Opetushallituksen terveiset opetussuunnitelmatyöstä ja muista ajankohtaisista asioista

Transkriptio

1 Opetushallituksen terveiset opetussuunnitelmatyöstä ja muista ajankohtaisista asioista FT Leena Nissilä opetusneuvos, yksikön päällikkö Opetushallitus

2 Yleissivistävä koulutus uudistuu: Opetussuunnitelmatyö Esi-, perus- ja lisäopetuksen opsin perusteet Paikallinen ops Lukioon valmistava Lukion opsin perusteet Paikallinen ops Paikallinen ops Aikuisten perusopetuksen perusteet ja aikuisten lukiokoulutuksen perusteet Paikalliset opsit Taiteen perusopetuksen Paikallinen perusteet ops 2

3 Avoin ja osallistuva valmisteluprosessi Perusteita laativat monialaiset työryhmät, joista jokaisella on tukenaan sähköiset kommentointiryhmät Opetuksen järjestäjiltä pyydetään palaute ja Opetushallituksen verkkosivuilla on avoin kommentointimahdollisuus kolmesti valmisteluprosessin aikana Marraskuu yleiset linjaukset Syyskuun alku esiopetus Huhtikuu perusopetus ja lisäopetus Keskeisiltä sidosryhmiltä pyydetään viralliset lausunnot uusista opetussuunnitelman perusteista syksyn 2014 aikana 3

4 Perustetyön toteuttaminen Perusteasiakirjat tuotetaan sähköisessä ja rakenteistetussa muodossa, jolloin niiden palvelevuus ja käyttöjoustavuus kasvaa Teksti jaetaan kahteen osaan tiiviiseen normiosaan, johon voidaan sijoittaa linkit asianomaiseen lainsäädäntöön sekä ns. tukiosaan, jossa voidaan avata normitekstiä, antaa esimerkkejä toteutuksesta sekä rakentaa linkkejä relevanttiin ja opettajien työtä tukevaan aineistoon 4

5 Etusivun uutiset Tavoitteet Aikataulu Työryhmät Paikallisen työn tuki Luonnokset Blogi 5

6 Perusteiden uudistamiselle asetettu tavoite Luodaan paremmat edellytykset koulun kasvatustyölle, kaikkien oppilaiden mielekkäälle oppimiselle ja kestävälle tulevaisuudelle. Uudistuksen ydin MITÄ? MITEN? Koulua kehitetään sekä kasvuyhteisönä että oppimisympäristönä. 6

7 Luku 3 Laaja-alainen osaaminen Tarvittavan laaja-alaisen osaamisen alueet Ajattelu ja oppiminen Kulttuurinen osaaminen, vuorovaikutus ja ilmaisu Itsestä huolehtiminen, arjenhallinta ja turvallisuus Monilukutaito Tieto- ja viestintäteknologian osaaminen Työskentely, opiskelu- ja työelämässä tarvittava osaaminen Osallistuminen, vaikuttaminen ja vastuullisuus 7

8 Laaja-alainen osaaminen: monilukutaito Tavoite: kehittää lasten ja nuorten erilaisten viestien tulkitsemisen ja tuottamisen taitoja jatkumona esikoulusta läpi elämän; edetään perustaidoista laaja-alaisuuteen pääkäsitteen etsintää (laaja-alaiset luku- ja kirjoitustaidot, monilukutaito, laaja-alaiset tekstikäytänteet, uudet lukutaidot) Monilukutaito-käsitteeseen kuuluu aikamme monet erilaiset lukutaidot, tulkitsemisen ja tuottamisen puoli oltava mukana pohjana laaja tekstikäsitys

9 Monilukutaito (literacy, multi-literacy, multimodala färdigheter) Tietoa voidaan tuottaa ja esittää sanallisten, kuvallisten, äänellisten, numeeristen ja kinesteettisten ja näiden yhdistelmien avulla. Monilukutaito kattaa esimerkiksi kirjoitetun tekstin lukutaidon, numeraalisen lukutaidon (numeracy), kuvanlukutaidon, medialukutaidon ja digitaalisen lukutaidon.

10 Monilukutaito (jatk.) kuuluu kaikkiin oppiaineisiin, edetään arkikielen hallinnasta kohti tiedonalojen käsitteellistä kieltä liittyy ajatteluntaitoihin: kykyyn hankkia, muokata, tuottaa, arvioida ja arvottaa tietoa uudistuvaa teknologiaa hyödyntäviä mutta myös perinteisiä käsin harjoitettavia viestintätaitoja vapaa-ajan tekstit, informaali oppiminen ja ilo mukaan

11 Monilukutaito ei lokeroidu vain äidinkielen oppiaineeseen vaan on osa laaja-alaista, koko koulun, siis kaikkien oppiaineiden ja tiedonalojen yhteisvastuualuetta, kaikkia oppiaineita koskeva tavoite. Jokaisella oppiaineella on opetettavana oma kielensä ja ilmaisutapansa, omat käsitteensä ja tekstilajinsa. Samalla pyritään varmistamaan, että peruskoululaistemme nyt huononemassa olevat luetun ymmärtämisen ja kirjoittamisen taidot paranisivat.

12 Eri oppiaineissa Oppilasta ohjataan ymmärtämään ja hallitsemaan eri oppiaineille tyypillisiä tapoja käsitteellistää ja ilmaista asioita. Opetuksessa hyödynnetään monimuotoisia ja erikielisiä tekstejä sekä mahdollistetaan niiden kulttuuristen yhteyksien ymmärtäminen.

13 Numeraalinen lukutaito (numeracy) Numeraalisella lukutaidolla tarkoitetaan taitoa käsitellä numeerista informaatiota ja ymmärtää, tuottaa ja arvioida numeerista informaatiota sisältäviä tekstejä, kuten taulukoita, diagrammeja ja kaavioita.

14 Monilukutaidon oppimisella ei ole ala- eikä yläikärajaa Kuvallinen lukutaito alkaa kehittyä varhaiskasvatuksessa ennen kirjoitetun kielen lukutaitoa, kuullun ymmärtäminen edeltää luetun ymmärtämistä. Opetusneuvostenkin tulisi osata välittää asiansa sekä notkeana blogitekstinä, houkuttelevana ja dialogisena luentona että tiukkana normitekstinä. Monilukutaidon oppiminen on elinikäinen prosessi.

15 Monilukutaito on myös tekniikkalaji tvt ja media kuuluvat kuvaan = mediakasvatusta Välineistä on iloa ja hyötyä sekä tuottamisessa että tulkinnassa. Kirjoittajan on hallittava sekä käsin että näppäimistöllä kirjoittaminen. Vanhat tekniikat toimivat rinnan uusien kanssa. Monimediaisuus, monikanavaisuus, multimodaalisuus Media auttaa osallistumaan, vaikuttamaan, saamaan äänensä kuuluville

16 Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus TAVOITE: tilan antaminen monimuotoisuudelle, sen näkyväksi tekeminen, dialogin edistäminen ajanmukaisten, aikaa kestävien ja neutraalien pääkäsitteiden valinta, määritteleminen ja avaaminen: kulttuurienvälisyys, kulttuurinen monimuotoisuus, kielitietoinen koulu Asia koskee koko koulua, yhteisön kaikkia jäseniä, ei ole vain jokin mamu-asia hyödynnetään ympäristöä Perustuu käsityksen, että oppilas on monikielinen ja hänellä on monta identiteettiä (kerroksisia, ristiriitaisia, muuntuvia) Kulttuurien ja kielten moninaisuutta ei nähdä ensisijaisesti ongelmana, vaan voimavarana, ilona Ei korosteta erilaisuutta (paljon samanlaisuuutta) Kielitietoisuus: kieli on olennainen osa oppimista Kielet eivät kilpaile vaan tuetaan moni- ja rinnakkaiskielisyyttä. Käsitys jokaisesta opettajasta kielellisenä mallina ja kielen opettajana