Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä



Samankaltaiset tiedostot
Nurmikasvituottajapäivä Nurmikasvien viljelytekniikka

Lannoitus- ja kasvinsuojelukokeiden tuloksia nurmikasvien siementuotannossa. Joensuu Tutkija Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus

Nurmikasvien satoisuus siemenviljelyssä sertifiointitietojen valossa

NURMIKASVILAJIKKEET JA SIEMENTUOTANNON KEHITTÄMINEN. Hämeenlinna Mika Isolahti

Rehu- ja siementuotannon yhdistämistilanteita

Kasvintuotanto kannattaa

Myllyvehnän lannoitus AK

Juha Salopelto. Tonni lisää satoa - 3,7 => 9 - NOS kokeet - Havainnointikaistat

Nurmikokeiden havaintoja 2013

Puna-apilan ja natojen siementuotannosta. Agrimarket Nurmipäivä Aulanko Oiva Niemeläinen LUKE Luonnonvarat ja biotalous

Lisälannoitus kasvukaudella

Ajankohtaisia tutkimustuloksia ja -aiheita NURMESTA

Nurmiheinien ja puna-apilan siementuotanto

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 1 Raija Suomela MTT Ruukki/ InnoTietoa. Raija Suomela

Oikeanlainen perustamis- ja satovuoden lannoitus tuo selvää sadonlisää

Korjuustrategiat timotei-nurminataseoksilla

Tutkimustuloksia NURMESTA 2013

Nurmisiementen käyttöarviosta Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus

NURMEN KEHITYSASTE JA KORJUUAJAN MÄÄRITTÄMINEN

Kokemuksia herneen ja härkäpavun viljelystä säilörehuksi sekä nurmen täydennyskylvöstä

Luke Mikkelin nurmikokeet 2018

Calciprill-kalkki - vaikutus maan happamuuteen ja satoon ohralla ja timoteinurmella kasvukaudella 2013

NURMIKASVIT JA REHUVILJAT VALKUAISEN LÄHTEENÄ. Sotkamo Mika Isolahti

MIKSI NURMISIEMENTUOTANTOA. Hämeenkyrö Jukka Saarinen

Ympäristöystävällistä tehoviljelyä?

Väkevät nestelannoitteet luomuun. Sampo Järnefelt Luomutimotein ja nadan siementuotanto

Kuminan perustaminen suojakasviin

Siemenviljelijän puheenvuoro. Siementuottajapäivä Heikki Perho

Nurmen satopotentiaalista tuottavuutta

Miten monipuolisuutta nurmiseoksiin. ProAgria valtakunnallinen nurmiasiantuntija Jarkko Storberg, ProAgria Länsi-Suomi

Viljakokeiden tuloksia MTT Ruukista Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Satoisat lajikkeet tarvitsevat riittävästi ravinteita tuottaakseen runsaan ja hyvälaatuisen sadon!

Nurmisiementuotanto lisää gluteenittomia kasvilajivaihtoehtoja Keskisen Mylly Oy Vilppula

Projektiraportti kasvukaudelta 2013 ja yhteenvetoa koevuosilta YM 24/48/2011

Seosrehujen sato- ja valkuaispotentiaali Kainuussa/ Kainuun valkuaisrehu hanke

Viljelyohjelmalla lisää puhtia

Käytettävissä olevat nurmi- ja valkuiskasvilajit ja -lajikkeet

Laadukas nurmi tehdään laadukkaalla siemenellä Siementuottajapäivä Lahti

Tuloksia puna-apilan siementuotantokokeista ja ehdotuksia siementuotannon virkistämiseksi

Lannoitus kasvukaudella ja UUTTA YaraVitalehtilannoitukseen. Ilkka Mustonen Yara Suomi Oy

Hyödynnä tarjolla oleva uusi teknologia - Yara satelliittipalvelu. Ilkka Mustonen Oulunsalo

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, MTT Ruukki

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuodoen jälkeen

Nurmen huikea satopotentiaali tuoreita tuloksia typpilannoituskokeelta

Viljo -lannoitteet Hämeenlinna Jukka Kivelä. Helsingin yliopisto Maataloustieteiden laitos, Ekosovellus tmi

NURMIPÄIVÄ Pellot Tuottamaan-hanke Liperi Päivi Kurki ja Ritva Valo MTT Mikkeli

Lannoitus ja Laatu. Susanna Muurinen Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus

Kuminan pellonpiennarpäivät 2013 lajikekokeen tuloksia

Ruokonadasta ja koiranheinästä kasvaa pitkäkestoinen nurmi

Rukiiseen kannattaa panostaa. Simo Ylä-Uotila

Kokemuksia ja tuloksia kesältä katsaus Ravinneresurssikokeeseen. Syksyinen viljapelto voi olla myös vihreä

POLARTOP BOR BOR VILJELYRATKAISU ENTSYYMIMALLASOHRA. Tiedä mitä kylvät.

Yaran Täsmäviljelyratkaisut. Katja Alhonoja Yara Suomi

Kehitystä rehuviljan tuotantoon Greening Effect. Miika Hartikainen, Essi Saarinen, Raija Suomela

Säilörehun korjuuaikastrategiat Skandinaavinen näkökulma?

Tehokas nurmituotanto Pohojosessa Osa 2 Raija Suomela MTT Ruukki. Raija Suomela

Kuminalajikkeiden erot kahden satovuoden jälkeen: Jokioinen & Ylistaro

Siemenestä satoon - Viljapäivä Mitä siementuottajalta edellytetään. ma , Joensuu Matti Teittinen, MMM agronomi Peltosiemen ry

KM SATOKILPAILU ANNALEENA YLHÄINEN. #Kaura8000. Knowledge grows

Nurmien fosforilannoitus

Rypsi luomuviljelyssä tuloksia ja haasteita

Kumina kehittyy harvaan kylvetyssä suojakasvissa

Ohrakoelohkon havainnointia koekentällä. Ylä-Savon ammattiopisto, Peltosalmi Kesä 2017

Nurmen sadontuottokyvyn ylläpito kannattaa

Lannoituksen tarkentaminen Lahti Anne Kerminen

Nurmikokeiden tuloksia ja uusia oivalluksia keskiössä N, P ja K

Typpi porraskokeen tuloksia Sokerijuurikkaan Tutkimuskeskus (SjT)

Kesällä 2011 kevätvehnä- ja ohralajikkeet esillä parkkipaikan viereisellä pellolla. Havaintokaistat

Lannoittamalla kestävää ja kannattavaa viljelyä. Anne Kerminen

Kaura vaatii ravinteita

YLIVOIMAINEN KUMINAKETJU KYLVÖSIEMENMÄÄRÄN VAIKUTUS TAIMETTUMISEEN JA SATOON

Nurmipalkokasveja viljelyyn ja laidunnukseen Pohjois-Pohjanmaalle

Ravinne ja lannoitusasiaa. Tapio Salo MTT

Lajikekokeiden tuloksia MTT Ruukista

Kasvinsuojelu nurmen tuotannossa

Nurmen massan ja säilörehusadon mittaaminen (KARPE hanke) Auvo Sairanen NurmiArtturi , Seinäjoki

Maltaan viljely käytännössä. Hannu Mäkipää ProAgria Pohjois-Savo

Rahjan tila. Kohti hiilineutraalia maidontuotantoa

Projektin väliraportti kasvukaudelta 2012 YM 24/48/2011

PUNA-APILAN SIEMENSADOT AVAIMIA NOUSUUN?

Monipuoliset nurmiseokset tulevaisuutta nurmirehutuotannossa

Tutkimustuloksia kuminan viljelystä -lajikekokeen tuloksia

Ruisvehnä MITEN JAKAA REHUNTUOTANNON RISKIÄ MUUTTUVASSA ILMASTOSSA? UUDET JA UUDENTYYPPISET REHUKASVIT RISKINJAKAJINA

Lohkokohtainen nurmen sato Apilanurmisäilörehu Nurmen täydennyskylvö

Sinimailasen viljely viljelijän kokemuksia

Sokerijuurikkaan lannoitus. Aleksi Simula

Maissin kasvinsuojelu, Pioneer PR39V43 kasvukaudella Ikaalinen Lasse Matikainen

Syysrypsin viljely Antti Tuulos

LOUNAIS-SUOMEN KOEASEMAN TIEDOTE N:o 9

Lajikevalinnan tärkeys Tuloksia lajikekokeesta

Siemenen laatu ja punahome. Hanna Ranta siemenlaboratorio, kasvianalytiikka Evira, Loimaa

Kerääjäkasvit ravinteiden sitojina, lisähyötynä rehua ja bioenergiaa

Kuminan perustaminen suojakasviin

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Rehumaissin viljelyohjeet

Nurmen perustaminen ja lannoitus

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

Kuminan kasvinsuojelua

Kerääjäkasvit Hurrin tilalla vuonna 2015

Transkriptio:

25.2.213 Timotein ja natojen viljelytekniikka kokemuksia koekentiltä ja käytännöstä Huittinen 22.2.213 Markku Niskanen MTT Kasvintuotannon tutkimus 25.2.213 Erikoiskasvihanke (Vipu) Nurmikasvien siementuotanto Vahvistaa nurmisiementuotantoa Etelä-Pohjanmaalla Alueen siemenviljelijöiden kilpailukyvyn parantaminen - Satotasojen nostaminen - Satovaihteluiden vähentäminen Uusien nurmikasvilajien siementuotantomahdollisuudet Nuorien yrittäjien innostaminen alalle Kohteet - Siementuotantotilat - Siemenpakkaamot - Siemenliikkeet MTT Agrifood Research Finland 25.2.213 2 1

Sato kg/ha 25.2.213 Siemenviljelyn kevätlannoitus Timotei (Iki), nurminata (Kasper) ja ruokonata (Retu) Koe 1 A) Lannoitus toukokuun ensimmäinen viikko B) Lannoitus toukokuun toinen viikko C) Lannoitus toukokuun kolmas viikko Koe 2 Lannoitustaso A) 6 kg B) 8 kg C) 1 kg D) 12 kg Lannoitus aika A) 17.5.21 ja 12.5.211 B) 26.5. ja 23.5.211 MTT Agrifood Research Finland 25.2.213 3 Kevätlannoituksen ajoitus siementuotannossa 8 7 6 5 4 3 2 1 1. viikko 2.viikko 3.viikko 29 21 211 29 21 211 29 21 211 Timotei Nurminata Ruokonata MTT Agrifood Research Finland 25.2.213 4 2

Pituus cm Kg/ha Pituus cm Kg /ha Kg/ha Pituus cm Kg/ha 25.2.213 Kasvuston pituus 29-211 Timotei Nurminata 3 35 25 3 2 15 1 5 1. viikko 2. viikko 3.viikko 29 21 211 25 2 15 1 5 1.viikko 2.viikko 3.viikko 29 21 211 Ruokonata 35 3 25 2 15 1 5 1.viikko 2.viikko 3.viikko 2 9 2 1 MTT Agrifood Research Finland 25.2.213 5 Timotein kevätlannoitus ja ajoitus siementuotannossa 21-211 21 211 6 5 4 3 2 1 442 528 6 kg 511 489 5551 444 457 8 kg 1 kg 12 kg 17.5. 26.5. 7 6 5 4 3 2 1 5254 6 kg 558 578 566 8 kg 457 1 kg 522 596 12 kg 12.5. 23.5. 21-211 6 5 4 3 2 1 535 516 511 528 481 457 548 513 1. lannoitusaika 6 5 4 3 2 1 499 523 492 531 514 58 6 kg 8 kg 1 kg 12 kg 2.lannoituaika 3

Kg/ha Kg/ha Kg/ha Kg /ha 25.2.213 Nurminadan kevätlannoitus ja ajoitus siementuotannossa 21-211 21 211 5 4 3 2 399 378 451 428 363 37 438 358 35 3 25 2 15 241 193 265 2421 199 31 172 1 6 kg 8 kg 1 kg 12 kg 17.5. 26.5. 1 5 6 kg 8 kg 1 kg 12 kg 12.5. 23.5. 21-211 4 35 3 25 2 15 1 5 358 296 39 319 283 284 334 35 1.lannoitus 2.lannoitus 3 25 2 15 1 5 33 31 321 319 292 33 6 kg 8 kg 1 kg 12 kg Timotein ja nurminadan lannoituskokeet K-koetilalla Hauholla 26-29 Lajikkeet Timotei: Grindstad ja Jonatan Nurminata: Revansch ja Kasper Typen käyttöaika Timotei N kg/ha Nurminata N kg/ha A B A B C Kasvuunlähtö 9 3 11 9 45 Korrenkasvuvaihe 6 45 Tähkälle/röyhylle tulo 2 2 25.2.213 4

25.2.213 Timotein tulokset K-koetilalla Päätelmät 14 Effects on yield (kg/ha), timothy Jaettu typen käyttö (3+6 kg/ha alensi timotein satoa Jaettu typen käyttö vähensi lakoa 8-1% 12 1 8 6 4 2 988 148 148 988 126 951 122 114 Nurminadan tulokset K-koetila Päätelmät Jaettu typen käyttö (45 + 45 +2 kg ) lisäsi nurminadan satoa keskimäärin 6% kerralla annettuun lannoitukseen verrattuna 1 9 8 7 6 5 4 3 2 1 Effects on yield kg/ha, meadow fescue 944 89 863 812 8 76 712 KasperRevansch 11++9++245+45+2 No PGR PGR 5

25.2.213 Yhteenveto lannoituskokeista Lannoitusajankohdalla ei suurta vaikutusta nurmikasvien siemensatoihin Normaalikeväänä lannoitusta voi siirtää yli toukokuun puolenvälin Timotei hyötyy jonkin verran aikaisemmasta lannoituksesta Vuodet vaihtelevat Nurminadalla lannoitusta voi myöhästyttää enemmän Lannoitusajankohta säiden mukaan Kuiva ja kylmä kevät Lannoitusta voi myöhästyttää Erityisesti kuivana keväänä lannoitus kannattaa ajoittaa juuri sateen alle Timoteilla satohyöty voi helposti olla 15-2 kg/ha Kasvuston korkeus 15-2 cm Timotein ja nurminadan optimilannoitus 8-1 kg/ha Kevätlannoituksen jakaminen Timoteillä kevätlannoituksen jakaminen alensi satoja Nurminadalla kevätlannoitus kolmessa osassa tuotti parhaan sadon 25.2.213 Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei, nurminata, ruokonata Koesuunnitelma 1) Ei käsittelyä 2) Moddus,8 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 3) Moddus (,4 l/ha +,4 l/ha) 1) Korrenkasvuvaihe 2) Lippulehtiaste 4) Zenit,6 l/ha (lippulehtiaste) 5) Tilt,5 l/ha (lippulehtiaste) 6) Moddus,8 l/ha+ Zenit,6 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 7) Moddus,8 l/ha+ Tilt,5 l/ha (yksisolmuaste-lippulehtiaste) 25.2.213 6

25.2.213 Siemenviljelyn tehokkuuskoe 29-21 Timotei Nurminata Ruokonata Sato kg/ha Sato kg/ha Sato kg/ha 29 21 Ka Sadonlisä 29 21 Ka Sadonlisä 29 21 Ka Sadonlisä Ei käsittelyä 597 425 511 385 66 522 655 433 544 Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 729 636 682 171 349 667 58-15 867 498 682 139 Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste 71 584 647 136 378 717 547 25 883 6 742 198 Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste 575 47 491-2 398 655 527 4 82 439 63 86 Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste 589 526 558 47 326 58 453-69 721 268 495-49 Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 653 639 646 135 466 789 627 15 766 63 684 141 Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 689 537 613 12 488 897 692 17 898 56 72 158 25.2.213 Siemenviljelyn tehokkuuskoe 211 Timotei 211 Nurminata 211 Ruokonata 211 Sato Sadonlisä Sato Sadonlisä Sato Sadonlisä Kg/ha Kg/ha Kg/ha Kg/ha Kg/ha Kg/ha 514 113 24 Ei käsittelyä Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 499-15 244 131 52 298 Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste 738 224 298 185 629 425 Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste 437-77 141 28 243 39 Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste 455-59 137 24 25 46 Moddus,8 l/h + Zenit,6 Yksisolmuaste -lippulehtiaste 471-43 271 158 627 423 l/ha Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 54-1 298 185 487 283 7

Vrk:n ylin lämpötila 25.2.213 Ylin lämpötila kesäkuussa 211 35 3 25 2 15 1 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 1 11 12 13 14 15 16 Kesäkuu 211 Nurminadan kasvunsäädekäsittely Timotein kasvunsäädekäsittely Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei Nurminata Ruokonata Itävyys % Itävyys % Itävyys % 29 21 Ka Muutos 29 21 Ka Muutos 29 21 Ka Muutos Ei käsittelyä 95 99 97 95 93 94 86 92 89 Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 83 99 91-6 92 94 93-1 85 87 86-3 Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste 87 96 91-5 97 92 94 88 93 9 1 Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste 94 94 94-3 95 93 94 91 95 93 4 Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste 93 96 94-3 95 93 94-1 92 93 92 3 Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 84 94 89-8 95 92 93-1 86 95 9 1 Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 85 96 9-6 96 95 95 1 86 94 9 1 8

Puintikosteus % 25.2.213 Siemenviljelyn tehokkuuskoe Timotei Nurminata Ruokonata Itävyys % Muutos Itävyys % Muutos Itävyys % Muutos 211 211 211 Ei käsittelyä 97 94 9 Moddus,8/lha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 1 3 85-1 88-2 Moddus(,4 l/ha+,4 l/ha) a),4 l/ha korrenkasvun alku b),4 l/ha lippuaste 1 3 93-2 93 4 Zenit,6 l/ha Lippulehtiaste 1 3 92-3 93 3 Tilt,5 l/ha Lippulehtiaste 1 3 92-3 93 4 Moddus,8 l/h + Zenit,6 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 1 3 9-4 83-7 Moddus,8 l/h + Tilt,5 l/ha Yksisolmuaste -lippulehtiaste 1 3 84-1 94 4 Timotein puintikosteus 21 ja 211 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, 29 21 25.2.213 9

Lako % Lako % Lako % 25.2.213 Nurmikasvien siemenviljelyn tehokkuuskoe Lako 29 Lako 21 1 1 8 8 6 6 4 Timotei 4 Timotei 2 Ei Moddus Moddus( Zenit,6 Tilt,5 l/ha Moddus Moddus käsittelyä,8/lha,4 l/ha,8 l/h +,8 l/h + l/ha+,4 Zenit,6 Tilt,5 l/ha l/ha) l/ha Numirnata Ruokonata 2 Ei käsittelyä Moddus,8/lha Moddus(,4 Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus,8 l/h Moddus,8 l/h l/ha+,4 l/ha) + Zenit,6 l/ha + Tilt,5 l/ha Numirnata Ruokonata Nurmikasvien siemenviljelyn tehokkuuskoe Lako 211 7 6 Timotei 12 1 Nurminata 5 8 4 3 2 1 Ei Moddus Moddus( Zenit,6 käsittelyä,8/lha,4 l/ha l/ha+,4 l/ha) Tilt,5 l/ha Moddus Moddus,8 l/h +,8 l/h + Zenit,6 Tilt,5 l/ha l/ha 6.7. 9.8. 6 4 2 Ei käsittelyä Moddus Moddus(,4Zenit,6 l/ha Tilt,5 l/ha Moddus,8 Moddus,8,8/lha l/ha+,4 l/ha) l/h + Zenit l/h + Tilt,5,6 l/ha l/ha 6.7. 9.8. 8 7 6 5 4 3 2 1 Ruokonata Ei Moddus Moddus( Zenit,6 Tilt,5 käsittelyä,8/lha,4 l/ha l/ha l/ha+,4 l/ha) Moddus Moddus,8 l/h +,8 l/h + Zenit,6 Tilt,5 l/ha l/ha 6.7. 9.8. 1

25.2.213 Nurminata 28.6.211,8 l/ha Ei käsitelty Siemenviljelyn kasvunsäädekoe 21 Timotei ja nurminata Koesuunnitelma A) Ei käsittelyä B) Jaettu CCC-käsittely (1,2 l/ha + 1,2 l/ha) A) 1,2 l/ha versoutumisen alku B) 1,2 l/ha versoutumisen loppu C) Jaettu Moddus käsittely (,4 l/ha +,4 l/ha) A),4 l/ha korrenkasvu alku B),4 l/ha lippulehtiaste D) CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu E) Moddus-käsittely,8 l/ha lippulehtiaste 25.2.213 11

Lako % Sato Kg/ha Itävyys % Sato kg/ha Lako % 25.2.213 Nurmikasvien viljely kasvunsäädekoe 21-211 Timotei 1 4 1 2 1 7 6 5 8 4 6 3 4 2 - A B C D E 21 211 2 1 A B C D E 21 211 1 98 96 94 92 9 88 86 84 82 A B C D E 21 211 A B C D E Ei Käsittelyä Jaettu CCC-käsittely a) 1,2 l/ha (versoutumisen alku) b) 1,2 l/ha (versoutumisen loppu) Jaettu Moddus-käsittely a),4 l/ha (korrenkasvun alku) b),4 l/ha (lippulehtiasta) 4 CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu Moddus,8 l/ha, lippulehtiaste Nurmikasvien viljely kasvunsäädekoe 21-211 Nurminata 5 4 3 2 1 - A B C D E 21 211 12 A Ei Käsittelyä 1 8 6 4 2 A B C D E 21 211 B C D E Jaettu CCC-käsittely a) 1,2 l/ha (versoutumisen alku) b) 1,2 l/ha (versoutumisen loppu) Jaettu Moddus-käsittely a),4 l/ha (korrenkasvun alku) b),4 l/ha (lippulehtiasta) 4 CCC-käsittely 2,4 l/ha versoutumisen loppu Moddus,8 l/ha, lippulehtiaste 12

Sato kg/ha Itävyys % 25.2.213 Yhteenveto kasvinsuojelukokeista Timotein ja ruokonadan lako laskee kasvunsääteillä merkittävästi Nurminadalla vaikutus ei näy enää kovin selvästi puinnin aikaan Ruiskutusten jälkeen kukinta-aikaan vaikutus näkyy selvästi Timoteillä kahtena ensimmäisenä koevuonna kaikki kasvunsäädekäsittelyt nostivat satoa Kolmantena koevuonna ei sääteillä ollut vaikutusta siemensatoon Ainoastaan jaettu Moddus (,4 +,4 ) nosti satoa Sääolot ruiskutuksen aikaan Älä ruiskuta helteen/muun stressin vaivaamaa kasvustoa täydellä annoksella Nurminadalla kasvunsääteillä ei saatu sadonlisää kahtena ensimmäisenä koevuotena Ainoastaan kasvunsääteen ja tautiaineen yhdistäminen lisäsi nurminadan satoa Kolmantena koevuonna kaikki kasvunsäädekäsittelyt nostivat nurminadan siemensatoa Ruiskutus hieman aikaisemmin kuin timoteillä Moddus voi joissain olosuhteissa alentaa itävyyttä Puintikosteus? Kasvitautitorjunnalla ei saatu sadonlisää tässä kokeessa millään lajilla 25.2.213 Nurmikasvien lajivertailu siementuotannossa 21-211 3 25 2 15 1 5 11 127 146 23 29 33 245 83 21 211 98 96 94 92 9 88 86 84 82 8 78 97 9 91 88 94 9 85 92 21 211 13

25.2.213 Forsøksopplegg: To storskala forsøk gjennomført i serien, begge i frøeng av Grindstad timotei i Vestfold i 29 og 21, med to gjentak etter følgende plan: Ledd Tid Behandling 1 1+3 Skårlegging ved 4-45 % vanninnhold i frøet. Tresking ved tid 3. 2 2+3 Skårlegging ved 3-35 % vanninnhold i frøet, ca. 4 dg etter Tid 1. Tresking ved tid 3. 3 2 +3 To gangers tresking. Første tresketid utføres ved 3-35 % vanninnhold i frøet samtidig med siste skårlegging (ledd 2). Andre tresketid utføres ca 3 dager seinere (Tid 3). 4 3 En gangs tresking ved 2-25 % vanninnhold i frøet. Luo olle niito kosteus Puintikosteus Vanninnhold i frøet ved skårlegging /tresking: Luo olle niitto siemenkosteudessa 4-45%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta År Led d Skårlegging Frøtresking Nedbør Dat o Vanninnhol d i frøet (%) Dato Vanninnhol d i frøet (%) (mm), fra skårlegging til frøhøsting Luo olle niitto siemenkosteudessa 3-35%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta Kaksi puintia. Ensimmäinen puinti siemenkosteudessa 3-35 % samaan aikaan toisen niiton kanssa. Toinen puinti 6-8 päivän päästä Yksi puinti siemenkosteudessa 2-25% 29 1 29/7 43,9 6/8 28,8 67 2 5/8 37,3 12/8 17,1 12 3 6/8 (1. g.) 12/8 (2. g.) 36, 19,4 4 12/8 2,8 21 1 31/7 46,8 8/8 19,6 17 2 8/8 32,6 16/8 2,4 51 3 8/8 (1. g.) 16/8 (2. g.) 32,6 2,7 4 16/8 19,7 14

Sato kg /ha % Sato Kg/ha % 25.2.213 Frøavling (kg/ha): Luo olle niitto siemenkosteudessa 4-45%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta Luo olle niitto siemenkosteudessa 3-35%. Puinti noin 8 päivän päästä niitosta Kaksi puintia. Ensimmäinen puinti siemenkosteudessa 3-35 % samaan aikaan toisen niiton kanssa. Toinen puinti 6-8 päivän päästä Yksi puinti siemenkosteudessa 2-25% Høstemetode Frøavling (kg/ha) 29 21 Middel Rel. Antall felt 1 1 2 2 1. Skårlegging ved 4-45% vann 1222 111 1166 1 2. Skårlegging ved 3-35% vann 148 829 938 8 3. To-gangers tresking, 1.g. 915 82 858 2. g. 348 329 338 Totalt (sum 1. + 2. tresking) 1263 113 1197 13 4. En-gangs tresking 118 685 852 73 P% 5 3 3 LSD 5% 18 293 226 Mest frø ble berget på ruter som var tidlig skårlagt (ledd 1) og på ruter som var høstet i to omganger (ledd 3). Viktig med tidlig skårlegging Timotein puintitapakoe 26-27 26 27 8 7 6 5 4 3 2 1 Puintikosteus A B C D E 25 2 15 1 5 35 3 25 2 15 1 5 Puintikosteus A B C D E 35, 3, 25, 2, 15, 1, 5,, A= Aikainen leikkuupuinti B= Normaali leikkuupuinti ( 5-6 vrk ajankohdasta A) C= Niitto Luo olle (Ajankohta A), puinti 3-4 vrk niitosta D= Niitto Luo olle (Ajankohta A), puinti 7-8 vrk niitosta E= Hellävarainen puinti (Ajankohta A), Uudelleen puinti 3-4 vrk MTT Agrifood Research Finland 25.2.213 3 15

25.2.213 Hoito sadonkorjuun jälkeen Olkien poisto pellolta tai silppuaminen Pitkä sängen poisto niittämällä Runsaslumisilla alueilla sängen korkeus n.7 cm Vähälumisilla alueilla n. 1 cm Odelman niitto voi olla tarpeen erityisesti nadoilla Niitto ennen syyskuun puoltaväliä Keväällä odelman poltto Aikainen poltto Sadonalentuminen MTT Agrifood Research Finland 25.2.213 31 Kiitos mielenkiinnosta 16