Hermoston toiminnallinen jako

Koko: px
Aloita esitys sivulta:

Download "Hermoston toiminnallinen jako"

Transkriptio

1 Hermoston toiminnallinen jako

2 Autonominen hermosto ylläpitää homeostasiaa

3 Hypotalamus, aivosilta ja ydinjatke päävastuussa homeostaasin säätelystä

4 Aivojen autonomiset säätelykeskukset Hypotalamus Vesitasapaino, lämpötila, ja nälkä Aivosilta Hengitys Ydinjatke Hengitys Sydän Oksennus Nieleminen Temperature control Water balance Eating behavior Urinary bladder control Secondary respiratory center Blood pressure control Respiratory center Hypothalamus Pons Medulla

5

6 Antagonistinen säätely autonomisessa hermostossa Useimmat elimet ovat antagonistisen säätelyn kohteena Yksi autonominen haara on kiihottava, toinen estävä Esimerkiksi: Elin: sydän Parasympaattinen vaste: syke hidastuu Sympaattinen vaste: syke ja supistusvoima kasvavat

7

8 Autonomiset sympaattiset ja Parasympaattiset radat Sympaattiset versus parasympaattiset Lähtö selkäytimestä Välittäjäaineet Reseptorit Parasympaattisen järjestelmän tärkein hermo on kiertäjähermo Right lung Liver Proximal two-thirds of colon Medulla Vagus nerve Left lung Spleen Stomach Pancreas Entire small intestine Figure 11-6

9

10 Autonomisissa hermoradoissa aina sama perusrakenne: kaksi hermosolua sarjassa Preganglionaarinen välittäjäaine aina asetyylikoliini Postganglionaarinen välittäjäaine noradrenalni (sympaatikus) tai asetyylikoliini (parasympaatikus)

11 Ääreishermoston välittäjäaineet: vertailu

12 Sympaattisen ja parasympaattisen järjestelmän välittäjäaineet

13 Sympaattiset gangliot muodostavat helminauhan selkäytimen ulkopuolelle

14 Varicosities Axon of in Autonomic Neurons postganglionic autonomic neuron Vesicle containing neurotransmitter Mitochondrion Varicosity Figure 11-8 Varicosities Smooth muscle cells Figure 11-8

15 Sympatikus: Stimuloi Pupillin laajenemista Syljeneritystä Sydämen sykettä ja lyöntivoimakkuutta Verisuonten ja keuhkoputkien laajenemista Rasvan pilkkomista Siemensyöksyä

16 Sympatikus: Estää Ruuansulatusta Haiman eritystoimintaa Virtsaamista

17 Lisämunuaisen ydin on sympaattinen ganglio ilman aksonia

18 Sympaattisen hermoston postganglionaariset reseptorit Kaikki adrenergiset reseptorit G- proteiinivälitteisiä Pääluokat alfa ja beta

19 Sympaattisen hermoston postganglionaariset reseptorit Adrenergiset reseptorit jaetaan alfa- ja beetaadrenergisiin reseptoreihin. -reseptorien stimuloituessa mm. verisuoniston ääreisvastus kasvaa, verenpaine nousee, silmäterä laajenee ja karvankohottajalihakset supistuvat -reseptorien stimuloituessa mm. sydämen sykintä nopeutuu ja sen iskuvoima kasvaa tai keuhkoputkien ja verisuonien seinämien sileä lihaksisto veltostuu

20

21

22 Parasympaattinen hermosto

23 Asetyylikoliini toimii agonistina Nikotinergiset Ionotrooppisia Muskarinergiset Metabotrooppisia

24 Parasympaatikus: vaikutukset Supistaa pupilleja ja keuhkoputkia Hidastaa sykettä Stimuloi Ruuansulatusta Insuliinin eritystä Virtsaamista Erektiota

25 Autonomisia agonisteja ja antagonisteja

26

27 Somaattinen vs autonominen hermosto

28 Ääreishermosto Motoriset ja sensoriset toiminnat

29 Aivohermoja 12 kpl hajuhermo näköhermo silmän liikehermo telahermo kolmoishermo loitontajahermo kasvohermo kuulo-tasapainohermo kieli-kitahermo vagushermo lisähermo kielen liikehermo.

30 Selkäydinhermot, 31 paria Kaulahermoja on 8 paria Rintahermoja on 12 paria lannehermoja 5 paria ristihermoja 5 paria häntähermoja vain yksi pari.

31 Sensoriset toiminnot Välittävät tietoa keskushermostoon tiedostamatonta Heijasteet tiedostettua spinotalaamirata takajuosteen radat

32 Motoriset toiminnot Motoriset käskyt suunnitellaan premotorisella liikeaivokuorella. Käskyt välittyvät lihaksiin selkäytimen kautta

33 Motoriset ja sensoriset radat

34

35 Heijasteet ovat välttämättömiä tasapainon ylläpitämiseksi Somaattiset heijasteet Viskeraaliset heijasteet

36 Lihaksen jännitystilaa tarkkaillaan

37 Lihaskäämiheijaste

38 Jänneheijaste

39 Polviheijaste

40 Väistöheijaste

41 Motoriset toiminnot, tärkeitä alueita Premotor cortex Primary motor cortex

42

43

44 Somaattinen hermosto, yhteenveto

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA KESKUS- JA ÄÄREISHERMOSTO SÄÄTELEVÄT ELIMISTÖN TOIMINTAA Elimistön säätely tapahtuu pääasiassa hormonien ja hermoston välityksellä Hermostollinen viestintä on nopeaa ja täsmällistä

Lisätiedot

Hermosto. Enni Kaltiainen

Hermosto. Enni Kaltiainen Hermosto Enni Kaltiainen Hermoston kehittyminen Neurulaatiossa ektodermin solut muodostavat hermostouurteen, joka sulkeutuu hermostoputkeksi ( 8vk ) samalla liitoskohdan solut muodostavat hermostopienan.

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori, akatemiatutkija (1.8->) teemu.rinne@helsinki.fi Psykologian

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Kandit vastaavat Hermoston sensoriset, autonomiset Ja motoriset toiminnot SENSORISET TOIMINNOT Aistiradat Reseptoreista keskushermostoon kulkevia hermoratoja kutsutaan aistiradoiksi (sensoriset

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA II

HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston fysiologia II 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA II Hermoston osat ja niiden toiminta Ääreishermosto Somaattinen Autonominen Keskushermosto Aivot Selkäydin Hermoston välittäjäaineet Aivojen sähköinen toiminta,

Lisätiedot

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3)

Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Luento Haartman instituutin Sali 1 (Haartmanin katu 3) Parasympatomimeetit ja Antikolinergit Pekka Rauhala 2017 Autonominen hermosto Sympaattinen hermosto Parasympaattinen hermosto Autonomisen hermoston

Lisätiedot

ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT

ANS YLLÄPITÄÄ ELÄMÄÄ AUTONOMOS = ITSENÄINEN AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMISEN HERMOSTON OSAT AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia Sympaattinen (efferentti, motorinen) Parasympaattinen (efferentti, motorinen) Enteerinen ruoansulatuselimistön

Lisätiedot

AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia

AUTONOMINEN HERMOSTO. by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMINEN HERMOSTO by Liisa Peltonen Biolääketieteen laitos/fysiologia AUTONOMOS = ITSENÄINEN Glaudius Galenos (n. 130 200 jkr): aivoista onttoja hermoja pitkin virtaavat animaaliset henget loivat sympatian

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) Teemu Rinne, FT, dosentti, akatemiatutkija teemu.rinne@helsinki.fi Käyttäytymistieteiden laitos HY

Lisätiedot

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä

Kurssin tavoitteet. Anatomian (vähän sekavia) termejä. Lisää (edelleen vähän sekavia) anatomian termejä Helsingin yliopiston Avoin yliopisto Neuro- ja kognitiivinen psykologia I -neuro-osuuden luennot (12 h) luentokuvat: http://www.helsinki.fi/~tjrinne/neuroi_syksy2009_espoo/ Teemu Rinne, FT, dosentti, yliopistonlehtori

Lisätiedot

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013

Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit. Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuropeptidit, opiaatit ja niihin liittyvät mekanismit Pertti Panula Biolääketieteen laitos 2013 Neuroendokriinisen järjestelmän säätely elimistössä Neuropeptidit Peptidirakenteisia hermovälittäjäaineita

Lisätiedot

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus Varhainen vuorovaikutus Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus 12.10.2015 1 Lapsen kehitys on aikuisen varassa Lapsi kehittyy vuorovaikutuksessa moniulotteisen ympäristön kanssa

Lisätiedot

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia

kivunhoito.info Kivun kliininen fysiologia Kivun kliininen fysiologia Kliininen kivun fysiologia neurobiologia neurofarmakologia Kivunhoito.info: Kivun kliininen fysiologia 4:1 Kipu on epämiellyttävä sensorinen ja emotionaalinen kokemus, joka liittyy

Lisätiedot

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto

Päästä varpaisiin. Tehtävät. Ratkaisut. Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0. Sisällys (ratkaisut) Johdanto OPETTAJAN AINEISTO Käyttöehdot Päästä varpaisiin Ihmisen anatomia ja fysiologia Eliisa Karhumäki Mari Kärkkäinen (os. Lehtonen) Päivitetty 8.4.2013 ISBN 978-951-37-6416-6, 978-951-37-6417-3, 978-951-6418-0

Lisätiedot

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos

Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa. Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Fysiologiset signaalit ylikuormituksen varhaisessa tunnistamisessa Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos Stressin merkitys terveydelle Työelämän fysiologiset stressitekijät Aikapaine Työn vaatimukset

Lisätiedot

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ

IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ IHOKONTAKTI EDISTÄÄ KIINTYMISTÄ JA KIINNITTYMISTÄ Anu Suomalainen, kätilö, imetyskouluttaja 2008 Ihokontaktin fysiologiaa iho on ihmisen suurin tuntoelin ( ihoreseptorit ). ihoreseptorit lähettävät kosketusviestejä

Lisätiedot

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia

Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen. Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka. Oireiston etiologia Miksi neurologinen status tehdään? Aivohermojen tutkiminen HYKS Neurologian klinikka 2012 Oireiston lokalisaatio Tasodiagnostiikka Psyyke Aivokuori Basaaligangliot Aivorunko Pikkuaivot Selkäydin Aivot

Lisätiedot

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA

VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA VOIMAHARJOITTELU: KUORMITTUMISEN JA PALAUTUMISEN HUOMIOINTI OSANA KOKONAISOHJELMOINTIA Marko Haverinen, LitM Testauspäällikkö, Varalan Urheiluopisto 044-3459957 marko.haverinen@varala.fi Johdanto Yksittäisten

Lisätiedot

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden

Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden Ylioppilastutkintolautakunta S tudentexamensnämnden PSYKOLOGIAN KOE 16.9.2013 HYVÄN VASTAUKSEN PIIRTEITÄ Alla oleva vastausten piirteiden ja sisältöjen luonnehdinta ei sido ylioppilastutkintolautakunnan

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA 5 HORMONIT OVAT ELIMISTÖN TOIMINTAA SÄÄTELEVIÄ VIESTIAINEITA Avainsanat aivolisäke hormoni hypotalamus kasvuhormoni kortisoli palautesäätely rasvaliukoinen hormoni reseptori stressi

Lisätiedot

Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012

Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Luentomoniste: Aivohermojen anatomiaa /Heikki Hervonen 2012 Aivohermot ja selkäydinhermot ovat keskushermostosta lähtevät hermot. Näistä aivohermot saavat alkunsa aivojen alueelta (n. accessoriuksella

Lisätiedot

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT

7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT 7. PUHEEN TARKKAILUMEKANISMIT Puhe on ihmisen lihastoiminnoista monimutkaisin ja nopein. Tällaisen monimutkaisen viestintämuodon taustalla olevien eri lihasten toiminnan sääs äätely tulee olla tarkkaa

Lisätiedot

umpieritysjärjestelmä

umpieritysjärjestelmä umpieritysjärjestelmä Umpieritysjärjestelmä Kaikki hormoneja tuottavat solut ja kudokset Tuotteet kulkevat veren välityksellä (vertaa avorauhaset) hormonit sitoutuvat reseptoriin ja saavat aikaan vasteen

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos Hyvinvointia työstä Sykevälivaihtelu tiimin flow-tilan tunnistajana Harri Llindholm Käsiteltävät asiat Sykevälivaihtelu Fysiologinen komplianssi, flow Yrityksen taso Aivot ja sykevariaatio Innostuksen

Lisätiedot

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I

Verenkierto II. Helena Hohtari Pitkäkurssi I Verenkierto II Helena Hohtari Pitkäkurssi I Aivojen verenkierto Neljä suurta valtimoa: nikamavaltimot ja sisemmät kaulavaltimot Oma laskimojärjestelmä: veriviemärit Jatkuva tarve hapelle ja glukoosille,

Lisätiedot

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio

Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio 10. Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto neurofarmakologiaan, neurotransmissio Johdanto Hermoimpulssi siirtyy hermosolusta toiseen kemiallisten välittäjäaineiden, neurotransmitterien

Lisätiedot

Anatomia ja fysiologia 1

Anatomia ja fysiologia 1 Anatomia ja fysiologia 1 Tehtävät Laura Partanen 2 Sisällysluettelo Solu... 3 Aktiopotentiaali... 4 Synapsi... 5 Iho... 6 Elimistön kemiallinen koostumus... 7 Kudokset... 8 Veri... 9 Sydän... 10 EKG...

Lisätiedot

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA T212/A14/2015 Liite 1 / Bilaga 1 / Appendix 1 Sivu / Sida / Page 1(6) AKKREDITOITU TESTAUSLABORATORIO ACKREDITERAT TESTNINGSLABORATORIUM ACCREDITED TESTING LABORATORY TYKS-SAPA-LIIKELAITOS KLIININEN NEUROFYSIOLOGIA

Lisätiedot

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet

Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet sammakko (Xenopus) Gastrulaatio neurulaatio elinaiheet Heti gastrulaation jälkeen: chorda selkäjänne mesodermi jakautuu kolmeen osaan: selkäjänteen aihe (notochorda), paraksiaalinen mesodermi, lateraalimesodermi

Lisätiedot

ERILAISTEN TEHOHARJOITUSTEN AKUUTTI VAIKUTUS SYKE- VAIHTELUUN KESTÄVYYSURHEILIJOILLA

ERILAISTEN TEHOHARJOITUSTEN AKUUTTI VAIKUTUS SYKE- VAIHTELUUN KESTÄVYYSURHEILIJOILLA ERILAISTEN TEHOHARJOITUSTEN AKUUTTI VAIKUTUS SYKE- VAIHTELUUN KESTÄVYYSURHEILIJOILLA Piia Sukanen Pro gradu tutkielma Liikuntafysiologia Kevät 2004 Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos Työn ohjaajat:

Lisätiedot

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus

Motoriikan säätely. 2 Supraspinaaliset Mekanismit Pertti Panula. Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus Motoriikan säätely 2 Supraspinaaliset Mekanismit 2013 Pertti Panula Biolääketieteen laitos ja Neurotieteen Tutkimuskeskus 15.1 Overall organization of neural structures involved in the control of movement.

Lisätiedot

Mitä rentoutuminen on?

Mitä rentoutuminen on? Rentoutuminen Fysioterapeutti Miikka Pesola Paavo Nurmi -keskus Mitä rentoutuminen on? Elimistön toiminnan ja mielen rauhoittamista - harjoitteilla Mielen ja kehon vapauttamista häiritsevistä tekijöistä

Lisätiedot

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho

Sydän- ja verisuonitaudit. Linda, Olga, Heikki ja Juho Sydän- ja verisuonitaudit Linda, Olga, Heikki ja Juho Yleistä Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisimpiä kansantauteja ympäri maailmaa. Vaarallisia ja lyhyetkin häiriöt voivat aiheuttaa työ- ja toimintakyvyn

Lisätiedot

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys

Kivun fysiologiasta ja mekanismeista. Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kivun fysiologiasta ja mekanismeista Simo Järvinen fysiatrian erik.lääkäri kivunhoidon ja kuntoutuksen erit.pätevyys Kipuvaste Kudosvaurio Ääreishermoston aktivoituminen Kipuviestin välittyminen aivoihin

Lisätiedot

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta

HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta HERMOSTON TOIMINTA & FYSIOLOGIAA - kertausta SISÄLTÖ Hermosto ja välittäjäaineet GI-kanava Maksa Munuaiset ja virtsaneritys Endokrinologiaa HERMOSTO JA VÄLITTÄJÄAINEET KESKUSHERMOSTO (sentriaalinen) -

Lisätiedot

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA

Neurobiologia 2 RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA RO4 NEUROLOGINEN TUTKIMUS NEUROBIOLOGINEN PERUSTA NEUROLOGINEN TUTKIMUS Kliinisen neurologisen statustutkimuksen tarkoituksena on identifioida ja paikantaa mahdollinen neurologinen häiriö tai sairaus.

Lisätiedot

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot.

Adrenaliini. -lisämunuainen -stressitilanteet. -käytetään lääkkeenä mm. sydänkohtaukset, äkilliset allergiset reaktiot. Hormonitaulukko Adrenaliini -lisämunuainen -stressitilanteet -Kohottaa verenpainetta, supistaa pintaverisuonia ja laajentaa lihasten verisuonia. -lisää keuhkojen toimintakapasiteettia. -vaikuttaa sitoutumalla

Lisätiedot

NEUROLOGIA copyright 2012

NEUROLOGIA copyright 2012 NEUROLOGIA copyright 2012 NEUROLOGIA Neurologian erikoisalaan kuuluvat hermoston eli aivojen, selkäytimen ja ääreishermojen sekä lihasten elimellisten sairauksien selvittely ja hoito. Erikoisalan nimi

Lisätiedot

Synnytyksen seksuaalinen olemus Kätilöliitto 17.11.2015

Synnytyksen seksuaalinen olemus Kätilöliitto 17.11.2015 Synnytyksen seksuaalinen olemus Kätilöliitto 17.11.2015 Salla Järvinen Kätilö, Asiantuntijahoitaja Seksuaaliterapeutti Authorized Sexuality Educator and Sexual Health Promoter (NACS) Salla.jarvinen@kolumbus.fi

Lisätiedot

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry

Nikotiniriippuvuus. Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiniriippuvuus Anne Pietinalho, LKT, dos, FCCP Johtava lääkäri, Raaseporin tk Asiantuntijalääkäri, Filha ry Nikotiini On keskushermoston reseptoreita stimuloiva ja sen välittäjäaineita (asetylkoliini,

Lisätiedot

SÄÄTELYTAIDOT. Nina Sajaniemi. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Presentation Name / Firstname Lastname

SÄÄTELYTAIDOT. Nina Sajaniemi. Kasvatustieteellinen tiedekunta. Presentation Name / Firstname Lastname SÄÄTELYTAIDOT Nina Sajaniemi Presentation Name / Firstname Lastname 23/11/2018 1 LAPSILLA ON OIKEUS KASVAA TURVAN JA RAKKAUDEN ILMAPIIRISSÄ Jokainen lapsi syntyy odottaen vastavuoroisuutta ja on siihen

Lisätiedot

AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINNAN JA TELOMEERIEN PITUUDEN VÄLINEN YHTEYS TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄSSÄ

AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINNAN JA TELOMEERIEN PITUUDEN VÄLINEN YHTEYS TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄSSÄ AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINNAN JA TELOMEERIEN PITUUDEN VÄLINEN YHTEYS TYYPIN 2 DIABETEKSEN RISKIRYHMÄSSÄ Markus Takkunen Opinnäytetyö Lääketieteen koulutusohjelma Itä-Suomen yliopisto Kliinisen ravitsemustieteen

Lisätiedot

Aivohermojen anatomiaa

Aivohermojen anatomiaa Aivohermojen anatomiaa HEIKKI HERVONEN Tämä julkaisu on tarkoitettu ainoastaan Helsingin yliopiston lääketieteellisen tiedekunnan opiskelijoiden ja opettajien käyttöön jaettuna Terkon digitaalisen kurssikirjaston

Lisätiedot

Sosiaalinen lapsi Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus

Sosiaalinen lapsi Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus Sosiaalinen lapsi Nina Sajaniemi Opettajankoulutuslaitos, varhaiskasvatuksen koulutus 16.2.2015 1 Ihminen on syvästi sosiaalinen Ihmisen sosiaalisuuden evoluutiojuurista, hermostollisesta taustasta ja

Lisätiedot

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos www.ttl.fi Hyvinvointia työstä Miten käytän sykevälivaihtelun mittausta sairauksia potevilla ja lääkityksiä käyttävillä? Harri Lindholm erikoislääkäri Työterveyslaitos HRV- eri tekijöiden vaikutus Stressi Perimä

Lisätiedot

Keskushermosto uusien verenpainelääkkeiden. Marja-Leena Nurminen

Keskushermosto uusien verenpainelääkkeiden. Marja-Leena Nurminen Lääkehoito Keskushermosto uusien verenpainelääkkeiden vaikutuskohteena Marja-Leena urminen ypertensioon ja moniin sen aiheuttamiin kohde-elinvaurioihin liittyy sympaattisen hermoston yliaktiivisuus, jota

Lisätiedot

Heli Launonen ja Tuomo Turpeinen. Ei tippa tapa? Diagnostiset lääkeaineet optikon käytössä

Heli Launonen ja Tuomo Turpeinen. Ei tippa tapa? Diagnostiset lääkeaineet optikon käytössä Heli Launonen ja Tuomo Turpeinen Ei tippa tapa? Diagnostiset lääkeaineet optikon käytössä Metropolia Ammattikorkeakoulu Optometristi Optometria Opinnäytetyö 31.10.2011 Tiivistelmä Tekijät Otsikko Sivumäärä

Lisätiedot

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013

Mind Master. Matti Vire 11.5.2013 Stressi = ympäristön yksilöön kohdistava uhka tai vahingollinen vaikutus sympaattinen hermojärjestelmä ja hypotalamus-aivolisäke-lisämunuainen aktivoituvat Akuutissa stressissä sydämen syke nousee, hengitys

Lisätiedot

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus

Aineenvaihdunta: Ruuansulatus Aineenvaihdunta: Ruuansulatus pääravintoaineet ravinnonotto sulatus imeytys eritys suu ja hampaat sylkirauhaset ruokatorvi maksa vatsalaukku sappirakko haima phutsuoli paksusuoli umpilisäke peräsuoli Aineenvaihdunta:

Lisätiedot

DIAGNOSTISET LÄÄKEAINEET OPTIKON KÄYTÖSSÄ

DIAGNOSTISET LÄÄKEAINEET OPTIKON KÄYTÖSSÄ Leeni Mäkelä & Sanna Sillanpää DIAGNOSTISET LÄÄKEAINEET OPTIKON KÄYTÖSSÄ Tropikamidin ja syklopentolaatin vertaileva käyttötutkimus DIAGNOSTISET LÄÄKEAINEET OPTIKON KÄYTÖSSÄ Tropikamidin ja syklopentolaatin

Lisätiedot

Essential Cell Biology

Essential Cell Biology Alberts Bray Hopkin Johnson Lewis Raff Roberts Walter Essential Cell Biology FOURTH EDITION Chapter 16 Cell Signaling Copyright Garland Science 2014 1 GENERAL PRINCIPLES OF CELL SIGNALING Signals Can Act

Lisätiedot

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ?

MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? MITEN SYKKEESTÄ ANALYSOIDAAN STRESSIÄ? SYDÄMEN SYKEVÄLIANALYYSI: IKKUNA KEHOON Sydän sopeutuu autonomisen hermoston välityksellä jatkuvastimuuttuviin tilanteisiin aiheuttamalla vaihtelua peräkkäisten sydämenlyöntien

Lisätiedot

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg

Moduloivat hermoverkot. Tarja Stenberg Moduloivat hermoverkot Tarja Stenberg Tausta Viestintämuodot Aivot Ihmisen aivoissa noin 10*10 12 aivosolua ja 100*10 12 hermoston tukisolua vastasyntyneellä noin 2500 synapsia per neuroni, aikuisella

Lisätiedot

SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ

SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ Urheilulääketiede 2017 SYKEVÄLIVAIHTELU VALMENNUKSEN VÄLINEENÄ TERO MYLLYMÄKI Tutkimusjohtaja Firstbeat Technologies Oy FIRSTBEATIN TAUSTA Firstbeat on johtava sykeanalyytikan tarjoaja. Sykeanalytiikkaa

Lisätiedot

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3

Poikkijuovainen lihassolu 1. Erilaistuneita soluja. Lihassolu. Poikkijuovainen lihassolu 2. Lihaskudokset. Poikkijuovainen lihassolu 3 Poikkijuovainen lihassolu 1 Erilaistuneita soluja 1. Glykolyyttiset syyt: anaerobinen, energia glykolyysistä vähän mitokondrioita paksu nopea, kehittää runsaasti voimaa lyhyessä ajassa lyhytkestoiseen

Lisätiedot

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri

KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN. Satu Nevalainen Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri KEHON JA MIELEN HYVINVOINTIA - PALAUTUMINEN Satu Nevalainen 19.3.2019 Työterveys Wellamo Johtava ylilääkäri STRESSI & PALAUTUMINEN -Stressiksi tila, jossa keho mukautuu ja reagoi fyysisesti ja psyykkisesti

Lisätiedot

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa

Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa Sinikka Hiltunen 23.8.2013 1/12 Aivoja ja muistia koskevaa keskeistä sanastoa Julkaistu alun perin kirjassaterävä pää kaiken ikää, Valitut palat, 2011, ss. 266 279. Joiltakin osin korjattu versio sanastosta

Lisätiedot

JOOGAN ASANAHARJOITTELUN VAIKUTUKSET AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTAAN

JOOGAN ASANAHARJOITTELUN VAIKUTUKSET AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTAAN JOOGAN ASANAHARJOITTELUN VAIKUTUKSET AUTONOMISEN HERMOSTON TOIMINTAAN Katja Keränen Kandidaatintutkielma Lääketieteen laitos/biolääketiede Liikuntalääketiede Terveystieteiden tiedekunta Itä-Suomen yliopisto

Lisätiedot

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä)

Sidekudos. Sidekudos. Makrofagi. Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) Luento III Sidekudos Makrofagit (mononukleaarinen syöjäsolujärjestelmä) j j Maksan Kuppferin soluja Syntyvät luuytimessä promonosyyteistä Kulkeutuvat veren mukana eri kudoksiin Saadaan näkyviin vitaaliväreillä

Lisätiedot

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali

Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Hermoimpulssi eli aktiopotentiaali Piirrä opettajan johdolla kuvat hermoimpulssin etenemisestä 1. KAIKKI solut ovat sähköisesti varautuneita o sähköinen varaus solun sisäpuolella on noin 70 millivolttia

Lisätiedot

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen

Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II. Niko Lankinen Yhtäläisyydet selkärankaisten aivoissa, osa II Niko Lankinen Sisältö Neuroneille tyypilliset molekyylit Suoraa jatkoa Niinan esitykseen Alkion aivojen vertailua Neuromeerinen malli Neuromeerisen mallin

Lisätiedot

SISÄLLYS. I Normaali hermosto. II Potilaan neurologinen. Kliinisen neurofysiologian tutkimukset Kliininen neuroanatomia. 12

SISÄLLYS. I Normaali hermosto. II Potilaan neurologinen. Kliinisen neurofysiologian tutkimukset Kliininen neuroanatomia. 12 6 SISÄLLYS Lukijalle... 5 I Normaali hermosto Kliininen neuroanatomia. 12 Aivokuori... 13 Tyvitumakkeet... 17 Väliaivot... 21 Pikkuaivot... 30 Aivorunko... 32 Aivokalvot... 39 Aivokammiot ja likvorikierto...

Lisätiedot

AKUPAINANTA HIERONTA

AKUPAINANTA HIERONTA AKUPAINANTA HIERONTA Johdanto Biodrogan akupainanta hieronta on vaikutukseltaan energisoiva ja virkistävä. Hieronta tukee Chin virtausta. Chi (tai Qi) on perinteisessä Kiinalaisessa kulttuurissa esiintyvä

Lisätiedot

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93.

Väärin, Downin oireyhtymä johtuu ylimääräisestä kromosomista n.21 (trisomia) Geeni s. 93. 1 I) Ovatko väittämät oikein (O) vai väärin (V)? Jos väite on mielestäsi väärin, perustele se lyhyesti väittämän alla oleville riveille. O/V 1.2. Downin oireyhtymä johtuu pistemutaatista fenyylialaniinin

Lisätiedot

IKÄIHMISEN FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN. Pertti Pohjolainen, Ikäinstituutti

IKÄIHMISEN FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN. Pertti Pohjolainen, Ikäinstituutti IKÄIHMISEN FYYSINEN, PSYYKKINEN JA SOSIAALINEN TOIMINTAKYKY Pertti Pohjolainen, Ikäinstituutti Verenkiertoelimistö Sydän pumppausvoima vähenee ja sydänlihas jäykistyy maksimaalinen syketaajuus laskee läppäjärjestelmät

Lisätiedot

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009

Verenkierto. Jari Kolehmainen. Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 22/10/2009 Verenkierto Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 valtimo pikkuvaltimo hiussuoni pikkulaskimo laskimo Muistisääntö: Valtimo vie verta sydämestä pois, laskimo laskee sydämeen.

Lisätiedot

IÄKKÄÄN IHMISEN ÄKILLINEN YLEISTILAN LASKU - tilanteen ennakointi ja tunnistaminen - arviointi ja alkuvaiheen toiminta

IÄKKÄÄN IHMISEN ÄKILLINEN YLEISTILAN LASKU - tilanteen ennakointi ja tunnistaminen - arviointi ja alkuvaiheen toiminta IÄKKÄÄN IHMISEN ÄKILLINEN YLEISTILAN LASKU - tilanteen ennakointi ja tunnistaminen - arviointi ja alkuvaiheen toiminta Äkillinen yleistilan lasku toimintamalli koulutustilaisuus Merikeskus Vellamo, KOTKA

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes?

TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? TYYPIN 2 DIABETES Mikä on tyypin 2 diabetes? Sisällys Mitä tarkoittaa tyypin 2 diabetes (T2D)? Mihin T2D vaikuttaa? Miten T2D hoidetaan? T2D hoidon seuranta Mitä nämä kokeet ja tutkimukset kertovat? Muistiinpanot

Lisätiedot

Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla

Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla Suoritusta rajoittavat tekijät t korkealla Juha Peltonen LitT, liikuntafysiologi Huippu-urheilun urheilun kehitysprojektien raportointiseminaari 11.4.2006, Helsinki. Liikuntalääketieteen yksikkö Kliininen

Lisätiedot

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen

VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN. Marko Laaksonen VALMENTAJA 2 KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMIS- TÖÖN JA PALAUTUMINEN Marko Laaksonen VALMENTAJAKOULUTUS II-taso 28.-29.8.2004 Suomen Ampumahiihtoliitto ry. KUORMITUKSEN VAIKUTUS ELIMISTÖÖN JA PALAUTUMINEN Teksti:

Lisätiedot

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut

Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut Jari Salmi kuntotestaaja, valmentaja Varalan Urheiluopisto, hyvinvointipalvelut jari.salmi@varala.fi Kestävyysharjoittelun perusteet milloin tarvitaan kuntotestausta? Kestävyyskunto Tarkoittaa hengitys-

Lisätiedot

FARMASIAN valintakoe 23.5.2012

FARMASIAN valintakoe 23.5.2012 1 FARMASIAN valintakoe 23.5.2012 Helsingin yliopisto Itä-Suomen yliopisto Åbo Akademi OHJEITA: 1. Tarkista, että olet saanut tehtäväpaperinipun (9 numeroitua sivua) ja vastauslomakkeen. 2. Sinulla on yhteensä

Lisätiedot

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet

Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet venytysanturi Suonen pala Verisuonen toiminnan säätely ja siihen vaikuttavat lääkeaineet Farmakologian kurssityö Sydän, verenkierto ja munuainen Syksy 2012 Valtimo- ja laskimosuonen rakenne Verisuonen

Lisätiedot

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1. Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani

Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1. Traffic across membranes. Solukalvo eli membraani Biologian perusteet ja ihmisen fysiologia / Panu Moilanen 2008 1 Traffic across membranes Solukalvo eli membraani Solukalvo ympäröi kaikkien eliöiden soluja. Lisäksi kalvo ympäröi mm. tumaa, Golgin laitetta,

Lisätiedot

Pelastaja huolla lihaksistoasi

Pelastaja huolla lihaksistoasi Pelastaja huolla lihaksistoasi KOULUTUSPAKETTI Pelastaja huolla lihaksistoasi 1 2 3 4 Pelastajien työn taustaa Lihaksiston väsyminen ja palautuminen Lihaksiston palautumista nopeuttavat menetelmät Johtopäätökset

Lisätiedot

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla?

Johdanto omega-3-rasvahappoihin. Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Johdanto omega-3-rasvahappoihin Mitä eroa on kala-omegoilla ja kasvi-omegoilla? Rasvat ja öljyt koostuvat rasvahapoista Erityyppisiä rasvahappoja: 1. Tyydyttyneet rasvahapot, yleisimmät: palmitiini- (C16:0)

Lisätiedot

6. Olisiko kehollisista menetelmistä apua vakauttamiseen?

6. Olisiko kehollisista menetelmistä apua vakauttamiseen? 6. Olisiko kehollisista menetelmistä apua vakauttamiseen? Laila Piironen Omassa työssäni olen saanut oppia, kuinka merkittävästi asiakkaitani ovat auttaneet yksinkertaiset keholliset menetelmät tuomaan

Lisätiedot

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3.

alfa 2 -agonisf Deksmedetomidiini Alfa 2 -reseptoreiden tehtäviä Alfa 2 -reseptoreiden sijainti ei vaikuta minkään muun systeemin kaula 6.3. Deksmedetomidiini alfa 2 -agonisf RIKU AANTAA, OYL, Prof. TOTEK ja Anestesiologian ja tehohoidon oppiaine TYKS ja Ty ei vaikuta minkään muun systeemin kaula riku.aantaa@tyks.fi Alfa 2 -reseptoreiden sijainti

Lisätiedot

AUTONOMISEN HERMOSTON JA HORMONIEN VASTEET KAHDEN VIIKON SOTILASKOULUTUKSESSA

AUTONOMISEN HERMOSTON JA HORMONIEN VASTEET KAHDEN VIIKON SOTILASKOULUTUKSESSA MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU AUTONOMISEN HERMOSTON JA HORMONIEN VASTEET KAHDEN VIIKON SOTILASKOULUTUKSESSA Pro gradu Yliluutnantti Tanja Väyrynen Maisterikurssi 4 Maasotalinja Huhtikuu 2015 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon

FORMARE 2015. Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon FORMARE 2015 Tulosten tulkinta sekä harjoitusmuotoja ja niiden vaikutukset kehoon Yleistä ForMaresta 50 laskutus. Tulee toukokuun aikana. Vastuu tehkää parhaanne, olkaa aktiivisia. Tämä on ainutlaatuinen

Lisätiedot

Ihmisen elimistön energiatalous

Ihmisen elimistön energiatalous Ihmisen elimistön energiatalous Jari Kolehmainen Kouvolan iltalukio & Kouvolan Lyseon lukio 2009 Painoindeksi = BMI (Body Mass Index) = paino (kg) jaettuna pituuden (m) neliöllä lievä lihavuus (tai hyvin

Lisätiedot

Neurofarmakologian perusteita

Neurofarmakologian perusteita Neurofarmakologian perusteita Esa Korpi esa.korpi@helsinki.fi Lääketieteellinen tiedekunta, Biolääketieteen laitos, farmakologia Neuro- ja psykofarmakologia Neurofarmakologia käsittelee lääkeaineiden vaikutuksia

Lisätiedot

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1

VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 VALMENTAMINEN LTV 2 12.12.2009 1 YHDEN HARJOITUSKERRAN KOKONAISUUS Ihmisen fyysinen kasvu Kasvu pituuden, painon ja kehon osien sekä elinjärjestelmien kasvua kasvu noudattaa 95%:lla tiettyä kaavaa, mutta

Lisätiedot

Konkret om sömnapné. Vad bör göras?

Konkret om sömnapné. Vad bör göras? Konkret om sömnapné. Lohja 16.11.2011 Pia Andersson ResMed Finland Oy Vad bör göras? Pia Andersson ResMed Finland Oy Normaali uni 1. 1 Hereillä olo 2. 2 Perusuni S1-S4 (Non-REM tai NREM) 3. 3 Vilkeuni

Lisätiedot

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen

Käsitteitä. Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä. Sisäeriterauhanen Käsitteitä Hormones and the Endocrine System Hormonit ja sisäeritejärjestelmä 1/2 Umpirauhanen vs. sisäeriterauhanen Endokrinologia Parakriininen Autokriininen Neurotransmitteri Reseptori Sisäeriterauhanen

Lisätiedot

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO

Sanna Tulokas LIIKUNTA JA LEPO LIIKUNTA JA LEPO MITEN SINÄ PALAUDUT? SUORITUKSESTA PALAUTUMINEN PALAUTUMISELLA TARKOITETAAN ELIMISTÖN RAUHOITTUMISTA, JOLLOIN AKTIIVISUUSTASO LASKEE ULKOISET JA SISÄISET STRESSITEKIJÄT VÄHENEVÄT TAI HÄVIÄVÄT

Lisätiedot

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat

LIHASHUOLTO URHEILIJAN OMAT TOIMENPITEET: - tasapainoinen elämänrytmi. Ø päiväjärjestys uni / valvominen, ruokailuajat LIHASHUOLTO Lihashuolto tarkoittaa joukkoa toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on valmistaa urheilijaa suoritukseen ja edistää palautumista harjoituksesta tai kilpailusta. Palautumisella tarkoitetaan fyysisen

Lisätiedot

thewind clues E K G - P O H J A I N E N S Y K E V Ä L I V A I H T E L U M I T T A U S J A V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S

thewind clues E K G - P O H J A I N E N S Y K E V Ä L I V A I H T E L U M I T T A U S J A V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S LIFT PEOPLE & BUSINESSS thewind clues E K G - P O H J A I N E N S Y K E V Ä L I V A I H T E L U M I T T A U S J A V A L M E N N U S K O K O N A I S U U S Y K S I L Ö I L L E, R Y H M I L L E, Y R I T Y

Lisätiedot

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta

TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta TYYPIN 2 DIABETES Lisäsairaudet - hoito ja seuranta Sisällys T2D lisäsairaudet Sydän ja verisuonet Munuaiset Hermosto Jalat Silmät Suu 4 7 10 11 12 13 14 Sydän ja verisuonet Diabeetikoiden yleisin kuolinsyy

Lisätiedot

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi

Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa. Työterveyslaitos www.ttl.fi Lämpötilan vaikutus työkykyyn / tietoisku Juha Oksa Työterveyslaitos www.ttl.fi Puhutaan Lämpötasapaino Kylmä ja työ Kuuma ja työ Työterveyslaitos www.ttl.fi Ihmisen lämpötilat Ihminen on tasalämpöinen

Lisätiedot

KandiakatemiA Kandiklinikka

KandiakatemiA Kandiklinikka Kandiklinikka Opiskeluopas Oppimisen perusedellytykset ja oppimisen tehostaminen - Mitkä asiat ovat tärkeitä lääketieteen pääsykokeessa menestyäksesi? Lääketieteen pääsykoekirjassa on valtava määrä asiaa

Lisätiedot

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

BI4 IHMISEN BIOLOGIA BI4 IHMISEN BIOLOGIA IHMINEN ON TOIMIVA KOKONAISUUS Ihmisessä on noin 60 000 miljardia solua Solujen perusrakenne on samanlainen, mutta ne ovat erilaistuneet hoitamaan omia tehtäviään Solujen on oltava

Lisätiedot

PARTIOTIEDUSTELUHARJOITUKSEN FYYSINEN KUORMITTAVUUS

PARTIOTIEDUSTELUHARJOITUKSEN FYYSINEN KUORMITTAVUUS MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU PARTIOTIEDUSTELUHARJOITUKSEN FYYSINEN KUORMITTAVUUS Pro Gradu -tutkielma Kadetti Mika Salonen Kadettikurssi 91 Tiedustelu- ja liikuntalinja Maaliskuu 2008 MAANPUOLUSTUSKORKEAKOULU

Lisätiedot

VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNEN LAATUUN JA UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN

VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNEN LAATUUN JA UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN VERENLUOVUTUKSEN VAIKUTUS UNEN LAATUUN JA UNENAIKAISEEN IHOHIILIDIOKSIDIIN Aila Härkönen Syventävien opintojen kirjallinen työ Tampereen yliopisto Lääketieteen yksikkö Keuhkosairausoppi Elokuu 2011 Tampereen

Lisätiedot

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Alzane vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi millilitra sisältää:

1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI. Alzane vet 5 mg/ml injektioneste, liuos koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS. Yksi millilitra sisältää: 1. ELÄINLÄÄKKEEN NIMI Alzane vet 5 mg/ml koiralle ja kissalle 2. LAADULLINEN JA MÄÄRÄLLINEN KOOSTUMUS Yksi millilitra sisältää: Vaikuttava aine: Atipametsolihydrokloridi (vastaa 4,27 mg atipametsoliemästä)

Lisätiedot

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2

Hermosolu 3. Hermosolu. Hermosolu 1. Hermosolun rakenne 1. Hermosolu 2. Hermosolun rakenne 2 Hermosolu 3 Hermosolu Oppiminen yksinkertaisissa systeemeissä pienen neuronijoukon ominaisuuksissa tapahtuvia muutoksia Hermosolu 1 Hermosolun rakenne 1 Ominaisuudet ärtyvyys sähköisen signaalin kuljetus

Lisätiedot

Sympatomimeetit ja sympatolyytit

Sympatomimeetit ja sympatolyytit Sympatomimeetit ja sympatolyytit 28.9.2012 Anni-Maija Linden, FaT, dosentti Biolääketieteen laitos Farmakologia Lääketieteellinen tiedekunta Luentorunko Sympaattisen hermoston välittäjäaineet ja reseptorit

Lisätiedot

OPTISEEN SENSORITEKNOLOGIAAN POHJAUTUVAN PULSSIMITTARIN HYÖDYNTÄMINEN MAKSIMAALISEN HAPENOTTOKYVYN JA ENERGIANKULUTUKSEN ARVIOINNISSA

OPTISEEN SENSORITEKNOLOGIAAN POHJAUTUVAN PULSSIMITTARIN HYÖDYNTÄMINEN MAKSIMAALISEN HAPENOTTOKYVYN JA ENERGIANKULUTUKSEN ARVIOINNISSA OPTISEEN SENSORITEKNOLOGIAAN POHJAUTUVAN PULSSIMITTARIN HYÖDYNTÄMINEN MAKSIMAALISEN HAPENOTTOKYVYN JA ENERGIANKULUTUKSEN ARVIOINNISSA Maria Uuskoski Liikuntafysiologian pro gradu -tutkielma Kesä 2015 Liikuntabiologian

Lisätiedot

HERMOSTON FYSIOLOGIA I

HERMOSTON FYSIOLOGIA I Hermoston fysiologia I 1 HERMOSTON FYSIOLOGIA I Biosähköiset ilmiöt Kalvopotentiaali Hermosolun lepopotentiaali Hermosolun aktiopotentiaali Ionikanavat Intrasellulaarinen/ekstrasellulaarinen mittaus Neuronin

Lisätiedot

VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ

VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ VEDEN LÄMPÖTILAN VAIKUTUS VERENPAINEESEEN JA SYKEVARIAATIOON VERENPAINEPOTILAILLA SEKÄ TERVEILLÄ IHMISILLÄ Anu Salpakoski Biomekaniikan Pro Gradu Kevät 2005 Jyväskylän yliopisto Liikuntabiologian laitos

Lisätiedot