, kun edeltävänä vuonna voitto oli 1 331 henkilöä. Taustalla oli kotimaan
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2010
3 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 4. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 010 Työllisten määrä jäi Helsingissä vuoden 010 viimeisellä neljänneksellä runsaan prosentin pienemmäksi kuin vuosi sitten. Pääkaupunkiseudun,
LisätiedotTYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ. Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa. Lähde:
TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Työpaikkojen määrän kehitys on yhteneväinen työllisyyden kehityksen kanssa TYÖPAIKKOJEN MÄÄRÄ Alueella työssäkäyvät so. alueen työpaikat vv.2008-2012 (Novago Yrityskehitys Oy:n kunnat)
LisätiedotMe-säätiö tavoite Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta.
Me-säätiö Me-säätiö tavoite. 2050 Suomessa ei ole yhtään syrjäytynyttä lasta eikä nuorta. Strategiamme kärjet. 1. Koulutus kukaan ei syrjäydy peruskoulussa. 2. Uudenlainen työ nuorille 20 000 työkokemusta
LisätiedotTILASTOKATSAUS 8:2018
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 8:2018 1 17.12.2018 TYÖPAIKAT VANTAALLA 2007 2016 Vantaalla oli lähes 110 800 työpaikkaa vuoden 2016 lopussa, mikä oli 4,9 prosenttia kaikista Suomen työpaikoista.
LisätiedotYT-TILASTOT Tytti Naukkarinen
YT-TILASTOT 2016 9.1.2017 Tytti Naukkarinen VUOSIVERTAILU 2006 2016 ALKANEIDEN YT-NEUVOTTELUJEN ALAISET HENKILÖT 250000 200000 150000 100000 50000 0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 2016
LisätiedotVäestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020
Väestön määrä Aviapoliksen suuralueella (1.1.) 1990-2012 ja ennuste vuosille 2013-2020 25 000 22 500 20 000 Ennuste 17 500 väestön määrä 15 000 12 500 10 000 7 500 5 000 2 500 0 1990 1992 1994 1996 1998
LisätiedotUusi toimialaluokitus TOL 2008
Uusi toimialaluokitus TOL 2008 - Uudistuksen lähtökohdat - Käyttöönotto - Mikä muuttuu - Tilastokeskuksen palvelut Luokitusuudistuksen yleiset lähtökohdat Kv-toimialaluokituksen (ISIC) rakenne tarkistetaan
LisätiedotLIITE 3. Lähteet. Lähteenä käytetyt tilastoaineistot:
Lohjan kaupungin elinkeinopoliittinen ohjelma vuosille 26-213 Lähteet LIITE 3 Lähteenä käytetyt tilastoaineistot: Kaavio 1. Lohjan väkiluku vuosina 1995-25 Kaavio 2. Väkiluvun muutos Lohjalla vuodesta
LisätiedotTYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011
14 TYÖLLISYYS JA TYÖTTÖMYYS HELSINGISSÄ 1. VUOSINELJÄNNEKSELLÄ 2011 Työllisten määrä kääntyi Helsingissä nousuun yli vuoden kestäneen laskukauden jälkeen. Työllisiä oli vuoden 2011 ensimmäisellä neljänneksellä
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017
2017:7 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotTAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007
TILASTOTIEDOTE Sivu 1 / 7 TAMPEREEN MUUTTOLIIKE 2007 Ulkomaisen muuttoliikkeen merkitys kasvussa Tampereen vuonna 2007 saama muuttovoitto oli 927 henkilöä, mistä ulkomaisen muuttoliikkeen osuus oli peräti
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017
2017:15 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi syyskuussa 2017 Tilastoja ISSN 2489 4311 Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310 36300 Etunimi.sukunimi@hel.fi
LisätiedotTILASTOKATSAUS 15:2016
Tilastokatsaus 6:2012 TILASTOKATSAUS 15:2016 1 25.8.2016 TYÖTTÖMÄT VANTAALLA 31.12.2015 Työttömyysaste oli Vantaalla 12,4 prosenttia vuoden 2015 lopussa. Työttömien määrä kasvoi kaikilla suuralueilla,
LisätiedotPyhtää. VÄKILUKU 11/ VÄESTÖNLISÄYS (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE (%) 0,8 % VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) ,9 %
Pyhtää 01 TUNNUSLUKU ARVO VÄKILUKU 11/2016 5 334 VÄESTÖNLISÄYS 2010-2015 (%) -0,6 % VÄESTÖENNUSTE 2015-2030 (%) 0,8 % 15-64 VUOTIAIDEN OSUUS VÄESTÖSTÄ (%) 2015 59,9 % Pyhtää. VÄESTÖLLINEN HUOLTOSUHDE 2015
LisätiedotTyöpaikat Vaasassa
Työpaikat Vaasassa 2000 2014 Erityissuunnittelija Teemu Saarinen, Kaupunkikehitys, 29.9.2016 Työpaikat Vaasassa vuosina 2000 2014* *) Tilastokeskus julkaisee vuoden 2015 työpaikkatiedot lokakuussa 2017.
LisätiedotVäestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016
2016:28 Väestön ja väestönmuutosten ennakkotietoja Helsingin seudulla tammi kesäkuussa 2016 Tilastoja ISSN L 1455 7231 ISSN 1796 721X Lisätietoja: Tea Tikkanen, Puh. 09 310 36386 Pekka Vuori, Puh. 09 310
Lisätiedot