Nastolan kunta et kaavaluonnoksesta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin Liite yleiskaavoittajan päätökseen 9 Nastolan kunta Kaavoitus
Nastolan kunta et 1 (19) Sisällysluettelo Sisällysluettelo... 1 1 Lausunnot... 2 1.1 Hämeen ELY-keskus, ympäristöyksikkö... 2 1.2 Kaakkois-Suomen ELY-keskus... 2 1.3 Iitin kunta... 2 1.4 Kymenlaakson liitto... 3 1.5 Lahden kaupunginmuseo / Tutkimus- ja kulttuuriperintöyksikkö / Arkeologia... 3 1.6 Lahden seudun rakennusvalvonta... 3 1.7 Lahden seudun ympäristöpalvelut... 4 1.8 Liikennevirasto... 4 1.9 Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta... 4 1.10 Orimattilan kaupunki... 4 1.11 OTSO Metsäpalvelut... 4 1.12 Päijät-Hämeen liitto... 5 1.13 Päijät-Hämeen maakuntamuseo, rakennuskulttuuri... 5 1.14 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä... 5 1.15 Nastolan tekninen lautakunta... 6 2 Mielipiteet... 7 2.1 1... 7 2.2 2... 7 2.3 3... 7 2.4 4 / Immilän jakokunta... 7 2.5 5... 8 2.6 6... 8 2.7 7... 9 2.8 8... 9 2.9 9... 10 2.10 10... 10 2.11 11... 10 2.12 12... 10 2.13 13... 11 2.14 14 / Nastola-seura... 11 2.15 15... 12 2.16 16 / Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry.... 13 2.17 17... 15 2.18 18... 15 2.19 19 / Rudus Oy... 15 2.20 20... 15 2.21 21... 16 2.22 22 / 46 allekirjoittajaa... 18 2.23 23... 18 2.24 24... 18 2.25 25... 18 2.26 26 / Cemex Oy... 19 2.27 27... 19
1 Lausunnot Nastolan kunta et 2 (19) 1.1 Hämeen ELY-keskus, ympäristöyksikkö 1. Tulee esittää vain yksi VT12 linjaus kaavaehdotuksessa. 2. Valtatien palvelutasoselvityksen mukaan tietä ei esitetä parannettavaksi moottoritieksi, joten merkinnästä tulee luopua. 3. Kaavakartalla tulee esittää melu- ja tärinäriskialueet kaavakarttaan ohjaamaan asemakaavoitusta. 4. Kaavaan määräyksiä asumisen ja palvelualueiden rakentamisen ajoituksesta siltä osin kun ne liittyvät VT12 uuteen linjaukseen. 5. Kulkuyhteydet uusille P- ja T-alueille tutkittava Kuivannontien länsipuolella ja uuden maankäytön vaikutukset selvitettävä. Liikenteen kustannukset tulee huomioida osana muita kaavataloudellisia vaikutuksia. 6. Liikenteen nykytila tulee esittää nykyistä tarkemmin. 7. Teiden merkinnöissä ei tule ottaa kantaa tien hallinnolliseen asemaan. 8. Uusien toimintojen pohjavesivaikutukset tulee selvittää. Esimerkiksi Rakokiven vanhaan soramonttuun rakentaminen edellyttää, että pohjavedenpinnan yläpuolelle jää riittävästi maakerroksia. 9. Pohjavesialuemerkinnän yhteydessä on vanhentunut viittaus pilaamiskieltopykälään. 10. Tulee huomioida mahdollinen pilaantunut maaperä. 1. VT12 osalta esitetään yleissuunnitelman hankeryhmän valitsema linjausvaihtoehto 4B/4D. 2. VT12 ei esitetä moottoritienä. 3. Osoitetaan melualueet nykyisen valtatien osalta ohjaamaan asemakaavoitusta ja uuden valtatien linjauksen osalta yleissuunnitelmaa varten selvitetyt meluntorjuntatarpeet. 4. Suurin osa alueista on toteutettavissa vaikka uutta valtatien linjausta ei toteutettaisikaan. 5. Kaavan ehdotusvaiheessa on laadittu liikenneselvitys muuttuville maankäytön alueille ja sen pohjalta liikenteen nykytilan kuvausta ja kaavan vaikutusten arviointia on tarkistettu. 6. Tarkistetaan kuvausta liikenteen nykytilasta. 7. Kaavakartassa osoitetaan liikenneverkon rakenne osoittamalla liikenneväylien toiminnalliset luokat erilaisilla viivamerkinnöillä (Opas 11, Yleiskaava merkinnät ja määräykset, Ympäristöministeriö). 8. Soramontun alueen kaavamerkinnäksi on osoitettu CY, joka velvoittaa selvittämään pohjaveden pinnan tason ja virtaussuunnat sekä huolehtimaan siitä, että pohjaveden pinnan yläpuolelle jää riittävästi maakerroksia. Rakentamisesta ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. Vaikutusten arviointia pohjavesiasioiden osalta on tarkistettu. 9. Päivitetään pohjaveden pilaantumiskielto nykyisin käytettyyn 2 luvun 17 :än. 10. Selvitykset pilaantuneesta maaperästä on tehtävä alueita asemakaavoitettaeessa. 1.2 Kaakkois-Suomen ELY-keskus 1. Esitetty maankäyttö ei vaikeuta Iitin kunnan läntisille alueille hyväksyttyä yleiskaavallista maankäyttöä. 2. Kaakkois-Suomen ELY keskus esittää, että osayleiskaavaehdotuksen aikataulua tarkistettaisiin niin, että yleissuunnitteluprosessissa valittava linjaus voidaan esittää osayleiskaavassa. Jatkosuunnitteluun valittava vaihtoehto on selvillä keväällä 2015. 3. Kaakkois-Suomen ELY-keskus korostaa kevyeen liikenteeseen kohdistuvien vaikutusarviointien tärkeyttä. 1. Ei vastattavaa. 2. VT12 osalta esitetään vain yksi linjaus kaavaehdotukseen yleissuunnitelman pohjalta. 3. Tarkistetaan kevyeen liikenteeseen kohdistuvien vaikutusten arviointia. 1.3 Iitin kunta Ei huomautettavaa Ei vastattavaa.
Nastolan kunta et 3 (19) 1.4 Kymenlaakson liitto Kymenlaakson maakuntakaava on vahvistettu ja siinä VT 12 linjausta on muutettu. Päijät-Hämeen maakuntakaavan linjaus ei sovi tähän. Ohjeelliset, vaihtoehtoiset linjat sopivat. VT12 osalta esitetään vain yksi Kymenlaakson maakuntakaavan linjaukseen sopiva linjaus kaavaehdotukseen yleissuunnitelman pohjalta. 1.5 Lahden kaupunginmuseo / Tutkimus- ja kulttuuriperintöyksikkö / Arkeologia Ei huomautettavaa. Ei vastattavaa. 1.6 Lahden seudun rakennusvalvonta 1. Ranta-alueen olemassa oleva vakituinen asutus tulee merkitä kaavaan. 2. Arrajoen rantatontit eivät saisi olla omarantaisia, vaan yhteisrantaisia. 3. Rantarakentamisessa ei ole huomioitu lattiakorkeutta. 4. Ranta-alueen vesikäymälöiden jätevesimääräys, jossa jätevesien käsittelyksi määrätään vain umpisäiliö tai kunnalliseen viemäriin johtaminen tulee poistaa. Asia tulee ratkaista tapauskohtaisesti kaavan estämättä muita mahdollisuuksia 5. Oulajan/Tiisalan pellot ovat maisemallisesti arvokkaita peltoalueita ja ne tulisi merkitä kaavaan MA-alueena. 6. Manna-kodin ruudutus on muutettava selkeämmäksi asemakaavoitettavan asuinalueen merkinnäksi. 7. sk-viivoitus poistettava Sammalsuon alueelta. 8. Antintien ja Mustakalliontien väliselle alueelle uusi asumisen alue. Kunnallistekniikka on rakennettu. 9. Ratapiha on osoitettu liian laajana. Osa alueesta tulee osoittaa asumiselle. Mahdolliset meluhaitat voidaan hoitaa rakenteellisin keinoin. 10. Jätteenkäsittelyalue sijaitsee liian hyvällä paikalla. Alueelle tulee osoittaa asumista ja elinkeinotoimintaa. 1. Ranta-alueen olemassa oleva vakituinen asutus merkitään lupa- ja asumistilanteen mukaisesti kaavaan. Rantavyöhykkeen ulkopuolella ei ole merkitty haja-asutusalueelle yksittäisiä A-alueita. 2. Arrajoen varressa olevalta tilalta muodostuu 3 rantarakennuspaikkaa, jotka on osoitettu kaavaan siten, että ne häiritsisivät mahdollisimman vähän maisemallisia ja virkistyksellisiä arvoja. 3. Lattiakorkeus määritetään rakennusjärjestyksessä. 4. Ranta-alueen vesikäymälöiden jätevesimääräys pidetään ennallaan, sillä muiden järjestelmien aiheuttama vesistökuorma on suurempi. Näin turvataan Sylvöjärven veden laatua, joka on kaavan yksi päätavoitteista. 5. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on merkitty karttaan ympäristöselvityksen mukaisesti. 6. Manna-kodin länsipuolelle on lisätty aluevaraus, joka mahdollistaa asumisen, tuetun asumisen ja palveluiden sijoittamisen alueelle. Ruuturasteri osoittaa kartalla laajemman asemakaavalla kehitettävän alueen. 7. Alue on osa maakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja museoviranomaisilta saatujen lausuntojen ja muun palautteen mukaisesti ne on maakuntakaavan selvityksen (Päijät-Hämeen maisemaselvitys 2005) mukaisesti esitetty kaavakarttaan 8. Ei voida osoittaa maankäyttöä lähemmäksi pohjavedenottamoa. Lisäksi Loistopolku kulkee alueella ja alueen maanmuodot ovat haastavat. 9. Tarkistetaan LTA-alueen rajausta ja osoitetaan asumista Heinolantien varteen. Yhteys uudelle A-alueelle on osoitettu Osmontien kautta. Asemakaavoituksessa huomioidaan VL-alueet. 10. Jätteidenkäsittelyn selvitysalueelle ei ole mahdollista sijoittaa asumista vastoin maakuntakaavaa ja elinkeinotoiminnan sijoittaminen on ristiriidassa kaavan ensisijaisen tavoitteen kanssa vahvistaa Rakokiven toimintaedellytyksiä. Jätekeskuksen maisemalliset ja muut vaikutukset
Nastolan kunta et 4 (19) arvioidaan ympäristövaikutusten arviointi sekä asemakaavoitus menettelyssä. 1.7 Lahden seudun ympäristöpalvelut 1. Asumiseen osoitettaville nykyisille teollisuusalueille tulee merkitä maaperän mahdollinen puhdistustarve. 2. Salpausselkä Uudenkylän taajamasta itään tulee merkitä ge-merkinnällä. 3. Rakokiven ge-aluetta tulee jatkaa Heinolantien varren VL-alueelle. 4. Palosirkan esiintymisen ydinalueet luo-4 alueella tulee merkitä SL-alueeksi. 5. EO/M alueille maininta pohjavesien suojelusta. 6. Sylvöjärven ranta-alueilla tulee selvittää viitasammakot ja direktiivikorentolajit. 7. Sammalsillansuo SL-alueeksi. 8. Karttaan tulee eritellä uudet ja olevat rantasaunapaikat. 9. EJ/se alue liian lähellä asutusta ja aluetta käytetään virkistykseen. Alueelle tulisi osoittaa pienempänä alueena elinkeinotoimintaa. 1. Selvitykset laadittava alueita asemakaavoitettaessa. 2. Lisätään karttaan ge-merkintä 3. Laajennetaan ge-merkintää Heinolantien varressa. 4. Rata-aluetta ei voi merkitä SL-alueeksi. 5. pv-määräyksessä on annettu ohjeistus pohjavesien suojeluun. Alueet sisältyvät tämän kaavamerkinnän piiriin. 6. Viitasammakot ja direktiivi korentolajit on selvitetty Sylvöjärven ranta-alueella. 7. Sammalsillansuo pidetään luo-alueena kaavan ohjausryhmän linjauksen mukaan. 8. Uudet ja olemassa olevat saunat eritellään kaavakartalle. 9. Kaavalla mahdollistetaan kierrätyskeskuksen toteuttaminen yleiskaavatasolla. Hankkeesta päätetään erikseen YVA selvityksen valmistuttua. Alue on mahdollista toteuttaa myös teollisuusalueena, jos kierrätyspuistohankkeesta luovutaan. Elinkeinotoiminnan sijoittaminen olisi ristiriidassa kaavan ensisijaisen tavoitteen kanssa, joka velvoittaa vahvistamaan Rakokiven toimintaedellytyksiä. 1.8 Liikennevirasto 1. LiVi:n suunnitelmissa ei ole tehdä muutoksia Uudenkylän liikennepaikalle. 2. Melu- ja tärinäriskialueet tulee merkitä kaavakarttaan. 1. Uusi liikennepaikka poistetaan kaavakartalta LiVi:n ja maakuntaliiton lausuntojen pohjalta. 2. Uusien alueiden osalle merkitään kaavakarttaan meluntorjunta ja melualueet. 1.9 Länsi-Suomen sotilasläänin esikunta sv-aluetta tulee laajentaa. Laajennetaan sv-aluetta lausunnon mukaisesti. 1.10 Orimattilan kaupunki Ei huomautettavaa Ei vastattavaa. 1.11 OTSO Metsäpalvelut Ei huomautettavaa Ei vastattavaa.
Nastolan kunta et 5 (19) 1.12 Päijät-Hämeen liitto 1. VT 12 tielinjan sijainti voidaan ratkaista Uudenkylän oyk:ssa, koska kumpikaan maakuntakaavaehdotuksen vaihtoehtoisista linjauksista ei estä seudullisesti merkittävää muuta maankäyttöä alueella. Tiesuunnitelma voidaan hyväksyä vasta, kun tielinja on ratkaistu kaavoissa. 2. Taajamatoimintojen alueiden reservialue ja laajennukset sekä keskustatoimintojen alueen laajunnukset toteuttavat hyvin maakuntakaavaa. 3. Uudelle asemalle ei ole riittävää väestöpohjaa 4. Uusien palvelujen alueen merkinnän selityksestä ei käy ilmi, onko alueella tarkoitus mahdollistaa merkitykseltään seudullista vähittäiskauppaa. 5. Valmistuneet selvitykset tulee lisätä lähdemateriaaliksi. 1. Kaavaehdotukseen osoitetaan vt12 yleissuunnitelman hankeryhmän valitsema vaihtoehto (4B/4D). 2. Ei vastattavaa. 3. Uusi liikennepaikka poistetaan kaavakartalta LiVi:n ja maakuntaliiton lausuntojen pohjalta. 4. Uusien P-alueiden määräystä on tarkistettu siten, että se mahdollistaa vain erikoistavarakauppaa, joka voi perustellusta syystä sijoittua myös keskusta-alueen ulkopuolelle. 5. Lisätään selvitykset lähdemateriaaliksi. 1.13 Päijät-Hämeen maakuntamuseo, rakennuskulttuuri 1. Karttaesitys osin epäselvä ja päällekkäisiä merkintöjä on varsinkin Immilänjoen ympäristössä. 2. Immilän Myllymäen kulttuuriympäristön säilymisen turvaamiseksi tulee osoittaa laajempi alue suojelumerkinnällä. 3. sr-kohteet tulee koota kaavaselostukseen erilliseksi luetteloksi. 4. Kaavaselostuksen kohdat 5.2 Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ja 5.3 Vaikutukset kulttuuriympäristöön tulee yhdistää saman otsikon alle. 5. Suojelumerkinnällä osoitettuja rakennuksia ja alueita on useampia, kuin selostuksessa on mainittu. 1. Tehdään kaavakarttaan suurennos Immilän alueelta siten, että kaavamerkinnät ovat paremmin luettavissa. 2. Laajennetaan Immilän Myllymäen suojelumerkintä koskemaan myös mylläreiden ja sepän asuintaloja ja talousrakennuksia. 3. Kaavaselostuksessa on luettelo sr-kohteista. 4. Yhdistetään kaavaselostuksen kohdat 5.2 ja 5.3. 5. Kaavaselostuksessa on maininta kaikista kahdeksasta rakennuksesta, jotka kaavakarttaan on merkitty sr-kohteina tai alueina. 1.14 Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä 1. Vaikutusten arvioinnissa tulee yksityiskohtaisemmin huomioida mahdolliset terveyteen vaikuttavat seikat kuten liikenteen melu, pienhiukkaspäästöt ja tärinä. Altistusta pienhiukkaspäästöjä tulee arvioida. 2. Pohjavesiselvitysten tulokset ja toimenpiteet tulee huomioida paremmin ja osoittaa kaavassa ne alueet, joiden jatkosuunnittelussa tulee huomioida terveydellisten haittojen torjuminen. 3. Kaavassa ei tule osoittaa uutta asumista selkeille haitta-alueille. 4. Haittojen osalta tulee arvioida kokonaismelukuormaa (tie ja rata). 5. Tärinäselvityksessä on hyväksytty värähtelyluokaksi C. Suositeltavampaa on käyttää luokkaa B. 1. Liikenteen pienhiukkaspäästöt aiheutuvat tien kunnossapidosta tai sen puutteesta, eikä siitä ole mahdollista antaa määräyksiä yleiskaavassa. Uusia asumisen alueita ei ole osoitettu kaavassa vilkasliikenteisten teiden läheisyyteen. 2. On huomioitu yleiskaavan merkinnässä Heinolantien varressa. Sorakuopan alueelle merkintä CY. 3. Ei ole osoitettu uutta asumista selkeille haittaalueille. 4. Tarkistetaan vaikutusten arviointia melun osalta. 5. C-luokka on yleinen uusia rakennuksia ja väyliä rakennettaessa sovellettava luokka. 6. Ei vastattavaa. 7. Ei merkitä kaavaan. Asia tutkitaan rakennuslupavaiheessa. 8. Lisätään PY/s merkintä.
Nastolan kunta et 6 (19) 6. Yleisissä määräyksissä annettu määräys joka velvoittaa johtamaan ranta-alueella vesikäymälän jätevedet umpisäiliöön tai viemäriin rantaalueella on perusteltua. 7. Yleisiin kaavamääräyksiin tulee laittaa määräys radonhaitan torjumisesta. 8. PY/s määräys tulee lisätä. 1.15 Nastolan tekninen lautakunta 1. Salpavesi -hankkeessa tehtyjen pohjavesiselvitysten mukaan Nastola-Uusikylä B pohjavesialue jakautuu viiteen kalliokynnysten rajaamiin valuma-alueisiin. Näiden tutkimusten perusteella Mustakallion vedenottamolle pohjavesi virtaa alueelta, joka lännessä rajautuu Kanervan alueeseen ja idässä Uusikylän koulun itäpuolelle. Arolan peltokaivolle (Linnilässä) pohjavettä virtaa kahdelta valuma-alueelta, joka vahvistaa käsitystä siitä, että alueelta olisi mahdollisesti otettavissa tämänhetkistä huomattavasti enemmän pohjavettä ja aluetta voidaankin pitää erittäin merkittävänä pohjavesilähteenä tulevaisuudessa. Tämä pohjavesiselvitys tulisi ottaa kokonaisuudessaan huomioon osayleiskaavan luonnoksessa sekä valtatie 12 linjauksessa. Arolan peltokaivon valuma-alueen pohjoisosassa on maaainestenottoalueita. Toistaiseksi koskemattomat alueet tulisi merkitä kaavaan siten, että uusilta alueilta maan-ainesten otto estyy. 2. Mustakallion (Uudenkylän) vedenottamon valuma-alueella on tavaraliikenteen terminaalialue sekä teollisuusaluetta. Näistä on jo muodostunut riski pohjavedelle, sillä vedenottamon raakavedessä on havaittu mm. torjunta-aineita. Tällaiset riskit tulisi ehkäistä riskitoimintojen sijoittamisella pohjavesialueiden ulkopuolelle tai riittävillä määräyksillä pohjaveden suojaamiseksi. 3. Kaavaluonnoksen länsiosassa on käytöstä poistuneen soramontun alueelle esitetty alueen muuttamista keskustatoimintojen alueeksi. Alue kuuluu Mälkösen vedenottamon valuma-alueeseen. Vedenottamo on tällä hetkellä Nastolan merkittävin pohjavedenottopaikka ja ennen alueen käyttöönottoa on varmistettava, ettei rakentamisella aiheuteta pohjaveden pilaantumisriskiä. 4. Uusien suunniteltujen asumis-, teollisuus- ja erityisalueiden osalta vesihuoltolaitos huomauttaa, että mitä kauemmas tai irralleen olemassa olevasta vesihuoltoverkostosta alueet toteutetaan, sitä kalliimmaksi niiden vesihuollon toteuttaminen tulee. Tämä vaikuttaa suoraan liittymismaksun hintaan ja sitä kautta myös alueiden houkuttelevuuteen. 1. Pohjavesialueet on merkitty kaavaan ELY-keskuksen vahvistamien pohjavesialuerajauksien mukaisesti. Uusien selvityksien mukaisia rajauksia ei ole vahvistettu. Kaavakarttaan on lisätty pohjaveden muodostumisalue merkinnällä pv-1. Salpausselän koskemattomat alueet Uudenkylän taajamasta itään päin on merkitty gemerkinnällä (arvokas geologinen muodostuma). Alueella on voimassa maa-aineislain 3 :n mukaiset maa-ainesten ottamista koskevat rajoitukset. Olemassa olevat maa-ainestenottoalueet on kaavaan merkitty EO/M-merkinnällä, jolloin maa-ainesten ottamisen jälkeen alueet palautuvat maa- ja metsätalouskäyttöön. 2. Olemassa olevan toiminnan loputtua aluetta tutkitaan asumisen alueena. Teollinen toiminta on osoitettu TY-merkinnällä, joka estää pohjaveden likaavien aineiden käytön ja valmistamisen alueella. 3. Soramontun alueen kaavamerkinnäksi on osoitettu CY, joka velvoittaa selvittämään pohjaveden pinnan tason ja virtaussuunnat sekä huolehtimaan siitä, että pohjaveden pinnan yläpuolelle jää riittävästi maakerroksia. Rakentamisesta ei saa aiheutua pohjaveden pilaantumisvaaraa. 4. Kaavassa on huomioitu kunnallistekninen edullisuus uusien alueiden sijoittamisessa.
Nastolan kunta et 7 (19) 2 Mielipiteet 2.1 1 1. Kiinteistö 532-402-1-49. Kaavaluonnoksessa M, oikea merkintä kiinteistölle on RA. 2. Kiinteistö 532-402-1-15. Vaaditaan A-1 tai RA tien varteen. 1. Ranta-alueen ulkopuolella yksittäisiä rakennuspaikkoja ei merkitä kaavaan erillisinä rakennuspaikkoina. Tällaiset rakennuspaikat voivat sijoittua M-alueelle. Kyseinen rakennuspaikka on ranta-alueen ulkopuolella, joten se merkitään M- merkinnällä. Omalla merkinnällä kaavaan osoitetaan ranta-asemakaavoitetut alueet. 2. Osayleiskaavaa varten on tehty tilakohtainen rantarakennusoikeuslaskelma. Sen perusteella kyseiselle tilalle ei voida osoittaa uusia rakennuspaikkoja. 2.2 2 LTA alue vaaditaan muutettavaksi osittain AKRalueeksi kiinteistöllä 532-409-1-1638. Sijaitsee lähellä henkilöliikenteen asemaa ja sijaitsee huomattavasti lastausaluetta korkeammalla, joten ei sovellu terminaalikäyttöön. Melumittaus suoritettu vuonna 2014, jossa todettu etteivät arvot ylity. Tarkistetaan LTA-alueen rajausta ja osoitetaan asumista Heinolantien varteen. Yhteys uudelle A-alueelle on osoitettu Osmontien kautta. Asemakaavoituksessa huomioidaan VL-alueet. 2.3 3 sm/2 ja luo-alue vaaditaan poistettavaksi kiinteistöltä 532-402-1-140. Kaavaan on merkitty epävarman löydöksen perusteella laaja sm/s alue, mikä rajoittaa maankäyttöä. Luo-kohteen kuvaus ei vastaa alueen nykytilaa. Lahden kaupunginmuseo totesi jätetystä mielipiteestä käydyn keskustelun yhteydessä, että alue on hyvin potentiaalinen pyyntikulttuurin jäänteiden etsimiseen ja kaksi epävarmaa, mutta kuitenkin niiksi tulkittua kvartsi-iskosta riittävät tekemään kohteesta kiinteän muinaisjäännöksen. Pyyntikulttuurikohteista kertoo usein juuri maasta löydetyt kvartsi-iskokset. Muinaismuistolaki koskee kaikkia muinaisjäännöksiä. Tässä tapauksessa kohteen rajaus perustuu kentällä tehtyihin havaintoihin ja kohteelle on määrätty myös muinaismuistolain edellyttämä suoja-alue. Lopullisen suojelupäätöksen kohteesta tekee Museovirasto. Luo-kohde on tarkistettu maastossa ja rajausta on pienennetty. 2.4 4 / Immilän jakokunta Vaaditaan kaavamerkinnän täsmennystä Immilän myllytontille. Immilän myllytontin kaavamerkintä on tarkistettu siten, että se mahdollistaa nykytilanteen mukaisen maankäytön (RM/P).
2.5 5 Nastolan kunta et 8 (19) Vastustaa kierrätyskeskusta hajuhaittojen ja siitä asutukselle aiheutuvien haittojen vuoksi. Kaavalla mahdollistetaan kierrätyskeskuksen toteuttaminen yleiskaavatasolla. Kierrätyskeskuksen vaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointi menettelyssä (YVA) ja kaavassa huomioidaan YVA:ssa selvitetyt vaikutukset. Hankkeesta päätetään erikseen YVA selvityksen valmistuttua. Alue on mahdollista toteuttaa myös teollisuusalueena, jos kierrätyspuistohankkeesta luovutaan. 2.6 6 1. Tiloja 532-409-1-450 ja 532-409-1-60 pitäisi käsitellä samana maatilana. Maatilaan kuuluun myös tila Iitin kunnan puolelta (142-417- 1-172). Pinta-alaltaan tilat ovat yhteensä 79,8 ha. Tilakeskuksen A-1 pitäisi vaihtaa AM:ksi. 2. Rakennusoikeuslaskelma on epäselvä: rannan rakennettavuuden käsite? Miksi mitoitusluku vaihtelee laskelmassa? Tilalla 1:450 tulisi käyttää lukua 5,6-6 rp/mrvkm. 3. Tilalle 1:450 on osoitettava yhteensä 2 uutta lomarakennuspaikkaa. Toinen kaavaluonnoksessa osoitetun saunan kohdalle. 4. Rakennusoikeuden epäkohdat esitetyillä tiloilla 1:222 (uusi sauna?), 1:149 X (lohkotilan 1:281 käytetty rakennusoikeus puuttuu), 1:149, 1:221, 1:450. 5. 200 m rantavyöhykkeen alueen pinta-alasta tilalla 1:60 tulee muodostua rakennusoikeutta ja siirtää tilalle 1:450. 6. Luontoselvityksen kohteita 22 ja 23 tulee täsmentää. Ne ovat liian yleispiirteisiä eivätkä vastaa todellisuutta. 7. Rantavyöhykkeen kaikilla rakennuspaikoilla tulisi kieltää avohakkuut 8. Sammalsillan suon luo-5 alueen osalta tulisi kaavamääräyksellä varmistaa se, että vesiensuojelua edistävät toimenpiteet voidaan sallia. 9. Kunnan omistamalle tilalle 1:763 on osoitettu PY-alue jonka käytetyksi rakennusoikeudeksi 4 rantarakennuspaikkaa. Tilalle rakennettu rakentamisen määrä vastaa käytännössä ainakin 8 rantarakennuspaikkaa, sillä tilalla on mm. 43 palveluasumisen paikkaa yms. 10. Kylän yhteiselle Venevalkama-alueelle tulee sallia venevajojen ja talousrakennusten rakentaminen. Alueella on jo pieniä rakennuksia. 11. Erillissen saunan rakennusoikeus tulisi määrittää kaavassa. 12. Kunnan omistama tila 1:763 tulisi osoittaa virkistysalueeksi ja retkeilyyn siltä osin kuin se ei ole SL-aluetta (Hautaanmäki). Tilaa käytetään 1. Vero- ja maaseutuelinkeino viranomaisten tulkinnan johdosta tila osoitetaan AM-merkinnällä. 2. Rannan rakennettavuutta oli kuvattu mitoitusperiaatteissa sanallisesti ja kaavaselostuksessa oli estetty mitoitusperiaatteista poikkeava muutos, jossa muuntokertoimena oli käytetty 0,5. Selvyyden vuoksi tehdään kartta, josta ilmenee kokoalueen muunnetun rantaviivan määritys. Rakennusoikeuslaskelman mitoituslukuna on pyöristettyjä arvoja, jotka on johdettu uudelleen rakennusoikeuden muodostumisen määrästä suhteessa muunnettuun rantaviivaan. Itse rakennusoikeus on kaikkialla laskettu 5,5 rp/mrvkm. 3. Tilalle osoitetaan 2 uutta lomarakennuspaikkaa siten, että uuden saunan rakennuspaikka korvataan uudella lomarakennuspaikalla. 4. Tilan 1:222 osalta saunamerkintä poistetaan, koska tilalla ei ole olemassa olevaa saunaa, eikä rantarakennusoikeutta ole jäljellä. Lohkotila 1:281 on rantavyöhykkeellä, joten sen tulisi kuluttaa rantarakennusoikeutta. Muut rantavyöhykkeen ulkopuoliset rakennuspaikat eivät kuluta rantarakennusoikeutta. Koska koko emätilalle 1:149 X ei ole osoitettu uusia rakennuspaikkoja, ei tämä vaikuta uusien rakennuspaikkojen määrään. 5. Tila Niemelä on muodostettu 1928, joten se on ns. lohkomaton emätila. Se ei kuitenkaan rajoitu rantaan, joten rakennusoikeutta ei voida siirtää rantarakennuspaikaksi. Rakennuspaikka osoitetaan tilalle uutena asuinrakennuspaikkana. 6. Luontoselvityksen kohteet 22 ja 23 on täsmennetty Lahden seudun ympäristöpalvelujen toimesta ja kaavaan on tehty tarvittavat muutokset: luo-1 merkintä on jatkettu rantaan saakka, luo-3 merkintä on poistettu ja MY-merkintä lisätty rantaan. Kohde 23 säilyy luo-5 alueena. 7. Yleisiin kaavamääräyksiin täsmennetään: "Rantavyöhykkeellä sijaitsevilla rakennuspaikoilla on avohakkuu kielletty ja puusto tulee pääosin säilyttää".
Nastolan kunta et 9 (19) virkistykseen, se on sijainniltaan hyvä ja alueella on jo vanha matonpesupaikka ja uimaranta. 8. Sammalsillansuon luo-5 alueelle on tehty luontoselvityksen täydennys, jonka tulosten pohjalta on korjattu alueelle tehtyä kosteikkosuunnitelmaa. Hämeen ELY-keskun on hyväksynyt korjatun suunnitelman. 9. PY alueen varaama rantaviiva ei vastaa kuin kahta rantarakennuspaikkaa. Kuitenkin rakentamisen volyymi ja rakennusten määrä huomioituna on päädytty siihen, että tila kuluttaa 4 rantarakennuspaikkaa. Laskelmaan ei tehdä tämän johdosta muutoksia. Kaavaa muutetaan kuitenkin siten, että rantaan osoitetaan M-kaistale, jolloin rakentamiseen tarkoitettu aluevarausmerkintä ei katkaise rantayhteyttä. 10. Kaavamääräykseen lisätään täsmennys, jonka mukaan alueella sallitaan pääkäyttötarkoitusta palveleva pienimuotoinen rakentaminen. 11. Erillisen saunan rakennusoikeudeksi määritetään jatkossa 25 k-m2. 12. Aluetta ei osoiteta virkistyskäyttöön. M-aluetta voidaan käyttää jokamiehenoikeudella virkistykseen. 2.7 7 1. Onko radanvarren kiviaidan suojelu huomioitu kaavassa? 2. VT-12 nykyinen melu häiritsee. Milloin kunta vie keskeneräisen työn loppuun ja hankkii meluesteet rampista etelän suuntaan kallioleikkaukselle saakka? 1. Radanvarren kiviaita (kipinäaita) on merkitty kaavakarttaan muinaismuistolain rauhoittamana kiinteänä muinaisjäännöksenä. 2. Meluntorjunta on tällä hetkellä Uudenmaan ELYkeskuksen vastuulla. Kaavakarttaan lisätään meluntorjuntatarpeet. 2.8 8 Kiinteistöltä 532-402-1-141 pitäisi poistaa sm ja luo-3 merkinnät. Vaaditaan AO-merkintää. Kaavaan on merkitty epävarman löydöksen perusteella laaja sm/s alue, mikä rajoittaa maankäyttöä. Luo-kohteen kuvaus ei vastaa alueen nykytilaa. Lahden kaupunginmuseo totesi jätetystä mielipiteestä käydyn keskustelun yhteydessä, että alue on hyvin potentiaalinen pyyntikulttuurin jäänteiden etsimiseen ja kaksi epävarmaa, mutta kuitenkin niiksi tulkittua kvartsi-iskosta riittävät tekemään kohteesta kiinteän muinaisjäännöksen. Pyyntikulttuurikohteista kertoo usein juuri maasta löydetyt kvartsi-iskokset. Muinaismuistolaki koskee kaikkia muinaisjäännöksiä. Tässä tapauksessa kohteen rajaus perustuu kentällä tehtyihin havaintoihin ja kohteelle on määrätty myös muinaismuistolain edellyttämä suoja-alue. Lopullisen suojelupäätöksen kohteesta tekee Museovirasto. Luo-kohde on tarkistettu maastossa ja rajausta on pienennetty. Korjattu luo-3 rajaus ei ulotu enää ko. kiinteistön alueelle. Rakennuspaikka merkitään nykyisen käyttötarkoituksesti RA-merkinnällä, kuten muidenkin rakennuspaikkojen osalta on menetelty.
2.9 9 Nastolan kunta et 10 (19) Vastustavat jätteen loppusijoittamista Huhmarmäen läheisyyteen, jonka luonnon kauneutta ja virkistysarvoja se vähentäisi. Aluetta tulisi kehittää lähivirkistysalueena Kaavalla mahdollistetaan kierrätyskeskuksen toteuttaminen yleiskaavatasolla. Kierrätyskeskuksen vaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointi menettelyssä (YVA) ja kaavassa huomioidaan YVA:ssa selvitetyt vaikutukset. Hankkeesta päätetään erikseen YVA selvityksen valmistuttua. Alue on mahdollista toteuttaa myös teollisuusalueena, jos kierrätyspuistohankkeesta luovutaan. Kierrätysalueen rajausta on kaavaehdotukseen pienennetty, jotta kulkuyhteys Huhmarmäelle on mahdollista paremmin järjestää. 2.10 10 1. Haarankylän alue kyläalueeksi, 2. VT-12 kolme pohjoisinta vaihtoehtoa pitäisi poistaa (melu ja terveyshaitat) 1. Haarankylään on rakennettu noin 10 asuinrakennusta ja alue poikkeaa muista kaava-alueen kyläalueista ollen selvemmin irrallaan muusta rakenteesta eikä alueella ole sellaista historiallista statusta kuin muilla kyläalueilla. 2. ELY-keskus on käynnistänyt yleissuunnitelman valtatien 12 parantamisen osalta välillä Uusikylä- Tillola ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 aikana. Suunnitelman hankeryhmän valitsema yleissuunnitelman vaihtoehto (4B/4D) on merkitty kaavakarttaan. 2.11 11 Kiinteistö 532-402-1-226. Osa M-alueesta A1-alueeksi Alue sijaitsee mitoitetun rantavyöhykkeen ulkopuolella, jossa yksittäisiä rakennuspaikkoja ei ole tarkoitus merkitä kaavaan. Ainoastaan rantavyöhykkeellä rakennetut ja asutut kiinteistöt ranta-alueella on merkitty A-1 -merkinnällä. Uusia rakennuspaikkoja osoitetaan, mikäli tilalla on jäljellä olevaa rantarakennusoikeutta. Kyseisellä tilalla jäljellä olevaa rantarakennusoikeutta ei ole. 2.12 12 1. Kiinteistö 532-409-1-697. Koko peltoalue P- alueeksi, metsäalue 2. Jätteidenkäsittelyalue Merkittävä maanotto kallion louhinta-alueeksi. 1. Uusia palvelualueita on osoitettu kaavassa runsaasti, eikä niitä ole tarkoituksenmukaista osoittaa enää lisää valtatien eteläpuolelle. 2. Uusi jätteidenkäsittelyalueen toteuttaminen edellyttänee louhintaa rakentamisvaiheessa ja saatava kiviaines on mahdollista ottaa hyötykäyttöön. Jätekeskuksen vaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointi menettelyssä (YVA) ja kaavassa huomioidaan YVA:ssa selvitetyt vaikutukset.
2.13 13 Nastolan kunta et 11 (19) A-1 merkintää tulisi laajentaa tilan 532-402-1-203 eteläosaan soranottoalueen kohdalle. Näin uudisrakentaminen voitaisiin sijoittaa ympäristön kannalta säästeliäämmin. Lisäksi rakennusjärjestyksessä rakennuspaikan minimikoko on 5 000 m2. A-1 alueen osalta on esitetty minimi pinta-alana 4000 m2, jonka rakennuspaikka ylittää. Kaava menee rakennusjärjestyksen edelle. Rakennuspaikkaa on laajennettu huomioiden mielipide. 2.14 14 / Nastola-seura 1. Immilän- ja Arrajoen merkinnät epäselviä. 2. Manna-kodin ruudutus korvattava asemakaavoitettavalla asuinalueella myös erityisasuminen ja vanhustenhuolto sisältyvät asumiseen. 3. Arolan vedenottamo puuttuu. 4. Ei jätepuistoa alueelle asumista ja elinkeinotoimintaa 5. Ratapiha liian suuri osa asumiseen. 6. Toivonojantien alussa 5 rakentamatonta tonttia A tai A/res alueeksi. 7. Uudenkylän P-alueen tulisi mahdollistaa palvelut ja työpaikat. 8. M-alueen omakotiasutuksen rakennettavuus epäselvä. Kehitettäviksi kyläalueiksi merkittävä Uudenkylän Kirviä, Hiisiön Nastolan puoleinen osa, Immilän Antiaismäki ja Kolisevan kulma. 9. Oulajan/Tiisalan pellon on merkittävä MA-, ei M-merkinnällä, samoin Kirviän ja Karhulan peltoaukea sekä Uudenkylän pohjoisosa Heinolantien varressa. 10. Ranta-asutus ohjataan liittymään kunnalliseen viemäröintiin, mutta suunnitelmaa ei ole esitetty. 11. Valokaapelin sijoittamista ei ole esitetty. 12. Uudenkylän seurantalo suojeltava 13. Ranta-alueet: Rakennuspaikan etäisyys rannasta Jätevesien käsittely Uudet rakennuspaikat on sijoitettava muualle kuin MA-alueille. Tarvittaessa kaavaalueen ulkopuolelle. Rakennuspaikkoja puuttuu Rakennuspaikkojen jako vakituisiin ja loma-asuntoihin tulisi perustua rakennuslupaan ja vanhojen tilojen osalta tilan muodostukseen. Ranta-alueiden ja M-alueiden olevat rakennuspaikat voivat olla pienempiä tai rak.oik. on käytetty enemmän rakennettavuus on turvattava 1. Tehdään kaavakarttaan suurennos Immilän alueelta siten, että kaavamerkinnät ovat paremmin luettavissa. W-1 merkintä muutetaan W-merkinnäksi. 2. Manna-kodin länsipuolelle on lisätty aluevaraus, joka mahdollistaa asumisen, tuetun asumisen ja palveluiden sijoittamisen alueelle. Ruuturasteri osoittaa kartalla laajemman asemakaavalla kehitettävän alueen. 3. Arolan vedenottamo on merkitty karttaan. 4. Alueelle ei ole mahdollista sijoittaa asumista sen ollen maankuntakaavan vastaista ja elinkeinotoiminnan sijoittaminen on ristiriidassa kaavan ensisijaisen tavoitteen kanssa, jossa kaavalla on tarkoitus vahvistaa Rakokiven toimintaedellytyksiä. Kaavalla mahdollistetaan kierrätyskeskuksen toteuttaminen yleiskaavatasolla. Kierräyskeskuksen maisemalliset ja muut ympäristövaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointi menettelyssä ja kaavassa huomioidaan YVA:ssa selvitetyt vaikutukset. Hankkeesta päätetään erikseen YVA selvityksen valmistuttua. Alue on mahdollista toteuttaa myös teollisuusalueena, jos kierrätyspuistohankkeesta luovutaan. 5. Tarkistetaan ratapihan aluerajausta ja osoitetaan osa alueesta asumiseen. 6. Laajennetaan A-alue kattamaan rakentamattomat tontit. 7. P-alue mahdollistaa työpaikkojen sijoittumisen alueelle. 8. Rantavyöhykkeen ulkopuoleisilla M-alueilla on hajarakentaminen mahdollista. Kyläalueiksi kaavassa on osoitettu laajemmat kyläalueet. Hiisiö, Kirviä, Antiaismäki ja Kolisevankulma ovat liian pieniä asutuskeskittymiä kyläalueiksi merkittäväksi. M-alueeksi osoittaminen ei estä niiden kehittymistä. 9. M-alue kattaa sekä metsä- että peltoalueita. Maisemallisesti arvokkaat peltoalueet on merkitty karttaan ympäristöselvityksen mukaisesti. 10. Kaavaprosessin aikana ei ole ollut tarkoitus esittää suunnitelmaa kunnalliseen viemäröintiin liittymisestä. Kaava sallii myös umpisäiliöratkaisun. 11. Osayleiskaavoissa ei merkitä valokaapeleita.
Nastolan kunta et 12 (19) 12. Muutamaa lisäystä lukuun ottamatta kaavakarttaan on päätetty merkitä Nastolan rakennusinventoinnin (2005) maankäyttösuosituksissa säilytettäviksi kohteiksi tai rakennuksiksi (K1) sekä säilytettäviksi maisemalliseksi, taajamakuvalliseksi tai kyläkuvalliseksi aluekokonaisuuksiksi (A1) osoitetut rakennukset ja alueet. Korjaukset ovat muuttaneet Uudenkylän seurantalon alkuperäistä ulkomuotoa paljon, eikä sr-merkintä ole perusteltu. Seurantalon säilymistä ei uhkaa muu maankäyttö. 13. Ranta-alueet Mikäli olemassa olevilla rakennuspaikoilla rakennukset sijoittuvat vastoin kaavamääräyksiä mm. sen osalta kuinka etäällä se rantaviivasta sijaitsee, voi rakennus olla nykyisellä paikallaan ja sitä kunnostaa. Mikäli tahdotaan rakentaa uusi korvaava rakennus, tulee se totetuttaa kaavamääräysten mukaisesti. Mikäli rakennus aiotaan toteuttaa samalla paikalle, vaatii se poikkeamisluvan. Jätevesien käsittelyn osalta määräys pidetään ennallaan. Käytännössä määräys koskee uusien vesikäymälöiden rakentamista. Mikäli rakennuspaikat osoitetaan luonnoksen mukaisen kaava-alueen ulkopuolelle, tulisi kaava-aluetta laajentaa. Tällä tavoin rakennuspaikat olisi mahdollista sijoittaa tarkoituksen mukaisemmalle paikalle. Olemassa olevat rakennuspaikat tarkistetaan kunnan järjestelmistä ja tarvittaessa maastossa ja osoitetaan tämän jälkeen kaavaan. Myrskytielle on tämän johdosta lisätty yksi ranta-aluella oleva rakennuspaikka. Ranta-alueen ulkopuolisia rakennuspaikkoja ei osoitetaan kaavaan erikseen. Rakennuspaikan käyttötarkoitus RA ja A merkinnän välillä on perustunut rakennusluvassa määritettyyn käyttötarkoitukseen. Yleisellä määräyksellä: "Rakennusoikeutta koskevien määräysten estämättä saadaan olemassa olevaa rakennusta korjata, mikäli rakennus soveltuu paikalle." on turvattu vanhojen rakennuspaikkojen rakennusoikeus. Sen sijaan uuden vastaavan rakennuksen rakentaminen on kielletty. 2.15 15 koskee kiinteistöä 532-409-1-1636 1. Kantatilalle tulee tasapuolisuuden nimissä osoittaa rakennusoikeutta kantatilaperiaatteen mukaisesti. Nyt kantatilalle ei ole osoitettu kuin yksi olemassa oleva rantasauna, vaikka rantaviivaa on 1,1 km. 1. Tilalle osoitetaan 2 uuttaa rantarakennuspaikkaa jäljempänä kuvatuin perustein. 2. Muunnetunrantaviivan osalta tilalle sijoittuu rakennettavuudeltaan erilaisia alueita. Eteläosassa on selvästi heikommin rakennettavia alueita, joilla on perusteltua käyttää kerrointa 0,5. Kellar-
Nastolan kunta et 13 (19) 2. Muunnetunrantaviivan kerroin on virheellinen. Toivonojan rannat ovat rakennuskelpoisia verrattuna vastarantaan, jossa esim. jyrkkiä kalliorantoja. Tällöin jäljellä oleva rakennusoikeus oikeuttaa viiteen uuteen rantarakennuspaikkaan. Rakennuspaikat tulisi osoittaa mielipiteessä esitettyihin paikkoihin. Lisäksi Sylvöjärven Itärannalle on osoitettu jyrkälle kallioalueelle uusia rakennuspaikkoja. Luontoselvityksen mukaan kalliorannat tulisi pyrkiä jättämään rakentamisen ulkopuolelle. 3. Toivonoja tilalta muodostunut rakennusoikeus on osoitettu virheellisesti tiloille Muistola 1:1706 ja Annela 1:1707, koska kyseisiltä tiloilta ei muodostu niin paljoa rakennusoikeutta. 4. Kaavalla tulee tukea sitä, että Kartanoa ympäristöineen voidaan hoitaa ja ylläpitää sen arvot säilyttäen. 5. Toivonojantien säilyminen yksityistienä tulee merkitä selvemmin mäen alueella on selvästi paremmin rakennettavia alueita, joilla kerroin voi olla 1, kuten vastarannalla. Tämä ei käytönnössä vaikuta emätilan rakennusoikeutaan. Muunnetunrantaviivan rakennettavuuskertoimiin on yleensä ottaen vaikuttanut alentavasti pehmeät alavat rannat kuin jyrkät kalliorannat. Sylvöjärven itärannan uudet rakennuspaikat jyrkällä kallioalueella perustuvat siihen, että tilat ovat ns. lohkomattomia emätiloja, jolloin ne kuuluu osoittaa rakennuspaikkoina. 3. Tiloille 1:1706 ja 1:1707 oli kaavaluonnoksessa osoitettu rakennuspaikat, koska kaavanlaatijalla oli käsitys, että tilat on lohkottu ja myyty rakennuspaikoiksi. Selviä perusteita tälle ei kuitenkaan ole löytynyt. Lisäksi Sylvöjärven eteläosaan laadittiin Viitasammakkoselvitys, jonka mukaan Sylvöjärven eteläosa kyseisten tilojen kohdalla on merkittävä viitasammakoiden lisääntymisalue ja lisäksi aluella on muita luonnonmonimuotoisuuden kannalta merkittäviä luontoarvoja kaavan luontoselvityksen mukaisesti. Näiden asioiden vallitessa tilojen rakennuspaikat poistetaan ja siirretään emätilalle paremmin rakentamiseen soveltuvalle alueelle. 4. Kaavamääräyksissä olevat kirjaukset tukevat Toivonojan kartanon säilymistä ja kehittymistä sen historialliset arvot kunnioittaen. 5. Yleiskaavaan merkitään ainoastaan yleiset tiet ja vilkkaimmat kokoojakadut. Yksityisteitä ei merkitä kaavaan. Alkuosa Toivonojan tiestä (Heinolantieltä lähdettäessä) on osoitettu kaavaan kaduksi. Edellä mainittujen muutosten seurauksena muodostuva jäljellä oleva rakennusoikeus osoitetaan Kellarmäkeen tilalle sijoittuvan rantasaunan eteläpuolelle. 2.16 16 / Päijät-Hämeen lintutieteellinen yhdistys ry. 1. Luontoselvityksen linnusto-osio puutteellinen. 2. Lähdeluettelo virheellinen 3. Direktiivilajit selvitettävä. 4. Sylvöjärven 2 RA paikka luo-5 alueelta poistettava. 5. Arolan luo-2 muutettava SL-alueeksi. 6. Uusikylä VT-12 varren T-alue poistettava. 7. Radanvarren palosirkka-alueen luo-alue muutettava SL-alueeksi. 8. Sammalsillansuo SL-alueeksi. 9. EJ/se ja VT-12 pohjoispuolen T-alue katkaisee asukkaiden ja ekologisen yhteyden Huhmarmäelle. 1. Linnustokartoituksen painopiste oli alueilla, joille on suunniteltu muuttuvaa maankäyttöä, sekä alueilla, joilla arvioitiin olevan erityisiä linnustoarvoja. Potentiaalisia arvoalueita selvitettiin olemassa olevien lähtötietojen, kartta- ja ilmakuvatarkastelun sekä maastokäyntien perusteella. Lisäksi mahdollisista arvokohteista saatiin runsaasti tietoa paikalliselta luonto- ja lintuharrastajalta. Tarkimmat kartoituslaskennat osoitettiin näille potentiaalisille arvokohteille. Linnustoselvityksen laatimista samalla tarkkuudella koko kaava-alueelle ei pidetty tarpeellisena, sillä kaava-alueeseen sisältyy hyvin laajoja talouskäytössä olevia metsäalueita, joiden maankäyttö
Nastolan kunta et 14 (19) tulee säilymään nykyisen kaltaisena. Näillä metsäalueilla linnustoselvitys on tehty yleispiirteisempänä ja linnustoa on havainnoitu pääasiassa muiden luontoselvitysten (liito-orava- ja kasvillisuuskartoitukset) yhteydessä. Maastokartoituksia on tehty kattavasti kevään- ja kesän 2012 eri vaiheissa (huhtikuu - elokuu) ja kaikkiaan niihin käytettiin yhteensä yli 120 maastotyötuntia. Käytettyä työmäärää voidaan pitää riittävänä kaavan vaikutustenarviointia varten. Yksittäisten lintuharrastajien ilmoittamista hajahavainnoista koostuvaa Tiira-aineistoa ei ole käytetty linnustoselvityksen lähteenä, koska sen ei arvioitu tuovan merkittävää lisäarvoa jo laadituille selvityksille. Päijät-Hämeen lintutieteelliseltä yhdistykseltä on tiedusteltu (25.9.2013) ilmeneekö yhdistyksen Tiira-havaintotietokantaan ilmoitetuista havainnoista sellaisia tietoja alueen linnustosta, joita ei linnustoselvityksessä ole tullut esiin ja jotka tulisi erityisesti ottaa huomioon kaavaa valmistellessa. Tiedusteluun ei saatu vastauksia. 2. Päijät-Hämeen lintutieteellisen yhdistyksen sivuille johtava liite on lisätty luontoselvitykseen (17.9.2014) 3. Luontoselvitystä on tarkistettu kaavaehdotusta varten viitasammakoiden ja sudenkorentojen osalta ja luo-alueiden rajauksia on tarkistettu havaintojen pohjalta. Luontoselvitysten riittävyydestä on neuvoteltu viranomaisten kansa ja selvitykset on katsottu riittäviksi yleiskaavatasolle. 4. Alueelle on laadittu viitasammakkoselvitys, jonka perusteella todettiin, että rakennuspaikat aiheuttavasti Viitasammakon lisääntymisalueelle häiriötä. Lisäksi rakennuspaikkojen osoittamiselle ko. tiloille ei löytynyt niitä todisteita niistä perusteita, jotka aiemmin oletettiin olevan. Tiloja ei siis ollut todistettavasti myyty ja lohkottu rakennuspaikkoina. Näiden asioiden johdosta RA-rakennuspaikat poistettiin 5. Pienennetään AT-rajausta ja pidetään luo-2 rajaus. 6. T-alueen rajaus on esitetty siten, ettei se sijoitu luo-alueille eikä vaaranna niiden luontoarvoja. 7. Rata-aluetta ei voi merkitä SL-alueeksi. 8. Sammalsillansuo pidetään luo-alueena, koska alueen arvot eivät ole sellaisia, että se tulisi osoittaa luonnonsuojelualueeksi. Kaavamerkintä ei estä alueen perustamista luonnonsuojelualueeksi. 9. Kaavaluonnosvaiheen jälkeen T-EJ-aluevarausta on pienennetty, että kulkuyhteys Huhmarmäelle olisi mahdollista. Myös kaavamääräystä on tarkistettu. Nämä osaltaan vähentävät aluevarauksen ekologisiin yhteyksiin kohdistuvia heikentäviä vaikutuksia. Kaavaehdotuksessa osoitettu aluevaraus kaventaa maakunnallisesti arvo-
Nastolan kunta et 15 (19) kasta ekologista yhteyttä, mutta ei kokonaan katkaise sitä. Kaavan vaikutusten arivointia on täydennetty tältä osin. 2.17 17 Jätteenkäsittelyalue on liian lähellä asutusta. Kaavalla mahdollistetaan kierrätyskeskuksen toteuttaminen yleiskaavatasolla. Kierrätyskeskuksen vaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointi menettelyssä ja kaavassa on huomioitu YVA:ssa selvitetyt vaikutukset. Hankkeesta päätetään erikseen YVA selvityksen valmistuttua. Alue on mahdollista toteuttaa myös teollisuusalueena, jos kierrätyspuistohankkeesta luovutaan. 2.18 18 Heinolantie 602 rakennuspaikka (532-409-1-449) poistettava, alustavassa luonnoksessa paikkaa ei ollut. Tila 1:449 on lohkomaton emätila eli muodostettu ennen vuotta 1969, jonka johdosta tilalle tulee mitoitusperiaatteiden mukaan osoittaa rakennuspaikka. 2.19 19 / Rudus Oy Ei huomautettavaa. Ei vastattavaa. 2.20 20 Kiinteistön 532-402-1-171 kaavamerkinnät A-2 ja sr/4.2 kohtuuttomia, Mankelitalo purkukunnossa, suojelumääräys poistettava. Vuonna 1651 perustetun Arrajoen kartanon lukuisista rakennuksista on jäljellä eri omistajan hallinnoimalla kiinteistöllä entisen talouspihan puolella makasiini, pehtoorin talo ja kivinen maakellari. Kiinteistöllä on jäljellä ainoastaan mankelitalo. Mankelitaloa on pidetty jo 1930-luvulla Arrajoen vanhimpana rakennuksena. Se sijaitsee maiseman avoimella kohdalla kartanon puistoalueen ja talouspihan välissä. Merkittävän kartanon ainoiden jäljellä olevien rakennusten säilymisedellytykset tulee turvata, eikä suojelumääräystä poisteta.
2.21 21 Nastolan kunta et 16 (19) 1. Raideliikenteeseen tukeutuvassa alueen kehittämisessä on huomioitava henkilöliikenteen osalta Kirjapolun alikulkusillan avaaminen autoliikenteelle, henkilöliikenneaseman Uusikylä- Itäinen rakentaminen, Uudenkylän asemakeskuksen rakentaminen ja Uudenkylänkadun perusparantaminen. Tavaraliikenteen osalta tulee huomioida Uudenkylän logistiikkakeskus ja Uusikylä-Nastola teollisuusraide ja näiden kehittäminen. 2. Rantarakentaminen, 2.1. Sylvöjärvelle osoitettu liikaa uutta rantarakentamista, joka heikentää merkittävästi järven tilaa. Erityisesti järven eteläosan uudet rakennuspaikat ja asuinrakennuspaikka tulee poistaa ja määrittää rannan rakennettavuuden mitoitusluvuksi laajemmalta alueelta 0. Sylvöjärven lounaisosaan osoitettu rakentamista metsälain 10 :n mukaiselle rantaluhdalle. Nämä 2 uutta RA-rakennuspaikkaa tulee poistaa. Lisäksi olemassa oleva A-1 rakennuspaikka niiden pohjoispuolelta tulee poistaa. 2.2. Tila 409-1-763 tulee osoittaa kokonaisuudessaan luonnonsuojelualueeksi maisemallisten ja virkistyksellisten tekijöiden johdosta 2.3. Tilan 409-1-449 rakennuspaikka tulee poistaa maisemallisista syistä. Rakennushanke on hylätty. 3. Sammalsillan alue luo-merkintä SL-alueeksi. 4. Lajistoselvitys tarkemmaksi. 5. Kaatopakka-alue pois ja T-alue M-alueeksi. 6. T-alue poistettava Uudenkylän liittymän kohdalta. 7. VT-12 linjaus 8. Kaikkia Tietokkaan osoittamia kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita ei ole huomioitu kaavassa. Pönkän Terijoen talo, Uudenkylän asema, Asemamiesten talo, Säästöpankin liiketalo, Kanervan alue, Pitkäsen liiketalo, Lankisen rivitalo. 9. Uudenkylän urheilukenttä yleiseksi virkistysalueeksi. 10. Rakokivi-ilmaisu pitää poistaa ja korvata Uudenkylän liikekeskus. Kaavalla pakotetaan Uusikyläläiset käyttämään jatkossakin liikekeskusken kuihtuvia palveluja. Uudenkylän liittymän alueelle ei mahdollisteta liikekeskustan uhkaavia kauppoja. 11. Asemakaavoitus voidaan käynnistää jo osayleiskaavatyön rinnalla joidenkin alueiden osalta. 12. Uudenkyän urheilukenttä tulee säilyttää yleisökäytössä. 1. Kirjapolun alikulkusillan avaaminen autoliikenteelle ja Uudenkylänkadun perusparantaminen eivät ole yleiskaavatasolla ratkaistavia asia, eikä laadittava osayleiskaava estä näiden toteuttamista. Olemassa oleva alikulkuyhteys on merkitty kaavakarttaan. Uusi liikennepaikka poistetaan kaavakartalta Liikenneviraston ja maakuntaliiton lausuntojen pohjalta. Kaavaehdotuksen mukainen kaavamerkintä mahdollistaa Uudenkylän asemakeskuksen rakentamisen. Logistiikka-alue on osoitettu kaavassa ja alueen jatkosuunnittelu tapahtuu asemakaavoituksen kautta. Rautatie on merkitty kehitettävä yhdysrata merkinnällä, joka mahdollistaa mm. teollisuusraiteen kehittämisen ja käyttöönoton. 2. Rantarakentaminen 2.1. Sylvöjärven luoteisosan rakennuslupatilanne on tarkistettu ja uudet rakennuspaikat on siirretty pohjoisemmaksi. Selviä todisteita sille, että tilat olisi lohkottu ja myyty rakennuspaikkoina ei löytynyt, joten rakennusoikeutta ei ole niille tarpeen osoittaa. Näin turvataan myös Viitasammakoiden lisääntymisalue ja alueen muut luontoarvot. Sylvöjärvelle on tehty viitasammakkoselvitys ja sen perusteella järven eteläpäässä on todettu olevan viitasammakoiden lisääntymisalue, joka tulee kaavalla turvata. Tämän johdosta luo-5 aluetta laajennetaan, jolloin se ulottuu olemassa olevien rakennuspaikkojen kohdalle turvaten ko. alueen ympäristöarvot. Ko. A-1 rakennuspaikka on rakennettu, joten se osoitetaan jatkossakin kaavaan, mutta sitä ei uloteta rantaan saakka. 2.2. Alueella ei ole sellaisia suojelullisia arvoja, että perusteita alueen osoittamiselle kokonaan suojeltavaksi ei ole. Mikäli aluetta tahdotaan käyttää virkistykseen on se mahdollista M-alueella. Pelkkä suojelumerkintä on ristiriidassa virkistysarvojen kanssa. Kaavaa ei muuteta tältäosin. 2.3. Mitoitusperiaatteiden mukaan ennen leikkausvuotta 1969 lohkotut rakennuspaikat osoitetaan rakennuspaikoiksi ja näin on tehty tämänkin tilan osalta. Rakennushanke on hylätty kesken olevan kaavaprosessin johdosta. 3. Sammalsillansuo pidetään luo-alueena, koska alueen arvot eivät ole sellaisia, että se tulisi osoittaa luonnonsuojelualueeksi. Kaavamerkintä ei estä alueen perustamista luonnonsuojelualueeksi. 4. Luontoselvitystä on tarkistettu kaavaehdotusvaiheeseen laatimalla viitasammakko ja sudenkorentoselvitys. Viranomaisten kanssa on asiasta
Nastolan kunta et 17 (19) 13. Salpausselän harju tulisi korvata Salpausselän Kuninkaanharju nimellä ulkoilureiteistä puhuttaessa. 14. Raideliikenteeseen tukeutuvaa asuinrakentamista tulee osoittaa kaavassa. 15. Kaavassa tulee osoittaa kansainvälinen yhdistetyn liikenteen logistiikkakeskus ja Uudenkylän-Nastolan teollisuusraide. Lisäksi pyydetään korjauksia terminologiaan. 16. Uusikylä-Itäinen pääteasemaan ja rautatieverkostoon ja -liikenteseen liittyviä korjauspyyntöjä mm. kaavaselostukseen. neuvoteltu ja katsottu selvitykset riittäviksi yleiskaavatasolle. 5. Teollisuus- ja varasto/jätteenkäsittelyalue ja siihen liittyvän T-alueen vaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointi menettelyssä ja kaavassa on huomioitu YVA:ssa selvitetyt vaikutukset. T-EJ aluerajausta on pienennetty, että kulkuyhteys Huhmarmäelle olisi mahdollista. 6. Ks. vastinekohta 5. yllä. 7. ELY-keskus on käynnistänyt yleissuunnitelman valtatien 12 parantamisen osalta välillä Uusikylä- Tillola ja sen on määrä valmistua vuoden 2015 aikana. Suunnitelman hankeryhmän valitsema yleissuunnitelman vaihtoehto (4B/4D) on merkitty kaavakarttaan. 8. Pönkän Terijoen talon kuvausta selostukseen tarkistetaan. Muiden kohteiden lisäys edellyttäisi rakennusinventoinnin tarkistamista ja se tulee tehdä Uudenkylän asemakaavan tarkistamisvaiheessa. 9. Entinen Uudenkylän urheilukenttä on päätetty osoittaa teollisen toiminnan päätyttyä asumiskäyttöön. Alueen tarkempi käyttö ratkaistaan asemakaavalla ja sinne voidaan osoittaa myös virkistyskäyttöön tarkoitettuja alueita. 10. Rakokivi on kuntalaisten keskuudessa tunnettu nimitys liikekeskuksen alueelle ja nimiä voidaan näin ollen käyttää kaava-asiakirjoissa. Liikekeskuksen elinvoimaisuuteen on tarkoitus tehdä merkittäviä panostuksia lähitulevaisuudessa ja kilpailevien kaupallisten alueiden muodostaminen lähialueille vähentäisi merkittävästi liikekeskustan elinvoimaisuutta ja houkuttelevuutta. Uudenkylän eritasoliittymän alueelle on mahdollista sijoittaa sellaisia kaupallisia palveluita, joiden ei ole perusteltua olla keskustatoimintojen alueella, kuten esimerkiksi rautakauppa, autokauppa tai huonekalukauppa. 11. Kaavoituskohteista päätetään kaavoituskatsauksen ja kaavoitusohjelman yhteydessä. Tämän vuoden kaavoitusohjelmassa ei ole merkittäviä kaavahankkeita Uudenkylän alueelle. Vuoden 2016 kaavoitusohjelma laaditaan yhteistyössä Lahden kaupungin kanssa. 12. Urheilukenttä on vuokrattu yrityksen käyttöön. Olemassa olevan yritystoiminnan toiminnan loputtua aluetta tutkitaan asumisen alueena. 13. Kuninkaanharju ei kuvasta koko Salpausselän aluetta, jolla ylimaakunnallinen ulkoilureitti kulkee. 14. Kanervan alueelle ollaan kaavaehdotuksessa osoittettu uusia asuinalueita, joilla on mahdollista toteuttaa kerrostaloasumista. Lisäksi Uudenkylän taajamarakenteen täydennysrakentaminen rivi- ja omakotitaloilla on mahdollista kaavan mukaan. Alueet sijaitsevat kävelyetäisyydellä Uudenkylän asemasta. 15. Logistiikka-alue on osoitettu kaavassa ja alueen jatkosuunnittelu tapahtuu asemakaavoituksen
Nastolan kunta et 18 (19) kautta. Rautatie on merkitty kehitettävä yhdysrata merkinnällä, joka mahdollistaa mm. teollisuusraiteen kehittämisen ja käyttöönoton. 16. Uusi liikennepaikka poistetaan kaavakartalta Liikenneviraston ja maakuntaliiton lausuntojen pohjalta. Muilta osin pyritään huomioimaan mielipiteessä esitettyjä tarkennuspyyntöjä kaava-asiakirjoihin. Ympäristöselvitys on laadittu alustavan kaavaluonnosvaiheen yhteydessä, eikä sen sisältöön tehdä muutoksia kaavaehdotuksen yhteydessä. 2.22 22 / 46 allekirjoittajaa Vastustavat kaavaa jätekeskuksen vuoksi. maanomistajilta ei ole kysytty alueella on omakotitaloja, joilla on omat kaivot talousvedet pilaantuvat hajut leviävät meluhaitta liikennehaitta alueelle istutettu uutta metsää, joka joudutaan kaatamaan marja- ja sienimetsät menetetään alueella harvinaista metsälehmusta paljon eläimiä kiinteistöjen arvot tipahtavat koko Uudenkylän alueella Kaavalla mahdollistetaan kierrätyskeskuksen toteuttaminen yleiskaavatasolla. Kierräyskeskuksen vaikutukset arvioidaan ympäristövaikutusten arviointi menettelyssä (YVA) ja kaavassa on huomioitu YVA:ssa arvioidut vaikutukset. Hankkeesta päätetään erikseen YVA selvityksen valmistuttua. Alue on mahdollista toteuttaa myös teollisuusalueena, jos kierrätyspuistohankkeesta luovutaan. 2.23 23 Lennala II tilan (532-402-1-195) RA-rakennuspaikkaa tulee siirtää Lennala tilan (532-402-1-120) puolelle luo-merkintään saakka. On parempi rakennuspaikka. Tila 402-1-120 on todettu olevan ns. rakentamaton emätila. Tällöin tilalle kuuluu rakennuspaikka. Tämän johdosta kaavaa muutetaan siten, että tilalle osoitetaan uusi RA-rakennuspaikka. Myös tilan 1:195 rakennuspaikka säilytetään. 2.24 24 Kiinteistö 532-403-4-28. Ranta-asemakaavassa on LV-alue kaavan eteläosassa RA- rakennuspaikkojen välissä. Osayleiskaavaan lisätään ranta-asemakaavan mukainen LV-alue. 2.25 25 Kiinteistöllä 532-402-1-254 on hiidenkirnu. Hiidenkirnu sijaitsee kalliossa kävelysillan ja piikkilanka- Merkitään kaavaan arvokkaana geologisena kohteena (ge).
Nastolan kunta et 19 (19) aidan välissä. Hiidenkirnu on kooltaan noin 50 cm leveä ja 50 cm syvä padanpohja. 2.26 26 / Cemex Oy Yrityksen toiminnan kannalta on hyvä, että kaavaluonnoksessa alue on osoitettu laajemmalta alueelta logistiikka-alueeksi, jolloin jää suojavyöhykettä ympäröiviin asuinalueisiin. Yritykselle tulee asukkailta valituksia melusta ja pölystä. Yritys ei näe hyvänä asiana uusien asuinalueiden osoittamista nyt kaavassa osoitetulle LTA alueelle. Kaavassa osoitettu uusi liikenneasemapaikka ei häiritse yrityksen toimintaa sijoittuessaan erilleen yritystoiminnan alueesta. Kaavaluonnoksessa osoitettu paikka on yrityksen kannalta hyvä. Osmontien ja Heinolantien alueen kulmaus on varattu saadun palautteen vuoksi asumiselle. Alue sijaitsee huomattavasti korkeammalla, kuin mitä LTAalue ja on siten mahdoton hyödyntää logistiikka-alueen käyttöön. Asemakaavoitettaessa tulee huomioida A- ja LTA-alueen välinen VL-alue. Uusi liikennepaikka on poistettu kaavaehdotuksesta Liikenneviraston ja Päjät-Hämeen maakuntaliiton lausuntojen perusteella. 2.27 27 Rantarakennusoikeuslaskennassa on merkitty tilalle 532-403-11-82 käytetyksi rantarakennusoikeudeksi 1,5. Mistä tämä muodostuu? Samaan kantatilaan kuuluva 11:96 on huomioitu erikseen. Rantarakennusoikeus tulee tarkastaa ja mahdollisuuksien mukaan osoittaa huvilan paikka rantaan. Immilän myllytontin kaavamerkintä ihmetyttää. Kyseessä yhteisranta. Tilalle 11:82 osoitettu käytetty rakennusoikeus tulisi laskelmassa olla 0,5, koska kaavaluonnoksessa tilalle oli osoitettu 1 A-rakennuspaikka, joka ei rajoitu rantaan. Tilan 11:96 käytettyä rakennusoikeutta ei sen sijaan näy laskelmassa. Näin ollen emätilakokonaisuuden käytetty rantarakennusoikeus pysyy samana. Myös emätilakokonaisuuden jäljellä oleva rakennusoikeus pysyys samana, joten uusia rakennuspaikkoja ei voida osoittaa. Immilän RM-merkintä tarkistetaan vastaamaan nykytilannetta.