MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A 28130 Pori Pirkanmaan liitto PL 76 33201 TAMPERE pirkanmaan.liitto@pirkanmaa.fi LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOSTA 1/5 10.4.2015 LAUSUNTO PIRKANMAAN MAAKUNTAKAAVAN 2040 KAAVALUONNOSAINEISTOSTA Pirkanmaan maakuntaliitto on pyytänyt MTK:n kirjaamoon lähettämällään viestillä järjestön lausuntoa Pirkanmaan maakuntakaavan 2040 luonnosaineistosta. Keskusliitto ei kuitenkaan lausu maakuntien kaavoista, vaan se kuuluu alueellisten MTK-liittojen tehtäviin. MTK-Satakunnan alueeseen kuuluu kuntia Pirkanmaan maakunnan alueelta seuraavasti: Kihniö, Parkano, Punkalaidun ja Sastamala lukuun ottamatta entisiä Mouhijärven ja Suodenniemen kuntien alueita. Näin ollen liitto osallistuu lausunnon antamiseen. MTK-Satakunta yhtyy pääosin Pirkanmaan metsänhoitoyhdistysten näkemyksiin ja esittää pyydettynä lausuntona seuraavaa: 1. Yleistä Pirkanmaa on yksi Suomen nopeimmin kasvavia maakuntia. Maakunnan kehitystä ohjaamaan on laadittu luonnos maankäytön eri osa-alueet kattavasta maakuntakaavasta. Tavoitevuosi on 2040. Kaavaluonnos on lähtökohdiltaan asiallisesti laadittu, mutta tietyissä maankäytön sektoreissa kaavalla on ylimitoitettuja vaikutuksia erityisesti maaseudun elinkeinojen harjoittamiseen ja luonnonvarojen hyödyntämisen. Lähes kaikki kaavamerkinnät vaikuttavat maaseudun elinkeinojen ja usein myös uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämiseen. Tällöin puhutaan yksityisen maanomistajan eduista. Sen vuoksi on tärkeää, että maanomistajien edustajat ovat mukana kaavan valmisteluvaiheessa. Pelkkä viranomaisvetoinen ohjausryhmä on poikkeuksellinen maakuntakaavoja valmisteltaessa. Tämä on osaltaan vaikuttanut kaavan vaillinaiseen lopputulokseen maaseudun elinkeinojen huomioimisessa. Pari sidosryhmätapaamista ei riitä. 2. Kaavaselostus MTK-Satakunta kommentoi maakuntakaavan kaavaselostuksen tekstimuotoja seuraavasti: Maakuntakaavan oikeusvaikutteisuudesta luodaan kaavaselostuksessa ristiriitainen kuva. Maakuntakaava on vain suurpiirteinen suunnitelma maakunnan maankäytön suunnittelusta pitkällä aikavälillä ja kartalla esitettynä. Kaavaselostuksen perusteella maakuntakaava olisi itsessään velvoittava dokumentti. Todellisuudessa kuntakaavoitusta tehtäessä maakuntakaavan merkinnöistä voidaan poiketa olennaisestikin, jollei tämä vaikeuta maakuntakaavan toteuttamista. Vain tärkeimmät infrastruktuurin hankkeet tulee toteuttaa maakuntakaavan mukaisina. Yli 10 voimalan tuulivoimapuistot ovat selkeä esimerkki toiminnasta, jota ei voi toteuttaa ilman maakuntakaavan aluemerkintää. Maataloustuottajain Satakunnan liitto MTK-Satakunta Itsenäisyydenkatu 35 A 28130 Pori Puhelin 020 413 3540 Faksi 020 413 3549 Y-tunnus 0224960-0 www.mtk.fi/satakunta
2/5 Luonnoksessa vedotaan valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteisiin lukuisia kertoja. VAT:t ovat kuitenkin vain maankäytön suuntaviivoja, toiveita niiden edistämisestä, eikä niillä ole suoraa lainvoimaa. Valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita ei tule kaavassa tuoda esille pakottavina maankäytön vaatimuksina. Kaavan lukuisissa esiselvityshankkeissa olisi tullut olla laajemmin maanomistajien edustus kutsuttuna. 3. Maankäyttövaihtoehdot Pirkanmaa kasvaa Tampereen kaupungin ja kaupunkiseudun vetämänä. Tämä on huomioitu sinällään oikein valittaessa maankäyttöstrategiaan Tampere-keskeinen lähestymistapa Aurinko 2. Tampere seutukuntineen ei voi kasvaa ja kehittyä ilman kokonaisuutena toimivaa maakuntaa. Luonnonvarojen hyödyntäminen, infrastruktuurin kehittäminen ja asumisen edellytysten säilyttäminen koko Pirkanmaalla tulee tuoda voimakkaammin kaavassa esille. Maankäytön yhteensovittamisen haasteita Tampereen kaupunkiseudulla ei tule kompensoida maankäytön rajoitteilla muualla maakunnassa. 4. Kaavaluonnoksen sisältö 4.1 Kehittämisperiaatemerkinnät Kehittämisperiaatemerkinnät ovat lähtökohdiltaan toimivia. Niissä otetaan huomioon maaseudun elinkeinojen kehittäminen ja hieman myös maaseudulla asuminen. Ongelmia tulee tuottamaan lähinnä Kasvutaajamien kehittämisvyöhyke (kk-6). Kasvutaajamien kehittämisvyöhykkeen (kk-6) kehittämissuositukseen tulee lisätä seuraavat kohdat: Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista alueella. Vyöhyke ei rajoita rakennuslupien myöntämistä yksityismaille. Luontomatkailun kehittämisen kohdealueen (lmk) kehittämissuositukseen tulee lisätä seuraavat kohdat: Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden harjoittamista alueella. Vyöhyke ei rajoita rakennuslupien myöntämistä yksityismaille. 4.2 Yleismääräykset Kaavaa kokonaisuudessaan koskeviin yleismääräyksiin tulee tehdä seuraavat muutokset: Virkistys- ja suojelualueilla sekä liikenteen sekä teknisen huollon verkostoja tai alueita varten osoitetuilla alueilla on voimassa maankäyttö- ja rakennuslain 33 :n mukainen ehdollinen rakentamisrajoitus. Edellä mainittu ehdollinen rakentamisrajoitus on poistettava kaikilta virkistysalueilta ja niitä vastaavilta merkinnöiltä. Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisessa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön. Edellä mainittu kohta on poistettava kokonaisuudessaan. Tästä määrätään tarkemmassa kaavoituksessa, ei maakuntakaavalla.
3/5 4.3 Liikenne ja logistiikka, puuterminaalit Maakuntakaava huomioi hyvin maakunnan merkittävien tie-, raide- ja vesiliikenteen kehittämisen tarpeet. Biotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi kaavassa tulisi kuitenkin ottaa kantaa myös erityisesti alemman tieverkon kunnosta huolehtimiseen. Luonnosversiossa kaava keskittyy liikaa Tampereen seudun liikennekysymyksiin. Ne on sinällään suunniteltu oikein ja järkevästi, eikä niihin ole huomautettavaa. Tässä muodossa kaava ei kuitenkaan vastaa sen tarkoitusta koko maakunnan kehittämisen suuntaviivana. Esimerkiksi Tampereen seudun uusiutuvan energian tavoitteet eivät pysty toteutumaan, mikäli alempi tieverkko ja erityisesti niiden sillat eivät ole kasvavien kuljetustarpeiden vaatimalla tasolla. Kaavassa tulee tuoda esille valtava tarve myös maakunnan alemman tieverkon kehittämiselle. Rahoitus on nostettava tarvittavalle tasolle, ja biotalouden tavoitteiden saavuttamiseksi investoinnit aloitettava mitä pikimmin. Maaseudun elinkeinojen ja uusiutuvien luonnonvarojen hyödyntämisen näkökulmasta puuterminaaleista toteutettu erillisselvitys ja selvityksen perusteella toteutetut kaavamerkinnät ovat onnistuneimpia osia koko kaavassa. Merkinnöillä palvellaan hyvin lisääntyvää puunkäyttöä ja tarvetta varastoida aines- ja energiapuuta hyvien kuljetusyhteyksien yhteyteen. 4.4 Maisemat ja muut kulttuuriympäristöt Alueita on tullut kaavaan merkittävästi lisää. Maisema-alueiden suunnittelumääräykseen tulee tehdä lisäys: Suunnittelussa, käytössä ja rakentamisessa tulee turvata ja edistää luonnon- ja kulttuurimaiseman arvojen säilymistä. Tekstiin on lisättävä: Maa- ja metsätalouden harjoittaminen sekä maaseutumainen rakentaminen on alueella sallittua. 4.5 Luonnonsuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ekologiset yhteydet Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa suunnittelulta edellytetään ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävien ja yhtenäisten luonnonalueiden huomioimista. Tämä on huomioitu kaavaluonnoksessa vähintäänkin riittävällä tavalla. Uusia suojelualueita ei tule lisätä kaavaan millään merkinnällä. Kaava ei ole suojeluinstrumentti. Kaavoituksessa ei tule tehdä rajauksia, jotka pitäisi hoitaa luonnonsuojelulain menettelytapojen tai suojeluohjelmien kautta. S-merkinnän käytöstä tulee luopua. Merkintä ei tuo esille suojelun taustalla olevaa lainsäädäntöä, ja tulee lisäselvitystarpeiden vuoksi aiheuttamaan vain lisääntyvää byrokratiaa ja turhia kustannuksia maankäytön edistämiselle. Suojelussa tulee käyttää SL-merkintää luonnonsuojelulain nojalla ja jo lain voiman saamille suojelluille kohteille. Vain SL-alueet ja Natura 2000 verkoston alueet tulee merkitä maakuntakaavakarttaan. Luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät alueet ovat jaoteltu kahteen luokkaan luo- ja MKmerkintöihin. Molempien kaavamerkintöjen tosiasiallinen tarve ja vaikutus jää hämäräksi. Merkinnöillä sallitaan maa- ja metsätalouden harjoittaminen, joten taustalla muita tekijöitä. Alueet eivät ole suojelualueiden verkostoa, vaan käytännössä ne ovat taajamien ulkopuolisten alueiden verkostoa. Kummatkaan merkinnät eivät korreloi luonnon monimuotoisuusarvojen tai elinympäristöjen ja lajien uhanalaisuustietojen kanssa.
Käytyjen keskustelujen perusteella luo- ja MK-merkintöjen tosiasiallinen tarkoitus onkin kieltää alueilla tuulivoiman tuotanto, turvetuotanto sekä maa-ainesten merkittävä otto. Tämä ei selviä kaavamerkintöjen selitteestä suoraan. Pidämme tällaista paheksuttavana toimintana. Suomessa ekologinen verkosto toteutuu hyvin luontaisesti: metsää ja siten ekologista vyöhykettä on käytännössä kaikkialla. Talousmetsienkin luontoarvot ovat tutkitusti korkeat. Talousmetsät tuottavat myös monia muita ekosysteemipalveluja, kuten virkistyspalveluja. Rahamääräisesti merkittävintä on puuntuotos. Tarve viheryhteyksien suunnittelulle onkin lähinnä taajama-alueilla. Luo-merkinnälle tässä muodossaan ei siten ole perusteluja. Lähtökohtana luonnon monimuotoisuuden kannalta merkittäville alueille on ollut lopulta jotain aivan muuta kuin luonnon monimuotoisuus. Virkistyskäyttö ja siten ihmistoiminnan lisääminen ko. alueilla on merkintöjen taustalla. Paine esimerkiksi kansallispuistojen välisen vyöhykkeen virkistyskäytön lisäämiselle on kaavakarttaa katsoessa koettu erittäin mittavaksi. Suomessa on käytössä jokamiehenoikeudet ja kaikki saavat liikkua ja toimia luonnossa niiden mukaisesti. Virkistyskäyttöön erityisesti liittyvälle MKmerkinnälle ei siten ole mitään perusteluja. Kaavan yksi suurimpia muutoksia, Maaseutualue -merkintä (M) on täysin riittävä merkintä ekologisen verkoston kannalta. Se mahdollistaa tarkemmassa kaavoituksessa erityisarvojen, kuten luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön huomioimisen. Luo- ja MK-merkinnöistä on luovuttava kaavassa kokonaisuudessaan, koska merkintöjen käytölle ei ole perusteita. Niiden tavoitteet turvataan Maaseutualue (M) -merkinnällä. 4/5 4.6 Virkistys, retkeily MTK-Satakunta vaatii tähän kohtaan seuraavia muutoksia: Yleismääräyksistä on poistettava kokonaisuudessaan: Taajamien rakentamattomat ranta-alueet tulee säilyttää pääsääntöisesti rakentamattomina ja varata yksityiskohtaisessa kaavoituksessa yleiseen virkistyskäyttöön. Retkeily- ja ulkoilualue (VR), sekä Virkistysalue (V) suunnittelumääräyksiin tehtävä seuraava lisäys: Yksityismaata ei voida varata tähän käyttötarkoitukseen ilman maanomistajan vapaaehtoista suostumusta. Viheryhteystarve-merkinnän käytöstä tulee luopua kokonaisuudessaan. 4.7 Energia ja luonnonvarat Tuulivoima: Kaavaluonnos mahdollistaa riittävästi (1000 MW) maakunnallisesti merkittävien yli 10 voimalan tuulivoimapuistojen toteuttamista Pirkanmaalla. Kokonaisuudessaan tuulivoiman tuotantoa tultaneen toteuttamaan Suomessa 2500 MW syöttötariffijärjestelmän rajan mukaisesti. Kaavaluonnoksessa tulee ottaa selkeämmin kantaa tuulivoiman lisärakentamisen aiheuttamaan uusien voimalinjojen rakentamistarpeeseen. YVA-prosessin mukaisesti kullekin maakunnallisesti merkittävälle tuulivoimapuistolle tulee selvittää kaksi vaihtoehtoista linjareittiä. Erityisesti pohjoisen Pirkanmaan linjojen toteutusta tulee selvittää nykyistä tarkemmin, koska suurin osa kaavaluonnoksen tuulivoima-alueista on vailla liittymispistettä nykyiseen sähköverkkoon. Turvetuotanto: Turpeen kysyntä on ollut Pirkanmaalla merkittävästi suurempaa kuin tuotanto. Energiantuotannossa tulee kuitenkin pyrkiä paikallisuuteen ja uusiutuvien luonnonvarojen käyttöön. Uusiutuvan energiantuo-
tannon merkittävin osa, metsähake, tarvitsee turvetta tukipolttoaineekseen. Jos turvetta ei ole riittävästi saatavilla, on maakunnan uusiutuvan energiantuotannon toimitusvarmuus uhattuna. Turvetuotannolle tulee kaavaluonnosta mahdollistaa enemmän uusia tuotantoalueita (em 1). Erityisesti pohjoisella Pirkanmaalla on potentiaalisia soita kaavaluonnosta esitettyä enemmän. 4.8 Kiviaineshuolto Kiviainesten selvästi tärkein käyttökohde on Tampere kaupunkiseutuineen. Uudet kiviaineksen ottoalueet ovat kaavaluonnoksessa kuitenkin kaukana tärkeimmästä käyttöseudusta. Tämä johtaa lisääntyvään erittäin raskaan liikenteen määrään Tampereen kaupunkiseudulla. 4.9 Pohjavedet Tampereen kaupungin läheisyyteen on kaavassa mahdollistettava nykyistä enemmän kiviainesten ottoalueita. Kaavaluonnokseen on sisällytetty vain tärkeät vedenhankintaan soveltuvat pohjavesialueet. Linjaus on täysin oikea. 4.10 Maaseutuelinkeinot Kaavaluonnoksessa ei ole enää ns. valkoista aluetta, vaan valkoista väriä, joka kuvaa uutta Maaseutualue -merkintää (M). Merkinnällä osoitetaan alueet, jotka on ensisijaisesti tarkoitettu maa- ja metsätalouden ja sitä tukevien sivuelinkeinojen käyttöön. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa voidaan alueelle osoittaa vaikutuksiltaan paikallisesti merkittävää maankäyttöä. 5. Lopuksi Maaseutualue -merkinnän (M) käyttöönotto on parhaita kaavan maaseudun toimintaa ja elinkeinojen harjoittamista tukevia kaavan ratkaisuja. Merkintään tulee lisätä: Merkintä ei rajoita maa- ja metsätalouden toimintaan liittyvää tai yksityistä rakentamista alueella. MTK-Satakunta pitää tärkeänä, että maanomistajien esittämät näkemykset heitä mahdollisesti koskevista kaavamerkinnöistä tulevat tässä luonnosvaiheessa hyvin huomioiduiksi. MTK-Satakunta toivoo, että se toimialueensa vuoksi otetaan Pirkanmaan liitossa yhteistyökumppanina jatkossa paremmin huomioon. 5/5 Maataloustuottajain Satakunnan Liitto MTK-Satakunta r.y. Elina Liinaharja Järjestöagronomi