Tilinpäätöskertomus 2014

Tilinpäätöskertomus 2014 Hallitus hyväksynyt 30.3.2015 Valtuusto hyväksynyt xxx

SISÄLLYSLUETTELO TILINPÄÄTÖSKERTOMUS 2014... 1 SISÄLLYSLUETTELO... 1 KATSAUS VUOTEEN 2014... 4 KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING... 5 VALTUUSTO / FULLMÄKTIGE... 5 HALLITUS / STYRELSEN... 6 TARKASTUSLAUTAKUNTA / REVISIONSNÄMNDEN... 6 KEHITYSVAMMAHUOLLON NEUVOTTELUKUNTA / DELEGATIONEN FÖR OMBESÖRJANDET AV UTVECKLINGSHÄMMADE... 6 RUOTSIN KIELEN LAUTAKUNTA / NÄMNDEN FÖR DEN SVENSKSPRÅKIGA MINORITETEN... 7 KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON 2014... 8 HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN... 9 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN... 11 TOIMINTATUOTOT... 13 TOIMINTAKULUT... 14 ARVIOINTIA TULEVASTA TODENNÄKÖISESTÄ KEHITYKSESTÄ... 20 HALLITUKSEN ESITYS VALTUUSTOLLE TULOKSEN KÄSITTELYSTÄ... 21 SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN... 22 SELONTEON TAUSTAA... 22 ARVIOINNIN JA VALVONNAN SUORITTAMINEN... 22 SISÄISEN TARKASTUKSEN ORGANISOINTI 2014... 23 SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAATUOHJELMAN TOTEUTUMINEN... 24 HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS... 25 VIRAT JA TOIMET... 25 HENKILÖSTÖN MÄÄRÄ... 25 PALVELUSSUHTEEN LUONNE... 26 IKÄRAKENNE JA SUKUPUOLIRAKENNE... 27 VAIHTUVUUS JA ELÄKKEELLE SIIRTYMINEN... 28 POISSAOLOT... 29 TYÖPANOS... 34 HENKILÖSTÖKUSTANNUKSET... 35 POISSAOLOKUSTANNUKSET... 37 TYÖTERVEYSHUOLTO... 38 TYÖHYVINVOINTI... 39 TYÖSUOJELU... 39 OSAAMISEN KEHITTÄMINEN... 40 HENKILÖSTÖN REKRYTOINTI... 43 KUNTAYHTYMÄN TAVOITTEET JA TOIMENPITEET TILIKAUDELLA... 44 MEDISIININEN TULOSALUE... 47 2

MEDISIININEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2014... 48 OPERATIIVINEN TULOSALUE... 52 OPERATIIVINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2014... 54 PSYKIATRIAN TULOSALUE... 57 PSYKIATRINEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2014... 59 KEHITYSVAMMAHUOLLON TULOSYKSIKKÖ... 63 TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUJEN TULOSALUE... 65 TUTKIMUS- JA HOITOPALVELUIDEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2014... 66 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE... 72 TUKIPALVELUJEN TULOSALUE TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2014... 73 SUORITETAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN 2014... 74 KÄYTTÖTALOUDEN JA INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 78 RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN 2013 (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 79 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TULOSLASKELMA... 80 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN RAHOITUSLASKELMA... 81 KUNTAYHTYMÄ JA LIIKELAITOS VIRALLINEN TASE... 82 TULOSLASKELMA (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 84 RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 85 TASE (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 86 KONSERNITULOSLASKELMA... 87 KONSERNIRAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 88 KONSERNITASE... 89 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 90 TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 91 TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT... 92 KUNTAYHTYMÄN KOKONAISTULOT JA -MENOT... 96 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA... 97 TULOSLASKELMA... 97 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTA - RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT... 98 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TASE... 99 PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT... 100 KUNTIEN OSUUDET KUNTAYHTYMÄN VAROIHIN... 101 TULOSLASKELMA TULOSALUEITTAIN... 102 ERIKOISSAIRAANHOITO TOTEUTUMINEN LAJEITTAIN (ILMAN LIIKELAITOSTA)... 107 KUNTIEN PALVELUMAKSUT ERIKOISSAIRAANHOITOON 2014... 114 KANTTIININ TULOSLASKELMA... 120 ALLEKIRJOITUKSET... 121 LUETTELO KIRJANPITOKIRJOISTA JA TOSITTEIDEN LAJEISTA... 122 LIITE 1: PERUSPALVELULIIKELAITOS JYTAN TILINPÄÄTÖSKERTOMUS... 122 3

KATSAUS VUOTEEN 2014 Toimintaympäristön osalta vuotta 2014 on leimannut sosiaali- ja terveydenhuollon valtakunnallisen rakenneuudistuksen ja järjestämislain valmistelu. Pitkän valmistelun jälkeen lakiesitys annettiin eduskunnalle joulukuussa. Aiemmin hyväksyttyä kuntayhtymän toimintaan merkittävästi vaikuttavaa päivystysasetusta muutettiin vuoden aikana tiukemmaksi ja synnytystoimintaa koskevien säännösten voimaantuloa aikaistettiin. Palvelutuotannon ja talouden kannalta vuosi on ollut menestyksellinen. Erikoissairaanhoidon osalta palveluvolyymissä ei kokonaisuutena ole tapahtunut suuria muutoksia, mutta palvelujen rakenne on muuttunut. Avohoito on lisääntynyt ja osastohoito vähentynyt. Avohoitokäyntien kokonaismäärä oli lähes 160 000, hoitopäivien noin 60 000 ja hoitojaksojen noin 14 000. Ensihoito on siirtynyt pääosin omaksi toiminnaksi. Omaa toimintaa kehittämällä on ostetun hoidon volyymiä kyetty vähentämään ja toimintakäytäntöjä kehittämällä vastaamaan jäsenkuntien ulkopuolelta tulevaan palvelukysyntään. Merkittävin palvelukysynnän kasvu on tapahtunut synnytyksissä ja vastasyntyneiden hoidossa. Psykiatrian palvelukysynnän kasvuun on varauduttu vuoden aikana. Keskussairaalan peruskorjausohjelma on edennyt laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Peruspalveluissa tehtyä mittavaa ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan rakenteellista muutosohjelmaa, vuodeosasto- ja hoivapaikkojen vähentäminen, on kyetty toteuttamaan siten, että palveluiden saatavuudesta ei ole tarvinnut tinkiä. Hoitoketjujen toimivuutta on kyetty parantamaan koko alueella. Taloudellisesti vuosi on ollut menestyksellinen. Erikoissairaanhoidossa ja kehitysvammahuollossa jäsenkuntien kustannusten kasvu jäi puoleen prosenttiin huolimatta siitä, että ensihoidon voimavaroja lisättiin runsaat kaksi miljoonaa euroa, noin kaksi prosenttia erikoissairaanhoidon kokonaiskustannuksista. Kunnille voitiin palauttaa 3,1 miljoonaa euroa huolimatta valtakunnallisesta ratkaisusta johtuvasta noin kahden miljoonan ylimääräisestä varauksesta. Keskussairaalan osalta toimintatuottojen kokonaismäärä oli palautusten jälkeen 124 298 511 ja toimintakulujen 119 368 786. Peruspalveluissa jäsenkuntien kustannukset alenivat keskimäärin noin kolme prosenttia. Peruspalvelujen kuntaosuudet olivat yhteensä 38 070 113. Kokonaisuudessaan käynnissä olevien toimintaympäristön muutosten ja kuntayhtymän hyvän toiminnallisen ja taloudellisen tuloksen voi arvioida vahvistavan kuntayhtymässä hyväksytyn päivystävä sairaala strategian toteutumista. Kiitän kuntayhtymän henkilökuntaa, työtovereitani, päättäjiä ja yhteistyökumppaneita hyvästä yhteistyöstä ja alueen ihmisten hyväksi tehdystä työstä. Hannu Pajunpää Toimitusjohtaja 4

KUNTAYHTYMÄHALLINTO / SAMKOMMUNENS FÖRVALTNING Valtuusto / Fullmäktige Kunta / Kommun Jäsen / Medlem Varajäsen / Ersättare Halsua/Halso Antti Kujala Tiina Koskela Kannus Eija Ylikangas Aila Kuusisto, Sonja Karppi alk. 13.10.14 Lauri Perttula Juha Heikkilä Kaustinen/Kaustby Tina Lindskog Terttu Kettu Kai-Eerik Känsälä Kai Ukskoski Kokkola/Karleby Sari Innanen Ari Kemppainen Roy Sabel Esa Mård Mats Brandt Marlén Timonen Pekka Leppälä > 27.4.14 Kari Ollikainen Timo Sillanpää alk. 28.4.14 Tapani Hankaniemi Erkki Hänninen Eeva Peltokorpi Marita Loukiainen Pekka Nokso-Koivisto Janne Jukkola Anneli Eerikäinen Susanna Himanka Erik Lindqvist Raimo Rahnasto Kruunupyy/Kronoby Bertil Björkqvist Inger Wistbacka Berit Haga Tuula Forsander Lestijärvi Jukka-Pekka Tuikka Eino Kangasvieri Perho Esa Kalliokoski Sarita Kirvesmäki Markku Sahipakka Väinö Syrjälä Reisjärvi Teuvo Nyman Katri Parkkila Tapio Paalavuo Helena Kinnunen Toholampi Ila Koivuranta Kosti Tervala Antti Välimäki Annika Ollikainen Veteli/Vetil Riitta Huusko Raimo Haapalehto Leo Saari Vuokko Lahti Puheenjohtaja/Ordförande: Sari Innanen I varapuheenjohtaja/i viceordförande: Roy Sabel II varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Mats Brandt III varapuheenjohtaja/ii viceordförande: Pekka Leppälä, Timo Sillanpää alk. 28.4.2014 Pöytäkirjanpitäjä/Protokollförare: Hannu Pikkarainen Valtuusto on toimintavuoden aikana pitänyt neljä kokousta, 26.5, 16.6., 6.10. ja 24.11.2014. Kokouksissa käsiteltiin 41 asiaa. 5

Hallitus / Styrelsen Jäsen/Medlem Antti Hietaniemi, pj, Perho Pekka Nurmi, vpj, Kokkola Paula Pensaari, Kokkola Olli Joensuu, Kannus Kaija Varila, Kaustinen Jyrki Halonen, Reisjärvi Mauri Lahti, Kokkola Seija Haapalehto, Kokkola Tina Lindskog, Kaustinen Stefan Högnabba, Kruunupyy Jaana M. Kallio, Kokkola Varajäsen/Ersättare Jukka Torppa, Veteli Hannele Winter, Kokkola Christel Viitanen, Kruunupyy Antti Välimäki, Toholampi Taina Simpanen, Halsua Jukka-Pekka Tuikka, Lestijärvi Esa Mård, Kokkola Sirpa Orjala, Kokkola Sonja Kontio, Kaustinen Sixten Dalvik, Kruunupyy Mauri Salo, Kokkola Hallituksen kokouksiin ovat jäsenten lisäksi osallistuneet valtuuston puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat. Hallitus on toimintavuoden aikana pitänyt 12 kokousta ja käsitellyt niissä yhteensä 157 asiaa. Esittelijöinä ovat toimineet toimitusjohtaja Hannu Pajunpää, johtajaylilääkäri Sakari Telimaa ja hallintoylihoitaja Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä. Pöytäkirjanpitäjänä on toiminut talousjohtaja Minna Korkiakoski. Tarkastuslautakunta / Revisionsnämnden Jäsen/Medlem Tapani Hankaniemi, pj., Kokkola Berit Haga, Kruunupyy, vpj Eija Ylikangas, Kannus Markku Luomala, Kaustinen Kalervo Linna, Perho Varajäsen/Ersättare Eeva Peltokorpi, Kokkola Bertil Björkqvist, Kruunupyy Juha Heikkilä, Kannus Ari Huuki, Kannus Helinä Jääskeläinen, Perho Sairaanhoitopiirin tilintarkastajana on toiminut BDO Audiator OY:n JHTT Asko Vanhatupa Kokkolasta. Kehitysvammahuollon neuvottelukunta / Delegationen för ombesörjandet av utvecklingshämmade Jäsen/Medlem Markku Kallinen, pj., Kokkola Seija Haapalehto, varapj., Kokkola Johanna Järvelä, Veteli Sonja Karppi, Kannus Leo Saari, Veteli Sihteerinä on toiminut psykologi Päivi Häggblom. Varajäsen/Ersättare Seppo Niemi, Lestijärvi Mervi Kupari, Halsua Outi Koskinen, Kaustinen Kaija Kalliokoski, Halsua Pekka Koivumäki, Veteli 6

Ruotsin kielen lautakunta / Nämnden för den svenskspråkiga minoriteten Jäsen/Medlem Hans Snellman, pj. Kokkola Mikaela Dahlbacka, varapj., Kruunupyy Susanne Hongell, Kruunupyy Peter Ahlbäck, Kruunupyy Kristel Aspvik, Kruunupyy Varajäsen/Ersättare Göran Björkgård, Kokkola Leena Furubacka, Kruunupyy Monica Takkula, Kruunupyy Christel Viitanen, Kruunupyy Mats Talus, Kruunupyy Esittelijänä on toiminut erikoislääkäri Ulrica Kujansivu ja sihteerinä toimistonhoitaja Mariann Rasmus. Föredragande har varit specialläkare Ulrica Kujansivu och sekreterare byråföreståndare Mariann Rasmus. Tilivelvollisia ovat johtavat viranhaltijat ja tulosjohtajat. 7

KATSAUS ERIKOISSAIRAANHOITOON 2014 Sairaalan tärkeimpinä viime vuosien strategian painopisteinä ovat olleet avohoitoisuus ja päivystävän sairaalan aseman säilyttäminen, mikä tarkoittaa asetuksen mukaista yhteispäivystystä. Näiltä osin voidaan todeta onnistuneen hyvin. Avohoitokäynnit lisääntyivät +3,5 %, ja ylittivät ensimmäisen kerran 160.000 käyntiä. Toimintasuunnitelman mukainen käyntimäärä toteutui 102 %:sti. Päiväkirurgian korkea taso säilyi ja oli 62,7 %. Naisten ja lasten avosairaala suunnitelma tehtiin, ja vuoden 2015 alusta toiminta käynnistyi. Tavoitteena on saada tilaa vaikeimmin sairaille lapsi- ja naispotilaille ja samalla vastata kasvavalle palvelujen kysynnälle jäsenkuntien ulkopuolelta. Synnytystoiminnassa tapahtui merkittävä muutos, kun Malmin sairaalan synnytysosasto suljettiin 1.6. alkaen. Tämän jälkeen noin 90 % Pietarsaaren seudun äideistä valitsi synnytyssairaalaksi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan, ja synnytysten määrä oli korkein 30 vuoteen (1521 synnytystä). Psykiatriassa päivystysasetus pakotti arvioimaan Visalan sairaalan toimintaa Ylivieskassa päivystyksen näkökulmasta, ja asiantuntijat Keski-Pohjanmaan keskussairaalassa ja Visalan sairaalassa laativat suunnitelman, jossa viikonlopun päivystystoiminta Visalan sairaalassa loppuu ja siirtyy keskussairaalan vastuulle 1.1.2015 alkaen. Hoitopäivät laskivat edelleen (-3,4 %), ja toteutuivat toimintasuunnitelman mukaan 96 %:sti. Ei-jäsenkuntien osuus hoitopäivistä (Kalajokilaakson ja Pietarsaaren seudun kunnat) kasvoi ensi kerran yli 20 % (20,4 %). Sairaalan päivystyksellinen rooli laajemman alueen ainoana erikoissairaanhoitoa tuottavana sairaalana laajeni sekä etelään että pohjoiseen. Terveyden- ja hyvinvointilaitoksen julkaiseman Perfect-hankkeen mukaan sydäninfarktin sairastaneiden potilaiden hoidon vaikuttavuus oli erinomainen sairaanhoitopiirin alueella. Tutkimuksen mukaan sairaanhoitopiirin potilaiden kuolleisuus oli 3 ja 12 kuukauden seurannan jälkeen maan alhaisin ja kustannuksiltaan hoito edullisimpia. Samansuuntainen tulos vaikuttavuuden osalta saavutettiin myös aivoinfarktin hoidossa, jossa alueemme potilaiden kuolleisuus oli maan alhaisin. Teho-osasto sai valtakunnallisen tunnustuksen (Diplomi) johdonmukaisesta toiminnan parantamisesta. Tämän tunnustuksen antoi Suomen Tehohoidon konsortio, jossa on jäseninä Suomen parhaat tehohoidon asiantuntijat. Hoitoketjuja kehitettiin ja niiden saavutettavuutta parannettiin julkaisemalla ne myös Duodecimin Terveysportissa, josta asiantuntijat löytävät ne helposti. Julkaistuja hoitoketjuja Terveysportissa on 22 kpl, mikä on maan keskitasoa. Hoitoon pääsy hoitotakuun näkökulmasta toteutui muutamia erikoisaloja lukuun ottamatta hyvin, ja ongelma-alueilla turvauduttiin ostopalveluihin. Korvattujen potilasvahinkojen määrässä laskusuunta jatkui. Kahdeksan vuoden tarkastelujakson aikana (2007-2014) euromääräinen vakuutusvelka ja korvattavien vahinkojen osuus koko valtakunnassa on laskenut 3,5 %:sta noin 2,0 %:iin, mikä edustaa maan keskitasoa. Voidaankin todeta, että sairaanhoitopiiri eri mittareiden mukaan kykeni tuottamaan vaikuttavaa hoitoa, ja se oli potilasturvallista, avohoitoisuus kasvoi uusien ratkaisujen myötä, sairaalan asema yhtenä valtakunnallisena päivystävänä sairaalana vankistui potilasvirtojen kasvaessa sekä etelästä että pohjoisesta piirin ulkopuolelta, ja sairaala ja sen henkilökunta kykeni reagoimaan kasvaneeseen potilasvirtaan ilman lisätilojen rakentamista tekemällä rakenteellisia muutoksia. Sakari Telimaa Johtajaylilääkäri 8

HOITOTYÖN KEHITTÄMINEN Hoitotyön toiminta- ja laadunhallintasuunnitelman avulla kohdistetaan hoitotyön kehittäminen tukemaan kuntayhtymän strategisia tavoitteita. Asiakas- ja potilasnäkökulma Vuoden 2014 tavoitteena oli edelleen saada kuntouttava hoitotyön osaksi hoitotyön päivittäistä toimintaa. Tulosalueilla käytiin keskusteluja niistä konkreettisista toimenpiteistä, joita tarvitaan kunkin potilasryhmän kohdalla. Operatiivisella tulosalueella kuntouttava työote otettiin kirurgisen hoitotyön malliksi Fast Track hoitoprosesseja kehitettäessä. Fysioterapeutit ovat tukeneet kuntouttavan työotteen käyttöönottoa päivittäisessä potilashoidossa ja kouluttaneet henkilökuntaa. Loppuvuodesta järjestettiin kuntayhtymässä kinestetiikka-koulutus, johon osallistumista kannustettiin. Ortopedisella osastolla panostettiin myös hoitajien työergonomiaan. Psykiatrian tulosalueella potilaiden hoidon tarve perustuu toimintakyvyn arviointiin ja Mielenterveys RAI:n käyttöä kehitettiin edelleen. Lasten ja nuorten RAI:n pilotointi käynnistyi kevään aikana yhteistyössä THL:n kanssa. Opiskelijoiden määrä yksiköissä työharjoittelussa on lisääntynyt, aloituspaikkojen lisäämisen vuoksi. Tavoitteena oli, että opiskelijaohjauksen laatu säilyy opiskelijaohjauksen laatukäsikirjan mukaisena. Opiskelijoilta, ohjaajilta ja opettajilta kerätty palaute vahvisti, että tässä oli myös onnistuttu. Yksiköiden opiskelijakoordinaattorit ja opiskelijoiden ohjaajat ovat tehneet hyvää työtä. Alueellinen opiskelijaohjauksen yhteistyöryhmä on vastannut opiskelijaohjauksen laatukäsikirjan päivittämisestä. Yksiköitä on kannustettu asiakkaiden ja potilaiden osallistumiseen hoidon ja hoitotyön kehittämiseen. Operatiivisella tulosalueella on Fast Track -potilasohjeiden laatimisessa hyödynnetty asiakkaiden palautetta. Medisiinisillä vuodeosastoilla on otettu käyttöön yhtenäinen potilaiden palautelomake. Psykiatrian tulosalueella on yksiköissä käytetty kokemusasiantuntijapalveluita ja vahvistettu evidentin hoitotyön tietoperustaa ja mahdollistettu hoitohenkilökunnan osallistumista epsychnurse kursseille. Hoitotyön kliininen auditointi on käynnistetty yhden osaston pilottina ja siihen liittyvä opinnäytetyö on valmistunut. Prosessien näkökulma Rafaela-hoitoisuusluokitusjärjestelmän tavoitteena on ohjata hoitotyön resurssien optimaalista käyttöä. Meillä sitä käyttää tällä hetkellä yhteensä 20 osastoa ja poliklinikkaa. Hoitoisuusluokitusjärjestelmän omistaa kuntaliitto ja sen käyttöön liittyy FCG:n tekemä auditointi joka toinen vuosi. Meillä järjestelmän auditointi suoritettiin lokakuussa 2014. Palautteessa todettiin, että järjestelmän käytön ylläpito on meillä systemaattista ja hyvin organisoitua. Käytössä on hoitoisuusluokitusjärjestelmän ylläpidon organisaatiokaavio sekä vuosikello. Meillä on joka tasolle nimetty vastuuhenkilöt ja heidän tehtävänsä on kuvattu kirjallisesti. Intranetissa on oma osio hoitoisuusluokitusjärjestelmälle. Myös ylläpitoon liittyvä koulutus arvioitiin systemaattiseksi ja hyvin suunnitelluksi. Haasteena on hoitoisuusluokituksen tuottaman tiedon käyttäminen hoitotyön johtamisessa hoitotyön resurssien allokointiin. Hoitotyön päivittäiskirjaamisen selkiyttäminen ja yhtenäistäminen on edelleen ollut tavoitteena ja työn alla. Pieni työryhmä teki somaattisten osastojen kirjaamisen sisäisen auditoinnin viime vuonna ja tänä vuonna oli vuorossa somaattisten poliklinikoiden sisäinen auditointi, mikä suoritettiin kesäkuussa. Poliklinikoiden kirjaaminen vaihtelee paljon yksiköittäin ja kirjaamista on vielä kehitettävä. Psykiatrian tulosalueella hoitotyön kirjaamisen sisäinen auditointi suoritettiin tänä vuonna toisen kerran ja ensi vuoden auditointi on valmisteltu. Hoitotyön loppuarviointia on kehitetty huomioimaan earkiston vaatimuksia ja hoitotyön yhteenvedon pohja on valmisteltu yhtenäisen alueellisen hoitotyön kirjaamisen ryhmässä ja on otettu vuodeosastoilla käyttöön. Hoitohenkilöstö on osallistunut potilaiden hoitoketjujen ja -prosessien moniammatilliseen kehittämiseen. Operatiivisella tuloalueella on otettu käyttöön Fast track -toimintamalli. Kirurgialla keskityttiin erityisesti tekonivelpotilaiden hoitoketjuun ja laparoskooppisen potilaan hoitoketjuun. Lean-mallia on hyödynnetty mm. kirurgisen potilaan ajanvarauskäytäntöjen kehittämisessä. 9

Henkilöstön näkökulma Hoitohenkilökunnan tarpeenmukainen perehdytys on jatkuva tavoite. Yksiköiden omien perehdytysohjelmien päivittämistä on jatkettu. Osastonhoitajien perehdytysohjelma on otettu käyttöön kaikkien uusien osastonhoitajien kohdalla. Sisäisten sijaisten perehdytysohjelma on otettu käyttöön kaikkien uusien somaattisten sissien kohdalla. Myös kesäsijaisille järjestettiin yhteisperehdytystä toukokuussa. Hoitotyöntekijöillä on otettu käyttöön sähköinen työnhaku, mikä toimii hyvin. Vakituisiin virkoihin ja toimiin valittiin viime vuonna yhteensä 50 hoitotyöntekijää eri ammattiryhmistä. Eniten vakinaistettiin sairaanhoitajia, joita oli 15. Hoitohenkilöstön toimiin on riittänyt hakijoita, ainoastaan osastonhoitajien virkoihin on hakijoita niukasti. Talous- ja vaikuttavuus näkökulma Hoitotyössä on pitkään ollut tavoitteena saada käyttöön hoitotyön toimintaa kuvaavia tunnuslukuja, joita voidaan käyttää hoitotyön toiminnassa ja arvioinnissa. Yksiköiden toimintatilastojen osalta kuukausi ja vuosiraportit on vakioitu ja ne tallennetaan kuukausittain intraan. Somaattisissa yksiköissä jokaisella poliklinikalla on käytössä ajanvarauskirjan vastaanottolajit ja toimenpidekoodit. Psykiatrian tulosalueella toimenpidekooditilastojen perusteella painopiste on selkeästi kuntoutumista tukevassa hoitotyössä. Somaattisissa yksiköissä Rafaela-hoitoisuusjärjestelmän sisältämien mittareiden avulla voidaan määrittää kunkin potilaan toteutunut hoitotyön määrä. Toteutuneen hoitotyön määrän lisäksi järjestelmä tuottaa tiedon hoitotyöhön käytettävästä hoitajaresurssista ja laskee hoitajan keskimääräisen työn määrän kunakin päivänä eli niin kutsutun hoitoisuus hoitajaa kohden arvon. Järjestelmään kuuluvan Paoncil-mittarin avulla voidaan selvittää optimaalinen työmäärä hoitajaa kohti. Tulosalueille on asetettu tavoitteeksi, ettei tulosalueille osoitettujen vakanssien määrää ja henkilöstöbudjettia ylitetä. Yksiköissä pyritään toimimaan talousarvion käyttösuunnitelman ohjeistuksen mukaisesti. Johtamisen ja uudistumisen näkökulma Hoitotyössä on tavoitteena resurssien oikea kohdentaminen toiminnan ja potilaiden hoidon tarpeen mukaisesti yksiköiden välillä. Sisäisten sijaisten käyttöä on pyritty tehostamaan ulkopuolisten sijaisten käytön vähentämiseksi. Tulosalueilla on toteutettu hoitotyöntekijöiden henkilökiertoa osaamisen kehittämisen ja laajentamisen näkökulmasta tulosalueilla tehtyjen suunnitelmien mukaisesti. Hoitotyössä on pitkäntähtäimen tavoitteena työnjaon uudistaminen ja uusien toimintamallien rakentaminen vapauttamaan resursseja hoitotyön ydintoimintoihin. Osastolla 9 on ollut menossa kokeilu osastofarmasiasta, minkä tulokset olivat hyviä ja toimintaan perustettiin pysyvä osastofarmaseutin vakanssi joulukuussa. Vuoden 2014 tammikuussa käynnistettiin hoitologistikkokokeilu osastoilla 7, 8/CCU, 9, 10, 12 ja teho-osastolla. Kokeiluun on liittynyt mukana olevien yksiköiden varastotilaukset ja tarvikkeiden paikoilleen asettaminen sekä potilaskuljetukset potilaiden siirtyessä terveyskeskukseen. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 10

TALOUSARVION TOTEUTUMINEN Erikoissairaanhoidon talousvuosi 2014 päätyi edellisvuoden tavoin odotettua parempaan tulokseen. Loppuvuoden aikana harmaita talouspilviä syntyi Potilasvakuutuskeskuksen ilmoittamasta merkittävästä varausvaatimuksesta, mutta tämä ei sittenkään johtanut Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä pelättyyn alijäämään. Hyvä talouskehitys kesti ylimääräisen pakollisen varauksen. Tuloslaskelmassa ylijäämäinen tulos noin + 0,7 M kattaa budjetoidun tavoitteen mukaisesti Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon rahoitusosuuden. Ilman kuntapalautuksia tuloksen ylijäämä olisi ollut +3,8 M. Edellisvuosista poiketen budjetti ei jäsenkuntien vaatimuksesta sisältänyt enää mahdollisuutta tulouttaa ylijäämää kuntayhtymän lainanlyhennysohjelmaan. Tämä uusi menettely pienensi kuntayhtymän tulostavoitetta runsaalla miljoonalla eurolla. Tilinpäätöksen valmistelun yhteydessä jäsen- ja sopimuskunnille tehtiin runsaan 3,1 M:n euron suuruinen maksupalautus. Ylijäämäinen tulos syntyi kustannusrakenteen maltillisen kehityksen sekä budjetoitua suuremman jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin myötä. Yhä useampi Keski-Pohjanmaan keskussairaalan potilas tulee jäsenkuntien ulkopuolelta. Palvelumaksupalautus johtaa K-P keskussairaalan kuntahinnaston hintojen noin 4 %:n alennukseen jäsen- ja sopimuskunnille. Jäsenkuntien maksuosuudet kasvoivat hyvin maltillisesti. Jo vuonna 2012 jäsenkuntien kasvu oli vain + 2,8 % perinteeksi käyneiden 7 8 %:n kasvuvuosien jälkeen. Vuonna 2013 kasvu jäi ns. vanhoissa jäsenkunnissa +2 %:n tasolle. Vuonna 2014 jäsenkuntien kokonaislaskutus (esh+ensihoito) kasvoi enää vain + 0,3 % ja kehitysvammahuollon kanssa + 0,5 %. Erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutus pieneni -2,2 %, mikä lienee historiallisestikin merkittävä kehityksen suunta erikoissairaanhoidon kustannuksissa. Lopputulos ylittääkin myönteisesti budjetoinnin yhteydessä hyväksytyn tavoitteen jäsenkuntien korkeintaan +2,5 %:n kustannuskasvusta. Nyt jäätiin selvästi alle sallitun kasvuraamin. Lopputuloksen merkitystä parantaa entisestään se, että ylijäämäinen tulos sisältää Potilasvakuutuskeskuksen ylimääräisen pakollisen varauksen 2,5 M, joka rasittaa kuntayhtymän tulosta sairaalan toiminnasta riippumattomista syistä. Samoin kustannusten sisällä ovat laajentuneen ensihoidon kustannukset. - Ripaus onnea, onnistuneita asiantuntijarekrytointeja, vähemmän sairauspoissaoloja, sairaalan remonttiohjelman eteneminen lähelle maalia, kasvava potilasvirta jäsenkuntien ulkopuolelta ja paljon yhteisvastuullista pienten arjen menopurojen tilkitsemistä; siitä on erikoissairaanhoidon hyvä taloustulos 2014 tehty. Onneksemme niin voimme sanoa jo kolmannen kerran peräkkäisinä vuosina. Strateginen tavoite sairaalan avohoitoistumisen suuntaan jatkui edelleen. Kasvu tapahtuu avohoitokäyntien kautta ja hoitopäivien kustannuksella. Taloudellinen tulos ei kuitenkaan syntynyt ensisijassa volyymin kasvun myötä vaan tuotantokustannusten maltillisen kasvun kautta. Tilivuotta kuvaa keskussairaalan oman toiminnan resurssien vahvistuminen ostopalveluiden kustannuksella. Myös tältä osin toiminnassa saavutettiin budjettitavoitteen mukainen kehitys. Piirin ulkopuolisen hoidon vähentämisellä on saavutettu merkittävä - 1,5 M :n säästö. Yhä useammat ja vaativammat hoidot on voitu toteuttaa sairaalan omana työnä. Keskussairaalan oman toiminnan myynti lisääntyi. Eniten prosentuaalisesti kasvoi myynti Pietarsaaren seudulle. Merkittävimmän kasvun toi synnytystoiminnan palveluiden myynnin lisääntyminen. Malmin alueen synnyttäjistä suurin osa tuli Malmin synnytysyksikön toiminnan päätyttyä kesällä 2014 synnyttämään Keski- Pohjanmaan keskussairaalaan. Toki tähän varauduttiin myös lisätalousarviolla ja muutokseen varauduttiin hoitotyön lisäresurssoinnilla. Tuloslaskelmassa keskussairaalan oman toiminnan suoriteperusteisesti laskutetut tuotot laskivat edellisvuodesta somatiikassa -1,3 % (edellisvuosi +7,3 %) ja kasvoivat psykiatriassa +25,1 % (-1,6 %). Keskimääräinen kasvu oli +1,9 % eli + 1,6 M. Tuolloin tuotot sisältävät kuntapalautuksen tuoman vähennyksen. Ennen kuntapalautuksia tuottokasvu oli +5,5 % eli +4,7 M, joka kuvaa todellisuudessa sairaalan tuotantoon ja toimintaan perustuvaa tuottokehitystä ja suoriteperusteiseen laskutukseen perustuvaa volyymin muutosta. Tuloslaskelmasta suoraan tehtävien vertailutietojen saaminen on haastavaa. Menorakenne muuttui merkittävästi edellisvuodesta, kun ensihoidon ostopalvelut siirtyivät pääosin kuntayhtymän omaksi toiminnaksi ja erityisesti henkilöstöresursseiksi. Henkilöstöbudjetti kasvatti lisäksi synnytystoiminnan lisäresursointi. Kokonaisuutena henkilöstömenot kasvoivat +7,2 % eli +4,2 M. Samaan aikaan ostopalveluissa saavuttiin miljoonan euron säästö, mikä olisi ilman potilasvakuutusvarauksen kasvua ollut runsaat 3 M. Tuloslaskelmassa ulkoisten menojen kasvu oli +3,0 % eli +3,4 M. Kun kasvusta eliminoidaan pois ensihoidon ostopalvelusta omaksi toiminnaksi aiheuttama brutto/netto kustannusvaikutus 11

(uudet maksu- ja korvaustuotot 1,2 M ), kasvaneen synnytystoiminnan lisäresursointi, potilasvakuutuksen lisävaraus sekä H-Seitsikon vuokrien kirjaamiskäytännön muutos, jää bruttomenojen muutos plus-miinus nolla tasolle. Toiminnallisesti ja samalla euromääräisesti suurin kasvu tapahtui ensihoidossa, jossa siirryttiin päätetyn palvelutasopäätöksen mukaiseen laajennettuun valmiuteen. Samalla sairaanhoitopiirin omien ensihoitoyksiköiden ja henkilöstön määrä kasvoi. Ostopalveluna hoidettiin ainoastaan Reisjärven, Kannuksen ja Perhon asemapaikkojen mukainen valmius. Muilta osin ensihoito siirtyi sairaanhoitopiirin toiminnaksi. Ensihoitoon eriytetty nettokustannus kasvoi vanhan palvelutasopäätöksen aikaisesta 2 M :n tasosta 4,2 M :n tasoon. Samalla kuitenkin ensihoidon hoitotaso laajeni ja välitön valmiusaika lisääntyi, potilaan kohteessa hoidon osuus toiminnasta kasvoi ja erikoissairaanhoitoon johtaneiden päivystyskäyntien määrä väheni, kenttäjohtoverkoston ja valmiussiirtojen avulla ambulanssien saavutettavuus eri puolilla maakuntaa parani. Ensihoidon oman toiminnan yksikkö vähensi myös erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa laitosten välisiin siirtoihin käytettyjä ulkoisia ostopalveluja ja ensihoidon kustannuksiin kohdentui sisäisinä erinä kiinteiden kustannusten vyörytyksiä, jotka muussa tilanteessa olisivat jääneet muiden erikoissairaanhoidon yksiköiden kustannuksiksi. Kovista eurokasvuista huolimatta ensihoidon kustannuskasvu jäsenkuntalaskutuksessa voitiin lopulta lähes kattaa erikoissairaanhoidon muiden osaalueiden säästöillä. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymällä on erityispiirteenään laaja palvelualue myös oman jäsenkunta-alueensa ulkopuolella. Kalajokiseudun ja Kallion sekä muiden sopimuskuntien potilaiden lisäksi yhä useampi keskussairaalan potilas tulee Pietarsaaren seudulta. Tuotetuista palveluista 16-17 % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille (avohoito noin 13% ja vuodeosastohoito noin 20,5%). Erikoissairaanhoidon myyntituloista (pl. ensihoito) jäsenkuntien ulkopuolelta tulee 16,5 % kuntamaksutuotoista. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on kasvanut +1,5 % edellisvuodesta, miltä osin budjettitavoite toteutui suunniteltuna kasvuna. mutta edelleen euroina laskettuna osuus jää hieman alhaisemmaksi kuin toiminnallinen osuus antaisi olettaa. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on kuntayhtymän toiminnan ja talouden kannalta oleellinen kysymys. Laaja palvelualue on mahdollistamassa keskussairaalan toiminnan päivystävänä sairaalana alueen potilaille. Talousarviovuoden aikana tehtiin myös lisätalousarviopäätöksiä. Laajenevan synnytystoiminnan tarvetta varten hyväksyttiin käyttötalouteen vakanssilisäyksiä varten (valtuusto 26.5.2014, 8) 142.000 :n suuruinen lisämääräraha sekä korotettiin samalla summalla kuntien palvelumaksutuottoja. Lisätalousarvion jälkeen käyttötalousmenojen kokonaismääräraha oli 119.368.786. Toteuma tilinpäätöksessä on 118.051.463 (toteumaprosentti 99 %). Investointimäärärahoihin hyväksyttiin (valtuusto 24.11.2014, 34) yhteensä 230.000 euron suuruinen lisämääräraha, jolla katettiin kahden ensihoitoyksikön liiketoimintakaupat sekä varauduttiin uuden toiminnan edellyttämiin investointihankintoihin. Kokonaisuutena investointimääräraha oli hieman edellisvuotta pienempi, 7,2 M ja käyttö toteutui 5,9 M (toteumaprosentti brutto 82 % brutto). 12

TULOSLASKELMA Suunnitelma Toteutunut Tot. % Toteutunut Muutos 2014 31.12.2014 31.12.2013 % TOIMINTATUOTOT Myyntituotot 118 498 549 117 413 896 99,1 115 954 092 1,3 Maksutuotot 4 032 494 4 018 356 99,6 3 777 971 6,4 Tuet ja avustukset 1 380 055 1 390 165 100,7 324 499 328,4 Muut toimintatuotot 387 413 819 753 211,6 587 793 39,5 Yhteensä 124 298 511 123 642 171 99,5 120 644 354 2,5 TOIMINTAKULUT Henkilöstökulut 62 865 138 62 868 730 100,0 58 653 540 7,2 Asiakaspalv ostot piirin ulkop. 18 030 000 16 943 029 94,0 18 509 554-8,5 Muut palvelujen ostot 19 321 009 20 776 298 107,5 20 188 408 2,9 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 16 241 583 15 184 737 93,5 15 337 285-1,0 Muut kulut 2911056 2 278 670 78,2764 1 954 477 0,0 Yhteensä 119 368 786 118 051 464 98,9 114 643 265 3,0 KÄYTTÖKATE 4 929 725 5 590 707 113,4 6 001 089-6,8 RAHOITUSTUOTOT JA -KULUT Rahoitustuotot 60 517 85 729 141,7 86 087-0,4 Rahoituskulut 290 242 164 257 56,6 199 187-17,5 Yhteensä -229 725-78 528 34,2-113 100-30,6 VUOSIKATE 4 700 000 5 512 179 117,3 5 887 988-6,4 POISTOT 4 700 000 4 803 510 102,2 4 229 636 13,6 TILIKAUDEN TULOS 0 708 669 1 658 353-57,3 Poistoeron muutos 0 0 18 810 Rahastojen muutos -69 712-79 635 Satunnaiset tuotot ja kulut 62 525 71 071 TILIKAUDEN TULOS 0 701 482 1 668 598-58,0 Toimintatuotot Kuntapalautusten jälkeen tuloslaskelman mukaiset toimintatuotot (ulkoiset) yhteensä ovat 123.642.171. Tuottojen kasvu edellisvuoteen on +2,5 % (edellisvuosi + 2,5 %). Myyntituotoista tehtiin 3,1 M :n palautus kunnille. Kunnilta perityt palvelumaksut olivat 111.237.156, nousua vuoden 2013 tilinpäätökseen +2,2 % eli +2,4 M. Maksuosuus sisältää erikoissairaanhoidon oman tuotannon myynnin, piirin ulkopuolisen hoidon läpilaskutuksen, ensihoidon sekä kehitysvammahuollon kuntalaskutuksen tuotot. Kuntamaksut kootaan erikoissairaanhoidon ja kehitysvammahuollon osalta palveluhinnaston mukaisin hinnoin. Piirin ulkopuolisen hoidon ostot kohdistetaan läpilaskutusperiaatteella potilaan kotikunnalle. Projektien nettokustannukset jaetaan jäsenkunnille asukasluvun suhteessa. Vuonna 2014 ensihoidon kustannukset jaettiin pääsääntöisesti asukasluvun suhteessa. Lisäksi huomioidaan jäsenkuntien 13

kustannustasaukset sovittujen pelisääntöjen mukaisesti sekä hyvitetään mahdollisesti myönnettävä palvelumaksualennus jäsen- ja sopimuskunnille. Erikoissairaanhoidon kuntien palvelumaksut (toimintatuotot) jakautuvat alueellisesti seuraavasti: Jäsenkunnat oma toiminta 72.891.576-0,5 % (edellisvuosi +2,9 %) Jäsenkunnat, piirin ulkop. 17.320.884-8,7 % (+13,1 %*) Sopimuskunnat oma toiminta 8.542.805 +4,0 % (+6 %) Pietarsaaren seutu oma toiminta 4.439.492 +46,4 % (+10,4 %) Ulkokunnat 1.405.434 +18,7 % (-11,3 %) Lisäksi: Jäsenkunnat, ensihoito 4.236.757 +113 % Kehitysvammahuollon laskutus 2.271.927 + 5,3 % (+4,1 %) Tuotetuista palveluista runsas 16 % kohdistuu jäsenkuntien ulkopuolelta tuleville potilaille. Erikoissairaanhoidon myyntituotoista jäsenkuntien ulkopuolelta tulee 16,5 % (kasvua edellisvuoteen +1,5 %); somatiikassa noin12 M eli 15,8 % ja psykiatriassa 2,8 M eli 18,8 %. Kehitysvammahuollossa ulosmyynnin osuus 0,4 M on 15,8 %. Euroissa laskettuna ulosmyynnin osuus on kasvanut budjettitavoitteen mukaisesti. Suurin suhteellinen kasvattaja on Pietarsaaren seutu. Toimintavuonna ei ollut taloudellisesti isoja projekteja. Projektien kuntaosuudet olivat 88.096. Valtio osallistui lääkäreiden koulutukseen runsaalla 0,4 M :lla, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän, jolloin saavutettiin merkittävä tasokasvu. Liiketoiminnan myyntituotot (kanttiini ym.) olivat noin 421.850, joka oli vain vähän edellisvuotta enemmän, +1,1%. Asiakasmaksutulot olivat runsaat 4 M, jossa kasvua + 6,4 % eli +0,2 M. Uutena eränä tuloutui ensihoidon omavastuuosuuksina noin 80.000. Tuet ja avustukset kasvoivat 0,3 M :n tasosta 1,4 M :n tasoon ensihoidon Kela-korvausten vuoksi. Muut toimintatuotot kasvoivat merkittävästi +39 % tasolle 0,8 M. Kasvu oli kuitenkin pääosin tekninen, sillä H-Seitsikon vuokratuotot kasvoivat Portin osalta, millä on kuntayhtymän tuloksen kannalta +-0 vaikutus. Muita merkittäviä muutoksia ei voida osoittaa. Toimintakulut Toimintakulut yhteensä Toimintamenot (ulkoiset) yhteensä ovat 118.051.464. Menojen kasvu tuloslaskelmassa edellisvuoteen on +3,0 %. eli +3,4 M. Määrärahojen käytön toteumaprosentti oli 99 %. Realistiseksi laadittu budjetti toteutui edellisvuoden tavoin menojen osalta lähes suunnitellun mukaisesti. Budjettirakenteessa tapahtui merkittävä muutos erityisesti ensihoidossa, mikä jo itsessään kasvatti nettomenopottiaan 2 M :n tasosta runsaaseen 4 M :oon, mutta samalla toteutunut käyttösuunnitelma poikkesi merkittävästi budjetin valmistelun tilanteesta. Alueellisen Pelastuslaitoksen aiemmin tuottama ensihoidon palvelu budjetoitiin nettokuluna ostopalveluihin, mutta vuoden 2013 loppumetreillä tehdyn päätöksen mukaisesti toiminta toteutettiinkin Kiurun omana toimintana, mikä lisäsi ensihoidon bruttomenoja merkittävästi sekä henkilöstömenojen että ensihoitoyksiköiden ja ambulanssien käyttökustannusten vuoksi. Vuoden 2014 tilinpäätökseen kohdentuu uutena eränä 60 ensihoidon työntekijän ja viranhaltijan sekä yhdeksän ensihoitoyksikön kustannukset. 14

MENOLAJIEN OSUUDET KOKONAISKUSTANNUKSISTA: Henkilöstökulut 62,9 M 53 % Piirin ulkopuolinen hoito 16,9 M 14 % Muut palveluiden ostot 20,8 M 18 % Aineet ja tarvikkeet 15,2 M 13 % Muut toimintamenot 2,3 M 2 % Henkilöstökulut Henkilöstökulut 62,3 M kasvoivat +7,2 % eli 4,3 M. Suurimpana syynä kasvuun oli ensihoidon yksiköiden siirtyminen alueellisen pelastuslaitoksen toiminnasta sekä yksityisiltä yrityksiltä liiketoimintakauppojen kautta sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi. Ensihoitoon siirtyi 60:n uuden vakanssin henkilöstökustannus. Lisäksi uusi laaja, pääosin ympärivuorokautisessa valmiudessa oleva toiminta edellyttää sijaisresurssin. Henkilöstömäärä kasvoi myös synnytystoiminnan hoitotyössä. Piirin ulkopuolinen hoito Piirin ulkopuolisen hoidon kustannukset 16.943.029 laskivat -8,5 % eli -1,5 M. Kehitys on budjettisuunnitelman suunnan mukainen. Tavoite oman toiminnan vahvistamisesta ostamisen kustannuksella toteutui. Suunta on oikea, sillä edellisvuonna ns vanhojen jäsenkuntien (pl Reisjärvi) kasvu jäi maltillisella +1,8 %:n tasolle. Vuosien jatkumon mittainen hurja kasvukausi päättyi vuonna 2012 poikkeukselliseen - 7%:n vähennykseen. Vuonna 2011 kasvu oli +18,1 %, vuonna 2010 kasvettiin +12 % ja vuonna 2009 jälleen +17,4 %. Kuukausittaiset heilahtelut olivat tänäkin vuonna merkittäviä, joten lopputulosta jouduttiin odottamaan tammikuun laskutukseen saakka. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksia on osin voitu leikata kotiuttamalla osa vaativista hoidoista omaan sairaalaan. Tämä on edellyttänyt rekrytoinnin ja koulutuksen kautta tapahtunutta asiantuntemuksen lisäämistä Kokkolassa. Osin tämä näkyy myös vaativan hoidon kalliiden hoitopäivien lisääntymisenä oman toiminnan kuntalaskutuksessa. Suurin yksittäinen muutos tapahtui lasten erikoissairaanhoidossa, jossa ostojen säästö oli peräti 1,8 M ja samalla lasten teho-yksikön toiminta laajeni merkittävästi. Toki myös onnellinen sattuma voi vähentää piirin ulkopuolisen hoidon tarvetta. Piirin ulkopuolisen hoidon kustannuksista hyvin suuri osuus syntyy yksittäisten potilaskohtaisten ns. kalliiden hoitojen ja potilastapahtumien myötä. Tältä osin tulevaisuutta on hyvin vaikea ennustaa. Kahden valtakunnallisesti poikkeavan vuoden jälkeen on kuitenkin jo oikeutettua arvioida, että piirin ulkopuolisen hoidon suhteellisen tarpeen vähentymisessä olisi tapahtunut myös rakenteellinen muutos kohti entistä hoidollisesti vaativampaa omaa toimintaa. Muut palvelujen ostot Muiden palveluiden ostot 20.776.298 kasvoivat tilinpäätöksessä +2,9 % eli 0,6 M. Ostojen potissa väheni ensihoidon ostopalvelut kun alueellisen pelastuslaitoksen toiminta siirtyi nopeilla päätöskäänteillä sairaanhoitopiirin toiminnaksi vuoden alusta lukien. Ostopalveluihin jouduttiin yllätyksenä kirjaamaan Potilasvakuutuskeskuksen vaatimuksesta ylimääräinen varaus, jolla varaudutaan tuleviin mahdollisiin vammaispalvelulain mukaisiin vaatimuksiin potilasvahinkotapauksissa. Myönteisestä vahinkokehityksestä johtuen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueelle kohdistettava osuus jäi lopulta montaa muuta aluetta pienemmäksi. Tulosta rasittamaan jouduttiin kuitenkin kohdentamaan normaalista noin 1,1 M :n tasosta poiketen 3,6 M :n suuruinen menoerä. Kokonaisuutena Potilasvakuutuskeskukselle vuodelta 2014 laadittava velkakirja ja velkavastuu on 8,3 M (vuonna 2013 velkakirja oli 5,6 M ja taseeseen kirjattu velkavastuu 4,5 M ), josta pakolliseen varaukseen kirjataan tilinpäätöksessä 6,9 M ja tilinpäätöksen liitetietoihin vastuina vajaat 1,4 M. Lääkäripalveluiden konsulttisopimuksia lääkärivuokrauspalveluyritysten kanssa voitiin vähentää edelleen 0,3 M, mutta vastaavasti tehtiin yksittäisille konsulttilääkäreille sopimuksia, jotka lisäsivät palkkakustannusten osuutta. Yhteispäivystyksen lääkäripalvelut hoidetaan edelleen kokonaisuutena ostopalveluna, jonka arvo on runsaat 1 M. 15

Koulutuskustannukset kasvoivat +6,2 % (taso 560.000 ). Koulutuksen kustannuksista edelleen kolmannes kuluu koulutusmatkojen aiheuttamiin kustannuksiin. Jatkossa tulee tukea lähikoulutukseen osallistumista. Pesulapalveluiden tilille kohdennettava kustannus 0,4 M kasvoi lähes 9%. Kesällä 2014 pesulapalvelut siirtyivät Kokkolan kaupungin (45%), sairaanhoitopiirin (45%) ja Kokkotyösäätiön (10%) omistaman KokkoPesu Oy:n tuottamaksi ostopalveluksi. Pesulapalvelu muuttui kirjanpidossa bruttomenoksi. Muutoksen myötä voitiin leikata tekniikan palveluissa huoltoon ja lämpö/vesituotantoon kuuluvia ostoja, sillä aiemmin keskussairaalan tekniikka huolehti sairaalakiinteistössä sijainneen yksityisen pesulan teknisistä hankinnoista ja mm höyryn tuotannosta. Eräitä muita ostopalveluja: kustannus muutos Kuntoutus 0,2 M - 26 % Atk-palvelut 2,0 M - 1 % Siivous- ja pesulapalvelut 3,2 M + 6 % Huolto- ja kunnossapitopalvelut 1,2 M + 5 % Potilaskuljetuspalvelut 0,2 M - 37 % Asiantuntijapalvelut 3,0 M - 8,6 % Ensihoidon ostopalvelut 0,5 M - 73,2 % Laboratorio- ja röntgenpalvelut 4,6 M + 2,8 % jossa laboratoriopalvelu 4,4 M + 2,3 % (+-0) Henkilöstön koulutus 0,6 M + 6,2 % Työterveyspalvelut henkilöstö 0,6 M + 3,6 % Materiaalihankinnat; aineet, tarvikkeet ja tavarat Materiaaliostoihin käytettiin 15.184.737 M, jossa vähennystä edellisvuoteen -1,0 % (laskua myös kahtena edellisvuonna). Menolajiryhmä kirjo on hyvin laaja. Lääkeostojen kustannuksen laskivat noin -0,2 M. Kokonaisuutena lääkekustannukset ovat vuodessa noin 5,3 M eikä summa sisällä verivalmisteita (verivalmisteet siirtyivät laboratoriopalveluiden ostoihin kesällä 2013). Eräitä muita hankintaryhmiä: Kuntoutuksen apuvälineet 0,8 M + 28 % Hoitotarvikkeet 4,6 M + 6,3 % Elintarvikkeet 1 M + 5,3 % Lämmitys, sähkö, vesi 1,3 M - 8,9 % Huolto- ja kunnossapitotarvikk 0,5 M - 38,7 % Laitteet ja kalusto 0,5 M + 8,2 % 16

Muut toimintamenot Muut toimintamenot olivat 2,3 M, kasvua +16,6 % eli +0,3 M. Vuokramenoissa näyttäytyvä (sis. yhtiövastikkeet) menokasvu johtuu Kiinteistöyhtiö H-Seitsikolle (asunnot ja Portti) kuuluvien vuokrien kirjaamisesta sekä tulona että menona kuntayhtymän tileille. Kirjaamismenettelyn tulosvaikutus on tulosvaikutukseltaan neutraali. H-Seitsikon lainan hoitokuluihin kohdennettu kuntayhtymän rahoitusosuus kirjataan tuloslaskelman tuloksesta osakkeisiin ja osuuksiin. H-Seitsikolle kuntayhtymä maksaa sekä pääomakustannusten hoitamista että käyttökuluja vastaavan kokonaiskorvauksen. H-Seitsikon yhtiöjärjestyksen muutoksen myötä keskinäiselle yhtiölle maksettava korvaus on jaettu vuodesta 2012 lukien siten, että vuokraksi laskettavasta kokonaissummasta 677.414 eliminoidaan pois käyttökustannuksissa olevasta vuokrasta ja kohdistetaan tuloksesta siirrettäväksi investointimenoksi osakkeisiin ja osuuksiin. Kyseinen summa vastaa yhtiön kirjanpidossa tehtyä lainojen hoitoon tehtyä ns. SVOP-rahastointikirjausta. Tällä kirjanpitoteknisellä ratkaisulla yhtiön ja omistajakuntayhtymän kirjaukset vastaavat toisiaan. Kuntayhtymän tulos tosin paranee, mutta tilinpäätöksen yhteydessä tuloksesta tulee kyetä tekemään H-Seitsikon SVOP-varausta vastaavan summan suuruinen investointisijoitus. Sovitun käytännön mukaisesti tuloksesta varataan lisäksi kuntayhtymän omien lainojen hoitoon tarvittava summa ylijäämätilille. Kiinteistöveroa kuntayhtymä maksoi Kokkolan kaupungille runsaat 650.000 (kasvu + 18 %). Asiakasmaksusaatavien poistot olivat 115.000, mikä on hieman edellisvuotta vähemmän. Muiden toimintamenojen osuus kokonaisbudjetista on noin 2 %. Sisäiset menot Sisäiset menot kasvoivat merkittävästi 8,5 M eli +32,4 %. Syynä olivat budjettitekniset muutokset, joilla rekry-yksikön tuottamat sijaishenkilöstökustannukset sekä sosiaalipalvelut ja psykologi-palvelut kohdennettiin sisäisinä ostoina ja myyntinä yksiköille. Lisäksi sisäisiin kustannuksiin tuli uutena eränä sisäiset potilaskuljetuspalvelut ensihoitoyksikön palveluna. Rahoitustuotot ja kulut Korko- ja rahoitustuotot olivat noin 85.700 ja lainojen korkokustannukset 164.300 (edellisvuonna 199.200 ). Rahoitustuottojen ja -kulujen nettomeno oli -78.528. Rahoitusmarkkinoiden korkotason alentuminen näkyi rahoituskulujen puolittumisena vuonna 2013, mutta aleni edelleen vuonna 2014. Suunnitelman mukaiset poistot Suunnitelman mukaiset poistot olivat runsaat 4,8 M, missä on merkittävä 0,5 M :n kasvu edellisvuoteen. Tilikauden tuloksen käsittely Investointivarauksella rahoitettuihin hankkeisiin liittynyt poistoeron vähennysmahdollisuus käytettiin loppuun vuoden 2013 tilinpäätöksen yhteydessä. Vuoden 2014 tilinpäätöksessä poistoeron vähennys on 0. Rahastojen nettomuutos oli -7.187. Tilikauden ylijäämä Tilikauden ylijäämäksi tuloslaskelmassa muodostuu 701.482. Tuloksella voidaan kattaa budjetoidun mukaisesti 677.414 :n suuruinen sijoitus Kiinteistöyhtiö H-Seitsikon osakkeisiin. Edellisvuosista poiketen ylijäämää ei enää voitu kerätä kuntayhtymän lainanlyhennysohjelman hoitamiseen, mikä pienensi tulostavoitetta noin 1,2 M :lla. 17

Investointihankkeiden toteutuminen Ensihoidon uusien liiketoimintakaupalla siirtyvien yksiköiden toiminnan käynnistämiseen ja liiketoimintakaupan toteuttamiseksi tehtiin 230.000 :n suuruinen lisätalousarviopäätös. Kokonaisuutena investointimääräraha oli 7.2 M ja käyttö toteutui 5,9 M (toteumaprosentti brutto 82,4 % brutto). Investointisumma on noin 1,3 M pienempi kuin edellisvuonna. Investoinnit sisältää kirjanpitoteknisenä eränä H-Seitsikolle maksettavan 677.414 :n suuruisen osakemerkinnän (osakkeet ja osuudet). Määrärahavaraus tälle oli tehty käyttötalouteen. Rakennusten saneerausinvestointimääräraha toteutui 78 %:sesti ja rahaa käytettiin 3,1 M. ATK-hankintojen arvo on lähes 1 M. Lisäksi ATK-laitteiden hankinnassa on käytetty leasing-rahoitusta. Koneiden ja kaluston sekä kiinteiden kojeiden ja laitteiden hankinta-arvo oli noin 1,2 M eli laski edellisvuodesta noin 0,5 M. Irtaimistohankinnat sisälsivät pääasiassa uusien tilojen varustamisen sekä yksittäisiä yli 10.000 euron suuruisia sairaalalaitteita. Investointeihin kohdistuu tulona teknisten palvelutoimintojen siirtyessä Vetelin kunnalle myydystä autosta saatu kauppahinta, 16.000. INVESTOINNIT TA 2014 Lisä TA 2014 TA 2014 yhteensä Totetunut 2014 Poikkeama Tot % Investointimenot Osakkeet ja osuudet 0 0 0 677 414 677 414 Koneet ja kalusto 1 208 500 230 000 1 438 500 1 204 722-233 778 83,7 Rakennukset 4 477 800 0 4 477 800 3 118 102-1 359 698 69,6 Piha-alueet 0 0 0 36 812 36 812 Atk 1 300 000 0 1 300 000 908 405-391 595 69,9 Yhteensä 6 986 300 230 000 7 216 300 5 945 456-1 270 844 82,4 Tulot investointeihin Käyttöomaisuuden myyntituotot 0 16 055 16 055 INVESTOINNIT NETTO 6 986 300 230 000 7 216 300 5 929 400-1 286 900 82,2 Lainat ja lainojen lyhennykset Kuntayhtymän lainakanta 31.12.2014 oli 14.783.337 (edellisvuonna 16.014.125 ), josta 13.552.548 pitkäaikaisissa veloissa (lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta 12.130.272 ) ja 1.230.788 lyhytaikaisissa veloissa. Lyhytaikaisiin velkoihin kirjataan seuraavan vuoden lainojen lyhennys. Vuoden 2014 aikana ei edellisvuoden tavoin nostettu uutta talousarviolainaa. Vastaavasti lainaa lyhennettiin 1.230.788. Tilinpäätöksen tunnusluvut (ilman liikelaitosta) Tuottojen ja kulujen välinen erotus käyttökate oli 5.590.707 (edellisvuosi 6.001.088 ). Vuosikate oli 5.512.179 (edellisvuonna 5.887.988 ). Vuosikate osoittaa tulorahoitusta, joka jää käytettäväksi investointeihin tai lainan lyhennyksiin. Katteet tuloslaskelmassa pienenivät laskennallisesti edellisvuodesta, johtuen tuottojen kuntamaksupalautuksista. Rahoituslaskelman mukaan investointien tulorahoitusprosentti nousi edellisvuodesta jälleen tasolle 92,71 (83,62), mikä on erittäin hyvällä tasolla. Investointien tulorahoitustunnusluku kertoo, kuinka paljon investointien hankintamenosta on rahoitettu tulorahoituksella. Sairaalarakennuksen laajennushankkeet on 18

rahoitettu pitkälti lainavaroin. Lainanhoitokate oli 4,07 (3,81) eli kuntayhtymän lainanhoitokyky on edelleen kohtuullisen hyvä. Maksuvalmius eli kassan riittävyys päivinä oli keskimäärin 43 päivää (35). Kuntayhtymän omavaraisuusaste ilman liikelaitoksia heikkeni hieman edellisvuodesta 25,2 % (25,5 %). Suhteellinen velkaantuneisuus laski vain hieman 34,6 % (35,0 %). Lainakanta laski hieman edellisvuodesta ollen 14.783.337 (16.014.125 ). Virallisen tuloslaskelman ja taseen (mukana liikelaitos) sekä konsernin mukaiset tunnusluvut esitellään tarkemmin tämän tilinpäätösasiakirjan laskelmatiedoissa (suluissa esitetty vuoden 2013 vastaavat luvut). Jäsenkuntien maksut Jäsenkuntien erikoissairaanhoidon (pl. ensihoito ja kehitysvammahuolto) kustannukset laskivat keskimäärin 2 M eli - 2,2 % (sisältäen keskussairaalan oman käytön + piirin ulkopuolisen läpilaskutuksen). Suurin, lähes 1,6 M :n suuruinen säästö syntyi piirin ulkopuolisen hoidon läpilaskutettavissa erissä. Yhä useammin erikoissairaanhoito voitiin toteuttaa keskussairaalan omana työnä. Vuosina 2012 ja 2013 jäsenkuntalaskutuksen kasvu saavutti jo maltillisen + 2-3 %:n tason. Nyt kehitys erikoissairaanhoidon kustannustasossa oli miinus-merkkinen. Muutos on merkittävä, sillä edellisinä vuosina jäsenkunnissa oli kipuillen totuttu runsaan 7 %:n vuotuisiin kasvuihin. Keski-Pohjanmaan asema kalliina erikoissairaanhoidon alueena on ottanut jo useamman vuoden ajan askelia kohti maan keskiarvoa, jonne kivuttiin jo vuoden 2013 tilinpäätösluvuilla. Kun erikoissairaanhoidon jäsenkuntalaskutukseen lisätään ensihoidon tuplaantuneet kustannukset kasvaa jäsenkuntalaskutus maltillisen + 0,3 %: eli +0,3 M :n kasvun tasolle. Kehitysvammahuollon suhteellinen kustannuskasvu oli suurin ja 0,2 M :n lisälaskutuksellaan kokonaislaskutuksen kasvu on jäsenkunnissa yhteensä + 0,5 % eli puoli miljoonaa euroa. Maksut sisältävät yhteensä noin 2,8 M suuruisen maksualennuksen jäsenkunnille. Yhteensä 3,1 M :n alennus on kohdennettu jäsen- ja sopimuskunnille niiden ostaman erikoissairaanhoidon ns. oman tuotannon suhteessa. Alennus kohdentuu somatiikan ja psykiatrian palveluhinnastoon. Kuntien välinen jakauma on edelleen suuri. Kun keskimääräinen kasvu oli + 0,5 % kasvatti Lestijärvi kulujaan vuotuisten kustannusten tasasuksen jälkeen +7,5 %:lla ja samaan aikaan Reisjärvi vähensi kulujaan jo toisen kerran peräkkäin, nyt lähes 18%:n ja runsaan 0,6 M :n säästöllä. Osin muutokset selittyvät kuntien vuotuisilla, suurillakin satunnaisilla kustannusheilahteluilla. Kustannuskehitystä tulee siksi arvioida useamman vuoden tarkastelujaksolla. Jäsenkuntien palvelumaksuissa toteutettiin talousarvion käsittelyn yhteydessä hyväksytty maakunnallinen tasaus. Kalliiden hoitojen tasausraja oli 84.000 /potilas. Lisäksi vuotuisten kustannusten muutoksen perusteella tehtiin tilinpäätöksessä tasaus niiden kuntien hyväksi, joiden kustannuskasvu oli yli 5 % korkeampi kuin jäsenkunnissa keskimäärin. Potilaskohtaisten yksittäisten korkeiden kustannusten perusteella hyvitystä saivat Kannus, Kaustinen ja Veteli. Vuotuisten kustannusten poikkeuksellisen korkean kasvun perusteella hyvitystä saivat Kannus ja Lestijärvi. Peruspääoma ja jäsenkuntaluettelossa tapahtuvat muutokset Kuntien peruspääomasta päättää valtuusto. Kuntayhtymässä kirjatut kuntien osuudet kuntayhtymän varoihin ovat kokonaismäärältään (sis. tilivelka) 7.395.094,93. Peruspääomajako pohjautuu vanhaan ns. sairaansijavaraus -laskelmaan. Jäsenkuntien peruspääoma on kirjattu taseeseen varallisuudeksi peruspääomana. Jäsenkuntien lisäksi kuntayhtymän taseessa on pitkäaikaisena velkana kirjattua peruspääomaa ns. Kalajokilaakson kunnilta. Tilanteessa, jolloin Kalajokilaakson kunnat erosivat Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiiristä, ei pääomasijoituksia palautettu kunnille vaan ne jäivät kuntien osuutena kuntayhtymän varoihin ja kirjattiin tilivelkana kuntayhtymän taseeseen. Näin ollen Kalajokilaakson kunnilla, jotka ovat hakeneet uudelleen Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä (Reisjärvi 2013), ei ole ollut velvollisuutta uudelle suoritettavalle peruspääomasijoitukselle. Kuntaliitosten yhteydessä liittyvien kuntien peruspääomasijoitukset kohdennetaan uudelle peruskunnalle. Mikäli kunta, jolla ei ole peruspääomasijoitusta kuntayhtymässä hakee Keski-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenyyttä, päätetään pääomasijoituksen määrästä aina erikseen. 19

Taseessa jäsenkuntien yhteenlaskettu peruspääoman määrä on 5.972.818,34 ja muilta osin sijoitukset on kirjattu pitkäaikaisiin velkoihin. Arviointia tulevasta todennäköisestä kehityksestä Erikoissairaanhoito on ns. sote-uudistuksen valmistelun myötä monilta osin uuden tilanteen edessä. Tätä tekstiä kirjoitettaessa odotetaan hallituksen esitystä uudesta sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämismallista. Uuden mahdollisen tuotanto-alueen laajuus ja toiminannalliset sisällöt, hallinnolliset ratkaisut ja voimasuhteet sekä taloudelliset vastuut ovat avoimet. Tässä vaiheessa on osin auki, mikä tulee olemaan sairaanhoitopiiri-kuntayhtymän tulevaisuus. Mahdollinen kuntayhtymän purkaminen johtaisi merkittäviin ratkaisuihin mm omaisuuden hallinnassa. Valmistautuminen on haasteellista, sillä tulevasta hallinnollisesta ja toiminnallisesta mallista ei ole tietoa. Muutokset toteutetaan mahdollisesti hyvinkin nopeasti. Lainsäädännössä toteutui 1.1.2014 lakimuutos, joka laajensi potilaiden oikeutta hakeutua hoitoon haluamaansa sairaalaan. Toimintavuotta käynnistettäessä voitiin vain arvailla, miten tämä oikeus tulee vaikuttamaan Keski-Pohjanmaan keskussairaalan tilanteeseen. Toimintakertomusta laadittaessa on syytä uskoa, että muutos toi Kokkolaan enemmän potilaita kuin se vei pois muihin sairaaloihin. Tästä kertovat sekä kasvaneet poliklinikkakäyntimäärät että ostetun hoitopalvelun käytön merkittävä lasku. Oleellinen kriittinen tekijä on asiantuntijoiden saatavuus sekä asiantuntijuuden hinta. Virkalääkäritilanne on alueella parantunut, mutta edelleen myös keskussairaalassa on erikoisaloja, joilla on jonkin verran osaajapulaa. Tätä joudutaan kattamaan kalliilla ja joskus myös lyhytnäköisellä ostopalvelulla. Henkilöstövuokrauksen ja varsinaisen palkkausjärjestelmän ohi tehdyn konsulttityön hinta on karkaamassa kohtuuttoman korkeaksi. Onneksi henkilöstövuokrauksen määrä kokonaisuutena on ollut viime vuosina laskussa. Osaajien lukumäärän lisäksi oleellista on myös osaamisen vahvistaminen. Suunnitelmallisella koulutuksella, myös alueellisella koulutuksella sekä etäyhteyksien hyödyntämisellä on pyritty lisäämään henkilöstön mahdollisuuksia hankkia uutta osaamista ja päivittää tietoja. Sairaalan oman toiminnan vahvistuessa hoitopalvelun ostamisen kustannuksella henkilöstöresurssin laajentuessa palkkamenojen rinnalla kasvavat myös koulutuksen tarve ja kustannukset. Hoitoketjujen toimivuuden kannalta oleellista on, että henkilöstötilanne on riittävän hyvä koko ketjussa, myös perusterveydenhuollossa. Huolta lääkäreiden riittävyydestä Keski-Pohjanmaalla on ja rekrytointiin on resursoitu aikaisempaa enemmän mm ostamalla lääkärirekrytointipalvelua, jolla hankitaan lääkäreitä virkasuhteisiin. Lääkäritilanne myös perusterveydenhuollossa on nyt aikaisempaa parempi. Lisäksi on keskusteltu mahdollisuudesta siirtää perusterveydenhuollon yhteispäivystystoiminta vuokratyöstä omien virkalääkäreiden hoitamaksi. Tällä muutoksella voitaisiin mahdollisesti vaikuttaa hoitoketjujen katkeamattomuuteen sekä vähentää välillisiä terveydenhuollon kustannuksia mm tutkimuspalveluissa. Vuonna 2014 varauduttiin ns. päivystysasetuksen mukaisten toimintavaatimusten täyttämiseen. Lähtökohta on, että K-P Keskussairaala tulee täyttämään päivystysasetuksen laajentuneet laatuvaatimukset. Pääosin resursointivaraus on jo tehty. Laajennusta ja vahvistusta tarvittaneen vielä osin kirurgiaan. Myös jatkuva lastenlääkäripäivystys nousi ajankohtaiseksi ja sen resurssointi pyrittiin järjestämään jo vuodelle 2015. Loppuvuoden aikana valmisteltiin psykiatrian päivystystoiminnan uutta toimintamallia, joka käynnisti alueellisesti entistä laajemman psykiatrian päivystyskeskittymän Kokkolaan. Tämä tullee tuomaan uusia potilasvirtoja vuoden 2015 alusta lukien erityisesti sopimuskuntien alueelta. Päivystysasetus tulee hieman nostamaan keskussairaalan kustannuksia. Tosin päivystystoiminnan keskittäminen tullee myös tuomaan uusia potilasvirtoja ja tuottoja. Synnytystoiminta laajeni merkittävästi kesällä 2014, kun Malmin sairaalan synnyttäjät siirtyivät pääosin synnyttämään Kokkolaan. Tulevaisuudessa päivystysasetus tullee aiheuttamaan kysymyksiä myös Oulaisten synnytysyksikön toiminnan tulevaisuuden suhteen. Mikäli asetus ei mahdollista synnytystoiminnan jatkumista, on Keski-Pohjanmaalla valmius laajentaa toimintaa niin, että se voisi palvella myös nykyistä laajemman alueen synnyttäjiä. Tämä edellyttäisi maltillista lisäresursointia, mutta nostaa samalla synnytysmäärät lukumäärätasolle, joka tulee parantamaan päivystävän sairaalan tuottavuutta. Rakentamiseen liittyvä korjausrakentamisen investointiohjelma on saatu jo puolen välin ohi. Edelleen on noin 3-4 vuoden ajan varauduttava nykyisen noin 6 M :n tason mukaiseen investointiohjelmaan. Poistojen määrä, runsaat 4 M ei kata vielä kuin osan investointiohjelman kustannuksesta. Rakentamisen lisäksi 20

tuohon pottiin tuovat iso erän kalliit kuvantamistutkimukseen liittyvät laiteinvestoinnit kolmen seuraavan vuoden aikana. Yksittäisten laitehankintojen hinta kipuaa runsaaseen miljoonaan euroon. Vaikka rakentaminen hiljenee, investoinnit laitetekniikassa jatkuvat. Vaihtoehtoja investointiohjelman toteuttamiselle on laitetekniikassa leasing-rahoitusjärjestelyjen käyttö. Suuri riski on alueen kuntien heikko talous. Sote-uudistuksen yhteydessä on edelleen auki, miten terveydenhuollon kustannukset kunnille jatkossa jakautuvat. Kokonaisuutena kustannuserä on kuitenkin suurempi kuin mitä kuntien varat kestävät. Tarvitaan uusia edullisempia menetelmiä, palveluverkkotarkastelua, prosessien yksinkertaistamista ja standardointia jne. Sote-uudistus ei ratkaise asioita, kipeät päätökset on joka tilanteessa tehtävä alueella. Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoidon kustannusten korkea taso on onneksemme lähtenyt suuntaan, joka on vienyt aluetta lähemmäksi keskivertotilannetta. Myös Jyta-alueen peruspalveluissa on saavutettu säästöjä jo kahtena peräkkäisenä vuonna. Tehtävää on kuitenkin vielä paljon, sillä maakunnan taloudellinen tilanne ja erityisesti sen velkaantuneisuus asettaa myös terveydenhuollon järjestäjälle erityisen haasteen. Muutaman viime vuoden ajan on pystyttyä leikkaamaan kustannuskasvua niin, että kasvu on jäänyt alle maan keskimääräisen kasvun. Ei kustannuksia ole kokonaisuutena voitu leikata, mutta kasvun kulmaa on voitu loiventaa. Tätä tietä pyritään jatkamaan. Kriittinen menestystekijä Kiurun erikoissairaanhoidon ja päivystystoiminnan jatkumiselle on jäsenkuntien ulkopuolisen myynnin kehitys. Sillä on myös suora vaikutus jäsenkuntien taloudelliseen tilanteeseen. Ainoa mahdollisuus tukea päivystävän sairaalan kehittämistä maakunnassa kustannustehokkaana yksikkönä, on vahvistaa nykyisestäänkin ns. ulosmyyntiä. Sairaanhoitopiirin jäsenalueet noin 78.000 asukkaan piirinä on liian pieni yksikkö toimimaan yksin. Laaja palveluiden myynti turvaa myös jäsenkunnille kohtuuhintaiset erikoissairaanhoidon lähipalvelut. Jäsenkuntien ulkopuolinen myynti on mahdollista vain, jos sairaalan imago on sekä laadultaan että kustannuksiltaan kunnossa. Potilaat lukevat hoidon odotusaikoja, potilasvahinkotilastoja, median luomia kokemusmielikuvia, yksikön logistista läheisyyttä. Maksavat tahot lukevat palveluhinnastoa ja tuloslaskelman mukaista tuloskuntoa. Hallituksen esitys valtuustolle tuloksen käsittelystä Hallitus esittää, että valtuusto hyväksyy tilikauden 2014 tuloksen käsittelystä seuraavaa: tuloutetaan opinto- ja viihdytysrahastosta 62.525,16 siirretään opinto- ja viihdytysrahastoon 69.712,34 siirretään ylijäämä omaan vapaaseen pääomaan 701.482,04 21

SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMINEN Selonteon taustaa Selvityksen perusteena on riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan ohjeistus. Riskien ja epävarmuustekijöiden arviointiin sekä muihin toiminnan ja toimintaympäristön muutoksiin liittyviä asioita on käsitelty mm. seuraavissa asiakirjoissa ja päätöksissä: sairaanhoitopiirin sertifioidun laatujärjestelmän SHQualityn mukaiset ulkoisen ja sisäisen laatuauditoinnin kehittämissuositukset talousarvion ja suunnitelman 2014-2016 laadinnan yhteydessä tehty vaarojen arviointi talousarvion käyttösuunnitelma 2014 ja täytäntöönpano-ohjeet johdon katselmukset (kevät-kokouksessa erityisesti sisäinen valvonta ja riskien hallinta) sisäisen valvonnan ohje (hallitus 15.6.2009) riskienhallintapolitiikka toimintakertomus 2014 ja siihen sisältyvä henkilöstökertomus 2014 työsuojelun toimintakertomus 2014 tilintarkastuksen tarkastusohjelma ja tarkastuslautakunnan arviointisuunnitelma osavuosikatsaukset, jotka sisältävät myös riskien hallinta -osion johtavien viranhaltijapäätösten tiedoksianto hallitukselle kuukausittain (otto-oikeus) Arvioinnin ja valvonnan suorittaminen Talousarvion ja suunnitelman mukaisten taloudellisten ja toiminnallisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan kuukausittain tulosalueilla ja johtoryhmässä sekä raportoidaan hallitukselle. Raportoinnin yhteydessä selvitetään toimintaympäristön muutoksia, ja niiden vaikutuksia sairaalan toimintaan sekä henkilöstön saatavuutta. Johtavien viranhaltijoiden viranhaltijapäätökset tuodaan kuukausittain hallitukselle tiedoksi. Tulosalueittain valmisteltavissa osavuosikatsauksissa hallitus arvioi kolmannesvuosittain toiminnan tilaa neljän BSC-lähtöisen ja valtuustotasolla määritellyn tavoitenäkökulman kautta. Lisäksi arvioidaan erikseen sisäisen valvonnan ja riskien hallinnan osuus. Tässä yhteydessä varmistetaan myös viranhaltijapäätösten valvonta tulosalueilla. Sisäinen valvonta ja riskienhallinta arvioidaan erikseen ja erityisesti tulosalueittain järjestettävässä johdon katselmuksessa kevään tapaamisissa. Syksyn toiminta- ja taloussuunnitteluun painottuvassa johdon katselmuksessa sekä suunnitteluprosessissa tarkastellaan resurssien riittävyyttä suhteutettuna todettuihin riskitekijöihin. Kuntayhtymän vakuutustoiminnan hallinnoinnissa käytetään ns. meklaritoimintaa. peruspalveluliikelaitoksen vakuutukset on pääosin eriytetty. Keskussairaalan ja Sisäistä valvontaa ja riskien arviointia tukevat sekä tarkastuslautakunta että tilintarkastaja. Työskentely on hyvin vuorovaikutteista ja vahvasti preventiivistä. Vuoden 2014 aikana suoritettiin BDO Audiator Oy:n toimesta Kiurun tietoturva- ja tietosuojatarkastus sekä talous- ja henkilöstöhallinnon prosessien tarkastus. Tarkastuksen suoritti Raimo Kallunki ja tarkastus kuului vuoden 2014 lakisääteiseen tilintarkastusohjelmaan. Tarkastuksessa ei havaittu tietoturvan tai tietosuojan osalta merkittäviä riskejä tai puutteita. Tarkastuksen pohjalta tehtiin kuitenkin eräitä tarkentavia toimenpidesuosituksia, joita hyödynnetään prosessien kehittämistyössä. 22

Sisäisen tarkastuksen organisointi 2014 Sisäinen tarkastus on osittain ulkoistettu. Valtuustokaudella on kilpailutuksen perustella toiminut tilintarkastusyhteisönä JHTT-yhteisö BDO Audiator Oy. Kuntayhtymän vastuullisena tarkastajana toimii tilintarkastaja, JHTT Asko Vanhatupa. Tarkastussuunnitelman mukaan sisäisessä tarkastuksessa todetaan, käyttääkö kuntayhtymän johto sisäistä valvontaa välineenä kohtuullisen varmuuden hankkimiseksi tavoitteiden saavuttamisessa. Tarkastuksessa todennetaan voimassa olevat sisäisen valvonnan ohjeet. Sisäisen valvonnan asianmukaisuutta valvotaan jatkuvasti muun tarkastuksen yhteydessä sekä erikseen valituilla painopistealueilla. Viranhaltijat ovat omalta osaltaan suorittaneet sisäisen valvonnan ohjeen mukaisesti tarkastusta ja valvontaa ja raportoineet siitä esimiehilleen. Sisäisen valvonnan varmistamisesta tulee raportoida vähintään osavuosikatsausten yhteydessä. Sisäisen tarkastustoiminnan kannalta käytännössä oleellisia toimintamuotoja ovat ostolaskujen tarkastus-, hyväksymis- ja maksumääräysmenettely sekä sopimusten hyväksymiskäytännössä toteutettu päätöksenteosta osin eriytetty allekirjoitusmenettely. Tarkastuksesta vastasi omalta osaltaan myös valtuustokaudeksi valittu tarkastuslautakunta toimintakauden 2013 2016 hyväksytyn arviointisuunnitelman ja vuoden 2014 työohjelman mukaisesti. Minna Korkiakoski Talousjohtaja 23

SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON LAATUOHJELMAN TOTEUTUMINEN Kuntayhtymän esikoissairaanhoito on kehittänyt toimintaansa Sosiaali- ja terveyspalvelujen laatuohjelman (SHQS) avulla 1996 vuodesta lähtien ja peruspalveluliikelaitos (Jyta) vuodesta 2010 lähtien. Ensimmäinen yhteinen koko kuntayhtymää, sekä erikoissairaanhoitoa että peruspalveluja, koskeva laaduntunnustus saatiin vuonna 2013 ja se on voimassa vuoteen 2016. Laaduntunnustuksen ylläpitäminen edellyttää mm. joka vuosi suoritettavia itsearviointeja ja sisäisiä auditointeja sekä ulkopuolisten auditoijien (Qualification) välivuosina suorittamia ylläpitoaudiointeja. Sosiaali- ja terveydenhuollon laatuohjelman (SHQS) mukaiset itsearvioinnit ja sisäiset auditoinnit kohdistuivat vuonna 2014 eri tulosalueiden nimeämiin hoitoketjuihin ja hoitoprosesseihin. Psykiatrian tulosalueelta oli mukana akuutin psykoosin hoitoketju sekä lasten ja nuorten käytöshäiriöiden hoitoketju. Medisiiniseltä tulosalueelta osallistui lasten ruoka-allergian hoitoketju ja operatiiviselta tulosalueelta munuaispotilaan hoitoketju. Peruspalveluista (Jyta) oli mukana kaksi hoitoprosessia, sydänpotilaan ja diabetespotilaan hoitoprosessit. Tukipalvelujen tulosalueelta oli mukana yksikön sisäilman selvitys- ja korjausprosessi. Hoitoketjujen itsearvioinnit toteutettiin helmikuussa ja sisäisten auditoijien suorittamat sisäiset auditoinnit maalis- ja huhtikuussa. Kaikki sisäisessä auditoinnissa mukana olleet hoitoketjut saivat raportit, joissa kerrottiin sekä hoitoketjujen vahvuudet että kehittämissuositukset. Laaduntunnustuksen ylläpitoauditointi oli marraskuussa. Johdon haastattelussa auditoijat selvittivät laadunhallinnan tilaa koko organisaatiotasolla. Laadunhallintajärjestelmän ja prosessien toimivuutta arvioitiin kahdessa hoitoketjussa eli aikuisiän akuutin psykoosin hoitoketjussa ja sydänpotilaan hoitoprosessissa. Erityismainintoja koko kuntayhtymätasolla saatiin siitä, että strategisen tavoitteen mukaisesti ulkokuntamyyntiä oli saatu edelleen kasvatettua. Erityismaininnat saatiin myös potilasvahinkojen määrän laskusta, koulutusmyönteisestä johtamisesta sekä siitä, että sisäisillä auditoinneilla oli hyvin tuettu yksiköissä tehtävää kehittämistyötä. Myös selkeät ja käyttäjäystävälliset kotisivut saivat erityismaininnnan. Koko kuntayhtymää koskevat kehittämissuositukset kohdentuivat sisäisen valvonnan raportoinnin kehittämiseen, ostopalvelujen laadun arviointiin, kehityskeskustelujen kattavaan toteuttamiseen, johdon katselmusten sisältöjen kehittämiseen ja niissä sovittujen johtopäätösten ja toimenpiteiden kirjaamiseen, seuraavien itsearviointien ja sisäisten auditointien suunnitelman laatimiseen, hoitoon pääsyaikojen tiedottamiseen ja säännöllisten asiakastyytyväisyyskyselyjen suorittamiseen. Pirjo-Liisa Hautala-Jylhä Hallintoylihoitaja 24

HENKILÖSTÖTILINPÄÄTÖS Virat ja toimet Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymässä oli vuoden 2014 lopussa yhteensä 1629 virkaa tai tointa. Erikoissairaanhoidossa ja yhteisissä tukipalveluissa on 1095 virkaa/tointa ja peruspalveluliikelaitos Jytassa virkoja ja toimia oli 534. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakanssit lisääntyivät 61 ja peruspalveluliikelaitoksen lisääntyivät 23 vakanssia. Alla olevassa taulukossa on esitetty vuoden 2014 viimeisen päivän vakanssimäärät ammattiryhmittäin, erikseen erikoissairaanhoidosta sekä yhteisistä tukipalveluista ja peruspalveluliikelaitos Jytasta. Taulukon alimmaisella rivillä on kaikkien vakanssien yhteenlasketut määrät ammattiryhmittäin. Suurin ryhmä vakansseina mitattuna on amk-/opistokoulutetut hoitohenkilöt 707 vakanssia, toiseksi suurin ammattiryhmä on muut hoitohenkilöt 400 vakanssia ja seuraavaksi suurimpana ammattiryhmänä tulevat lääkärit, 163 vakanssia. Peruspalveluliikelaitoksessa suurin ammattiryhmä ovat lähihoitajat ja perushoitajat yhteensä 278 vakanssia, mikä on yli puolet liikelaitoksen kaikista vakansseista. Hallinto-, toimisto- ja talous Virkojen ja toimien määrät tulosalueittain 31.12.2014 Taulukossa osa-aikainen vakanssi esitetty yhtenä täytenä Tulosalue Lääkärit Hoitohenkilöhenkilöhenkilöt (opisto) Hoito- (koulu) Tutkimus- hoitoa Tutk. ja avust. henkilöt Huolto- Ravintohuolto Yhteensä Keskushallinto + jakamaton 22 4 7 33 Medisiininen tulosalue 27 95 21 7 15 165 Operatiivinen tulosalue 55 262 55 3 45 420 Psykiatria 18 65 22 35 10 150 Tutkimus- ja hoitopalvelut 10 38 2 8 5 1 64 Kehitysvammahuolto 1 15 9 3 1 29 Tukipalvelut 1 1 42 57 28 129 Yhteensä 133 480 109 56 77 42 65 28 990 Sissit(=vakin.sijaiset) 40 6 2 6 54 Reservi(=vakin.sijaiset) 38 7 4 2 51 Yhteensä ilman Jytaa 133 558 122 62 85 42 65 28 1095 JYTA peruspalveluliikelaitos Sos.- ja terv.toimen hall. 10 13 1 13 37 Perheiden tukeminen 24 30 7 2 4 67 Terveyden- ja sairaanhoito 30 69 40 8 4 20 171 Kotihoito ja asumisen tukeminen 46 195 4 6 4 4 259 Peruspalv.liikelaitos yht. 30 149 278 16 8 28 21 4 534 KUNTAYHTYMÄ YHT. 163 707 400 78 93 70 86 32 1629 Henkilöstön määrä Kuntayhtymän henkilöstön määrä vuoden 2014 viimeisenä päivänä oli 1957 henkilöä. Henkilöstöä oli 122 enemmän kuin edellisen vuoden vastaavana ajankohtana. Erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä oli 1263. Henkilöstöä oli 66 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Erikoissairaanhoidossa hoitohenkilöitä (sairaanhoitajat perushoitajat) oli 63 henkilöä enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Suurin osa maakunnan ensihoidosta siirtyi kuntayhtymän toiminnaksi vuoden 2014 alussa. Lääkäreitä erikoissairaanhoidon palveluksessa oli 123 edellisen vuoden kaltaisesti. 25

Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstömäärä vuoden lopussa oli 694 henkilöä. Näin työntekijöitä oli 56 enemmän kuin edellisen vuoden lopussa. Tässä näkyy myös kuntayhtymän sisällä uudelleenorganisointina tehty laitoshuollon henkilöstön siirtyminen kuntayhtymän tukipalveluista peruspalveluliikelaitos Jytan hoidon prosesseihin. Kuntayhtymän henkilöstön määrä kuukausittain tarkasteltuna vaihteli tammikuun lopun 1824 henkilöstä kesäkuun lopun 2068 henkilöön. Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä 2014 2013 2012 2014 2013 2012 2014 2013 2012 Lääkärit 123 123 128 31 23 26 154 146 154 Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto 662 599 658 156 161 157 818 760 815 Hoitohenkilöt, perustaso 186 153 162 361 343 367 547 496 529 Tutkimushenkilöt 57 60 59 20 17 14 77 77 73 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 95 96 111 62 46 62 157 142 173 Huolto 26 47 46 37 22 24 63 69 70 Hallinto 73 73 69 18 18 20 91 91 89 Ravintohuolto 26 26 40 6 5 5 32 31 45 Hoitosopimushenkilöt 0 0 0 3 3 0 3 3 0 Harjoittelijat (*amanuenssit) 15 20 7 0 0 3 15 20 10 Yhteensä 1263 1197 1280 694 638 678 1957 1835 1958 Hallinto 5 % Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt Henkilöstö ammattiluokittain 31.12.2014 8 % Tutkimushenkilöt 4 % Huolto 4 % Hoitohenkilöt, perustaso 27 % Ravintohuolto 2 % Lääkärit 8 % Hoitohenkilöt, amk/aik. opisto 41 % Palvelussuhteen luonne Vuoden 2014 lopussa erikoissairaanhoidon palvelussuhteesta vakituisia eli toistaiseksi voimassa olevia oli 907, mikä on 71,8 % kaikista palvelussuhteista. Määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa oli 276 henkilöä eli 21,9 %. Vakituisten palvelussuhteiden määrä lisääntyi edellisen vuoden lopusta 38:lla, mutta suhteellinen osuus 0,8 % -yksikköä pienempi. Peruspalveluliikelaitoksessa toistaiseksi voimassa olevien palvelussuhteiden lukumäärä vuoden lopussa on 461 eli 66,4 % kaikista palvelussuhteista. Vakituisten palvelussuhteiden suhteellinen osuus on 5,2 % -yksikköä pienempi kuin vertailuajankohtana. 26

Koko kuntayhtymän 1957 työntekijästä 1368 henkilöä eli 69,9 % on vakituisessa palvelussuhteessa. Palvelussuhteen luonne 31.12.2014 Erikoissairaanhoito Peruspalveluliikelaitos Kuntayhtymä yhteensä 2014 2013 2014 2013 2014 2013 Vakinainen virka-/työsuhde 907 71,8 % 869 72,6 % 461 66,4 % 457 71,6 % 1368 69,9 % 1326 69,9 % Määräaikainen virka-/työsuhde 276 21,9 % 241 20,1 % 206 29,7 % 159 24,9 % 482 24,6 % 400 24,6 % Avoimen viran-/toimen hoitaja 75 5,9 % 79 6,6 % 22 3,2 % 16 2,5 % 97 5,0 % 95 5,0 % Harjoittelija 5 0,4 % 7 0,6 % 0,0 % 6 0,9 % 5 0,3 % 13 0,3 % Palkkatuella 0,0 % 1 0,1 % 5 0,7 % 0,0 % 5 0,3 % 1 0,3 % Yhteensä 1263 100 % 1197 100 % 694 100 % 638 100 % 1957 100 % 1835 100 % Palvelussuhteen luonne 5 % 0 % 0 % 25 % 70 % Vakinainen virka-/työsuhde Määräaikainen virka-/työsuhde Avoimen viran-/toimen hoitaja Harjoittelija Palkkatuella Ikärakenne ja sukupuolirakenne Kuntayhtymän henkilöstön keski-ikä vuoden 2014 lopussa oli 43,7 vuotta (ed. vuosi 44,3 v). Nuorinta oli amk-/opistokoulutettu hoitohenkilöstö 41,6 vuotta. Lääkäreiden keski-ikä oli 42,3 vuotta (ed. vuosi 42,3 v), perusasteen hoitohenkilökunnan 46,1 vuotta ja tutkimusta ja hoitoa avustavien henkilöiden 45,5 vuotta. Keski-iältään vanhinta, 50,2 vuotta, henkilöstö oli hallinnossa ja 49,7 vuotta teknisessä huollossa. Suurin ikäryhmä oli edelleenkin 50-54-vuotiaat (315 henkilöä) 16,1 %:n osuudella. Yli 50 -vuotiaita henkilöstöstä on 38,4 %. Alle 30 -vuotiaita oli 304 eli 15,5 % henkilöstöstä (ed. vuosi 13,5 %). Yli 60 - vuotiaiden määrä 157 nousi edellisen vuoden 153 henkilöstä, mikä on 8,0 % koko henkilöstöstä. Henkilöstön sukupuolijakauma keskussairaalassa ja yhteisissä tukipalveluissa on: miehiä 269 eli 21,3 % ja naisia 994 eli 78,7 %. Jytan sukupuolijakauma on: 45 miestä eli 6,5 % ja 649 naista eli 93,5 %. Koko kuntayhtymän sukupuolirakenne on: miehiä 16,0 % ja naisia 84,0 %. Miehiä on suhteellisesti eniten teknisen huollon henkilöinä ja lääkäreinä. Naisia taas työskentelee suhteellisesti eniten hoitohenkilöstössä sekä ravintohuollossa. 27

Henkilöstö ikäryhmittäin 31.12.2014 Ikäryhmä Lukumäärä %-osuus 15-24 111 5,7 % 25-29 193 9,9 % 30-34 192 9,8 % 35-39 262 13,4 % 40-44 203 10,4 % 45-49 244 12,5 % 50-54 315 16,1 % 55-59 280 14,3 % 60-157 8,0 % YHTEENSÄ 1957 100,0 % Keski-ikä ammattiluokittain 31.12.2014 2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 Lääkärit 42,3 42,3 42,3 43,4 42,9 42,7 42,4 42,7 Hoitohenkilökunta, amk/opisto 41,6 38,9 41,2 40,8 38,8 38,5 37,0 38,0 Hoitohenkilökunta, perustaso 46,1 44,3 41,6 42,6 40,9 38,2 36,2 35,9 Tutkimushenkilöt 46,4 44,8 42,1 44,8 44,5 44,1 41,3 40,2 Tutkimusta ja hoitoa avustavat henkilöt 45,5 45,6 45,4 45,8 44,7 45,8 44,4 45,2 Huolto 49,7 51,1 47,3 48,6 49,6 51,4 47,8 47,0 Hallinto 50,2 48,3 48,0 47 46,8 44,9 47,9 47,8 Ravintohuolto 47,7 46,4 47,2 48 48,7 46,8 48,6 48,1 Hoitosopimushenkilöt 47,7 37,0 45,7 43,3 42,3 45,6 Kaikkien keski-ikä 43,7 44,3 44,0 44,3 43,0 42,9 43,2 43,1 Vaihtuvuus ja eläkkeelle siirtyminen Erikoissairaanhoidon vakinaisen henkilöstön palvelussuhteita päättyi vuoden aikana 41. Peruspalveluliikelaitos Jytassa päättyneitä vakituisia palvelussuhteita oli 20. Kuntayhtymästä vanhuuseläkkeelle siirtyi 30 henkilöä (edellisenä vuonna 22). Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneitä oli yhteensä 2. Työpaikan vaihdon tai paikkakunnalta poismuuton takia kuntayhtymän jätti 13 henkilöä. Kaikkiaan päättyneitä virka- tai työsuhteita oli 61, mikä on 3,7 % kuntayhtymän vakanssien määrästä. Seuraavalla sivulla olevassa taulukossa on esitetty vakituisten palvelussuhteiden päättymisen syyt vuosina 2011-2014 erikseen sairaalan sekä yhteisten tukipalveluiden ja peruspalveluliikelaitos Jytan osalta. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrän ennakoidaan pysyvän korkealla tasolla lähivuodet ja nykyisten ennusteiden mukaan eläköitymisen suurimmat vuodet ovat 2025-2027. Näinä vuosina arvioitu eläkepoistuma (vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkkeet) on 50 henkilöä/vuosi. Kevan uusimmissa ennusteissa, joissa on arviona mukana myös alkavat työkyvyttömyyseläkkeet, 940 henkilöä siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Vanhuuseläkkeelle siirtyvien määrä on vuosittain 30 42 henkilön välillä. Seuraavassa kuviossa on Kevan tilastojen pohjalta tehty omalla työkyvyttömyyshistorialla arvioitu eläköityminen ajalla 2014-2030. Tilasto on laadittu Kevan ns. vanhojen eläköitymislaskelmien mukaan. Uudet eläkeiät eivät ole vielä mukana tilastoinnissa, joten suurimmat muutokset ovat 1962 ja sen jälkeen syntyneissä, joiden eläkeikään uudistuksella oli suurimmat vaikutukset. 28

Erikoissairaanhoidossa rekrytoitiin vuoden 2014 aikana 67 henkilöä vakituiseen tai pitkään määräaikaiseen palvelussuhteeseen. Vakinaisten työntekijöiden palvelussuhteiden päättymien syyt v. 2014 Erikoissairaanhoito Jyta Yhteensä 2014 2013 2012 2011 2014 2013 2012 2011 2014 2013 2012 2011 Vanhuuseläke 22 17 17 25 8 5 12 9 30 22 29 34 Työkyvyttömyyseläke 1 5 3 5 1 2 2 2 7 3 7 Paikkakunnalta muutto 1 1 3 1 1 2 3 Työpaikan vaihto 7 19 17 9 6 11 11 3 13 30 28 12 Kuolema 1 1 1 0 2 0 1 Opiskelu 1 0 1 0 0 Irtisanottu/työ loppunut 2 2 1 3 0 2 0 Siirto toiseen virkaan 1 68 0 1 68 0 Muu syy 9 5 3 4 9 5 9 13 9 10 12 Yhteensä 41 44 113 46 20 29 29 23 61 73 142 69 Poissaolot Erikoissairaanhoidossa poissaoloja kertyi vuoden 2014 aikana 103 139 päivää, mikä on 3,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna. Seuraavassa taulukossa on esitetty erikoissairaanhoidon ja tukipalvelujen poissaolot kokonaisina päivinä poissaoloryhmittäin: 29

Poissaolot poissaoloryhmittäin v. 2014 Erikoissairaanhoito 2014 2013 Muutos Vuosilomat 44 888 45 602-1,6 % Sairauspoissaolot 13 724 14 350-4,4 % Lakisääteiset 24 635 24 650-0,1 % Muut poissaolot 19 892 21 796-8,7 % Yhteensä 103 139 106 398-3,1 % Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen poissaoloista suurimman ryhmän muodostavat luonnollisesti vuosilomat 44888 päivää eli 43,5 % kaikista poissaoloista. Vuosilomapäivien kokonaismäärä laski edellisestä vuodesta 1,6 %. Sairauspoissaolojen määrä sen sijaan väheni edellisestä vuodesta eli 4,4 %. Sairauspoissaolopäiviä (huom. tässä sairauspoissaolopäivät kalenteripäivinä, kokonaisiksi päiviksi muutettuna) oli 13724 ja 12,7 pv/hlö/vuosi, edellisenä vuonna henkilöä kohti kokonaisiksi päiviksi muutettu sairauspäivien määrä oli 13,2 kalenteripäivää/hlö/vuosi (huom. sairauspoissaolopäivien jakajana käytetään ko. vuoden viimeisen päivän henkilömäärää). Lakisääteiset poissaolot vähenivät 0,1 %. Lakisääteiset poissaolot muodostavat toiseksi suurimman poissaoloryhmän. Lakisääteisiin poissaoloihin kuuluvat erilaiset perhevapaat, kuten äitiys-, isyys- ja vanhempainlomat sekä hoitovapaat mukaan luettuna tilapäiset hoitovapaat. Kunta-alan sopimuksissa 2014 2016 otettiin huomioon vuosilomalain muutokset, jotka koskivat vuosiloman siirtoa työkyvyttömyyden vuoksi. Uudet vuosilomamääräykset tulivat voimaan 1. maaliskuuta 2014. Tämän muutoksen vaikutukset sairauslomatilastoihin olivat odotettua vähäisemmät. Muiden poissaolojen määrä oli 19 892 päivä, jossa vähennystä edelliseen vuoteen oli 8,7 %. Muiden poissaolojen ryhmään kuuluvat erilaiset työn edellyttämät koulutusvapaat, toisen viran/toimen hoitoon saadut virkavapaat/työlomat, palkalliset ja palkattomat kuntoutusvapaat ja yksityisasioiden vuoksi otetut virka- ja työvapaat. Erikoissairaanhoidon poissaolot poissaoloryhmittäin 2002-2014 vuosilomat sairauspoissaolot lakisääteiset muut 2014 44 888 13 724 24 635 19 892 2013 45 602 14 350 24 650 21 796 2012 48 082 18 567 28 639 21 715 2011 47 882 19 204 29 449 24 459 2010 46 973 22 300 27 495 21 862 2009 47 597 20 241 24 898 18 341 2008 43 200 21 742 28 235 19 132 2007 43 019 23 436 22 627 21 222 2006 41 926 22 456 21 364 18 629 2005 41 220 18 544 19 067 19 610 2004 40 381 17 224 20 578 17 998 2003 39 562 18 577 22 546 19 387 2002 39 976 16 224 18 515 14 380 30

Erikoissairaanhoidon poissaolojen määrä laskennallisina vakansseina oli vuonna 2014 kaikkiaan 282,7 vakanssia, mikä 8,1 vakanssia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Vakinaisten työntekijöiden osalta vakansseiksi muutettu poissaolojen väheni 6,0 vakanssia ja sijaisten osalta 2,4 vakanssia. Lääkäreiden poissaolot olivat 29,2 vakanssia ja 3,7 vakanssin lasku edelliseen vuoteen verrattuna. Peruspalveluliikelaitoksen poissaolojen määrä laski 6,1 % eli 59 748 päivästä 56 158 päivään. Sairauspoissaolopäivät vähenivät 8,4 % eli 872 kalenteripäivää edellisestä vuodesta. (Huom! tässä sairauspoissaolot on muutettu kokonaisiksi päiviksi). Näistä luvuista laskettu sairauspoissaolopäivien määrä henkilöä kohti oli vuonna 2014 16,0 kalenteripäivää/hlö (edellisenä vuonna 17,5 päivää/hlö). Lakisääteisiä poissaolopäiviä kertyi 16 186, joka on vielä edellisen vuoden tasoa 15,8 % alhaisempi. Peruspalveluliikelaitoksen suurin poissaoloryhmä on vuosilomat 23 129 päivää, joka on 41 % kaikista poissaoloista. Peruspalveluliikelaitos Poissaolot poissaoloryhmittäin v. 2014 2014 2013 Muutos Vuosilomat 23129 22462 3,0 % Sairauspoissaolot 9521 10393-8,4 % Lakisääteiset 16186 19226-15,8 % Muut poissaolot 7322 7703-4,9 % Yhteensä 56158 59784-6,1 % 31

Poissaolot ammattiluokittain, laskennallisina virkoina 31.12.2014 Erikoissairaanhoito Vakinaiset Sijaiset Yhteensä 2014 2013 2014 2013 2014 2013 Lääkärit 21,3 24,2 7,9 8,7 29,2 32,9 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 142,7 144,1 16,0 15,5 158,7 159,7 Hoitohenkilökunta, kouluaste 28,6 26,2 5,3 5,5 33,9 31,6 Tutkimushenkilökunta 15,2 15,7 0,8 1,0 16,0 16,6 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 18,4 20,1 1,7 2,8 20,1 22,9 Huoltohenkilökunta 5,1 6,5 0,4 0,4 5,5 6,9 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 12,4 12,6 0,7 1,0 13,1 13,5 Ravintohuolto 5,9 6,2 0,3 0,5 6,2 6,7 Yhteensä 249,6 255,6 33,1 35,5 282,7 290,8 Peruspalveluliikelaitos Vakinaiset Sijaiset Yhteensä 2014 2013 2014 2013 2014 2013 Lääkärit 4,8 5,1 0,0 0,3 4,8 5,4 Hoitohenkilökunta, amk/opistoaste 37,7 39,0 4,0 3,5 41,7 42,6 Hoitohenkilökunta, kouluaste 75,2 85,1 10,4 11,1 85,6 96,2 Tutkimushenkilökunta 6,7 5,0 0,9 0,9 7,6 5,9 Tutkimusta ja hoitoa avustava hlök. 1,2 1,5 2,5 2,5 3,7 4,1 Huoltohenkilökunta 4,8 3,2 0,8 0,8 5,6 4,0 Hallinto-,talous- ja toimistohlökunta 3,4 4,4 0,1 3,4 4,6 Ravintohuolto 1,1 1,1 0,1 0,0 1,2 1,1 Hoitosopimushenkilöt 0,1 0,5 0,0 0,1 0,5 Yhteensä 135,0 145,0 18,7 19,2 153,7 164,3 Peruspalveluliikelaitos Jytan poissaolot laskennallisiksi vakansseiksi muutettuna ovat vakinaisten osalta 135,0 ja sijaisten osalta 18,7. Poissaoloja oli 153,7 vakanssia, mikä on 1,4 vakanssia vähemmän kuin edellisenä vuonna. Myös määräaikaisen henkilöstön poissaolot vähenivät 0,6 vakanssia. Sairauspoissaolojen seuranta Kuntayhtymä seuraa sairauspoissaolojen kehitystä kuukausittain. Lisäksi sairauspoissaolojen syitä, diagnooseja ja oma ilmoitus sairauspoissaolojen ilmoitettuja oireita luokitellaan ja seurataan toimintayksiköittäin. Seuraavasta taulukoista ja alla olevasta kaaviosta näkee, miten sairauspoissaolot vaihtelevat kuukausittain ja vuosittain. Erikoissairaanhoidon sairauspoissaolopäivät vakiintuivat vuoden 2012 kesän jälkeiselle matalammalle kuukausitasolle. Syyskuun 1649 sairauspoissaolopäivää ja maaliskuun 1576 sairauspoissaolopäivää olivat vuoden suurimmat kuukausiarvot. Heinäkuun ja elokuun sairauspoissaolopäivien kuukausitasoja löytyi tästä 9 vuoden aikasarjasta luvuista ainoastaan vuoden 2005 kesältä. Vuoden 2014 sairauspoissaolojen kokonaismääräksi muodostui 15 999 päivää, mikä on 4111 päivää vähemmän kuin vuonna 2012 ja 5015 pienempi kuin vuoden 2011 määrä. Kuntayhtymän hallituksen asettama tavoite, keskimäärin enintään 15 kalenteripäivän sairauspoissaolojen määrästä työntekijää kohti, toteutui erikoissairaanhoidossa hienosti ja muodostui 12,7 kalenteripäiväksi henkilöä kohti. 32

2014 2013 2012 2011 2010 2009 2008 2007 2006 tammi 1187 1396 2038 1709 1792 1831 2218 1990 1871 helmi 1521 1473 2412 1767 1972 1895 2571 2077 1823 maalis 1576 1439 1914 1615 1967 1909 2313 2236 2115 huhti 1243 1360 1587 1490 1655 1567 2138 1942 1727 touko 1177 1278 1394 1670 1836 1832 1869 2177 1737 kesä 1123 1250 1620 1641 1935 1542 1894 2022 1792 heinä 901 1064 1269 1675 1847 1467 1581 1527 1703 elo 1278 1141 1558 1641 1970 1528 1535 1742 1829 syys 1649 1297 1530 1838 2073 1681 1802 1784 1942 loka 1485 1254 1628 1968 1782 1879 1683 1890 1864 marras 1522 1434 1691 1966 1885 1989 1998 2106 1884 joulu 1337 1310 1369 2034 1586 1626 1880 1945 2170 15999 15696 20010 21014 22300 20746 23482 23438 22457 Peruspalveluliikelaitoksen sairauspoissaolopäiviä kertyi 11 103 (edellisenä vuonna 11 135). Vähennystä edelliseen vuoteen oli 32 kalenteripäivää eli 0,3 %. Peruspalveluliikelaitos Jytassa maaliskuun sairauspoissaolopäivien määrä 1065 oli kuukausittaisista määristä suurin. Pienimmät kuukaudet olivat tammija helmikuu. Peruspalveluliikelaitoksen henkilöstö oli sairauden vuoksi poissa töistä keskimäärin 16,0 kalenteripäivää. Vuonna 2013 sairauspoissaoloja oli samalla tavalla laskettuna 17,7 pv/henkilö. Sairauspoissaolopäivien väheneminen 1,7 kalenteripäivällä henkilöä kohti kulkee oikeaan suuntaan. Matkaa kuntayhtymän valtuuston asettamaan tavoitteeseen, joka on enintään 15 sairauspoissaolopäivää/henkilö, on vielä hieman. Huomattavaa on kuitenkin, että peruspalveluliikelaitoksen toimiala on keskimäärin fyysisesti raskaampi kuin erikoissairaanhoito ja yhteiset tukipalvelut. JYTA Sairauspoissaolopäivät kuukausittain 2014 2013 2012 2011 2010 2009 tammi 810 1000 953 1240 775 706 helmi 800 911 1216 1115 807 743 maalis 1065 1051 1095 1298 903 812 huhti 938 1101 921 1011 760 728 touko 934 946 1019 1173 982 788 kesä 911 859 895 1104 813 696 heinä 909 911 884 1038 729 722 elo 880 644 1023 984 1004 911 syys 966 830 1060 983 1067 1093 loka 933 867 1025 1050 1182 1122 marras 994 1023 1068 1016 1035 1045 joulu 963 992 1034 1092 1226 839 11103 11135 12193 13104 11283 10205 33

Kuntayhtymässä on käytössä ns. varhaisen välittämisen malli. Työnantajan edustaja eli esimies yhdessä työntekijän kanssa käyvät mallinnetun työhyvinvointikeskustelun, kun lyhyet sairauspoissaolot ovat toistuvia (kolmas oma ilmoitus -sairauspoissaolosta neljännesvuoden aikana) tai jos sairauspoissaoloja kertyy15 päivää neljännesvuosijaksolla. Kuntayhtymä pitää tärkeänä henkilöstön työhyvinvointia ja työhyvinvoinnin edistämistä. Keskustelun tavoitteena on tukea työntekijän työssäjatkamista ja kehittää aktiivisesti työoloja. Työpanos Työpanokseen vaikuttavat vakanssien kokonaismäärä, vakanssien täyttöaste ja poissaolojen määrä. Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalveluiden vakituisten ja sijaishenkilöstön työpanos oli yhteensä 301.059 päivää, edellisenä vuonna päivää edellisenä vuotena 310.357 päivää eli työpanos laski edellisestä vuodesta 9298 päivää eli -3,0 %. Vakansseiksi laskettu työpanos oli 866,8 vakanssia (ed. vuosi 850,1) eli 16,7 vakanssia enemmän kuin edellisenä vuonna. Työpanosprosentti kuvaa sitä, kuinka tehokkaasti organisaation vakanssit ovat käytössä eli virat ja toimet ja sijaisuudet täytettyinä. Työpanoksen laskennassa on otettu huomioon siis kaikki poissaolot, kuten vuosilomat, koulutukset, sairauspoissaolot jne. Vuoden 2014 työpanosprosentti oli 95,1 eli 0,3 %-yksikköä suurempi kun edellisenä vuonna. Ammattiryhmittäin tarkasteltuna korkein työpanosprosentti oli kouluasteisella hoitohenkilökunnalla 113,1 %. Alhaisin työpanosprosentti oli lääkäreillä 69,2 % ja työpanosprosentti oli 0,7 %-yksikköä alhaisempi kuin edellisenä vuonna. Alla olevassa taulukossa erikoissairaanhoidon ammattiluokittainen työpanosprosentti suhteutettuna olemassa oleviin vakansseihin. Erikoissairaanhoito Työpanos prosentteina 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Lääkärit 69,7 69,7 67,6 70,9 63,2 65,3 69,9 69,2 Hoitohk., amk/opistoaste 89,2 90,6 89,4 87,4 86,6 87,7 88,8 87,1 Hoitohk., kouluaste 101,9 108,4 110,4 101,9 97,8 109,8 107,1 113,1 Tutkimushk. 78,5 74,2 77,2 77,6 77,6 79,4 93,6 74,3 Tutk. ja hoitoa avust.hk. 90,2 94,1 96,6 94,9 95,7 94,3 93,6 88,4 Huoltohk. 86,3 85,1 91,1 87,9 90,2 85,5 85,0 77,6 Hall.-, tsto- ja tal.hk. 87,1 88,6 95,0 96,0 90,9 92,3 93,6 93,5 Ravintohuoltohk. 79,6 79,7 79,9 81,1 74,6 74,4 67,8 70,4 Kaikki yhteensä 94,6 95,7 96,2 94,6 92,9 94,6 94,8 95,1 34

Henkilöstökustannukset Erikoissairaanhoidon ja yhteisten tukipalvelujen henkilöstömenot olivat ehrm-infon mukaan vuonna 2014 yhteensä 44,511 milj. euroa (laskua edelliseen vuoteen verrattuna 0,883milj. euroa eli 1,9 %). Palkkamenot olivat kaikkiaan 64,192 milj. euroa. Erikoissairaanhoidon palkkamenot ammattiryhmittäin on esitetty alla olevassa taulukossa. Erikoissairaanhoidon palkkamenot (milj. euroa) ammattiryhmittäin 2014 Erikoissairaanhoito v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 v.2012 v.2013 v.2014 Lääkärit 7,877 8,057 8,898 9,283 10,331 11,214 10,493 Hoitohk, amk/opisto 15,577 19,137 19,659 20,067 20,984 20,097 20,493 Hoitohk, koulu 4,843 4,878 4,755 4,510 4,979 4,817 5,497 Tutkimushk. 1,560 1,788 1,992 2,069 2,308 2,158 1,997 Tutk. ja hoitoa avust. 2,735 2,829 2,739 2,807 2,812 2,743 2,371 Huoltohk. 0,744 1,273 1,277 1,280 1,283 1,293 0,811 Hallinto- ja tstohk. 1,581 2,021 2,140 2,272 2,273 2,386 2,238 Rav.huolto ja kantt. 0,759 1,144 1,117 1,026 1,050 0,687 0,620 Yhteensä 37,677 41,127 42,576 43,314 46,020 45,394 44,511 35

Peruspalveluliikelaitoksen palkkamenot vuonna 2014 olivat 18,798 milj. euroa (vuonna 2013 20,261 milj. euroa). Vuoteen 2014 verrattuna laskua oli 1,463 milj. euroa eli 7,2 %. Laskennallisine henkilöstösivukuluineen palkkamenot olivat erikoissairaanhoidon ja Jytan osalta yhteensä 77,136 milj. euroa. Seuraavassa taulukossa on Jytan ammattiryhmittäiset palkkasummat vuosilta 2009-2014. Peruspalveluliikelaitoksen palkkamenot (milj. euroa) ammattiryhmittäin 2014 Jyta v.2009 v. 2010 v. 2011 v. 2012 v. 2013 v. 2014 Lääkärit 0,971 1,177 1,484 1,762 1,785 1,727 Hoitohk,amk/ opisto 3,723 4,199 4,600 4,787 5,022 4,379 Hoitohk, koulu 7,912 8,184 9,168 9,661 9,910 9,384 Tutkimushk. 0,697 0,746 0,576 0,513 0,518 0,633 Tutk. ja hoitoa avust. 0,832 1,039 1,110 1,472 1,527 1,153 Huoltohk. 0,420 0,452 0,455 0,522 0,545 0,741 Hallinto- ja tstohk. 0,720 0,721 0,732 0,819 0,784 0,616 Rav.huolto ja kantt. 0,126 0,127 0,129 0,137 0,133 0,128 Hoitosop.hlöt 0,079 0,053 0,055 0,038 0,038 Yhteensä 15,480 16,644 18,308 19,726 20,261 18,798 36

Erikoissairaanhoidon säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinta oli vuonna 2014 keskimäärin 27,47 euroa/tunti (ed. vuosi 27,03 euroa/tunti). Peruspalveluliikelaitoksessa säännöllisen työajan tehdyn työtunnin hinnaksi muodostui 22,19 euroa/tunti (ed. vuosi 21,88 euroa/tunti). KT:n valtuuskunta hyväksyi 25. lokakuuta 2013 työllisyys- ja kasvusopimuksen mukaiset neuvottelutulokset kunta-alan virka- ja työehtosopimuksista 2014 2016. Kunta-alan uusien sopimusten sopimuskusi alkoi 1.3.2014 ja on voimassa 31.1.2017 saakka. Sopimuskausi muodostuu kahdesta jaksosta. Ensimmäisen jakso on 1.3.2014 31.12.2015 ja toinen jakso on 1.1.2016 31.1.2017. Ensimmäisellä jaksolla 1.3.2014 31.12.2015 kunta-alan palkkoja korotetaan 1.7.2014 sopimuskorotuksella, jonka kustannusvaikutus koko kunta-alalla on keskimäärin 0,8 %. Kunnallisen yleisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) piiriin ja teknisten sopimuksen (TS) piiriin kuuluvilla tehtäväkohtaista palkkaa korotetaan 20 euroa 1.7.2014 lukien. Tuntipalkkaisilla (TTES) yleiskorotus toteutetaan tarkistamalla perustuntipalkkoja 12 13 senttiä tunnilta. Lääkärisopimuksessa (LS) korotusvaroja kohdennetaan sekä päivystysjärjestelmän uudistamiseen että lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille maksettavaan yleiskorotukseen. Muutokset toteutetaan pääsääntöisesti 1.1.2015. Poissaolokustannukset Kaikkien poissaolojen aiheuttamat kustannukset erikoissairaanhoidossa olivat vuonna 2014 kaikkiaan 6,491 milj. euroa. On huomattava, että tuossa on mukana myös sopimusten mukaiset vuosilomapalkat. Vuonna 2013 poissaoloista aiheutui 6,624 milj. euron kustannus, eli laskua oli 2,0 %. Kaikista lakisääteisistä poissaoloista ei aiheudu työnantajalle ylimääräisiä kustannuksia, sillä mm. opintovapaat, hoitovapaa ja vuorotteluvapaat ovat palkattomia. Pitkät sairauspoissaolot ovat 2/3-palkkaisia 60 kalenteripäivän jälkeen ja palkattomia 120 kalenteripäivän jälkeen. Muut poissaolot -ryhmässä on paljon palkattomia poissaoloja. Poissaolokustannukset olivat 15,7 % palkkakustannuksista (edellisenä vuonna 14,6 %). 37