2012 Rakennemallin valinta Perustelut Raprtti III e 14.11.2012
Sisällysluettel Yleiskaavan 2040 rakennemallityön lähtökhdat... 4 Yleiskaavan 2040 tavitteet... 4 Lähtökhdat... 4 Rakennemallivaihtehdt... 5 A1 Hyrylän taajama... 6 A2 Hyrylä-Kerava... 6 B1 Rutsinkylä... 6 B2 Ristikytö... 6 Rakennemalleista saatu palaute... 7 Virkamiestyöpaja... 7 Valtuustseminaari... 7 Lausunnt ja mielipiteet... 8 Asukaskysely ja yleisötilaisuudet... 8 Rakennemallien liikenteellinen arviinti... 9 Kehitettävän rakennemallin valinta... 10 Perustelut... 11 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet... 11 Timiva aluerakenne... 11 Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu... 11 Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat... 11 Timivat yhteysverkstt ja energiahult... 12 Helsingin seudun erityiskysymykset... 12 Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet... 12 Uudenmaan maakuntakaavan tavitteet... 12 Metrplialueen kilpailukyvyn vahvistaminen... 13 Kaupan palveluverkk... 13 Liikenneverkk palvelee justavasti ja yhdyskuntatekninen hult timii tehkkaasti... 14 Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö n maakunnan vimavara... 14 Kuuma-kehityskuva... 14 Kaupunkimaiset keskukset... 15 Maltillisesti kehitettävät kasvukäytävien keskukset/asemanseudut... 16 Paikallishistriaan tukeutuvat ja näistä lähtökhdista kehitettävät keskukset ja kirknkylät... 16 Kunnan ja yleiskaavatyön tavitteet... 17
Tuusulan visi... 17 Tuusulan yleiskaavan lähtökhtatavitteet... 17 Strateginen yleiskaava... 20 Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset... 20 Alueidenkäytön strateginen hjaaminen... 21 Mitä sitetaan Tuusulan yleiskaava 2040:ssä... 23 Keskustat ja kaupunkirakenne... 24 Täydennysrakentaminen ja asuminen... 24 Erilaiset asuinalueet... 24 Kylät... 24 Yhdyskuntatekniikka... 24 Pinta-, phja ja hulevedet... 24 Liikkuminen... 24 Päätieverkk... 24 Rataverkk... 24 Kevyt liikenne... 24 Elinkeint... 25 Palvelut ja kauppa... 25 Julkiset palvelut... 25 Kaupalliset palvelut... 25 Virkistys... 25 Viheraluestrategia... 25 Kulttuuri- ja maisemakhteet... 25 Tteuttamisen vaiheistus... 25 Mitä ei siteta... 25 Suunniteltu aikataulu... 25 3
Yleiskaavan 2040 rakennemallityön lähtökhdat Yleiskaavan 2040 tavitteet Yleiskaavatyötä hjaavat maankäyttö- ja rakennuslaki, valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet sekä seudullisesti asetetut tavitteet, jtka n kirjattu muun muassa maakuntakaavaan ja liikenteen salta HLJ 2011 työhön. Tuusulan kunnan salta yleiskaavan lähtökhdaksi n tettu Tuusulan visi ja valtuust- ja hallituksen seminaareissa kerätyt mielipiteet sekä muu palaute. Myös kunnan timialat vat asettaneet mia tavitteitaan arviidessaan alustavia yleiskaavan rakennemalleja. Yleiskaavatyön alkuvaiheessa järjestetyistä tiedtustilaisuuksista, teematyöpajista ja verkkkyselyillä kerätystä asukaspalautteesta n jhdettu Tuusulan yleiskaavan 2040 paikalliset tavitteet. Lähtökhdat Rakennemallien laadinnan lähtökhtana n llut 2 %:n vusikasvu vuteen 2040 mennessä. Tämä tarkittaa 30 000 uutta asukasta ja asukkaiden myötä nin 10 000 työpaikkaa muun muassa palveluina. Vuteen 2040 kasvua sitetaan siis yhteensä 40 000 asukasta/työpaikkaa. Lisäksi vidaan sittaa erisillisiä työpaikka-alueita. Yleiskaavaan phjautuen rakennemallityön keskeiset tavitteet vat: Olevan taajama- ja yhdyskuntarakenteen tukeminen, palvelujen mnipulisuus ja saavutettavuus Jukkliikennettä tukeva yhdyskuntarakenne Kytkeytyminen seudun aluerakenteeseen Mitituksen lähtökhtana n llut timivan jukkliikenteen mahdllistava yhdyskuntarakenne. Rakenteen vähimmäistiiviytenä n pidetty 20 asukasta tai työpaikkaa hehtaarilla, jka n 2000 asukasta tai työpaikkaa neliökilmetrillä. Asemanseutujen ja kuntakeskuksen ytimen khdalla n katsttu tavitteellisen tiiviyden levan maakuntakaavan rakennemallityön mukaisesti tätä krkeampi (asemanseudussa 30 as/tp hehtaarilla, kuntakeskuksen ytimessä 40 as/tp hehtaarilla). Tiiviimpi rakenne lu edellytykset mnipulisemmalle palvelukeskukselle ja lisää palvelujen saavutettavuutta jalan ja pyörällä. Nykytilassa kunnassa n nin 37 000 asukasta ja nin 13 000 työpaikkaa eli yhteensä nin 50 000 asukasta/työpaikkaa. Rakenne hajaantuu useaan taajamaan, jllin palvelutasn ylläpitäminen n mnin tavin haasteellista. Jukkliikenteelle riittävä asukastiheys saavutetaan nykyään ainastaan Hyrylän keskustassa. Suunnittelun phjaksi kstettiin karkea summaus tiedssa levista suunnitelmista sa-alueille (yleissuunnitelmat, sayleiskaavat, asemakaavat). Olevissa suunnitelmissa n kasvunvaraa enemmän mitä 2 % vusittainen kasvu vudelle 2040 edellyttää. Mikäli vuteen 2040 mennessä tteutettaisiin kaikista nykyisiä suunnitelmista tietty suus eikä valintaa suunnitelmien välillä tehtäisi, hajautuisi kasvu liian laajalle eikä jukkliikennetiheys tteutuisi tehkkaasti kvinkaan mnessa sassa kuntaa. Maankäytönsuunnitelmissa nkin tehtävä valintja ja mietittävä tteutusjärjestystä ja aikataulutusta. Rakennemallityön kautta haetaan päätöstä siitä, minne kunnan resurssit halutaan suunnata ja mihin yhdyskuntarakennetta laajennetaan. 4
Rakennemallivaihtehdt Yleiskaavan tavitteisiin phjautuen rakennemallityön lähtökhdiksi n pelkistetty seuraavat yhdyskuntarakennetta kskevat tavitteet: 1. Olevan taajama ja yhdyskuntarakenteen tukeminen, palvelujen mnipulisuus ja saavutettavuus 2. Jukkliikennettä tukeva yhdyskuntarakenne 3. Kytkeytyminen seudun aluerakenteeseen - etäisyys Helsinkiin sekä suhde Helsingin seudun aluerakenteeseen Kuntanäkökulmina vat lleet kuntakeskuksen, Hyrylän, sekä muiden levien taajamien, Jkelan ja Kellksken, tukeminen sekä uuden lisätaajaman prblematiikka. Keskeisten palvelujen saavutettavuus jalan ja pyörällä n sisällytetty tähän näkökulmaan. Jukkliikennenäkökulmassa keskeistä n llut kattavan ja tehkkaan jukkliikenteen mahdllistaminen. Näkökulma n sisältänyt tarkastelun raide ja bussiliikenteen suhteen. Raideliikennettä n tarkasteltu sekä suhteessa nykyratihin että mahdlliseen uuteen ratayhteyteen Hyrylän kautta. Lisäksi n humiitu kasvun sijittamiseen käytettävissä leva tila. Rakennemallien keskeisiä uuden astutuksen sijittamistapja vat jk nykyisen yhdyskuntarakenteen tiivistäminen ja laajentaminen tai kknaan uusien alueiden ttaminen rakentamisen käyttöön. Yleiskaavan rakennemallityön mititus yhdyskuntarakenteen salta phjautuu maakuntakaavan rakennemallityössä käytettyyn mititukseen. Yleiskaavan rakennemallit krstavat levien taajamien tukemista pelkän ratapaintuksen sijaan. Mitituksen yleisenä lähtökhtana n llut kilpailukykyisen jukkliikenteen mahdllistava yhdyskuntarakenne. Rakenteen lähtökhtaisena vähimmäistiiviytenä n pidetty tiiveyttä 20 asukasta tai työpaikkaa hehtaarilla, jka n 2000 asukasta tai työpaikkaa neliökilmetrillä. Asemanseutujen ja kuntakeskuksen ytimen khdalla n katsttu tavitteellisen vähimmäistiiviyden levan maakuntakaavan rakennemallityön mukaisesti tätä krkeampi (asemanseudussa nin 1 km säteellä asemasta 30 as/tp hehtaarilla, kuntakeskuksen ytimessä 40 as/tp). Tiiviimpi rakenne lu edellytykset mnipulisemmalle palvelukeskukselle ja lisää palvelujen saavutettavuutta jalan ja pyörällä. Valituissa malleissa n päädytty karkeasti ttaen nykysuunnitelmien mukaiseen jakn kunnan sisällä, jllin Hyrylä kasvaa 32 000, Jkela 6 000 ja Kellkski 2 000 asukkaalla/työpaikalla. Kasvu mahdllistaa Jkelan taajaman kehittämisen timivana asemanseutuna ja Kellksken taajamaytimen nstamisen jukkliikennetiheyteen j vuteen 2040 mennessä. Tämän vi katsa turvaavan mlempien taajamien elinvimaisuutta. Hyrylään ja Hyrylän ympäristöön sitettu kasvu lu edellytyksiä kehittää vuteen 2040 menneessä taajaman ydintä mnipulisena palvelukeskittymänä, taajaman reunusta jukkliikennerakenteena ja tarjaa tarvittaessa myös jnkin verran yhdyskuntarakenteellisia vaihtehtja. Rakennemallivaihtehdt käsittelevätkin ensisijaisesti yhdyskuntarakenteen suuntaamista Hyrylässä. Jkelan ja Kellksken rakenteen leellisimmat kysymykset liittyvät siihen, kuinka hyvin kasvua pystytään hjaamaan taajamaytimeen ja kuinka laadukas taajama tätä kautta kyetään mudstamaan. 5
Rakennemallivaihtina tutkittiin myös Nuppulinnaa neljäntenä taajamana sekä useamman uuden taajaman avaamista. Nuppulinnan heikkutena vidaan pitää kasvun sijittuminen phjiseen, etäälle kunnan ja seudun keskuksesta. Kasvun hajauttaminen taas useampaan uuteen taajamaan lisää entisestään palvelutasn saavuttamisen haasteellisuutta, mikä ei le tivttavaa. Kylinä sitetaan maakuntakaavassakin merkityt kylät: Rutsinkylä, Nahkela, Rusutjärvi ja Linjamäki. Hajaasutusalueen sayleiskaavissa n nin 1 000 käyttämätöntä hajarakennuspaikkaa (= 2500 as/tp) ja ne pyritään hjaamaan mahdllisuuksien mukaan näihin kyliin tai taajamien välittömään läheisyyteen. Lisäksi erillisinä sitetaan laajimmat Fcuksen, Sulan ja Tumalan työpaikka-alueet. Taajamarakenteen sisään sijittuu Hyrylässä Ristikiven työpaikka-alue. Työpaikka-alueina kehitetään lisäksi Jkelan läntistä ja Paljenpuistn työpaikka-aluetta sekä Kellkskella Rajalinnan työpaikka-aluetta. A1 Hyrylän taajama Malli tukee levia taajamia palveluineen. Hyrylän ympäristön levat alueet täydentyvät jukkliikennetaajamaksi. Kullntien vartta pitkin avataan uusi kasvukäytävä Keravalle. Kasvua n sitettu Hyrylässä lisäksi länteen, phjiseen ja etelään. Mallissa 30 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kasvusta 80 % hjataan Hyrylään, 15 % Jkelaan ja 5 % Kellkskelle. Tiivein taajamarakenne sitetaan taajamien ytimiin, Hyrylässä lisäksi Rykmentinpuistn länsisiin. A2 Hyrylä-Kerava Malli tukee levia taajamia palveluineen. Kasvu suunnataan Hyrylän ympäristössä vimakkaasti Keravan suuntaan, nykyisellään rakentamattmille alueille. Kasvu painttuu Hyrylässä itään. 30 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kasvusta 80 % hjataan Hyrylään, 15 % Jkelaan ja 5 % Kellkskelle. Tiivein taajamarakenne sitetaan taajamien ytimiin, Hyrylässä lisäksi Rykmentinpuistn alueelle. B1 Rutsinkylä Rutsinkylään mudstetaan uusi, neljäs taajama. Olevat taajamat kasvavat vähemmän kuin malleissa A. Kasvu suuntautuu Hyrylän ympäristössä etelään. 30 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kasvusta 62 % hjataan Hyrylään, 23 % Rutsinkylään, 11 % Jkelaan ja 4 % Kellkskelle. Tiivein taajamarakenne sitetaan taajamien ytimiin, Hyrylässä lisäksi Rykmentinpuistn alueelle. B2 Ristikytö Ristikytöön mudstetaan uusi, neljäs taajama. Olevat taajamat kasvavat vähemmän kuin malleissa A. Kasvu suuntautuu Hyrylän ympäristössä phjiseen. 30 000 asukkaan ja 10 000 työpaikan kasvusta 62 % hjataan Hyrylään, 23 % Ristikytöön, 11 % Jkelaan ja 4 % Kellkskelle. Tiivein taajamarakenne sitetaan taajamien ytimiin sekä Rykmentinpuistn länsisiin. 6
Rakennemalleista saatu palaute Virkamiestyöpaja Laadittuja rakennemalleja haluttiin vertailla ja arviida j alustavassa rakennemallivaiheessa. Päädyttiin menettelyyn, jssa 31.3. 15.4.2011 välisenä aikana pyydettiin kunnan eri timialja arviimaan malleja masta näkökulmastaan. Vaikutusten arviinnissa timialille annettiin neljä vertailtavaa rakennemallia sekä listana ne näkökulmat, jiden suhteen malleja pyydettiin arviimaan. Kunnan timialista arviinteja pyydettiin terveyspalveluilta, tekniseltä timelta, viherpalveluilta, liikuntapalveluilta, sivistystimelta, muselta sekä Keski Uudenmaan ympäristökeskukselta. Lisäksi arviinteja pyydettiin elinkeinihin, maaplitiikkaan, seudullisiin näkökulmiin ja aluerakenteeseen liittyen. Kaikki timialat pitivät tärkeänä lähtökhtana lemassa levien alueiden tiivistämistä ja eheyttämistä. Tiivistämistä pultaa palveluiden kilpailukyvyn kehittyminen; mitä tiiviimpi taajama, sitä paremmat palvelut sinne n mahdllista synnyttää. Lisäksi lemassa levien liikenne ja teknisten verkstjen hyödyntäminen parantaa rakentamisen kustannustehkkuutta. Hyrylän taajamaan painttuva kasvu aiheuttaisi vähiten kunnan resurssien hajaantumista, kun kulu ja päiväktiverkk sekä muut peruspalvelut vat j lemassa. Uuden taajaman avaaminen arviitiin pääsin kalliiksi ratkaisuksi; kettiin, että nykyisten klmen taajaman säilyttäminen elinvimaisina ja peruspalveluverkn turvaaminen ei kestäisi uuteen neljänteen taajamaan vaadittavia panstuksia. Uusi, neljäs taajama söisi resursseja kaikilta timialilta. Uuden taajaman avaaminen edellyttäisi valtavia lisäpanstuksia kaavitukseen, tekniseen rakentamiseen ja suunnitteluun sekä liikunta ja viherpalveluihin. Lisäksi uuteen taajamaan juduttaisiin rakentamaan sivistys ja kasvatuspalvelut alusta asti päiväkdeista kuluihin, sekä uusi terveyskeskus. Uuden taajaman edellyttämät panstukset vat suuret verrattuna siitä saataviin hyötyihin tarkasteltavalla aikavälillä vuteen 2040. A-mallit B-mallit Valtuustseminaari Yleiskaavan rakennemallit esiteltiin kunnanvaltuutetuille valtuustseminaarissa 29.4.2011. Valtuutetuilta kyseltiin yleisiä mielipiteitä kaavitukseen liittyen; lisäksi vertailtiin eri malleja useista näkökulmista. Mielipidekysely tehtiin interaktiivisella Respnse järjestelmällä, jssa valtuutetuille jaettiin kapulat, jilla he pystyivät sittamaan vastauksista sen, jka li lähimpänä maa näkemystä. Valtuutettujen näkemykset livat pääsin samassa linjassa virkamiesten näkemysten kanssa. 7
A-mallit B-mallit Lausunnt ja mielipiteet Tuusulan yleiskaavan rakennemallit livat nähtävillä 26.9. - 28.10.2011 välisenä aikana. Samaan aikaan li internetissä avinna rakennemallikysely, jhn vastasi 174 kuntalaista. Rakennemalleista saatiin kuusi asukasmielipidettä, klmetista kunnan timialjen ja luttamuselinten lausunta, yhdeksän lausunta julkishallinnlta ja viranmaisilta, kaksi lausunta yhdistyksiltä ja yhteisöiltä sekä viisi lausunta naapurikunnilta. Lka-marraskuun aikana 2011 rakennemalleja käsiteltiin kulttuuri-, nuris-, liikunta-, kasvatus- ja kulutus-, teknisessä- sekä rakennuslautakunnassa. Lisäksi rakennemalleja esiteltiin kunnantallla esittelytilaisuudessa 11.10.2011. Lausunnissa ja mielipiteissä A-mallit saivat humattavasti enemmän kannatusta kuin B-mallit. A-mallien vahvuutena nähtiin Hyrylän keskuksen elinvimaisuus ja B-mallien heikkutena uuden taajaman avaamisen mukanaan tuma kasvun hiipuminen muualta sekä lemassa levan yhdyskuntarakenteen hajauttaminen uusille alueille. Naapurikunnista Järvenpää piti parhaana B1-mallia, jssa uusi taajama avattaisiin Ristikytöön. Valtasa palautteesta pulsi kuitenkin A-malleja ja yhdyskuntarakenteen tiivistämistä. A-mallit B-mallit Asukaskysely ja yleisötilaisuudet OAS:n llessa nähtävillä yleiskaavasta järjestettiin tiedtustilaisuudet Hyrylässä, Jkelassa ja Kellkskella. Tilaisuuksiin sallistui nin 80 kuntalaista. Yleiskaavan valmisteluvaiheessa järjestettiin teematyöpajat liittyen ympäristöön, asumiseen, liikenteeseen ja elinkeinihin. Työpajihin sallistui nin 80 asukasta. Työpajissa käsiteltiin ennalta svittua aihetta karttjen ääressä ryhmissä työskennellen. Työpajissa nusivat esille muun muassa säilytettävinä alueina Rantatien ympäristö, maalaismaisema, Tumalansu sekä kauniit kallialueet. Kehitettävinä alueina nähtiin erityisesti Hyrylän keskus sekä Sulan alue. Lisäksi työpajissa nusi esiin liikenneyhteyksien kehittämisen tärkeys. Asukkailla li myös mahdllisuus vastata Tulevaisuuden Tuusula 2040 kyselyyn kunnan verkksivuilla. Vastauksia saatiin 37. Kyselyssä painttui Tuusulan säilyttäminen maaseutumaisena kuntana, jnka vetvimatekijöitä vat turvallisuus, rauhallisuus, lunnnläheisyys sekä sijainti. Kulttuurihistriallisia sekä 8
paikallishistriaan liittyviä tekijöitä halutaan säilyttää sana kunnan imaga. Kehitettävinä asiina vastaajat näkevät taajama-alueet Jkelan, Kellksken sekä Hyrylän. Tiiviitä, jukkliikenteeseen tukeutuvia taajamia pidetään tärkeinä, jtta väljyys sekä maaseutumaisuus muualla visi säilyä. Lisäksi kehittämismahdllisuuksia nähdään jukkliikenteessä, jka nähdään tärkeänä tulevaisuuden mahdllisuutena. Asukaskyselyn tavitteena li tisaalta aktivida kuntalaisia kiinnstumaan yleiskaavatyöstä ja tisaalta kertmaan näkemyksiään rakennemalleista. Kysely avattiin syyskuussa 2011 samaan aikaan kun rakennemallit asetettiin nähtäville. Asukkailla li mahdllisuus vastata kyselyyn nin kahden kuukauden ajan. Kyselyyn vastanneiden susikkirakennemalli li A1 Hyrylän taajama (43 %), jta pidettiin Hyrylän kehittymisen kannalta parhaana vaihtehtna. A1-mallissa nähtiin lisäksi parhaiten tteutuvan lähipalvelut sekä jukkliikenteen käyttömahdllisuudet. Mallia A1- Hyrylän taajama pidettiin taludellisimpana vaihtehtna, jka vaatisi vähiten uusien palveluiden järjestämistä. A-mallit livat asukkaiden mielestä parhaat myös kulttuurimaiseman ja lunnnympäristön näkökulmasta. Hunimpana rakennemallivaihtehtna asukkaat pitivät mallia B2 eli Ristikytöä (40 %), jta pidettiin kalleimpana tteutettavuudeltaan. Malli B2 tukisi huniten lähipalveluita ja jukkliikennettä. Klmannes vastaajista nimesi hunimmaksi mallin B1, Rutsinkylän, jnka hunna pulena nähtiin kasvun suuntautuminen Hyrylästä etelään päin. A-mallit B-mallit Rakennemallien liikenteellinen arviinti Rakennemalleista laadittiin liikenteellinen selvitys (Strafica Oy), jssa malleja vertailtiin liikenteen hiilidiksidipäästöjen, mallien edellyttämien liikenneverkn parannustarpeiden eli kehittämiskustannusten sekä liikkumislsuhteiden ja yhdyskuntarakenteen kehitysedellytysten ja tteutettavuuden näkökulmista. Liikenteellisesti malli A2 Hyrylä-Kerava + lentrata tdettiin parhaaksi. Lentradan tteutuessa ja yhdyskuntarakenteen keskittyessä Keravan suuntaan saataisiin parhaat vaikutukset liikenteen kannalta. Jukkliikenteen kehittämisen kannalta A-mallit livat B-malleihin verrattuna ylivertaisia. Ilmastllisesti hiilidiksidipäästöjen kannalta malleissa ei llut suuria erja, kska mikä tahansa valituista malleista tisi parannusta nykytilanteeseen tteutuessaan. Kaikkien mallien suunnittelun lähtökhtana n llut jukkliikenteen timivuuden parantaminen ja autriippuvuuden vähentäminen. Rakennemallien väliset ert vat ilmastllisesti tarkasteltuna marginaaliset. Kaikki mallit edellyttävät tteutuessaan tiettyjä liikenneverkn kehittämistarpeita. Näitä vat Itäväylän jatke, Itäväylän ja Tuusulanväylän liittymäalueen parantaminen, Kullntien itäsan parantaminen, Nahkelantien ja 9
Hämeentien liittymäalueen parantaminen, Kehä IV, Nurmijärvi-Järvenpää tieyhteyden parantaminen, Kantatien 45 liikenneturvallisuuden parantaminen Hyrylän ja Rusutjärven välillä sekä bussiliikenneyhteyksien kehittäminen Keravalle ja Ruskeasannan asemalle. Vähiten liikenteellisiä riskejä ja epävarmuuksia sisältyy malliin A2, jssa liikenneyhteyksiä vidaan kehittää vaiheittain maankäytön kasvaessa. Merkittäviä liikenneverkn kynnysinvestinteja ei mallissa A2 le uusien alueiden sisäistä katuverkka lukuun ttamatta. Malli A2 n kknaisuudessaan liikenteellisesti kestävin malli. Lisäarva tälle mallille tu mahdllinen lentrata tteutuessaan, jllin malli lisi ylivertainen muihin verrattuna. Ilman lentrataakin malli tteuttaa parhaiten liikenneverkn kehittämistä, ilmastvaikutuksia, liikkumislsuhteita, tteutettavuutta sekä yhdyskuntarakenteen kehitysedellytyksiä. A-mallit B-mallit Kehitettävän rakennemallin valinta Rakennemallivaiheesta lunnsvaiheeseen jalstettavaksi rakennemalliksi valitaan malli A2-Hyrylä-Kerava. Seuraavissa kappaleissa n valittua mallia peilattu valtakunnallisiin alueidenkäyttötavitteisiin, Uudenmaan maakuntakaavaan, Kuuma-kehityskuvaan sekä kunnan miin tavitteisiin sekä yleiskaavaprsessin alussa määriteltyihin erityistavitteisiin. Rakenteellisessa kknaisarviinnissa parhaaksi nusee malli A2. Kknaisarviinnissa näyttää siltä, että malli A2 tarjaisi lähtökhtaisesti kehityskelpisimman ja hedelmällisimmän phjan kaavalunnstyölle. Malli n tasapulisesti vahva valituista näkökulmista katsen. Malli tukee kuntakeskusta ja levia taajamia palveluineen sekä kytkee keskustaajamaa laajempaan aluekknaisuuteen. Malli lu phjaa myös erilaisille jukkliikenneratkaisuille ja kytkeytyessään seudun rakenteeseen lu edellytykset elinkeinelämälle. Malli A1 muistuttaa Hyrylän tasapainisen kehittämisen ja nykyrakenteen täydentämisen ja hyödyntämisen merkityksestä etenkin tteuttamisjärjestystä ja sen ensimmäisiä vaiheita tarkemmin suunniteltaessa. Neljännen taajaman mallit n valittu rakennemallitarkasteluun raideliikenteen tumien mahdllisuuksien kautta. Ristikytö sijaitsee pääradan ja ikradan erkanemiskhdassa ja lentradan liittymäkhdassa. Rutsinkylään n teknisesti mahdllista sijittaa lentradan asema. Nämä mallit B1 ja B2 näyttäytyvät varsinkin tavitevuden sisällä ngelmallisilta hajttaessaan kasvua pis nykytaajamista. Mallit lisäävät entisestään nykytilassa esiintyviä hajautuneen rakenteen haasteita, kuinka kehittää klmea erillistä taajamaa elinvimaisina ja mnipulisina palvelukeskuksina. Mallien suurin merkitys n siinä, että ne tarjavat katsauksen tavitevuden 2040 jälkeiseen aikaan: samalla kun suunnitellaan kasvua vuteen 2040 asti, n syytä pitää auki rakenteessa mahdllisuudet tavitevuden jälkeiselle kasvulle ja sen suunnille. Neljännen taajaman avaaminen 10
ennen tavitevutta vi nusta tarkituksenmukaiseksi, mikäli seudulliset, rakenteelliset tai muut yhdyskuntarakennetta hjaavat tekijät muuttuvat merkittävästi tavitevuteen 2040 mennessä. Perustelut Valtakunnalliset alueidenkäyttötavitteet Timiva aluerakenne Valtakunnallisten alueidenkäyttötavitteiden mukaan aluerakenteen kehittämistä tulee tukea hyödyntämällä lemassa levia rakenteita. Eteläisessä Sumessa aluerakenteen tulee perustua erityisesti Helsingin ja alueen muiden kaupunkikeskuksien välisiin raideliikenneyhteyksiin. Mallit A1 ja A2 hyödyntävät eniten lemassa levia rakenteita. Niissä kasvu sijittuu j rakennetun infrastruktuurin jatkeeksi ja levien palveluiden piiriin. Kasvu Keravan suuntaan (Malli A2) mahdllistaa levien raideliikenneyhteyksien nykyistä paremman hyödyntämisen kasvu Keravan suuntaan mahdllistaisi paremmat jukkliikenneyhteydet Keravan asemalle. Malli B2, Ristikytö mudstaisi uuden taajaman pääradan varteen, mikä tukeutuisi kknaan levaan raideliikenteeseen. Asema Ristikytöön tulisi kuitenkin rakentaa, ja kustannukset lisivat suuret. Pitkällä aikavälillä Ristikydön kehittäminen n jka tapauksessa kannattavaa, kun sitä ennen n saavutettu riittävä tiiviys Hyrylän keskustassa. Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Taajamia ja kaupunkiseutuja tulee eheyttää ja elinympäristön laatua parantaa taajamissa. Yhdyskuntarakennetta kehitetään niin, että palvelut ja työpaikat vat saavutettavissa ja että henkilöautliikenteen tarve n mahdllisimman vähäinen. Kaupunkiseutuja kehitetään niin, että tukeudutaan lemassa leviin keskuksiin. Alueidenkäytössä ludaan edellytykset ilmastnmuutkseen speutumiselle. A-malleissa kasvu suunnataan lemassa leviin taajamiin. Kun näin tehdään, rakenne tiivistyy ja lähipalvelut tulevat enemmän mahdllisiksi. Kaupallisten palveluiden n mahdllista kehittyä, kun riittävän suuri asukasphja n riittävän pienellä alueella. Mallit A tukeutuvat mlemmat lemassa leviin keskuksiin ja malli A2 kur taajamarakenteessa levaa aukkkhtaa kiinni Keravan suuntaan. Malli A2 tteuttaa ajatusta kaupunkiseudusta ilman kuntarajja. Hyrylä ja Kerava saavat mallin tteutuessa synergiaetua. Kulttuuri- ja lunnnperintö, virkistyskäyttö ja lunnnvarat Edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan lunteen säilymistä. Lunnn virkistyskäyttöä edistetään. Mitä tiiviimpää yhdyskuntarakenne n taajamissa, sitä enemmän jää vapaa-alueita virkistyskäyttöön. Kun kasvua keskitetään taajamiin, ei kaavituspaineita le viljelysalueille tai muille arvkkaille alueille. Hyrylän taajaman tiivistäminen ja Keravan suuntaan kasvu ei vaaranna kulttuurikhteita. 11
Timivat yhteysverkstt ja energiahult Liikennejärjestelmiä kehitetään kknaisuuksina. Henkilöautliikenteen tarvetta vähennetään ja tarvittaviin liikenneyhteyksiin varaudutaan kehittämällä ensisijaisesti lemassa levia verkstja. Mallit A1, A2 ja B2 hyödyntävät parhaiten lemassa levia verkstja. Mallien kehittelyn taustalla n llut ajatus, että timiva jukkliikenne edellyttää riittävää tiiviyttä rakenteessa. Kaikki mallit synnyttävät tteutuessaan jukkliikenteelle riittävän tiheyden. Helsingin seudun erityiskysymykset Helsingin seutua kehitetään kansainvälisesti kilpailukykyisenä valtakunnallisena pääkeskuksena. Seudulla edistetään jukkliikenteeseen tukeutuvaa ja eheytyvää yhdyskuntarakennetta. Yhdyskuntarakennetta parhaiten eheyttää malli A2. Se tukeutuu Hyrylän keskukseen, mutta lisäksi kur kiinni yhdyskuntarakenteen aukkkhtaa Hyrylän ja Keravan välissä. Lunt- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekknaisuudet Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö svitetaan mahdllisimman tasapainisesti yhteen pikkeuksellisten lunnnljen, lunnn kestkyvyn ja kulttuuriarvjen turvaamiseksi. Samalla tuetaan lunnnlihin speutuneiden maleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. Mitä tiiviimpää yhdyskuntarakenne n taajamissa, sitä enemmän jää vapaa-alueita virkistyskäyttöön. Kun kasvua keskitetään taajamiin, ei kaavituspaineita le viljelysalueille tai muille arvkkaille alueille. Hyrylän taajaman tiivistäminen ja Keravan suuntaan kasvu ei vaaranna erityisiä aluekknaisuuksia. Uudenmaan maakuntakaavan tavitteet Uudenmaan maakuntakaava n vahvistettu ympäristöministeriössä 8.11.2006. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava n llut ehdtuksena nähtävillä 14.5. 15.6.2012. Tämän 2. vaihemaakuntakaavan perusrakenne kstuu alue- ja yhdyskuntarakenteen eheyttämisestä, metrplialueen kilpailukyvyn vahvistamisesta, kaupan palveluverksta sana alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä kylien ja muun hajarakentamisen hjaamisesta. Alue- ja yhdyskuntarakenteen tiivistäminen Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan keskusverkn suunnittelun lähtökhtana vat vimassa levat maakuntakaavat ja niiden nykyinen keskusverkk. Maakuntakaavan aluerakenteen ydin n vahva pääkaupunkiseutu, jta täydentävät seutu- ja kuntakeskukset sekä maakunnallisesti merkittävien kylien verkk. Tuusulassa Hyrylä n sitettu vahvana kuntakeskuksena ja Jkela ja Kellkski pienempinä kuntakeskuksina. Taajamarakenteen suunnittelun lähtökhtana n llut vimassa levan Uudenmaan maakuntakaavan taajamarakenne. Taajamien uudelleen tarkastelun keskeisenä tavitteena n llut hjata kasvua perusrakenteen mukaisesti nykyrakenteeseen tukeutuen siten, että yhdyskuntarakenne tiivistyy, jllin samalla ludaan edellytykset timivalle jukkliikenteelle. Tavitteena n hyödyntää ensin lemassa levan rakenteen ja jukkliikenteen kannalta edullisimmat alueet ja siirtyä sen jälkeen tissijaisille reuna-alueille. Maakuntakaavaratkaisussa varaudutaan myös kasvukäytävien ja uusien asemanseutujen avaamiseen. 12
Taajamatimintjen alueista n sitettu tiivistettävän taajamatimintjen alueen kehittämisperiaatemerkinnällä ne alueet, jtka vat tai jtka tulee suunnitella ympäröivää taajamaa tiiviimpänä alueena. Tiivistettäväksi alueiksi n sitettu nykyisiä raideliikenteen asemanseutuja ja vahvaan linjaautliikenteeseen tukeutuvia taajama-alueita. Maakuntakaavan periaatteita tteuttavat parhaiten A-mallit, jissa esitetään kasvun sijittamista lemassa leviin kuntakeskuksiin jukkliikenteen edellytyksiä vahvistaen. Uudenmaan aluerakennetta tiivistää erityisesti A2-malli, jka liittää yhteen Hyrylän ja Keravan. Hyrylän ja Jkelan keskustihin n maakuntakaavaehdtuksessa esitetty tiivistettävä taajamatimintjen alue. Samaa merkintää kunta esitti käytettäväksi myös Kellkskella. Uusiin asemanseutuihin varautumiseen tähtäävät B-rakennemallit. B-mallien valinta yleiskaavan lähtökhdaksi lisi kuitenkin ristiriidassa tavitteeseen hjata kasvua ensin nykyrakennetta tiivistäen ja sen jälkeen uusia alueita avaten. Metrplialueen kilpailukyvyn vahvistaminen Maakuntakaavjen suunnitteluperiaatteena n llut, että valtasa työpaikista sijittuu taajamatimintjen alueelle hyvien jukkliikenneyhteyksien varteen. Tuusulan yleiskaava 2040:n rakennemalleissa n nudatettu samaa periaatetta. 2. vaihemaakuntakaavassa sitetaan erikseen työpaikka-alueina sellaiset työpaikka-alueet, jtka eivät svellu taajama-alueiden sisään. Kansalliset ja kansainväliset yhteydet vahvistavat metrplialueen kilpailukykyä. Tuusulan kannalta tärkeä n npea ratayhteys Helsingistä itään, jka n linjattu kulkemaan lentaseman ja Hyrylän kautta. Ohjeellisella linjauksella ei teta kantaa mahdlliseen asemaan Hyrylässä ja Keravalla. Linjaus tunnelissa mahdllistaa jatksuunnittelussa näiden asemien tarpeen selvittämisen. A rakennemallit tukevat Hyrylän kasvua ja siten uuden aseman tteuttamisedellytyksiä. A-mallit eivät kuitenkaan edellytä Hyrylän asemaa tteutuakseen. Lentradan suunnittelun yhteydessä tutkittiin uusien asemien sijittamismahdllisuutta ratasalle. Hyrylän lisäksi suunnitelmissa n mahdllisuus sijittaa asema myös Rutsinkylään, mihin perustuu rakennemalli B1. Vimassa leva maakuntakaava ei tue taajamatimintja Rutsinkylässä eikä myöskään 2. vaihemaakuntakaavan ehdtus. Kaupan palveluverkk Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa kaupan ensisijaisena sijituspaikkana vat keskusta-alueet. Lisäksi kaupan palveluverkkn kuuluvat merkitykseltään seudulliset vähittäiskaupan suuryksiköt, jtka n tarkitettu sellaista vähittäiskauppaa varten, jka kaupan laatu humin ttaen vi sijittua myös keskustjen ulkpulelle. Maankäyttö- ja rakennuslain muuts edellyttää maakuntakaavassa määrittelemään vähittäiskaupan suuryksikön seudullisuuden alarajat ja sittamaan näiden suuryksiköiden enimmäismitituksen sekä mitittamaan keskusta-alueille sijittuva vähittäiskauppa sveltuvin sin. 2. vaihemaakuntakaavan ehdtuksessa Hyrylä n sitettu suurena kuntakeskuksena, jnka keskusta-alueelle sijittuvalle kaupalle ei le sitettu enimmäismititusta. Jkela ja Kellkski pienempinä keskustatimintjen alueina vat saaneet 20 000 k-m 2 suuruisen enimmäismitituksen vähittäiskaupan suuryksikköjen yhteenlasketulle kerrsalalle. Maakuntakaavan kaupan ratkaisu antaa mahdllisuuden kehittää keskustaalueiden kaupallisia palveluita A rakennemalleissa esitettyä asukas- ja työpaikkakasvua tukevasti. 13
Liikenneverkk palvelee justavasti ja yhdyskuntatekninen hult timii tehkkaasti Maankäytön tehstaminen erityisesti raideliikenteen ja muun jukkliikenteen vaikutusalueella edistää lemassa levan infrastruktuurin hyödyntämistä ja lu edellytyksiä kevyen ja julkisen liikenteen suuden kasvulle. Timintjen tarkituksenmukaisella sijittamisella pyritään liikennetarpeen minimimiseen ja samalla liikenteen haitallisten vaikutusten ehkäisemiseen. Yhdyskuntateknisesti vähimmillä kustannuksilla päästään malleissa A. Uuden taajaman avaaminen edellyttää merkittäviä tie- ja katuhankkeita, asemien rakentamisia ja vesi- ja viemärilinjjen rakentamista uusille alueille. Yhdyskuntatekniikan järjestäminen n edullisempaa j rakennetuilla, tiivistettävillä alueilla. Mallissa A2 Hyrylän painpiste muuttuisi itään päin, Keravan suuntaan. Liikenteellisen arviinnin mukaan arviidut liikenteen CO 2 - päästöt lisivat alhaisimmat mallissa A2 + lentrata. Hiilidiksidipäästöjen suhteen rakennemallit livat samansuuntaisia ja ert livat pieniä. Kuitenkin nykytilanteeseen verrattuna kaikki rakennemallit parantaisivat hiilidiksidipäästötilannetta. Turvallinen, terveellinen ja viihtyisä ympäristö n maakunnan vimavara Pääkaupunkiseutu ja pääradan varren kehyskunnat mudstavat yhtenäisen taajama-alueen. Taajama-alueen rajaaminen ja jäsentäminen virkistysalueilla ja yhteyksillä n tärkeää tasapainisen kaupunkirakenteen saavuttamiseksi. Virkistykseen sveltuvat, riittävän laajat virkistys- ja vapaa-ajan palvelut vat asutuksen välittömässä läheisyydessä. Keskittämällä suunniteltu kasvu lemassa leviin kuntakeskuksiin yhdyskuntarakennetta tiivistämällä A- rakennemallien tapaan vidaan laajemmat alueet jättää kknaan rakentamatta saksi laajaa virkistysalueverksta. Kuuma-kehityskuva KUUMA-kunnat päättivät kehityskuvan laatimisesta KUUMA-seudun timintasuunnitelman ja talusarvin 2012 yhteydessä. Kehityskuvatyön tarkituksena n syventää Helsingin seudun 14 kunnan tekemää Rajatn- Metrpli kehityskuvaa sekä phjustaa MAL-aiespimukseen kirjatun Helsingin seudun yhteisen maankäyttösuunnitelman laadintaa. Tavitteena n käsitellä kuntien mudstamaa aluetta sana Helsingin seutua elinvimaisena, kilpailukykyisenä ja maleimaisena timintaympäristönä. Tavitevusi n 2035, mutta työssä visiidaan tulevaisuutta myös pidemmällä tähtäimellä (2050). Kehityskuvassa tarkastellaan erityisesti keskusten kehittämistä, mutta myös työpaikkjen, palveluiden, kulttuuri- ja luntkhteiden ja virkistysalueiden sijittumista ja sisältöä sekä tteuttamisen hjelmintia. Yleistavitteina Kuuma-kuntien kehityskuvassa n mm. Suunnitellaan metrplialuetta timinnallisena kknaisuutena. Määritellään KUUMA-kuntien yhteinen aluevisi (maankäytön, asumisen ja liikenteen strategialinjaukset) sana metrplialuetta. Ludaan edellytyksiä pääkaupunkiseudun ja KUUMA-kuntien menestymiselle. KUUMA-kuntien painarva, kilpailukykyä ja vetvimaa lisätään, jtta alue menestyy kaupunkiseutujen välisessä kventuvassa kilpailussa. Tunnistetaan kuntien ja alueiden luntevat prfiilit ja vahvistetaan niitä sana seudun kknaisuutta. Alueiden erilaisuus vimavarana ja vetvimatekijänä tetaan suunnittelussa humin. 14
Suunnataan uudisrakentaminen keskuksiin ja taajamiin ensisijaisesti lemassa levaa rakennetta hyödyntäen tukemaan seudullisen jukkliikenteen (erityisesti raideliikenteen) edellytyksiä ja mnipulisia palveluja. Tutkitaan kaupunkirakenteen vyöhykkeisyyttä: levia kaupunkimaisia alueita, maaseutumaisina alueina kehittyviä alueita sekä niiden välisiä alueita. Määritellään yhdyskuntarakenteen eheyttämisen tarpeet ja periaatteet kullakin vyöhykkeellä. Kehitetään yhdyskuntarakennetta suunnitelmallisesti. Kuuma-kuntien kehityskuvassa Hyrylä kuvataan nykytilanteessa vimakkaasti kehittyneeksi palvelukeskukseksi, Jkela ja Kellkski paikallishistriaan perustuviksi keskuksiksi ja Rutsinkylä ja Nuppulinna kylämäisiksi alueiksi. Kehityskuvan tavitevunna 2035 Hyrylä n kaupunkimainen keskus ja Jkela maltillisesti kehitettävä kasvukäytävän keskus. Sama lukitus n Ristikydöllä vuden 2035 jälkeen ja Nuppulinnalla ja Rutsinkylällä vuden 2050 jälkeen. Kellkski kuuluu paikallishistriaan tukeutuviin ja näistä lähtökhdista kehitettäviin keskuksiin. Kaupunkimaiset keskukset Kaupunkimaisen keskuksen kriteerejä vat Asukasmäärä ja väestöntiheys keskustissa Kuuma-seudun krkein Ydinkeskustan tehkas maankäyttö ja sekittunut kaupunkirakenne: Asuminen, palvelut ja työpaikat samalla alueella Liikealueella tehkas rakentaminen, liikealueen tuntumassa kerrstalt ja kaupunkipientalt, pientalt keskustan ulkvyöhykkeellä Hyvät asiintimahdllisuudet eri kulkumudilla, mahdllisuus autttmaan elämäntapaan Kaupunkimainen ympäristö (julkinen kaupunkitila, pyöräily ja kävely) Rakennetun ympäristön krkea laatu: kauneus, viihtyisyys, timivuus Kattavat kaupalliset ja julkiset palvelut, myös kulttuuri- ja vapaa-ajan palvelut Mnipulinen työpaikkatarjnta, innvaatiympäristöt, kampusalueet Mnimutiset asumisympäristöt, mnipulinen asunttarjnta, keskusta-asuminen, segregaatin estäminen Infran tehkas hyödyntäminen, energiatehkkaat yhdyskuntatekniset ratkaisut Tapahtumat, kaupunkielämä ja -kulttuuri Urbaanisuus, dynaamisuus, luvuus, kansainvälisyys, siirtlaisuus Keskukset raideliikenteen (lähijuna) piirissä, kaupunkimainen alue käsittää useita asemia/asemaympäristöjä Keravan, Järvenpään ja Kirkknummen alueella. Paras jukkliikenteen tarjnta (raideliikenteen hella myös paljn linja-autliikennettä) Keskustissa edistetään liikkumista kävellen ja pyöräillen. Uusien asemien mahdllisuus maankäytön kehittymisen myötä, Ristikytö n keskeinen kysymys Hyrylä- Järvenpää-Kerava alueella. Lentradan tteutuminen ja sen myötä Hyrylän asema n kaukaisessa tulevaisuudessa. Hyrylästä pääkaupunkiseudulle n nykyisin erittäin hyvä vurtarjnta linja-autilla. Hyrylän is kasvu aiheuttaa kapasiteettingelmia liikenneverkssa sekä mahdllisesti vaatii linja-autjen lisätarjntaa ja pikittaisten yhteyksien parantamista Keravan (aseman) suuntaan. Ongelmaksi mudstuu pääväylien ruuhkautuminen, jka pahenee jatkuvasti Kuuma-kuntien kasvun myötä. 15
Maltillisesti kehitettävät kasvukäytävien keskukset/asemanseudut Väestömäärä ja väestötiheys vat matalampia kuin pikkukaupunkimaisissa keskuksissa. Hyvät yhteydet muulle kaupunkiseudulle, kaikki keskukset nykyisiä tai mahdllisia uusia raideliikenteen asemanseutuja. Eri lähtökhdista kehitettäviä keskuksia: sa keskuksista liittyy suraan levaan kaupunkirakenteeseen (esim. Talma, Jrvas, Npp, Majvik, Ristikytö), sa n selkeämmin man vaikutusalueensa keskuksia (kuten Nikkilä, Jkela, Nurmijärvi kk, Rajamäki, Veikkla). Keskusten kk ja palvelutas vaihtelevat, vivat lla urbaaneja ja kaupunkimaisia asemanseutuja tai vireitä kaupunkikyliä. Osa keskuksista merkittäviä liikenteellisiä slmukhtia, mikä lu ptentiaalia kaupallisille timinnille ja työpaikille: Jrvas, (Rutsinkylä, Fcus), Ristikytö, Nurmijärvi kk. Työpaikkakeskittymiä myös Rajamäellä, Veikklassa ja Npn alueella. Tiivis rakentaminen asemanseuduilla, muuten asuinrakentamisen pääpain kaupunkipientalissa ja pientalissa. Keskusten maleimaisuuden säilyttäminen tärkeää Jkela: Hyvän junatarjnnan piirissä j nyt ja tarjta tdennäköisesti paranee tulevaisuudessa Paikallishistriaan tukeutuvat ja näistä lähtökhdista kehitettävät keskukset ja kirknkylät Keskusten kehittäminen tukeutuu telliseen tai muuhun paikallishistriaan: Kellkski: Kellksken sairaala, Mariefrsin ruukki Vahvuutena ja identiteettitekijöinä keskusten kulttuuriset ja histrialliset piirteet, edelleen paikan identiteettiä määrittelevää miljöötä/timintaa jäljellä Yhden isn työnantajan vaikutuksesta syntyneet keskukset uusia yritystiminnan paikkja Tyhjien tiljen, rakennusten ja alueiden väliaikaiskäyttö, kesanninti, alusta myönteiselle kaupunkikehitykselle Hukuttelevia ympäristöjä luvien aljen pienyrityksille: käsityö, mutilu, taide, myös hivapalvelut, ravintla- ja matkailuala Tunnelma, paikan henki, maleimaisuus Täydennysrakennettavat kerrstalt, kaupunkipientalt, pientalt, lft-mahdllisuus vanhissa kiinteistöissä, työtiljen ja asumisen yhdistäminen. Keskukset linja-autliikenteen varassa myös tulevaisuudessa. Keskukset tukeutuvat autliikenteeseen ja vat hieman syrjässä valtaväylistä. Keskukset linja-autliikenteen varassa myös tulevaisuudessa. Kuuma-kehityskuvan tavitteet ja keskusten lunnehdinta tukevat Tuusulan kunnan kehittämistä A- rakennemallien mukaisesti vuden 2035 tienille ja sen jälkeen uuden keskuksen avaamista mallin B2 mukaisesti. 16
Kunnan ja yleiskaavatyön tavitteet Tuusulan visi Tuusula n hallitusti kasvava, viihtyisä, perheitä tukeva ja turvallinen kunta Helsingin seudulla. Tuusulan kuntamaisema vesistöineen perustuu kehittyvien keskusten ja vireän maaseudun vurvaikutukseen. Tuusulan ylivimatekijöitä vat kulttuuri, erinmainen sijainti ja timiva liikenneverkk, pientalvaltaisuus, laadukas ympäristö, hyvät palvelut, seudullinen yhteistyö, elinkeinelämän timintaedellytykset ja vahva talus. Strategisen yleiskaavan tarkitus n mudstua työkaluksi, jlla Tuusulan väestönkasvua ja yhdyskuntakehitystä hallitaan. Väestönkasvun suuntaaminen strategisesti valituille paikille mahdllistaa palveluiden kehittämisen ja ylläpitämisen paremmin kuin kasvu, jka hjautuu sattumanvaraisesti. Kaikissa malleissa pyritään hallittuun kasvuun. Perheitä tukeva, turvallinen ja viihtyisä ympäristö n sellainen, jssa palvelut vat riittävät ja timivat, yhdyskuntarakenteen verkstt vat kattavat, laadukkaat ja mnipuliset ja liikkuminen jukkliikenteellä n timivaa sekä kunnan sisällä että seudullisesti. Kaikki mallit n suunniteltu tuttamaan jukkliikenteen edellyttämä asukas- ja työpaikkatiheys. A-malleissa lemassa levia verkstja hyödynnetään paremmin kuin B- malleissa, jissa avattaisiin kknaan uusi taajama infrastruktuureineen ja palveluineen. Uuden taajaman avaaminen vaatii taludellisia panstuksia enemmän kuin vanhan tiivistäminen, mikä näkyy palveluiden tasssa sekä uudessa taajamassa että nykyisissä taajamissa, jista uuden taajaman kehittäminen veisiresursseja pis. Tuusulan yleiskaavan lähtökhtatavitteet Kunta Hyrylä ja muut taajamat Kuntanäkökulmasta vahvimmiksi nusevat mallit A1 ja A2. Nämä mallit tukevat parhaiten Hyrylän taajaman, kuntakeskuksen elinvimaisuutta. Malleissa Hyrylällä n parhaat edellytykset kehittyä palveluiltaan mnipuliseksi ja mudstaa elinvimainen kuntakeskus. Mallit tukevat myös parhaiten nykytaajamia ja niiden palveluja, sekä edistävät palvelujen saavutettavuutta jalan ja pyörällä. Malleissa resurssit suunnataan tukemaan levia taajamia ja palveluita, ja kasvu kytkeytyy leviin taajamiin ja niiden palveluihin, jllin vaiheittain tteuttamiselle ja justavalle tteutuksen ajittamiselle n hyvät edellytykset. Mallin A2 erityinen vahvuus n laajemman timinnallisen kknaisuuden luminen. Malli lu suurtaajamaa Hyrylä Kerava, kehittää rakennetta laadullisesti ja tarjaa mahdllisuuksia laajempaan synergiaan. Malli A1 taas hyödyntää parhaiten taajamien nykyrakennetta ja rakenne leviää maltillisesti nykyrakenteen ulkpulelle. Malli hyödyntää paikin tarkimmin levat palvelut. Mallissa A1 ei saavuteta kuitenkaan laajemman kknaisuuden etuja samassa määrin kuin mallissa A2. Mallit B1 ja B2 suuntaavat kasvua pis Hyrylästä ja levista taajamista, eivätkä tue ptimaalisesti nykytaajamia. Mallit synnyttävät uuden neljännen taajaman nykyisten Hyrylän, Jkelan ja Kellksken lisäksi. Malli hajauttavat kasvua. Kunnan taajamarakenne n nykytilassakin klmine tisistaan erillisine taajamineen hajautunut ja haasteellinen, mallit B1 ja B2 lisäävät näitä haasteita. Mallien kasvu ei sijitu ptimaalisesti levan rakenteen yhteyteen, jllin vaiheittain tteuttaminen ja palvelutasn turvaaminen eri vaiheissa saattaa lla hyvin haasteellista. Mallit hyödyntävät puutteellisesti levan palvelurakenteen ja vaativat uutta palvelurakennetta. 17
Mallien tteuttaminen vaatisi kunnalta runsaasti resursseja. Hyrylän suhteen näistä malleista hivenen parempana, Hyrylään kiinteämmin kytkettävänä näyttäytyy malli B1. Jukkliikenne Nykyisten ratjen suhteen vahvin malli n malli B2, jka tisi malleista eniten taajamarakennetta nykyradan varteen. Malli synnyttäisi Ristikytöön uuden taajaman, tisen vastaavan kkisen asemanseudun Jkelan hella. Malli edellyttää päätöstä aseman rakentamisesta, mutta lpputilassa B2:n taajamamaisesta asutuksesta nin neljännes sijittuisi radan varteen. Muissa malleissa A1, A2 ja B1 radan varteen sijittuisi suunnitellusta kasvusta nin jka kuudes. Näistä mallissa A2 rakenteen suuntaus ja tiiviys luvat parhaat edellytykset Hyrylästä Keravalle ja Savin suuntautuvalle liityntäliikenteelle, jllin raideliikenteen saavutettavuus lisi hivenen parempi kuin malleissa A1 ja B1. Bussiliikennettä n tarkasteltu ennen kaikkea bussiliikennettä tukevan yhdyskuntarakenteen kautta, eli missä määrin ja kuinka kattavasti malli lu bussiliikennetaajamaa, rakennetta, jka tiiviytensä pulesta mahdllistaa kilpailukykyisen bussiliikenteen. Bussiliikenteen palvelutarjnnan suhteen paras malli n nykyrakennetta tarkimmin mukaileva malli A1. Mallissa n saavutettavissa paras jukkliikennekattavuus, kun humiidaan sekä levat että uudet asukkaat. Nykyinen asutus uuden hella nusee kattavimmin kilpailukykyisen jukkliikenteen mahdllistavaan tiiveyteen (20 as+tp/ha). Mallin rakenteen haarittuminen vi aiheuttaa paikitellen haastavuutta knkreettisesti esim. reittien järjestämisessä. Mallissa A2 kattavuus n aavistuksen heikmpi, mutta valtasa nykyrakenteesta n kilpailukykyisen jukkliikenteen piirissä ja tiivis rakenne lu paikin edellytyksiä krkeatasisellekin bussitarjnnalle. Neljännen taajaman malleissa B1 ja B2 jukkliikenteen kattavuus n heikin, eli nykyrakenteesta merkittäviä sia jää heikkn kannattavuuteen. Hyrylän kautta mahdllisesti tulevaisuudessa kulkevan radan Hyrylään sijittuvine asemineen hyödyntää parhaiten malli A2, jka sijittaa tiivistä rakennetta tulevan aseman seutuville, jllin rata asemineen sijittuu rakenteen ytimeen. Mallia A1 heikentävät rakenteen haarittuminen laajemmalle ja etäisyydet rakenteen reunille. Malleissa B1 ja B2 kasvu suuntautuu selvästi Hyrylästä ja mahdllisesta Hyrylän asemasta pispäin. Malli B1 hyödyntää paremmin radan, js Rutsinkylään saadaan myös asema. Jukkliikenteen suhteen mallien vahvuudet jakautuvat jnkin verran mallien kesken, mutta näkökulmat summaten A2 näyttäytyy jukkliikenteen suhteen hivenen muita parempana. Mallin B2 vahvuus n suhde nykyratihin ja malli A1 tarjaa kattavimman bussiliikenteen myös nykyasukkaat humiiden. Malli A2 n nykyratjen ja bussiliikenteen suhteen keskitien kulkija, mutta ennaki parhaiten mahdllisen Hyrylän kautta lukevan ratayhteyden. Tteutettavuus Tteutettavuuden eli tarjutuvan tilan suhteen näyttäytyy A2 jnkin verran vahvemmalta kuin muut. Hyrylän taajamasta itään sijittuvien laajjen rakentamattmien maa alueiden käyttö kallistaa vaa an mallin A2:n eduksi. Hyrylän ja Keravan välissä n tilaa ja mahdllisuuksia tiiviiseen rakenteeseen. Malli A2 tarjaa samalla myös muita luntevia tteuttamisen etenemissuuntia. Malli A1 tarjaa tsin tteuttamiselle runsaimmin etenemissuuntia, mutta levan rakenteen täydentämiseen phjaavan mallin tteuttaminen vi sittautua paikin haasteelliseksi. Mallit B1 ja B2 tarjavat sekä täydentämisen haasteita että rakentamattmia alueita. Niissä rakenteen suuntaamisvaihtehdt vat malleja A niukemmat jhtuen nauhamaisesta perusrakenteesta. 18
Seutu Helsinki ja aluerakenne Seudun suhteen näyttäytyvät mallit A2 ja B1 muita hivenen paremmilta. Aluerakenteen suhteen vahvimpana näyttäytyy A2. Mallit A2, B1 ja B2 täydentävät milla tahillaan Helsingin seudun aluerakenteellista aukka: malli A2 täydentää Hyrylän ja Keravan välisen aukn, B1 Hyrylän ja Vantaan phjissien välistä aukka (myös sin Hyrylän ja Keravan välistä aukka) ja B2 Keravan ja Järvenpään välistä aukka Tumalassa. Malli A2 n katsttu tässä yhteydessä näistä vahvimmaksi, kska se kytkee selkeästi rakenteellaan kaksi kuntakeskusta tisiinsa ja tarjaa mahdllisuuden uuteen kiinteään ja elinvimaiseen kknaisuuteen, jlla n mm. palvelujen suhteen synergiaetuja. Mallissa B1 kasvu jakautuu etelään ja itään, ja kytkökset aluerakenteeseen vat huempia. Mallin B2 vi katsa yhdistävän jpa klmea kuntakeskusta, mutta syntyvät kytkökset vat varsin huita ja synergiaetu jää rajalliseksi. Mallissa A1 kasvu sijitetaan Hyrylä keskeisesti ja se täydentää Hyrylän ja Keravan välistä aukka vain paikallisesti ja rakenteen reuniltaan. Mallin A1 kytkennät aluerakenteeseen vat muita malleja niukemmat ja kasvun jakaantuessa Hyrylässä tasaisesti kaikkiin suuntiin tteutunevat vasta lähellä tavitevutta. Etäisyyttä seudun keskuksesta, Helsingistä n tarkasteltu yhtenä tekijänä. Tämän suhteen malleista vahvimpana näyttäytyy Hyrylästä etelään vimakkaimmin kasvua suuntaava malli B1. Vastaavasti mallissa B2 etäisyydet kasvavat jnkin verran suhteessa muihin malleihin. Etäisyyttä Helsinkiin n tarkasteltu yhtenä pysyvänä perustekijänä, jnka yksityiskhtaiseen merkitykseen vaikuttavat tietenkin muuttuvampana tekijänä kullisetkin liikennejärjestelyt, ja liikennelt. Etäisyysnäkökulmana phjana n ajatus siitä, että Helsinki ja laajemmin tarkastellen pääkaupunkiseudun ydinalue vat seudun vimakeskuksia myös työpaikka ja palvelutarjnnan suhteen, jllin kasvun suuntaaminen nämä humiiden lu perusedellytykset k. tarjnnan saavutettavuudelle. Seudun suhteen vahvimpina näyttäytyvät siis mallit A2 ja B1. Mallin A2 erityinen vahvuus n kytkeytymisessä aluerakenteeseen ja kahden kuntakeskuksen kytkemisessä, ja mallin B1 vahvuus pulestaan kasvun sijittamisessa lähimmäksi seudun keskusta ja khti Helsingin seudun suurtaajamaa. Malli B2 yhdistää Keravan ja Järvenpään taajamat, vaikka etäisyys pääkaupunkiseudun ydinalueesta nkin pidempi kuin malleissa A2 ja B1. Rykmentinpuist Lisätarkastelu: Mallien suhde Rykmentinpuistn suunnitelmaan Mallien vertailu n tehty rakenteellisesta näkökulmasta. Yhtenä peruslähtökhtana n, että nykysuunnitelmista tehty karkea yhteenvet tutti kasvua selvästi yli tavitevuteen mennessä kaavaillun kasvun (nin 40 % ylimääräistä). Tdettiin myös, että mikäli suunnitelmat tteutuvat ilman valikintia eli tteutuvat kauttaaltaan samassa määrin (eli 60 % per suunnitelma), kasvu jakautuu kuitenkin liian laajalle ja lu sijitettavaan määrään nähden niukasti jukkliikenne ja palvelutaajamaa, eli yhdyskuntarakennetta, jka tukisi palvelujen ja jukkliikenteen järjestämistä. Rykmentinpuist n nykysuunnitelmista yksittäisenä merkittävin ja sijittuu heti Tuusulan kuntakeskuksesta itään, läntisimmiltä sin ydinkeskustan laajentumana, ja vastaa väestötavitteiltaan lähes pulta tavitevuteen 2040 mennessä kaavaillusta kasvusta. Suunnitelman merkittävyydestä jhtuen n syytä peilata myös malleja suunnitelmaa vasten. 19
Mallit A2 ja B1 sisältävät Rykmentinpuistn kaavaillun mitituksen, eli niiden mukaan kasvun sijittaminen mahdllistaa lähtökhtaisesti Rykmentinpuistn kehittämisen nykytavitteineen. Malleissa A1 ja B2 kasvu suuntautuu siten, ettei Rykmentinpuista le katsttu kknaisuudessaan sisältyväksi mallin perusmutn. Niissä Hyrylän ja Keravan välinen kytkentä n kevyempi, Kullntien vartta pitkin kulkeva kasvukäytävä. K. kytkennän, kasvukäytävän ulttuvuus n suppeampi ja tiheys alhaisempi kuin Rykmentinpuistn sisältävissä malleissa A2 ja B1. Malli A1 esittää siis tapausta, jssa Hyrylän ympäristön levat alueet täydentyvät bussiliikenteelle sutuisaksi, ja jssa tästä lähtökhdasta jhtuen kasvua n niukemmin sijitettavissa idän suuntaan, Hyrylän ja Keravan välisille uusille alueille. Mallin A1 kehittäminen Rykmentinpuistn sisältäväksi muuntaa sen itse asiassa hyvin lähelle mallia A2. Malli B2 taas esittää tapausta, jssa Ristikytö n kehitetty asemanseuduksi, mutta haluttu säilyttää uudesta taajamasta kytkös kuntakeskukseen. Mallin B2 kehittäminen Hyrylässä Rykmentinpuistn sisältäväksi tarkittaisi, että kasvua ei lisi sitettavissa k. kytkökseen ja Ristikytö jäisi vielä vimakkaammin erilliseksi taajamaksi. Tällöin mikäli jäljelle jäävä kasvu sijitettaisiin Hyrylän reunille Rykmentinpuista lukuun ttamatta tasaisesti, ulttuisi kasvu myös phjisessa ja killisessa samalle etäisyydelle kuin mallissa B2 lännen ja etelän suunta j nyt. Mikäli mallia B2 kehitettäisiin siis Rykmentinpuistn sisältäväksi, Hyrylän taajamarakenne lisi hyvin vimakkaasti, lähes yksipulisesti Rykmentinpuistn suuntaava, eikä kasvua jäisi vuteen mennessä kuin Hyrylän ydinkeskustan välittömässä läheisyydessä levien alueiden täydentämiseen. Rykmentinpuistlle asetettujen tavitteiden näkökulmasta varteentettavimpia malleja vat siis A2 ja B1. Mallien A1 ja B2 sisällä ja niiden peruslähtökhdista Rykmentinpuistn tteuttaminen n haasteellisempaa. Malli A1 kääntyy j lähelle mallia A2, js Rykmentinpuist ajatellaan tteutettavaksi kk mitassaan vuteen 2040 mennessä, ja mallissa B2 kasvun jakaminen Ristikydön asemanseudun, Hyrylän ja Hyrylän laajentuman Rykmentinpuistn kesken, jhtaa siihen, että itse Hyrylää pystytään kehittämään hyvin rajallisesti muihin kuin Rykmentinpuistn suuntaan. Näin turvallisimmat vaihtehdt Rykmentinpuistn näkökulmasta, js alue halutaan tteuttaa vuteen 2040 mennessä, vat A2 ja B1. Rykmentinpuistn suunnitelman tarkastelu näyttäisi näin malta saltaan tukevan myös mallin A2 perusratkaisun valintaa tulevan kehittämisen phjaksi. Samalla mallin A2 vahvuus rakenteellisessa kknaistarkastelussa tukee ajatusta, että Rykmentinpuist n tteutettavissa luntevana sana tulevaa Tuusulaa. Strateginen yleiskaava Maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset Maankäyttö- ja rakennuslain 39 :n mukaan yleiskaavaa laadittaessa n tettava humin yhdyskuntarakenteen timivuus, taludellisuus ja eklginen kestävyys lemassa levan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 20