Kaavatunnus: 2-215 Asianumero: 371/10.02.03/2012 ASEMAKAAVANMUUTOKSEN SELOSTUS Kirkonkylän keskusta, korttelin 2024 tontit 3 ja 4 sekä puisto Asemakaavanmuutos koskee korttelin 2024 tontteja 3 ja 4 sekä puistoa. Asemakaavanmuutoksella muodostuvat korttelin 2024 tontit 5 ja 6 sekä pysäköintialue. Asemakaavanmuutoksen selostus koskee 10.11.2015 päivättyä asemakaavakarttaa. Suunnittelualueen likimääräinen rajaus. Alue sijaitsee Kirkonkylän keskustassa Kuokkalantien ja Perttulantien välissä. Liitteet: - Ote ajantasa-asemakaavasta - Tilastolomake - Osallistumis- ja arviointisuunnitelma - Kaavakartta määräyksineen - Rakennushistorialausunto Vireilletulosta on ilmoitettu Nurmijärven Uutisissa 11.8.2010. Nurmijärven kunta Ympäristötoimiala Asemakaavoitus PL 37, 01901 Nurmijärvi, faksi: 09-2500 2353 Asemakaava-arkkitehti Timo Lehtinen, puh. 09-2500 2362 etunimi.sukunimi@nurmijarvi.fi
2 1. Tiivistelmä Alue kaavoitetaan pääasiassa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), johon on tarkoitus toteuttaa vanhustentalo oheistoimintoineen. Alueelle osoitetaan myös autopaikkojen korttelialue (LPA), joka palvelee sekä uutta YS-tonttia että korttelin 2023 tonttia 5 (Heikkarin palvelutalo). Toimelan rakennus on ulkoasultaan suositeltu säilytettäväksi (sr-3). Säilyttämismahdollisuudet ratkaistaan rakennussuunnittelun yhteydessä. YS-tontin rakennusoikeus on 3000 k-m2 ja kerrosluku IV. Rakennuksesta tulee hieman suurempi, mutta saman korkuinen kuin viereiset asuin- ja liikerakennukset sekä Heikkarin palvelutalo. Asemakaavanmuutos parantaa Kirkonkylän vanhuksille suunnattua asuntotarjontaa ja eheyttää Kirkonkylän keskustan taajamakuvaa. 2. Kaavoituksen lähtökohdat 2.1 Selvitys suunnittelualueesta Suunnittelualue sijaitsee Nurmijärven Kirkonkylän keskustassa Kuokkalantien ja Perttulantien välissä. Suunnittelualueen pinta-ala on n. 0,30 hehtaaria. Alue on kokonaan kunnan omistuksessa. Heikkarinkujan varressa sijaitseva pysäköintialue on vuokrattu Onnenkimpale ry:lle, joka ylläpitää viereistä Heikkarin palvelutaloa.
3 Alueella sijaitsee vuonna 1945 valmistunut Toimela-niminen rakennus, joka on Nurmijärven rakennusperintöselvityksessä (luonnos) luokiteltu suojeltavaksi rakennukseksi (luokka II). Toimela on I ½ -kerroksinen ja kerrosalaa siinä on 224 k-m2. Toimela on entinen kunnan virkamiesten asuinrakennus, joka edustaa tyylillisesti klassismin ja funktionalismin yhdistelmää. Rakennus on säilynyt niin hahmoltaan kuin yksityiskohdiltaan 1940-lukulaisena. Suojelua perustellaan selvityksessä sillä, että rakennus on rakennustyyppinsä hyvä edustaja, sillä on paikallishistoriallista merkitystä ja se on ympäristökokonaisuuden sekä maiseman kannalta tärkeä rakennus. Toimela mm. on toiminut kunnan päiväkotina. Viimeksi rakennus on ollut vuokrattuna yksityiseen asuinkäyttöön. Alueella sijaitsee myös Toimelaan kuuluva piharakennus voimassaolevan asemakaavan puistoalueella sekä Heikkarin palvelutalolle osoitettu pysäköintialue Heikkarinkujan varressa. Pysäköintialueella on 10 autopaikkaa ja Toimelan tontilla 5 autopaikkaa. Alue on rakennetun kunnallistekniikan piirissä. Alue on mahdollista liittää myös kaukolämpöverkkoon. Maaperältään alue on savea. 2.2 Suunnittelutilanne Ympäristöministeriössä 2013 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa alue on taajamatoimintojen aluetta. Oikeusvaikutuksettomassa Nurmijärven yleiskaavassa (hyväksytty kunnanvaltuustossa 1992) alue on kerrostalovaltaista aluetta (AK). Kirkonkylän osayleiskaavassa (hyväksytty kunnanvaltuustossa 1992) alue on osoitettu virkistysalueeksi (V). Suunnittelualueella on voimassa
4 asemakaava, joka on vahvistettu 22.11.2000 (kaavatunnus 2-148). Alue on osoitettu asemakaavassa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YL), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) sekä puistoksi (VP). Uudenmaan maakuntakaava ja Kirkonkylän osayleiskaava. Suunnittelualueella on voimassa asemakaava, joka on vahvistettu 22.11.2000 (kaavatunnus 2-148). Alue on osoitettu asemakaavassa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YL), autopaikkojen korttelialueeksi (LPA) sekä puistoksi (VP). Asemakaavaan merkitty puisto kuuluu hoitoluokkaan A3, käyttö- ja suojaviheralueet. Käyttö- ja suojaviheralueet ovat asutuksen läheisyydessä sijaitsevia puistoja tai asuinalueiden liikenneviheralueita. Alueita käytetään ulkoiluun, oleskeluun ja liikuntaan. Kasvillisuus on pääosin luonnonkasvillisuutta, yleisilme on kuitenkin puistomainen. Hoidon tavoitteena on yleisilmeen säilyttäminen, kulkureittien ja rakenteiden kunnon ja turvallisuuden ylläpito. Hoidetaan säännöllisesti 2-4 kertaa kasvukaudessa.
5 Kaavoitettava alue 3. Asemakaavan muutoksen kuvaus 3.1 Asemakaavan muutoksen sisältö perusteluineen Alue kaavoitetaan pääasiassa sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YS), johon on tarkoitus toteuttaa vanhustentalo oheistoimintoineen. Käsittelyn kuluessa Nurmijärven rakennusperintöselvityksen tekijältä pyydettiin tarkempi selvitys Toimelan rakennuksen suojeluarvosta. Laaditun lausunnon suojelusuosituksissa todettiin mm. seuraavaa: "Rakennukseen kiinnittyvien paikallisten arvojen vuoksi Toimelan päärakennuksen ulkoasun suojelua suositellaan. Korjaus- ja muutostöiden lähtökohtana tulee pitää rakennuksen arkkitehtuurin ominaispiirteitä ja merkitystä taajamakuvalle. Ennen merkittävään muutokseen johtavaa rakennustoimenpidettä on kohde välivaiheet mukaan lukien tarkoituksenmukaisella tavalla dokumentoitava." Kaavaehdotuksen Toimelan rakennusta koskeva kaavamääräys on lausunnon suojelusuosituksen mukainen. Toimelan rakennus on merkitty kaavamuutoksessa suojeltavaksi rakennukseksi (sr-3), joka suositellaan ulkoasultaan säilytettäväksi. Muutosten lähtökohdaksi tulee ottaa arkkitehtuurin ominaispiirteet ja asema taajamakuvassa. Merkittävien muutosten edellytyksenä on nykytilan dokumentointi. Kaavamuutoksen perusteena olevan hankkeen sisältö on kaavamuutosprosessin aikana täsmentynyt. Hankkeen alussa mukana ollut kaavamerkintä AK, joka salli myös normaalia asuntorakentamista, muutettiin muotoon YS, kun selvisi, että tälle sijainniltaan erinomaisella paikalla olevalle tontille tullaan rakentamaan vanhustentalo tyydyttämään Kirkonkylän alueen lisääntynyttä vanhuksille tarkoitettujen asuntojen kysyntää. Rakennukseen tulee lisäksi kotihoidon tilat. Riittäväksi rakennusoikeudeksi katsottiin 3000 k-m2.
6 Kaavamuutoksessa syntyy uutta rakennusoikeutta 2776 k-m2 Toimelan olemassa olevan 224 k-m2:n lisäksi. Tontin kerrosluku on IV. Rakennuksen mittasuhteet ja sijoittuminen tontilla mukailevat naapurirakennuksia. Myös julkisivumääräykset on sovitettu yhteen kaavamuutosalueen lähiympäristön kanssa. Pysäköinti toteutetaan LPA-alueella ja tontilla. Alueelle merkitty autopaikkojen korttelialue (LPA) palvelee sekä uutta YS-tonttia että korttelin 2023 tonttia 5 (Heikkarin palvelutalo). LPAalueelle on mahdollista sijoittaa n. 20 autopaikkaa. YS-tontin autopaikkavaatimus on 1 ap/120 k-m2. Määrä sisältää paikkoja myös asukkaille. 3.2 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Asemakaavanmuutos lisää Kirkonkylän asuntotarjontaa vanhuksille. Vanhusväestön määrä Kirkonkylän alueella on kasvamassa. Tontille voidaan sijoittaa vanhusten palveluasumista, joka tukee vanhusten omatoimisuutta ja yhteisöllisyyttä. Tontti sijaitsee keskustassa monipuolisten palvelujen ja linja-autoaseman lähellä. Alueen ympäri kulkee erityisesti vanhusväestölle suunniteltu kävelykierros Käskynkkä. Asemakaavanmuutos ei estä kulttuurihistoriallisesti arvokkaan Toimelan säilymistä. Rakennus säilyy parhaiten, kun sille löytyy tarpeellista käyttöä. Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus on erityisen tärkeää vanhusväestölle, koska se muistuttaa menneestä ajasta ja luo elämään jatkuvuuden tunnetta. Asemakaavanmuutos tiivistää Kirkonkylän taajamarakennetta ja eheyttää keskustan taajamakuvaa. Kaavamuutoksen mahdollistama uudisrakentaminen tukee alueen ominaispiirteitä rakennusten sijoittelun, harjansuunnan, kattomuodon ja julkisivumateriaalien osalta. Asemakaavanmuutos lisää jonkin verran liikennettä Heikkarinkujalla; lisäys on kuitenkin vähäinen, koska tontin pysäköintinormit ovat normaalia asumista huomattavasti väljemmät. Kaavamuutoksen yhteydessä on muutettava kunnan ja Onnenkimpale ry:n välistä vuokrasopimusta, joka koskee Heikkarinkujan pysäköintialuetta. 3.3 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutuminen Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista käsiteltävää asemakaavan muutosta koskevat lähinnä kolme ensimmäistä: 1) Toimiva aluerakenne 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
7 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet Valtakunnalliset alueidentavoitteet on kaavamuutoksessa otettu huomioon. 3.4 Yleiskaavan sisältövaatimusten toteutuminen Oikeusvaikutteisen yleiskaavan puuttuessa tulee asemakaavan laatimisen yhteydessä soveltuvin osin ottaa huomioon yleiskaavan sisältövaatimukset. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1) yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys; 2) olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö; 3) asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus; 4) mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla; 5) mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön; 6) kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset; 7) ympäristöhaittojen vähentäminen; 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9) virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys. Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa yleiskaavan sisältövaatimusten kanssa. 4. Kaavoituksen vaiheet 4.1 Kaava-asian vireilletulo ja kaavan tavoitteet Asemakaavanmuutos on tullut vireille kunnan aloitteesta. Kaavamuutoksen tavoitteena on tehostaa alueen maankäyttöä ja luoda mahdollisuudet Toimelan kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennuksen säilyttämiseen tarpeellisessa käytössä. 4.2 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavaa varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, joka annetaan tiedoksi asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle 18.5.2010. Suunnitelmaa on kaavaprosessin edistyessä tarkistettu. Osallisia ovat alueen maanomistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin asemakaavanmuutos saattaa huomattavasti
8 vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Tässä asemakaavassa osallisia ovat: suunnittelualueen sekä lähialueiden asukkaat ja maanomistajat Nurmijärven kunnan viranomaiset (asemakaavoitus ja tekninen suunnittelu, rakennusvalvonta, tilakeskus, elinkeino- ja kuntakehityskeskus) sekä luottamuselimet (asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta, tekninen lautakunta, kuntakehitystoimikunta, kunnanhallitus, kunnanvaltuusto) muut viranomaiset: Uudenmaan ely-keskus, Keski-Uudenmaan maakuntamuseo, Keski-Uudenmaan pelastuslaitos yritykset: Sonera Oyj, Nurmijärven Sähkö Oy, Nurmijärven Vesi Oy. 4.3 Suunnittelu ja vuorovaikutus Asemakaavanmuutoksen on laadittu Nurmijärven kunnan ympäristötoimialueen asemakaavoitusyksikössä. Asemakaavanmuutosluonnos valmisteluaineistoineen oli julkisesti nähtävillä 12.8.-1.9.2010 välisen ajan. Luonnoksesta jätettiin 3 lausuntoa ja 6 mielipidettä. Lausunnot annettiin Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Nurmijärven Sähköltä sekä kunnan elinkeino- ja kuntakehityskeskukselta. Keski-Uudenmaan Pelastuslaitoksen esittämät sammutuslaitteisto- ja sammutusvesiverkosto-, osoite- pelastustieasiat huomioidaan rakennuslupavaiheessa. Nurmijärven Sähkön esittämä muuntamovaraus LPA-alueelle on mahdollista sijoittaa suunnittelualueen länsipuolella sijaitsevalle puistoalueelle. Elinkeino- ja kuntakehityskeskuksen esittämä Toimelan suojelun uudelleenharkinta huomioitiin ensin kaavamuutosehdotusta laadittaessa merkitsemällä Toimela sr-2 merkinnän sijaan as-1 merkinnällä. Samoin tontin kerroslukua ja rakennusalaa koskevia määräyksiä on väljennetty toteutuksen ja tontinmyynnin parantamiseksi. Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti kuitenkin esittää kunnanhallitukselle, että Toimelan merkintä muutetaan takaisin sr-2 merkinnäksi. Kunnanhallitus on kuitenkin palauttanut kaavamerkinnän as-1. Mielipiteet tulivat kahta lukuun ottamatta kaava-aluetta ympäröivien naapurikiinteistöjen asunto-osakeyhtiöiltä. Kahdessa mielipiteessä esitettiin Heikkarinpuiston säilyttämistä alueen liikenneongelmien vuoksi, yhdessä rakennusoikeuden ja kerrosluvun laskemista sekä rakennusalan rajaamista pienemmäksi länsirajalta, yhdessä oman tontin muodostamista Toimelalle ja rakennuksen kerroslukua ja sijoittamista koskevien määräysten väljentämistä sekä yhdessä kerrostalotontin varaamista vanhusten palveluasumiseen ja Toimelan purkamista ja yhdessä toisaalta sen säilyttämistä. Heikkarinpuisto on ollut asemakaavassa jo toistakymmentä vuotta eikä sen rakentamista ole kunnassa pidetty toistaiseksi kiireellisenä. Parinsadan metrin säteellä Kuokkalantien ja Salkolantien varressa sijaitsee
9 kaksi muuta vastaavantasoista puistoaluetta. Esitetty asemakaavanmuutosehdotus mahdollistaa myös vanhusten palveluasumisen ja suunnittelualueen lähiympäristön rakennuksista suurin osa on IVkerroksisia. Alueen liikenneongelmiin on mahdollista puuttua liikenneturvallisuustyön puitteissa liikennemerkeillä, pollareilla tms. Asemakaavan muutosehdotus oli julkisesti nähtävillä 8.9.- 7.10.2011 välisen ajan. Siitä jätettiin kolme muistutusta. Lausuntoja ei annettu. Muistutukset sisälsivät pääasiassa samoja asioita kuin edellä selostetut mielipiteet. Toimelan rakennusta koskevaa suojelumääräystä muutettiin elinkeinoja kuntakehityskeskuksen toivomuksesta ehdotusvaiheessa muotoon sr-3 ja tarkistettiin joitakin rakennusalamerkintöjä. Myöhemmin täsmentyi myös käyttötarkoitus vanhustentaloksi (YS) ja rakennusoikeuden määrä kasvoi. Olennaiset muutokset aiheuttivat tarpeen laittaa kaavaehdotus uudelleen julkisesti nähtäville. 4.4 Päätöksenteko 18.5.2010 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti ilmoittaa asemakaavanmuutoksen vireille tulleeksi sekä esittää kunnanhallitukselle, että se hyväksyy asemakaavanmuutoksen ja asettaa valmisteluaineiston MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa alustavasti nähtäville 30 päivän ajaksi. 31.5.2010 Kunnanhallitus päätti hyväksyä asemakaavanmuutosluonnoksen ja asettaa sen MRA 30 :n mukaisessa tarkoituksessa alustavasti nähtäville 30 päivän ajaksi. 21.6.2011 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta esitti kunnanhallitukselle, että se hyväksyi asemakaavanmuutosehdotuksen, jossa säilytetään sr-2 -merkintä ja että kunnanhallitus asettaa kaavamuutosehdotuksen MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. 27.6.2011 Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen hyväksyä asemakaavan muutosehdotuksen, jossa esittelijän esityksestä Toimelan rakennusalalle merkitään as-1 merkintä ja asettaa sen MRA 27 :n mukaisessa tarkoituksessa julkisesti nähtäville 30 päivän ajaksi. 25.02.2013 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päätti esittää asemakaavan muutosehdotuksen kunnanhallituksen ja edelleen kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi. 11.3.2013 Kunnanhallitus päätti äänestyksen jälkeen palauttaa asemakaavan muutosehdotuksen asemakaavoitus- ja rakennuslautakunnalle uudelleen valmisteltavaksi. 10.11.2015 Asemakaavoitus- ja rakennuslautakunta päättää esittää asemakaavan muutosehdotuksen kunnanhallituksen hyväksyttäväksi ja MRA 27 :n mukaisessa tar-
10 koituksessa 30 päivän ajaksi uudelleen julkisesti nähtäville laitettavaksi. 5. Asemakaavan muutoksen toteuttaminen Rakennushankkeen toteutukseen ryhdytään asemakaavanmuutoksen tultua hyväksytyksi. Nurmijärvellä 10.11.2015 Juha Oksanen suunnittelupäällikkö Timo Lehtinen asemakaava-arkkitehti kaavan laatija