Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava. Kaavaehdotus. Maakuntakaavan. uudist. aminen

Transkriptio

1 Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava Kaavaehdotus Maakuntakaavan uudist aminen

2 Suunnittelualueena 28 kuntaa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava on ensimmäinen laajentuneen Uudenmaan 28 kuntaa kattava maakuntakaava. Maakuntakaavan uudistamisessa on kyse voimassa olevien maakuntakaavojen uudelleentarkastelusta, jonka tavoitteena on sovittaa yhteen toimiva ja kestävä yhdyskuntarakenne, sitä tukeva liikennejärjestelmä ja kaupan palveluverkko. Kaavan mitoituksessa on varauduttu uuteen asukkaaseen ja uuteen työpaikkaan vuoteen 2035 mennessä. Tässä esitteessä on tiivis kuvaus keväällä 2012 valmistuneesta kaavaehdotuksesta. Aineisto on saatavilla kokonaisuudessaan Uudenmaan liiton verkkosivuilta: Alue- ja yhdyskuntarakenne eheytyy Taajamarakenteen suunnittelun lähtökohtana on voimassa olevien Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan maakuntakaavojen taajama-alueet. Suunniteltu kasvu ohjataan nykyrakenteeseen sitä tiivistäen ja täydentäen. Tiivistämistä osoitetaan etenkin hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle, kuten Pääradan ja rakenteilla olevan Kehäradan asemanseuduille sekä itään ja länteen laajentuvan metroverkon rannikon suuntaisille vyöhykkeille. Uusien asemanseutujen maankäyttö kytketään raideyhteyden tai aseman toteuttamiseen, millä turvataan raideliikenteen toimintaedellytykset. Voimassa olevien maakuntakaavojen taajamatoimintojen reuna-alueita osoitetaan reservialueiksi tai osittain kumottavaksi. Reservialueet ovat edullisen ja tarkoituksenmukaisen taajamarakenteen laajenemisen kannalta toissijaisia alueita, joten niiden mahdollinen käyttöönotto ajoittuu suunnittelukauden loppupuolelle. Kumottavat taajamatoimintojen alueet ovat tarpeettomia arvioituun kasvuun nähden.

3 Esimerkkinä Lohjan ja Nummelan alue Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue Kylä Työpaikka-alue Päärata Kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta tärkeä alue, valtakunnallisesti merkittävä Ma ru Taajamatoimintojen reservialue Keskustatoimintojen alue, seutukeskus Taajamatoimintojen alue Tiivistettävä taajamatoimintojen alue Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue Taajamatoimintojen reservialue Raideliikenteeseen tukeutuva asemanseudun kehittämisalue (alueen maankäytön yksityiskohtainen suunnittelu edellyttää uutta maakuntakaavaa) Keskustatoimintojen alueita kehitetään omaleimaisina, monipuolisina ja tiiviinä asumisen, työpaikkojen ja palvelujen keskittyminä. Merkitykseltään seudulliset kaupan palvelut sijoittuvat erityisesti keskustatoimintojen alueille. Keskustatoimintojen alue Nykyisten maakuntakaavojen tieverkkoon, ratojen sijaintiin ja rataluokkiin on tehty tarkennuksia toteutuneiden hankkeiden tai valmiiden suunnitelmien perusteella. Poikittaiset joukkoliikenneyhteydet yhdistävät pääkaupunkiseudun aluekeskuksia, tiivistettäviä taajamia sekä joukkoliikenteen vaihtopaikkoja. Poikittaisten yhteyksien ja liityntäpysäköinnin kehittäminen tuo liikenteellisiä hyötyjä myös pääkaupunkiseutua laajemmalle alueelle. Joukkoliikenteen vaihtopaikka Liityntäpysäköintipaikka Pääkaupunkiseudun poikittainen joukkoliikenteen yhteysväli Liikenteen yhteystarve

4 Keskustatoimintojen alue, kuntakeskus Tiivistettävä taajamatoimintojen alue Työpaikka-alueiden reservialue Taajamatoimintojen alue Raideliikenteeseen tukeutuva taajamatoimintojen alue 110 kv voimajohto Viheryhteystarve akaasun nkoputki Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Siirtoviemärin ohjeellinen linjaus Kunnan raja Pohjakartalla näkyvät himmeällä olemassa olevat taajamat sekä tiestö, vesistöt ja nimistö. Pohjakartta-aineisto MML, 2011 Metropolialueen kilpailukyky vahvistuu Kilpailukykyä vahvistetaan varautumalla kansallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien parantamiseen sekä lisäämällä liikenteellisesti houkuttelevien työpaikka-alueiden tarjontaa. Kansallisten ja kansainvälisten liikenneyhteyksien parantamiseksi osoitetaan mm. seuraavat raidevaraukset ja yhteystarve: Espoo Lohja Salo-rata (linjaus Uudenmaan puolella) Itärata Lentorata Pisara-rata Liikenteen yhteystarve Helsingin ja Tallinnan välille TUUSULA KERAVA Nikkilä PORVOO SIPOO VANTAA Söderkulla Pasila HELSINKI Östersundom Lentorata Itärata Pisara-rata Itämetro Yhteystarve Helsinki-Vantaan lentoasema

5 Valtaosa työpaikoista sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrella taajamatoimintojen alueilla. Taajamien reuna-alueille osoitetaan lisäksi muusta taajamasta erillisiä työpaikkaalueita. Nämä työpaikka-alueet on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille työpaikoille, jotka eivät laatunsa puolesta sovellu taajama-alueiden sisään. Osa taajamien reuna-alueilla sijaitsevista työpaikka-alueista on reservialueita, joiden mahdollinen käyttöönotto ajoittuu suunnittelukauden loppupuolelle. Työpaikka-alueet Työpaikka-alueiden reservialueet Kaupan palveluverkko osaksi yhdyskuntarakennetta Merkitykseltään seudulliset kaupan palvelut sijoitetaan ensisijaisesti keskustatoimintojen alueille. Keskustoihin sijoittuvia kaupan palveluita täydennetään keskustojen ulkopuolisilla merkitykseltään seudullisilla vähittäiskaupan suuryksiköillä. Näitä suuryksikköalueita kehitetään ensisijaisesti paljon tilaa vaativan erikoistavarakaupan, kuten auto-, rauta- ja huonekalukaupan, tarpeisiin. Suurin osa suuryksikkökohteista sijaitsee jo nykyisin kaupalle rakennetuilla alueilla eivätkä ne haittaa merkittävästi keskustojen kaupallisten palveluiden kehittämistä. Uusilla rakentamattomilla alueilla suuryksiköiden toteuttaminen on kytkettävä ajallisesti ympäröivien taajamatoimintojen tai työpaikka-alueiden toteuttamiseen. Merkitykseltään seudullinen vähittäiskaupan suuryksikkö Hajarakentamista ohjataan maakunnallisesti merkittäviin kyliin Kyläverkko on olennainen osa maakunnan monipuolista asumistarjontaa. Kaavaehdotuksessa osoitetaan 89 maakunnallisesti merkittävää kylää, joihin ohjataan taajamaalueiden ulkopuolelle suuntautuvia voimakkaimpia kasvupaineita. Vähäisempi kasvu osoitetaan paikallisiin kyliin, joiden suunnittelusta ja kehittämisestä päättää kunta. Maakuntakaavan valkoisten alueiden suunnittelumääräyksellä rajoitetaan maakunnallisesti merkittävää rakentamista haja-asutusalueilla. Suunnittelumääräys on voimassa Helsingin seudun 14 kunnan alueella. Uudenmaan muissa kunnissa kasvupaineet eivät ole yhtä suuret, joten näillä alueilla on voimassa valkoisten alueiden kehittämissuositus. Kylä

6 Maakuntakaavan uudistaminen Maakuntakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukainen yleispiirteinen suunnitelma maankäytöstä ja ohjeena kuntien kaavoitukselle. Maakuntakaavoja voidaan laatia kaikista aluesuunnittelun kysymyksistä yhtäaikaisesti kokonaismaakuntakaavana tai valittujen aiheiden tai alueen osalta vaihemaakuntakaavana. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava uudistaa ja täydentää voimassa olevia maakuntakaavoja valittujen asiakokonaisuuksien osalta koko Uudenmaan alueella. Vaihemaakuntakaava koostuu kartasta, kaavamääräyksistä sekä kumottavaksi esitettyjen merkintöjen kartasta. Siihen liittyy myös selostus, jossa perustellaan ja annetaan taustatietoa kaavan ratkaisuista. Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan luonnos oli nähtävillä ja lausuntokierroksella keväällä Luonnoksesta saadun palautteen ja vaikutusten arviointien perusteella kaavaehdotuksen sisältökysymyksiin on tehty tarkennuksia, jonka ansiosta ehdotus vastaa nyt entistä paremmin sille asetettuja tavoitteita. Maakuntakaavaehdotus on nähtävillä ja lausunnoilla toukokesäkuun aikana. Tavoitteena on, että maakuntavaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen loppuvuodesta 2012, jonka jälkeen se toimitetaan ympäristöministeriön vahvistettavaksi. Uudistamisen aikataulu Vireilletulo, osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) Taustaselvitysten aloittaminen Rakennemallit ja niiden arviointi lausunnot Valmistelun periaatteet eli perusrakenne hyväksyttiin Uudenmaan ja Itä-Uudenmaan liittojen yhdistyminen OAS:n tarkistus Luonnos nähtäville lausunnot ja mielipiteet Palautteen ja vaikutusten arvioinnin käsittely Vuorovaikutus ja ratkaisun täsmentäminen Maakuntahallitus hyväksyi kaavaehdotuksen Ehdotus nähtäville toukokuussa Lausunnot ja muistutukset vastineet Maakuntahallitus ja -valtuusto hyväksyvät kaavan Ympäristöministeriöön vahvistettavaksi valitusmahdollisuus Ympäristöministeriö vahvistaa, kaavan voimaantulo jatkovalitusmahdollisuus

7 2. vaihemaakuntakaavan aluerakenne Taajama- ja työpaikka-alueet Raideliikenteeseen tukeutuvat uudet taajama-alueet Taajama- ja työpaikka-alueiden reservialueet Valtakunnankeskus Metropolialueen ydinalue ja kasvukäytävät Seutukeskus Vahva kuntakeskus Kuntakeskus Metropolille vahva ydin ja monipuoliset keskukset Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavalla edistetään uusmaalaisten hyvinvointia ja maakunnan elinvoimaisuutta. Kaavaehdotus on laadittu yhteistyössä ja vuorovaikutuksessa jäsenkuntien sekä muiden tärkeiden sidosryhmien kanssa. Kaavaratkaisu vahvistaa maakunnan verkostomaista rakennetta osoittamalla tiivistettäviä taajama-alueita keskustoihin ja hyvien joukkoliikenneyhteyksien solmukohtiin sekä vahvistamalla poikittaisia joukkoliikenteen yhteyksiä. Maakuntakaavan aluerakenteen ydin on vahva pääkaupunkiseutu sekä siihen kiinteästi liittyvät kasvuvyöhykkeet Pääradan, Kehäradan ja laajentuvan, rannikon suuntaisen metroverkon varrella. Osa metropolin ydinalueen keskustoista kehittyy vahvoiksi keskusta-alueiksi vasta suunnittelukauden loppupuolella. Metropolin alue- ja palvelurakennetta tasapainottavat seutukeskukset ja vahvat kuntakeskukset, jotka ohjaavat mm. kaupan sijoittumista. Keskusten kehittäminen monipuolisiksi asumisen, työpaikkojen ja palveluiden keskittymiksi vähentää tarvetta asioida valtakunnan keskuksessa, lyhentää asiointimatkoja ja edistää palvelujen saavutettavuutta joukkoliikenteellä, kävellen ja pyöräillen.

8 Tutustu, osallistu ja anna palautetta! Maakuntakaavaehdotukseen voi tutustua monella tapaa: Ehdotus nähtävillä Uudenmaan liiton toimistossa ja kaikissa liiton jäsenkunnissa Ehdotusta esitellään toukokuussa eri puolilla Uuttamaata: Helsingissä, Porvoossa, Raaseporissa, Lohjalla ja Hyvinkäällä. Kaava-aineistoon voi tutustua verkkosivuilla ja verkon karttapalvelussa. Muistutukset ehdotuksesta tulee toimittaa mennessä ensisijaisesti sähköpostin liitetiedostona osoitteeseen Nähtävilläoloaikana muistutuksen voi jättää myös karttapalvelun kautta. Uudenmaan liiton jäsenkunnilta ja viranomaisilta pyydetään lausunnot mennessä. Maakuntakaavan uudistamisesta ja esittelytilaisuuksien ajankohdasta on lisätietoa osoitteessa Uudenmaan liitto Esterinportti 2 B, Helsinki puh. (09) Ulkoasu: Anni Levonen Uudenmaan liitto 1200 kpl Helsinki 2012