SÄÄTELYTAIDOT. Nina Sajaniemi. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Presentation Name / Firstname Lastname

Transkriptio

1 SÄÄTELYTAIDOT Nina Sajaniemi Presentation Name / Firstname Lastname 23/11/2018 1

2

3 LAPSILLA ON OIKEUS KASVAA TURVAN JA RAKKAUDEN ILMAPIIRISSÄ Jokainen lapsi syntyy odottaen vastavuoroisuutta ja on siihen valmis omalla tavallaan Ei ole tuhmia tai kilttejä lapsia on vain erilaisia lapsia Toisia on helpompi ymmärtää kuin toisia Jokaisella lapsella on lain takaama oikeus suojeltuun elämään ja hyväksytyksi tulemiseen omana itsenään Kaikki lapset ovat vanhempien, yhteisön ja yhteiskunnan vastuulla Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

4 AINUTLAATUISISSA LAPSISSA ON MAHDOLLISUUS KAIKKEEN HYVÄÄN Aivot ovat virittyneet myönteiselle vuorovaikutukselle Myös hyvän tekemiselle auttaminen ja anteliaisuus ovat osa ihmisluontoa Hyvä vahvistuu vuorovaikutuksessa Ilo on hyvinvoinnin perustunne Leikillisyys, ilo ja yhteys ovat selvin merkki siitä, että aivoissa (ja kehityksessä) tapahtuu hyviä asioita Paha on olemassa - miten valjastaa pahan hyväksi väärin tekeviä kartetaan luonnostaan, erilaisia kartetaan luonnostaan Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

5 MAAILMA MUUTTUU IHMISYYS EI Kehityksen raamit Biologia keho, aivot ja hermosto Lajityypillinen kehityskaari n. 20 vuotta, jonka sisällä yksilöllistä vaihtelua (mm. temperamentti) Ihmisyyden biologiset juuret ovat syvällä evoluution historiassa Ihmisen käyttäytyminen on kuitenkin paljon muovautuvampaa kuin millään muulla lajilla Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

6 UUTTA JA VANHAA Luontaista kehityskaarta ohjaavat geenit eivät tiedä elävänsä aivan erilaisessa maailmassa Yhteiskunta on pirstoutumassa, polarisoitumassa ja digitalisoitumassa Moni asia on paljon paremmin kuin ennen lukuisia mahdollisuuksia hyvän elämän ylläpitoon Ravinto, suoja ja fyysisen sairauden hoito Tieteelliset läpimurrot, teknologiset innovaatiot Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

7 HYVÄN KEHITYKSEN TUKEMINEN Kehitykseen vaikuttavien tekijöiden - kasvatuksen ja opetuksen - uudelleen arvioiminen Mitä taitoja tulisi erityisesti vahvistaa ja missä iässä Keskeisiä taitoja: Stressireaktioiden sääteleminen tarkkaavaisuuden säätelemin itsesäätelyn biologinen perusta Informaatiovirran hallitseminen Epävarmuuden sietäminen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

8 ITSESÄÄTELY ON KUIN HENGITTÄMISTÄ Itsesäätely on elämisen ehto Se on käynnissä koko aika Äärimmäisenä tavoitteena on tasapainon (homeostaasin) säilyttäminen Pohjalla mielihyvä mielipaha Biologiset säätelyjärjestelmät ovat syvällä aivokuoren alle rakennettuja Perusreaktiot ovat samat lajista toiseen makea aiheuttaa mielihyvää, karvas mielipahaa Presentation Name / Firstname Lastname 23/11/2018 8

9 LIIKKEESTÄ KAIKKI ALKAA Kaikkien elollisten olentojen pyrkimys on kohti myönteistä ja pois kielteisestä Aristoteles: elämä on liikettä Tasapainotila ei riitä Pitää väistää vaara, voittaa vaara tai välttää vaara Pitää hankkia suojaa, ravintoa pitää saada resursseja Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

10 ESIMERKKI AMEBASTA Ameba on taatusti mieletön ja aivoton olento Taito liikkua kohti ja pois Kohti makeaa ja pois happamasta Liike varmistaa elonjäämisen Ja oppimisen

11 MISTÄ LIIKE ALKAA Sisäisessä tai ulkoisessa ympäristössä tapahtuu havaintokynnyksen ylittävä muutos Biologinen valpastumisjärjestelmä aktivoituu Stressivasteet syttyvät Aktivoitumisen tavoitteena on käynnistää toiminta Epämiellyttäväksi koettu fyysisen vireyden nousu Taistele pakene jähmety Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

12 MISTÄ ON KYSE Monimutkainen neurobiologinen tahtumasarja Mantelitumake hälyttää sympaattinen hermosto aktivoituu (SAM) Fyysinen vireys voimistustuu, aistit ja valppaus tehostuvat, energiaa lihaksille jotakin täytyy tehdä Stressihormoniakseli aktivoituu (HPA) Korstisolituotanto käynnistyy Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

13 MITÄ KORTSIOLI TEKEE Kortsioli sitoutuu mineralokortikoidi - reseptoreihin (MR) Ärsykkeen arviointi ja vasteen käynnistyminen Hippokampus aktivoituu Kortisoli sitoutuu glukokortikoidi - reseptoreihin (GR) Stressivasteen päättäminen Energiavarastojen mobilisointi, palautumisen edistäminen, muistiin painaminen Motivaation lisääntyminen, vireyden ja keskittyneisyyden vahvistuminen, irrelevantin tiedon poistaminen, muistamisen tehostuminen Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

14 OPPIMISESSA TARVITAAN STRESSIAKTIVOITUMISTA Stressiaktivoituminen on hyvästä aivot tarvitsevat kortisolia Kortisoli muokkaa hippokampuksen hermosolujen rakenteita ja sähköistä toimintaa oppimista palvelevalla tavalla Stressivasteet lisäävät dopamiinituotantoa aivojen etuotsalohkolla oppiminen tehostuu Lisääntynyt dopamiinieritys etuotsalohkoilla ehkäisee tyydytystä etsivää käyttäytymistä ja mielihyvää Uhan tunnistaminen tehostuu ja reagointivalmius säilyy Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

15 SÄÄTELEMÄTÖN STRESSI ON PAHASTA Pitkittyneet stressivasteet vähentävät hippokampuksen dendriittien monimuotoisuutta ja määrää ja lyhentävät hermosolujen elinkaarta (de Kloet ym. 2005) Aivojen muovautuvuus häiriintyy - glukokortikoidiresistenssi Sympaattisen hermoston yliaktiivisuus jatkuva valmiustila Ihmissuhteet tukevat, häiritsevät tai korjaavat kehitystä Säätelyn taidot opitaan vain vuorovaikutuksessa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

16 AIVOT OVAT STRESSIVASTEEN KANNALTA KESKEINEN ELIN Aivot tulkitsevat uhkaärsykkeitä Muistiin painuvat erityisesti kielteisiä tunteita herättäneet tilanteet Valtaosin tällaiset tapahtumat muistetaan, koska vaara on hyödyllistä muistaa tulevan varalta. Säätelemättömässä tilassa valmiusjärjestelmä jää aktiiviseksi Toiminnan tehokkuus vähenee, vähemmän palkitsevia kokemuksia Ei voi oppia jos on elimistö on jatkuvassa taistele pakene tilassa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

17 MÄ HALUUUUUN!!!!! Halu on hyvästä aivot tarvitsevat palkitsevuutta (dopamiinia) Aristoteles: Ihmisen on opittava kohtuullistamaan halut Jos ei saa mitä haluaa, niin hälyttää, jos ei osaa, niin hälyttää, jos yhteys toiseen katkeaa, niin hälyttää Toimintavalmius - miten antaa aivoille aikaa jarruttaa reaktioita Elämän laatu riippuu taidosta säädellä tunnekokemuksia tilanteiden edellyttämällä tavalla Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

18 BIOLOGISTEN TAIPUMUKSET ON KESYTETTÄVÄ Biologinen reaktiivisuus - jatkuva heiluriliike ja sen sääteleminen Valmiustila tuntuu epämääräisesti epämukavalta Tyyntyminen tuntuu mukavalta Omien taitojen ylärajoilla toimiminen ja oppiminen ei onnistu ilman valpastumisen aiheuttamaa toimintakäskyä Ihminen ei voi joustaa, oppia uutta tai olla luova jos aivoissa ja elimistössä on jatkuva pakene tai taistele - tila Ihminen ei voi joustaa, oppia uutta tai olla luova myöskään välittömän palkitsevuuden tilassa Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

19 SÄÄTELEMISESSÄ TARVITAAN TAHDONVOIMAA Viivästetty mielihyvä epämukavuuden sietäminen ja palkitsevan kokemuksen odottaminen on vaikeaa Biologinen perusviritys liittää palkitsevan kokemuksen varmuuteen turvassa olemisesta Viivästyttämisen vaikeus lisää riksiä Oppimisvaikeuksien kasautumiselle Käytöshäiriöille, sopeutumattomuudelle Liikalihavuudelle, syömishäiriöille Masennukselle Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

20 WHAT LIES IN OUR POWER TO DO, IT LIES IN OUR POWER NOT TO DO. [ARISTOTLE] Tahdonvoima on opittu taito, joka liittyy keskushermoston kehitykseen Tahdonvoimassa tarvitaan otsalohkon aktiivisuutta Otsalohkon neurobiologinen kehitys on hidasta Kouluiässä yhteydet otsalohkoon ovat vasta vavistumassa ne ovat hauraita ja vaimenevat herkästi Tahdonvoimassa tarvitaan stressivasteiden säätelyä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

21 TAISTELE, PAKENE, JÄHMETY - TAI PYSY YHTEYDESSÄ Sosiaalinen yhteys virittää säätelyn Keskeisessä asemassa on aivojen kiertäjähermo (vagushermo) tärkein tyynnyttävä parasympaattinen hermo Kolme biologista tasoa: Jähmettyminen: primitiivinen parasympaattinen vallitsevuus (lisko leikkii kuollutta) Taisteleminen tai pakenemine: sympaattinen vallitsevuus Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

22 SOSIAALISEN LIITTYMISEN HERMOSTO Sosiaalisen yhteyden hermosto nisäkkäät, kädelliset, ihmiset Ventraalinen vagus - aktivaatio vagaalinen jarru Jarruttaa sympaattisen hermoston aktivaatiota Mahdollisuus rentoon yhteyteen myös sympaattisen aktivaation tilassa Sosiaalisten kontaktien stimulova oksitosiini lieventää ahdistusta Ventraalinen vagus aktivaatio voimistuu vain sosiaalisessa kanssakäymisessä Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

23 SOSIAALISEN YHTEYDEN HERMOSTO Vagus - hermo säätelee erityisesti kasvojen ja kurkunpään lihaksistoa Vagaalisen jarrun tilassa silmän- ja suunympäristön ympäristön lihakset viestivät turvaa ja herkistävät sosiaaliselle yhteydelle Ilmeikkyys on ensisijaista ohjauksessa, kasvatuksessa ja opetuksessa Säädellyssä tilassa aivot ovat kokonaisvaltaisesti käytössä Ei tarvitse taistella, paeta eikä jähmettyä Ei tarvitse hakea välitöntä palkisevuutta Käyttäytymistieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi

24 SÄÄTELYKYKY YKSIN JA YHDESSÄ Vakauden säilyttäminen on emootioiden (turvan uhan) säätelyä ja hallintaa Mielihyvän ja mielipahan vaihtelut Digivuorovaikutus empatian ja myötätunnot väheneminen Toisen peilaaminen Kukaan ei ymmärrä minua särö, kiputila Stressi tarttuu, hormonien vaikutukset leviävät

25 SÄÄTELYTAITOA VOI OPETTAA POM - pieni oppiva mieli Aivot tutuksi - aivojen aakkoset Aivot ovat omasa käytössä oleva koneisto Psykologiset työkalut, joiden avulla oppii tunnistamaan omia tuntemuksiaan Säännölliset, aikuisjohtoiset rauhoittumisen hetket Itsessään olemisen oppiminen, kierrosten laskeminen Presentation Name / Firstname Lastname 23/11/

26 Suvi Nieminen 2015

27 ITSESÄÄTELYÄ OHJAAVAT AIVOJEN OSAT Otsalohko Mantelitumake Hippokamus Presentation Name / Firstname Lastname 23/11/

28 LASTEN SUUSTA Vahtikoita alkaa räksyttää silloin kun on vihainan Aamulla mulla räksyttu, koska L. aina kiusaa mua. Ni ne sano mua palosireeniks, niin mä kiljuin melkein Mun äitin aivoissa on ainakin käynyt jotain tuhat kertaa. Jos joku on vihainenm niin Pöllö auttaa Viisas pöllö tulee ja sit se sanoo sille räksyttävälle vahtikoitralle et pitää rauhoittua No, hermostuin pikkasen, mut pöllö sai kuriin Presentation Name / Firstname Lastname 23/11/

29 N, E Presentation Name / Firstname Lastname 23/11/