Asia: Neuvottelukunnan XXI kokous (III/2014) Aika: Maanantai 2.6.2014 kello 12:00-15:00 Paikka: Opetushallitus, Hakaniemenranta 6, 00530 Helsinki Kokousmuistio 16. Kokouksen avaus Puheenjohtaja Kauko Hämäläinen avasi kokouksen klo 12. Todettiin läsnäolijat ja asialista hyväksyttiin. Puheenjohtaja ja pääsihteeri esittivät lämpimät neuvottelukunnan onnentoivotukset Jouni Kangasniemelle hänen taannoisen merkkipäivänsä johdosta. 17. Opetussuunnitelman perusteiden uudistamistyö ja vaikutukset opettajien ammatillisen osaamisen kehittämiseen Opetusneuvos Irmeli Halinen alusti aiheesta kutsuttuna asiantuntijana. Hän totesi uudistamistyön alkaneen täysimääräisesti elokuussa 2012 ja tähän mennessä on kolmesti kerätty palautetta kentältä ja sidosryhmiltä. Parhaillaan Opetushallituksessa laaditaan yhteenvetoja saaduista palautteista. Prosessin aikana on herännyt huoli uusien perusteiden tulevan jalkautuksen eli kouluttamisen resursseista, jotka ovat uhattuina mm. kuntatalouden alamäen vuoksi. Uhkana on kuntien välisen koulutuksellisen eriarvoisuuden lisääntyminen. Uudistustyö koskee tällä hetkellä esi-, perus-, lisä- aikuisten perus- sekä lukiokoulutukseen valmistavaa koulutusta. Uudistusta tarvitaan koulua ympäröivän maailmankin muuttuessa. Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa (eperusteet) ja perusteiden teksti muodostuu normiosasta ja tukiaineistosta. Irmeli Halinen pohti alustuksessaan myös ops-työn haasteita opettajien osaamisen kehittämisen osalta. Hän totesi keskeisinä tekijöinä olevan ops-työn ja pedagogisen uudistumisen johtamisen (mm. tietoperustan luominen, keskittyminen olennaiseen, prosessin kokonaisuuden hallinta), oppmisen ja osaamisen näkökulmat (mm. oppimiskäsitysten vaikutus opetuksen järjestämiseen, toimintakulttuurin kehittäminen, ihmisenä kasvaminen, monialaiset oppimiskokemukset), ihmisenä kasvaminen & demokraattinen yhteiskunta (toiminnan eetos- ja arvoperustan ja tehtävän sisäistäminen, kestävä elämäntapa) sekä hyvinvointi- ja turvallisuustaidot (liikkuminen ja fyysinen aktiivisuus, turvallisuuden arkikäytänteet). Sivu 1 / 5
Keskustelun aikana todettiin mm. seuraavaa: - koulutuksen järjestäjätasolla ops-jalkauttamista on johdettava oikein, mikä lisää tarvetta tehostetulle opetustoimen henkilöstökoulutukselle, myös valtion rahoittamalle; - uudistuksen jalkauttamisessa OPH on jo tekemässä yhteistyötä Suomen Kustannusyhdistyksen kanssa; - ops-uudistustyössä korostuu monialaisuus hyvin positiivisella tavalla; - perusopetuksen ops-uudistuksessa ovat mukana myös yhteydet työelämään ja yrittäjyys, mikä on erinomainen asia. Tämän teeman osalta jalkautus vuoden 2015 osalta on tärkeää. Puheenjohtaja kiitti Irmeli Halista informatiivisesta alustuksesta. Katsaus merkittiin tiedoksi. 18. Opetustoimen henkilöstökoulutuksen koordinointihanke 2011-2013 Opetusneuvos Elisa Helin alusti OPH:n opetustoimen henkilöstökoulutustyöryhmän hankkeesta, joka kartoitti ja pohjusti moniammatillista osaamisen kehittämistä muutaman valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen valtionavustusta saaneen hankkeen kautta. Hän totesi 21. vuosituhannen oppilaitosmaailmassa tarvittavien tietojen ja taitojen asettavan suuria haasteita henkilöstökoulutukselle verrattuna esimerkiksi 60 vuoden takaiseen tilanteeseen. Hankkeen avulla oli identifioitu selviä opetustoimen henkilöstökoulutuksen kehittämiskohteita, joita ovat mm. nykyisen koulutustarjonnan pirstaleisuuden kokoaminen, tarve koulutuksen tarjontalähtöisyyteen tarvelähtöisyyden sijaan, opettajien perus- ja täydennyskoulutuksen nykyinen riittämätön integrointi sekä tulevaisuuden osaamistarpeiden johdonmukaisen määrittelyn puuttuminen. Hankkeen avulla tavoitteenasettelua henkilöstökoulutuksen ihannetulevaisuudesta voitiin määritellä seuraavasti: Opetustoimen henkilöstökoulutus on niin laadukasta, että se kehittää pedagogista ja ammatillista osaamista sekä työyhteisö- ja yhteistyöosaamista. Parhaimmillaan se johtaa uuteen pedagogiseen ajatteluun ja toimintaan, toimintakulttuuriin muutokseen, yhteisölliseen oppimiseen, osaamisen jakamiseen, oman työn kehittämiseen ja koko työyhteisön kehittymiseen. Hankkeeseen kuului olennaisena osana myös Helena Rajakaltion raportti koulun kehittämisen toimintamallista, jossa täydennyskoulutusta ja uudistuvan koulun kehittämisprosessia mallinnettiin yhdessä. Keskustelun aikana todettiin mm. seuraavaa: - hankkeessa mukana olleille toimijoille verkostoituminen ei ollut aluksi kovin tuttua, joten hanke auttoi merkittävästi ko. osaamistarpeen osalta; Sivu 2 / 5
- hankkeen perusteella syntyi myös raportissa kuvattu arviointityökalu toimijoiden ja muidenkin käyttöön; - hankkeen kautta identifioitujen hyvien osaamisen kehittämisen käytäntöjen osalta esille nousi selvästi hankekoordinaattoreiden keskeinen rooli työyhteisöjen kehittämisessä. Edelleen, opettajia tulee kuulla omista osaamisen kehittämistarpeistaan, jolloin ne voidaan tarkasti määritellä ja tämän jälkeen löytää ko. tarpeita mahdollisimman hyvin palvelevat koulutukset. Puheenjohtaja kiitti Elisa Heliniä yksityiskohtaisesta katsauksesta, joka merkittiin tiedoksi. 19. Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen osaamisen kehittämisen lähivuosien tarpeet Kimmo Hämäläinen esitteli neuvottelukunnan tulevan raportin toisen luonnosversion, jota oli täsmennetty edellisen kokouksen huomioiden mukaisesti tavoitteiden, aikataulun ja dispositioluonnoksen osalta. Hän totesi tavoitteena olevan kartoittaa tutkimusten, raporttien ja sähköisen sidosryhmäkyselyn kautta valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen lähivuosien haasteet. Aikataulun osalta tavoite oli lähettää sähköinen kysely sidosryhmille vielä ennen kesälomia, jolloin loppuvuodesta olisi itse raportin kirjoitusvaihe. Seuranneen keskustelun aikana todettiin mm. seuraavaa: - kesäkuu kyselyn lähettämiseen on liian aikaisin, oikeampi ajankohta vasta elo-syyskuussa 2014. Näin tutustuminen olemassa olevaan kirjalliseen aineistoon tulisi ennen kyselyn lähettämistä, jotta kysely voidaan määritellä mahdollisimman tarkasti. Sovittiin hankkeen aikataulua muutettavan edellä kuvatun mukaiseksi. Sovittiin, että pääsihteeri laatii neuvottelukunnan ille ja varaille kirjeen, jossa hahmotellaan hankkeen aikataulu, pyydetään mukaan suunnittelutyöhön (max. 3 krt 2 tunnin kokous) ja pyydetään kommentteja kysyttäviksi kysymyksiksi. 20. TALIS 2013 tutkimus Sivu 3 / 5 Kimmo Hämäläinen totesi TALIS-tulosten julkaisun olevan kaikissa 34 osallistujamaassa samaan aikaan eli Suomessa 25.6.2014 klo 13. Tulosten virallinen julkaisufoorumi on Japanin isännöimä TALISopetusministeriseminaari, johon noin 10 ministeriä/edustajaa osallistuu. Tämän lisäksi maat järjestävät omat kansalliset julkaisutapahtumat, Suomessa juuri edellä mainittuun aikaan. Kaikki osallistujamaat kattavan OECD:n laatiman vertailuraportin lisäksi Jyväskylän yliopiston Koulutuksen
tutkimuslaitos on laatimassa Suomen tuloksia koskevan kansallisen raportin, joka myös tuolloin julkaistaan. Viime vuoden hyvän seminaariyhteistyön seurauksena Hanasaaren kulttuurikeskus olisi halukas järjestämään neuvottelukunnan kanssa uuden pohjoismaisen seminaarin, jossa käsiteltäisiin lähemmin TALIS-tuloksia Suomen ja muiden Pohjoismaiden näkökulmasta. Seuranneen keskustelun aikana todettiin mm. seuraavaa: - yhteistyön jatkamista Hanasaaren kanssa pidettiin useissa puheenvuoroissa erinomaisena asiana, myös sen kannalta, että neuvottelukunnan tehtäviin kuuluu kansainvälisen opetustoimen henkilöstökoulutustilanteen seuranta. Sovittiin, että seminaari TALIS-tuloksista järjestetään yhdessä Hanasaaren kanssa, alustavana päivämääränä 14.10.2014. Sovittiin, että puheenjohtaja ja pääsihteeri tapaavat pian kokouksen jälkeen Hanasaaren edustajien kanssa jatkosuunnittelun merkeissä. 21. Tiedotus- ja muut asiat - merkittiin tiedoksi Mari Helinin tuore väitöstutkimus opettajien ammatillisen kehittymisen jatkumosta. 22. Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14:20 ----------------- Neuvottelukunnan XXI kokous 02.06.2014 Osallistujalista professori Kauko Hämäläinen pedagoginen johtaja Esa Juvonen kehittämispäällikkö Jouni Kangasniemi johtaja Minna-Marika Lindström asiantuntija Ida Mielityinen opetusneuvos Anneli Rautiainen suunnittelija Leena Saloheimo johtaja Tiina Silander projektipäällikkö Sirpa Sivonen puheenjohtaja Markku Aunolan vara Heljä Misukan vara Sivu 4 / 5
opetusneuvos Aki Tornberg opetusneuvos Kimmo Hämäläinen opetusneuvos Irmeli Halinen opetusneuvos Elisa Helin Armi Mikkolan vara neuvottelukunnan pääsihteeri kutsuttu asiantuntija kutsuttu asiantuntija Poissa: erityisasiantuntija Lieselotte Eskelinen rehtori Markku Aunola koulutustoimitsija Mikko Heinikoski johtaja Jari Laukia opetusneuvos Armi Mikkola koulutusjohtaja Heljä Misukka pääsihteeri Markus Ropponen varajohtaja Torbjörn Sandén opetustoimen ylitarkastaja Lea Karjomaa rehtori Ari Pokka varapuheenjohtaja Sivu 5 / 5