Sosiaalinen lapsi Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus 16.2.2015 1
Ihminen on syvästi sosiaalinen Ihmisen sosiaalisuuden evoluutiojuurista, hermostollisesta taustasta ja välttämättömyydestä hyvälle elämälle on vahvaa tieteellistä näyttöä Hyväksyvä sosiaalinen yhteys ja yhdessä tekeminen on äärimmäisen palkitsevaa Muuttuva ja monimutkaistuva maailma Joukkoon kuulumisen kokemusten ensisijaisuus, sosiaalisen syrjäytymisen ehkäiseminen alkaa jo varhaislapsuudessa 16.2.2015 2
Ihminen voi hyvin joukossa Sosiaalinen syrjäytyminen on sosiaalinen prosessi Ulkopuolelle jätetyksi tulemisen, kelpaamattomuuden ja epäonnistumisen kokemukset kasautuvat Syrjäytyminen alkaa, kun joku jätetään yhteydestä syrjään, hänelle ei anneta mahdollisuutta merkitä Yhteydessä olemisen pitäisi olla kaiken lähtökohta Lapset eivät vaadi kohtuuttomia eivätkä lapset ole luonnostaan itsekkäitä 16.2.2015 3
Lapset ovat hyväntahtoisesti sosiaalisia Kuuluu olla reilu, toista kuuluu auttaa Taipumukset havaittavissa jo muutaman kuukauden ikäisillä vauvoilla, vahvistuvat toisella ikävuodella Kuten mikä tahansa ominaisuus, reiluuskin tarvitsee harjaantumista ja tukea vahvistuakseen Hyväntahtoisen ja palkitsevan sosiaalisuuden vahvistaminen varhaisvuosista lähtien - A prince must learn how not to be good (Macciavelli) 16.2.2015 4
Hyväntahtoinen sosiaalisuus Ihminen on virittäytynyt kokemaan yhteistyön palkitsevana Lapset jakavat luonnostaan ruokaa yms. Ihminen lohduttaa luonnostaan erityisesti itseään pienempiä Synnynnäinen taipumus auttaa toista tavoitteiden saavuttamisessa Ihmisen perustarve on tulla hyväksytyksi ja kuulua ryhmään 16.2.2015 5
Hyväntahtoinen sosiaalisuus Lapsi peilaa auttamisen aloitteita, ja jäljittelee niitä omassa toiminnassaan Hyväntahtoisuus on luontaista, siihen ei tarvita kehotuksia eikä siitä odoteta palkkioita Hyväntahtoisuus tarvitsee tilaisuuksia päästääkseen vahvistumaan Ryhmätoiminnassa on paljon mahdollisuuksia vahvistaa näitä taipumuksia 16.2.2015 6
Aivot kehittyvät toiminnassa Aivojen tehtävä on ohjata yksilön toimintaa saamansa informaation mukaan aisti-informaatio ympäristöaistit, kehoaisti, sosiaaliset aistit kokemusinformaatio jokainen kokee todellisuuden omalla tavallaan Kehitys on toiminnan ohjaamaa asteittainen kypsyminen geenit ohjaavat asettumista ympäristöön ympäristö ohjaa geenien toimintaa 16.2.2015 7
Aivot ovat rakenteilla Aste asteelta lisääntyvät yhteydet uusia ulottuvuuksia omaan koettuun ja hallittuun todellisuuteen Kolmitasojärjestelmä aivorunko limbinen järjestelmä isoaivokuori Ohuet yhteydet ovat haavoittuvia stressi rasittaa ja kytkee järjestelmiä irti toisistaan toiminta jatkuu alemman tason ohjauksessa yhdistele, harkitse, päätä, pohdi toimi sujuvasti tunteiden mukaan taistele, pakene, jähmety 16.2.2015 8
Herkkä kokonaisuus pidä huolta 16.2.2015 9
Herkkyyskaudet Muovautuvien aivojen kehitykseen kuuluu erilaisia herkkyyskausia Herkkyyskausien aikana on välttämätöntä saada juuri tietynkaltaisia ärsykkeitä Ärsykkeiden käsittelyyn erikoistuneiden hermosolupiirien toiminta vahvistuu ja vakiintuu Neurokemialliset ja neurofysiologiset lainalaisuuden tunnetaan parhaiten näkö- kuulo ja tuntoärsykkeitä käsittelevillä aivoalueilla. 16.2.2015 10
Herkkyyskaudet Kasvatuksessa ja opetuksessa ymmärretään, että kielellisille ärsykkeille altistuminen herkkyyskausien aikana on suotavaa ja erittäin toivottavaa Lapset kannattaa altistaa myös sosiaaliselle toiminnalle Kauaskantoisia ja myönteisiä seurauksia Kaikki myönteiset sosiaaliset kokemukset vahvistavat aivoja ja ehkäisevät syrjäytymistä 16.2.2015 11
Aivot käsittelevät informaatiota Neuroseptio Sosiaalisen ympäristön automaattinen ja jatkuva skannaus suhteessa turvan tai vaaran merkkeihin Peilisolujärjestelmä reagoi muiden aikomuksiin ja emotionaalisiin viesteihin Peilisolujärjestelmä on empatiakyvyn neurobiologinen perusta 16.2.2015 12
Aivot tarvitsevat valpastumista Stressijärjestelmän aktivoituminen sisäisen säätelyhermoston aktivoituminen Sisäinen säätelyhermosto - autonominen hermosto sympaattinen ja parasympaattinen hermosto yhteydet kehoon aivohermojen kautta Biologinen stressijärjestelmä aktivoituu kun ympäristössä havaitaan mahdollisia vaaran merkkejä Yksin jääminen on vahvin vaaran merkki Potentiaalisesti palkitsevatkin asiat saattavat aluksi merkitä vaaraa 16.2.2015 13
Taistele, pakene, jähmety - tai pysy yhteydessä Alkukantaisin biologinen järjestelmä on jähmettyä (lisko leikkii kuollutta) Primitiivinen parasympaattinen vallitsevuus (dorsaalinen vagus) Nisäkkäillä myös taistele tai pakene järjestelmä Epäluulon sävyttämä yhteys toisiin pelkkä sympaattinen vallitsevuus Sosiaalisen yhteyden järjestelmä on kehittynyt vain sosiaalisille nisäkkäille Rentoutunut yhteys toisiin kypsempi parasympaattinen (ventraalinen vagus) inhiboi sympaattista hermostoa 16.2.2015 14
Sosiaalisen yhteyden hermosto Ihmiselle on kehittynyt lisäksi sosiaalisen yhteyden hermosto Ventraalinen vagus - aktivaatio vagaalinen jarru Jarruttaa sympaattisen hermoston aktivaatiota Mahdollisuus rentoon yhteyteen myös sympaattisen aktivaation tilassa Ventraalinen vagus aktivaatio voimistuu vain sosiaalisessa kanssakäymisessä 16.2.2015 15
Sosiaalisen yhteyden hermosto Aivohermoista vagus hermo säätelee erityisesti kasvojen ja kurkunpään lihaksistoa Vagaalisen jarrun tilassa silmän- ja suunympäristön ympäristön lihakset viestivät turvaa ja herkistävät sosiaaliselle yhteydelle Neuroseptiivisen aistijärjestelmän avulla skannataan ympäristöä kehon ja erityisesti kasvojen alueiden liikkeistä Ilmeikkyys on ensisijaista ympäristön signaloitumisessa 16.2.2015 16
Aivot tarvitsevat palkitsevuutta Kolme sisäsyntyistä mielihyväjärjestelmää Etsivä käyttäytyminen, sosiaalinen yhteys ja leikillisyys Liittyvät aivojen pohjalla olevan dopamiinijärjestelmän aktivoitumiseen Valpastumisen ja palkitsevuuden sykintä on välttämätöntä aivoterveydelle Miten tätä sykintää vahvistetaan varhaislapsuudessa 16.2.2015 17
Säätelykyky yksin ja yhdessä Vakauden säilyttäminen on emootioiden säätelyä ja hallintaa miten digiympäristö vahvistaa tätä Mielihyvän ja mielipahan vaihtelut Elämänhallinta Toisen peilaaminen Kukaan ei ymmärrä minua kiputila Kaveria ei jätetä Ryhmän ulkopuolelle jääminen kiputila www.helsinki.fi/yliopisto
Kohtaamissa syntyy ihmisyys Lapsi kasvaa ihmiseksi kun tulee nähdyksi ja kuulluksi omana itsenään Synnynnäinen kyky huomata samantahtisuus Ensimmäisen asteen kahdenvälisyys välitön, kokemuksellinen sinä ja minä Toisen asteen kahdenvälisyys me yhdessä Kolmenvälisyydessä myös samat kaksi astetta kolme yhden ja yksi kolmen puolesta 16.2.2015 19
Ihmisarvo Ainutkertainen ihminen - tulla nähdyksi ja kuulluksi oikein Tulla nähdyksi omana itsenään, joka muuttuu sellaisena joka voisin olla kasvun tukeminen on kasvun mahdollisuuksiin uskomista Arvo toiselle ihmiselle arvokkaana olemisesta puute altistaa syyllisyydelle ja masennukselle Arvo omalle yhteisölle arvokkaana olemisesta puute altistaa häpeälle ja häpeäraivolle 16.2.2015 20
Toisen ihmisen tärkeys Arvo ei tule itsestään se täytyy antaa jokaisella ihmisellä on valta antaa tai evätä toiselta arvo Katsomisen, kuuntelemisen ja puhuttelun tapa on tärkeää Tärkeää on myös, miten saa vaikuttaa Miten pidetään huolta, varjellaan ja vaalitaan Miten paljon vaivaa nähdään yhteyteen pääsemiseen Takaisin houkutteleminen 16.2.2015 21
Ryhmän tärkeys Synnynnäinen moraali tieto siitä, että toista kuuluu tukea vahvistuu kun tulee autetuksi ja kun näkee toisia autettavan ja kun voi itse auttaa Luonnollisen oman ryhmän ulkopuolelle jääminen tuhoaa osan ihmisyyttä ihminen on perusolemukseltaan yhteisöllinen 16.2.2015 22
Vuorovaikutus ilman sanoja Suurimmassa osassa vuorovaikutusta sanoilla ei merkitystä Katse ja ääni, liikkeet ja rytmit etsivät toista ihmistä tuttuus ja yllätyksellisyys molemmat tarpeen samantahtisuus luo resonanssin Tunteiden yhteen soinnuttaminen syventää yhteyttä Yhteyden katkosten korjaaminen luo toiveikkuutta 16.2.2015 23
Virittäytyminen Asettuminen toisen tilaan toisen näkeminen oikein peilisolujärjestelmä välittää myös tunteen Oman kokemuksen välittäminen lapselle selkeät tunneviestit äänenkäyttö, suuntautuminen, kosketus sanat vahvistavat viestiä ja muistijälkeä Kokemusten, tunteiden ja ajattelun resonanssi nousevassa jännitetilassa syntyy uutta tyyntyvässä jännitetilassa tallennetaan koettua 16.2.2015 24