Kuntotarkastus RS 3. Ponkilantie Muhos Paavo Havaksentie 5 F Oulu p Y-tunnus:

Kuntotarkastus RS 3 Ponkilantie 27 91500 Muhos 04.10.2018 Paavo Havaksentie 5 F 90570 Oulu p. 030 670 5500 www.raksystems.fi Y-tunnus: 0905045-0

1 YHTEENVETO Tarkastuksen kohteena oli vuonna 1953 rakennettu omakotitalo. Rakennuksessa on betoniperustukset. Ulkoseinät ovat puurakenteisia. Julkisivuissa on lautaverhous. Kattomuotona on harjakatto ja vesikatteena on pelti. Liitteenä on tyhjä alkuhaastattelulomake, koska omistaja ei ollut haastateltavissa. Kohteessa on betonilaatan yläpuolisia puulattiarakenteita ja vinoja yläpohjarakenteita. Edellämainitut rakenteet on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Ko.rakenteiden kuntoa ei voida kuntotarkastusmenettelyllä riittävän kattavasti selvittää. Katso liitteenä olevat tietokortit. Rakennuksessa ei ole lämmitysjärjestelmää eikä ilmanvaihtojärjestelmää. Vesi- ja viemärijärjestelmä ja sähköjärjestelmä eivät olleet tarkastushetkellä käytössä ja ne ovat keskeneräiset. Rakennuksen remontointi on kesken ja rakennuksessa havaittiin korjausta vaativia vaurioita. Korjausta vaativista toimenpiteistä on suositeltavia laatia erillinen kokonaissuunnitelma, jonka mukaisesti korjaukset tulee suorittaa. Rakennuksen tulevan käytön ja kunnossapidon kannalta tulee huomioida myös ikääntymisen mukanaan tuoma korjaustarpeeseen varautuminen. Tekniset käyttöiät on huomioitava uusimistarvetta silmälläpitäen sekä tarkastusvälejä ja kunnossapitojaksoja on suositeltavaa noudattaa. (Katso liite tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot). Kun tekninen käyttöikä on täyttynyt tai täyttymässä tulee uusimistarpeeseen varautua. Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin poissulkea rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. Mahdolliset piilevät virheet tulevat tavanomaisesti esiin korjausten yhteydessä. Rakennukseen tehtävien korjauksien yhteydessä tulee selvittää, että onko näkyvillä oleva korjausta vaativa puute/vaurio aiheuttanut korjausta vaativia vaurioita rakenteiden näkymättömille osille. 2 / 40

2 OLEELLISIMMAT HAVAINNOT 9. Perusmuurin vedeneristyksestä ei ole tietoa. 9. Korjattavaa kellaritiloissa. Kellaritilat ovat keskeneräiset. 9. Korjattavaa maanpintojen kallistukissa rakennuksesta poispäin. 9. Kohteessa on betonilaatan yläpuolisia puulattiarakenteita. 10. Salaojien olemassaolosta ei ole tietoa. 10. Korjattavaa vesikatolta tulevien sade- ja sulamisvesien poistojärjestelmässä ja se puuttuu pääosin. 11. Korjattavaa puuverhouksessa. Ikkunoiden pelilaudoituksia puuttuu. Terassi on keskeneräinen. 12. Korjattavaa ikkunoissa ja ulko-ovessa. Kellarikerroksesta puuttuu ikkunoita. 12. Ikkunoiden vesipellit puuttuvat. 13. Korjaustarpeita vesikaton kohteissa. 14. Korjaustarpeita yläpohjarakenteissa. 14. Rakennuksessa on vinoja yläpohjarakenteita. 15. Pesuhuone ja sauna ovat keskeneräiset. 16. Pesuhuone/sauna on keskeneräinen. 17. Korjattavaa WC:ssä. 18. WC on keskeneräinen. 19. Kodinhoitohuone on keskeneräinen. 20. Keittiö on keskeneräinen 21. Korjattavaa ja keskeneräisyyttä muissa tiloissa. 22. Rakennuksesta puuttuu lämmitysjärjestelmä. 23. Rakennuksesta puuttuu ilmanvaihtojärjestelmä pääosin. 24. Vesi-ja viemärijärjestelmä on keskeneräinen. Korjattavaa vesi- ja viemärijärjestelmässä. Korjaus/ uusiminen Viite Havainto Huolto Lisätutkimus Tietokortti 3 / 40

24. Sekoittajien virtaamia ei voitu tarkastaa, koska vedentulo on kytketty pois päällä. Veden lämpötilaa ei voitu mitata, koska vedentulo on kytketty pois päältä. 25. Sähköjärjestelmä on keskeneräinen. Mahdollinen korjaustarve riippuu lisätutkimuksissa tai käytössä esille tulevista asioista. Tietoa rakenteeseen liittyvistä riskitekijöistä on liitteenä olevassa tietokortissa. Taulukkoon on koottu vain olennaisimmat riskit, sekä lisätutkimusta, huoltoa, korjausta tai uusimista vaativat kohdat. Kohteen käytön ja kunnossapidon kannalta vähäisemmät asiat on käsitelty pelkästään havaintojen yhteydessä. 3 RAJAUKSET Vesikatteen eikä vesikatolla olevien kohteitten kuntoa voitu kaikilta osin tarkastaa, koska vesikatolle ei oltu järjestetty pääsyä. Yläpohjatilan rakenteita eikä kohteita yläpohjatilassa päästy tarkastamaan, koska yläpohjatilaan ei oltu järjestty näkymää/pääsyä. Vinojen kattojen osilta yläpohjarakenteet eivät ole tarkastettavissa ilman rakenneaukisuja ko. tilojen mataluuden vuoksi. Suunnitelmia ei ollut käytettävissä. 4 MUUTA Rakenteiden sisällä piilevien vaurioiden mahdollisuutta ei voida täysin poissulkea rakenteita rikkomattomin menetelmin tehdyssä tarkastuksessa. Mahdolliset piilevät virheet tulevat tavanomaisesti esiin korjausten yhteydessä. Rakennukseen tehtävien korjauksien yhteydessä tulee selvittää, että onko näkyvillä oleva korjausta vaativa puute/vaurio aiheuttanut korjausta vaativia vaurioita rakenteiden näkymättömille osille. Rakenneaukaisut eivätkä rakennekosteusmittaukset kuuluneet tarkastuksen sisältöön. Suunnitelmien puuttuminen vaikeutti rakenteiden arvioimista. 4 / 40

5 YLEISTIETOA TARKASTUKSESTA Tarkastuksen tilaaja Kohteen omistaja Tarkastuspäivä 04.10.2018 Tarkastaja Aarno Tuomaala, RI Ilmoitettu pinta-ala 186 m 2 Ilmoitettu rakennusvuosi 1953 Kohdetyyppi Omakotitalo Käyttötarkoitus Asuinrakennus Tarkastuksen syy Tilaaja halusi selvittää rakennuksen kuntoa ennen asuntokauppaa. Läsnä olleet Tilaajan edustajat Kiinteistönvälittäjä Pasi Backman, Kiinteistönvälitys Pasi Backman Oy LKV, tarkastuksen alussa Kuntotarkastaja Aarno Tuomaala, Raksystems Insinööritoimisto Oy Tarkastushetken sää RH % C g/m 3 Sääolosuhde Ulkoilma 91,3-3,7 3,4 Pilvinen Huoneilma 60,1 4,1 3,8 Olosuhteet ennen tarkastusta Syksyinen Tarkastuksessa käytetyt mittalaitteet Gann Hydrotest LG 1, kesäkuu 2018 Suhteellisen kosteuden ja lämpötilan mittalaite Vaisala HMI41 JA HMP42, elokuu 2018 5 / 40

6 RAKENNETYYPIT JA LVI-TEKNIIKKA Tarkastuksessa käytössä olleet lähtötiedot Kerrosluku Rakennustapa Perustukset ja alapohja Ulkoseinät ja julkisivut Vesikatto Yläpohja Tulisijat Lämmitysjärjestelmä Ilmanvaihto Vesi- ja viemärilaitteisto Loppukatselmus Käytettävissä olleet asiakirjat 1½ + Kellari Paikalla rakennettu Perustukset: Betoniperustukset Alapohja: Maanvastainen betonilaatta, Maanvastainen betonilaatta, yläpuolella puukoolaus sekä lämmöneristys Ulkoseinät: Puurakenteinen Julkisivupinnoite: Puuverhous Väliseinät: Pääosin puurakenteiset ja osittain kiviainesrakenteiset Kattomuoto: Harjakatto Vesikate: Peltikate Puurakenteinen # Leivinuuni, Kiuas Lämmöntuotto*: Ei lämmitysjärjestelmää Lämmönjako: Ei lämmönjakoa # Puuttuu pääosin Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan): Käyttövesijärjestelmä ei ole käytössä Loppukatselmuspöytäkirjaa ei ollu käytettävissä. Suunnitelmia ei ollut käytettävissä. Kappaleen 6 tiedot eivät ole tarkastajan havaintoja, vaan ne on saatu asiakirjoista, jotka on lueteltu yllä tai mikäli tiedot perustuvat johonkin muuhun tietolähteeseen on tietolähde esitetty. Tähdellä (*) merkityt rakennetiedot perustuvat asiakkaalta saatuihin tietoihin. Risuaidalla (#) merkityt rakennetiedot perustuvat tarkastajan rakenteiden pinnoilta tehtyihin arvioihin sekä rakenneavauksien kohdilta tehtyihin havaintoihin. Kappaleessa 6 ei oteta kantaa siihen mitkä ovat todelliset rakenteet tai järjestelmät. 6 / 40

Kuvassa olevat talon rakenteet ovat esimerkinomaisia, eikä kaikkia kuvassa olevia rakenteita/järjestelmiä ole jokaisessa talossa. Taloissa voi olla myös rakenteita/järjestelmiä, joita ei ole esitetty tässä esimerkissä. Kuvan tarkoituksena on esitellä yleisesti talon rakenteita/järjestelmiä, eikä se vastaa välttämättä tarkastettua kohdetta. 7 / 40

7 KÄYTTÄJÄN HAVAINNOT JA TIEDOT KORJAUKSISTA Alkuhaastattelu Tilaajalle on tilauksen yhteydessä toimitettu kirjallinen haastattelulomake ennen tarkastusta täytettäväksi. Lomakkeesta ilmenevät haastattelussa esitetyt kysymykset ja niihin annetut vastaukset käyttäjän havainnoista kohteen käytön aikana sekä kohteeseen tehdyistä korjauksista. Lomake on raportin liitteenä. 8 HAVAINTOJEN ESITTÄMISTAPA JA TULKINTA Luentaohje Kuntotarkastushavainnot otsikon alla käsitellään asiapapereista saatuja tai esim. tilaajan ilmoittamia rakennetyyppejä, sekä kuntotarkastuksessa tehtyjä havaintoja ja toimenpide-ehdotuksia. Raportissa käytetään termiä kuntotarkastuksen suoritusohje, jolla tarkoitetaan Rakennustiedon Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä suoritusohjetta KH 90-00394 vuodelta 2007. Mahdolliset perusteet suositellulle toimenpiteelle, kuten viittaukset ohjeisiin tai määräyksiin on esitetty kursiivitekstillä. Sisältöön liittyvää Korjausohjeiden tulkinta Tekniset käyttöiät Viittaukset nykyisiin rakentamisohjeisiin Raportti ohjaa jatkotoimenpiteitä, mutta ei ole korjaustyöselitys, minkä vuoksi korjaustavan määrittely vaatii aina tarkempaa korjaussuunnittelua. Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakenneosan, laitteen tai järjestelmän kestävyydestä ja on yleistävä (määritelmät: KH 90-00403 kortti). Raportin lopussa olevassa kappaleessa Tekniset käyttöiät, tarkastusvälit ja kunnossapitojaksot on kerrottu yleisimpien järjestelmien ja rakenneosien tekninen käyttöikä, tarkastusväli ja kunnossapitojaksot. Raportissa on viittauksia nykyisin voimassa oleviin rakentamisohjeisiin. Rakennukset ovat yleensä tehty oman aikakautensa ohjeiden mukaan, eivätkä nykyiset määräykset ole jälkikäteen velvoittavia. Nykyisistä määräyksistä ja ohjeista saadaan kuitenkin viitteitä siihen mitä nykyisin pidetään rakennuksen kestävyyden ja turvallisuuden kannalta hyvänä rakennustapana. 8 / 40

9 PERUSTUKSET, SOKKELIT, ALAPOHJAT JA RAKENNUKSEN VIERUSTA PERUSTUKSET JA SOKKELIT: Perusmuurin vedeneristyksestä ei ole tietoa. Toimiva perusmuurin vedeneriste vähentää perusmuurin ja alapohjan kosteusrasitusta. Suositellaan perusmuurin vedeneristeen tarpeen selvittämistä erikseen, jos sitä ei ole. KELLARI Kellarin osalla havaittiin kosteutta paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä. Orgaanisissa rakennusmateriaaleissa havaittiin paikoin kosteusvaurioita. Kellaritilat ovat keskeneräiset. Orgaaniset kosteusvaurioituneet rakennusmateriaalit on suositeltavaa poistaa. Kellariin tehtävien korjaustöiden tai kellarin käyttötarkoituksen muuttuessa, tulee kosteus huomioida. Korjauksista tulee laatia erillinen suunnitelma noudatettavaksi. VIERUSTAT Maanpintojen kallistukset rakennuksesta poispäin ovat paikoin vähäisiä. Rakennusmääräyksien mukaan suosituksena on muotoilla maanpinta 1:20 sokkelista poispäin viettäväksi vähintään kolmen metrin matkalla (korkeusero vähintään 0,15 m) (RakMk C2 Kosteus ). Suositellaan maanpintojen kallistuksien korjaamista puutteellisilta osiltaan. Kellariin johtavan luiskan tukimuuri on keskeneräinen. Suositellaan valmiiksitekemistä. RISKIRAKENTEET Kohteessa on betonilaatan yläpuolisia puulattiarakenteita. Riskinä on maakosteuden nouseminen kapillaarisesti tai sisäilman kosteuden tiivistyminen rakenteisiin. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Rakenteen kuntoa ei voida kuntotarkastusmenettelyllä riittävän kattavasti selvittää. Suositellaan rakenteen kunnon selvittämistä erillisellä kuntotutkimuksella. Katso liitteenä oleva tietokortti. 1. Perusmuuria 2. Näkymä kellarista 9 / 40

3. Näkymä kellarista 4. Näkymä kellarista 5. Näkymä kellarista 6. Näkymä kellarista 7. Rakennuksen vierustaa 8. Rakennuksen vierustaa 10 / 40

9. Rakennuksen vierustaa 10. Kellariin johtavan luiskan tukimuuri on keskeneräinen 11 / 40

10 SADEVESIEN POISTOJÄRJESTELMÄ JA SALAOJAT SALAOJAJÄRJESTELMÄ Salaojituksesta ei tehty havaintoja tarkastuksella, eikä niiden olemassaolosta ole tietoa. Salaojien tarkastuskaivoja ei havaittu. Toimiva salaojajärjestelmä vähentää oleellisesti perustusten ja alapohjarakenteiden kosteusvaurioriskiä. Suositellaan selvittämään salaojien olemassaolo esim. kaivamalla rakennuksen vierustalle koekuoppia. Mikäli salaojitus on olemassa suositellaan suositellaan sen kunnon ja toimivuuden tarkastamista. Mikäli salaojitusta ei ole asennettu, suositellaan salaojajärjestelmän asentamista. SADEVESIJÄRJESTELMÄ Vesikatolta tulevat sade- ja sulamisvesien poistojärjestelmä puuttu pääosin ja se on asennetuilta osin keskeneräinen. Syöksytorvien kautta valuvat vedet tulee johtaa rakennuksen vierestä sadevesiverkostoon, avo-ojaan tai vähintään 3 m etäisyydelle rakennuksesta niin, ettei rakennuksen rakenteille eikä naapuritonteille aiheudu haittaa. Rakennuksen salaojajärjestelmään ei saa johtaa pintavesiä tai katoilta valuvia vesiä. (RakMK C2 Kosteus 1998) Kattovesien poisjohtaminen syöksytorvien kohdilta voidaan järjestää esimerkiksi betonisilla kouruilla tai maanalaisilla sadevesiputkilla. Suositellaan vesikatolta tulevien sade- ja sulamisvesien poistojärjestelmän asentamista koko rakennuksen osalle. Suositellaan vesikatolta tulevien sade- ja sulamisvesien johtamista syöksytorvien kohdilta nykyohjeiden mukaisesti vähintään kolmen metrin päähän rakennuksesta. Vesikatolta tulevien sade- ja sulamisvesien poistojärjestelmä on suositeltavaa tarkastaa/huoltaa vuosittain. 11. Sadevesikourua ei ole liitetty syöksytorveen 12. Sadevesikourua ei ole liitetty syöksytorveen 12 / 40

11 ULKOSEINÄT, JULKISIVUT JA TERASSIT PUUVERHOUS Ikkunoiden pielilautoja puuttuu. Suositellaan pielilautojen asentamista niiltä osin kun ne puuttuvat. Vaurioita havaittiin puuverhouksessa verannan yläpuolisessa seinässä. Ravistumaa havaittiin paikoin puuverhouksessa. Suositellaan korjaus- ja huoltotoimenpiteitä tarvittavilta osin. TERASSIT Terassi on keskeneräinen. Suositellaan terassin tekemistä valmiiksi. Julkisivujen puuosat suositellaan huoltomaalattavaksi 6-12 vuoden välein maalityypistä ja ilmansuunnasta riippuen. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Puuverhouksen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Kun tekninen käyttöikä on täyttynyt tai täyttymässä tulee uusimistarpeeseen varautua. 13. Julkisivua 14. Julkisivua 15. Vaurioita puuverhouksessa verannan yläpuolisessa seinässä 16. Terassia 13 / 40

12 IKKUNAT JA ULKO-OVET PUITTEET, KARMIT JA LASIT Pääulko-oven lasi on rikki ja sinä havaittiin vaurioita. Yksi ikkunalasi on rikki. Ravistumaa havaittiin paikoin ikkunoiden ja ulko-ovien puuosissa. Suositellaan tarvittavia korjaus- ja huoltotoimenpiteitä. Osasta kellarin ikkuna-aukkoja puuttuu ikkunat. Suositellaan ikkunoiden asentamista niitä vaille oleviin ikkuna-aukkoihin. VESIPELLIT Muutamissa ikkunoissa on ns. ikkunoiden vesilauta. Ikkunoista puuttuvat ikkunoiden vesipellit. Suositellaan ikkunoiden vesipeltien asentamista ikkunoihin. Ulko-ovista puuttuvat kynnyspellit. Suositellaan kynnyspeltien asentamista. 17. Kellarin ikkuna-aukossa on levy 18. Ikkunassa on ns. ikkunan vesilauta 19. Ikkunan vesipelti puuttuu 20. Ikkunalasi on rikki 14 / 40

21. Ulko-ovesta puuttuu kynnyspelti 22. Ulko-ovesta puuttuu kynnyspelti 15 / 40

13 VESIKATTO JA VARUSTEET VESIKATE Rakoa havaittiin vesikatteen seinällenostopellin ja seinän liittymäkohdassa. Suositellaan rakokohtien tiivistämistä vesitiiviiksi. Orgaanista ainesta havaittiin valokatteella. Suositellaan valokatteen puhdistamista. Katteessa havaittiin taipumaa, jonka syy ei tarkastuksessa selvinnyt. Taipumien syy tulee selvittää ja tarvittavat korjaustoimenpiteet ovat suositeltavia. HORMI JA SADEHATTU Tiilipiipun päällä ei ole sadehattua. Suositellaan sadehatun asentamista. Piippua ei ole pellitetty. Suositellaan piipun pellittämistä. HAVAINNOT Rakennuksessa ei ole talotikkaita eikä lapetikkaita. Suositellaan talotikkaiden ja lapetikkaiden asentamista. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Profiilipeltikatteen tekninen käyttöikä on normaalirasituksessa 40 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Kun tekninen käyttöikä on täyttynyt tai täyttymässä tulee uusimistarpeeseen varautua. Kun tekninen käyttöikä on täyttymässä/täyttynyt tulee uusmistarpeeseen varutua. 23. Näkymä vesikatolle 24. Orgaanista ainesta valokatteella 16 / 40

25. Rakoa vesikatteen seinällenostopellin ja seiän liittymäkohdassa. 26. Taipumaa vesikattorakenteissa 17 / 40

14 YLÄPOHJA, ULLAKKO RAJAUS: Yläpohjatilan rakenteita eikä kohteita yläpohjatilassa päästy tarkastamaan harjan kohdalta, koska ko. tilaan ei ollut näkymää/pääsyä. Vinojen kattojen osilta rakenteet eivät ole kaikilta osin tarkasettavissa ilman rakenneaukisuja. Suositellaan näkymän/ pääsyn järjestämistä yläpohjatilaan harjan kohdalle sekä yläpohjatilojen rakenteiden ja yläpohjatilassa olevien kohteitten kunnon tarkastamista. YLÄPOHJAN TUULETUS Tuuletusrako on vinon katon osalle vähäinen tai puuttuu. Ullakkotilojen rakenteissa havaittiin kosteuden aihuettamaa tummumaa puurakenteissa sekä kosteusjälkiä seinäpahveissa, jotka osaltaan viittaavat yläpohjatilojen tuuletuksen puutteisiin. Suositellaan yläpohjatilojen tuuletuksen tehostamista. ALUSKATE Vesikatteen alsulaudoituksien raoissa havaittiin bitumihuopaa, jonka perusteella vanha vesikate on aluskatteena. Bitumihuovan kunto ei ole arvioitavissa ilman rakenneaukaisuja. Aluskatteen limitykset, liittymät ja lävistyksien tiivistykset tulee tehdä siten että aluskate johtaa sitä pitkin valuvat vedet riittävän pitkälle, ulkoseinälinjan ulkopuolelle (RakMK C2, 1998). HAVAINNOT YLÄPOHJATILA Ullakkotilojen rakenteissa havaitut kosteusjäljet, jotka olivat tarkastuhetkellä kuivia viittaavat osaltaan höyrynsulkujen puutteisiin sekä lämmöneristyksien puutteisiin. Suositellaan tarvittavia korjaustoimenpiteitä näiltä osin. RISKIRAKENTEET Kohteessa on vinoja yläpohjarakenteita, minkä vuoksi yläpohjarakenteiden kuntoa ei voida selvittää kuntotarkastusmenettelyllä riittävän kattavasti. Kokemuksen mukaan sisäilman kosteus voi tiivistyä haitallisessa määrin yläpohjarakenteisiin ja aiheuttaa vaurioita. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi kuntotarkastuksen suoritusohjeessa (KH 90-00394). Suositellaan rakenteen tutkimista rakennetta avaamalla. Katso liitteenä oleva tietokortti. 27. Näkymä ullakkotilasta 28. Tuuletusrako puuttuu vinon katon osalle 18 / 40

29. Tuuletusrako on vinon katon osalle vähäinen 30. Kosteusjälkialue ullakkotilan seinäpahvissa 31. Kosteuden aiheuttamaa tummumaa vesikatteen aluslaudoituksessa 32. Kosteuden aiheuttamaa tummumaa vesikatteen aluslaudoituksessa 19 / 40

15 PESUHUONE JA SAUNA LATTIAKALLISTUS Lattian kallistukset tarkastettiin vesivaa'alla. Lattioissa havaittiin vähäistä epätasaisuutta. Riittämätön kaato vaatii veden poistamista lattiakaivoon esimerkiksi lastalla. Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100. (RakMK C2 Kosteus 1998). ILMANVAIHTO Tilojen ilmanvaihto on puutteellinen, katso kohta ilmanvaihto. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat ja seinät kartoitettiin kosteudentunnistimen avulla eikä kosteutta havaittu. YHTEENVETO, KÄYTTÖIKÄ Pesuhuone ja sauna ovat keskeneräiset. Suositellaan valmiiksitekemistä erillisen suunitelman mukaisesti nykymääräyksien mukaiseksi. Valmiiksitelemisen yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto tarkastaa. 33. Pesuhuonetta 34. Pesuhuonetta 35. Pesuhuoneen lattiakaivo 36. Saunaa 20 / 40

37. Saunaa 38. Saunan lattiakaivo 21 / 40

16 PESUHUONE/SAUNA, KELLARI LATTIAKALLISTUS Lattian kallistuksissa lattiakaivoon päin havaittiin puutteita. Lattian kaltevuuden on oltava sellainen, että vesi valuu esteettä lattiakaivoon. Lattian kaltevuuden tulee olla vähintään 1:100. (RakMK C2 Kosteus 1998). ILMANVAIHTO Tilojen ilmanvaihto on puutteellinen, katso kohta ilmanvaihto. KOSTEUSHAVAINNOT Tilan lattia ja seinät tarkastettiin näkyviltä osin kosteudentunnistiemen avulla. Kosteutta havaittiin paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. YHTEENVETO, KÄYTTÖIKÄ Pesuhuone/sauna on keskeneräiset. Suositellaan valmiiksi tekemistä erillisen suunitelman mukaisesti nykymääräyksien mukaiseksi huomioiden tilassa havaittujen kosteuksien vaatimat korjaustoimenpiteet. Korjauksen yhteydessä tulee taustarakenteiden kunto tarkastaa. 39. Näkymä pesuhuone/saunasta 40. Näkymä lattiakaivoon 22 / 40

17 WC, ALAKERTA ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on puutteellinen, katso kohta ilmanvaihto. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat, seinät ja allaskaappi tarkastettiin kosteudentunnistimen avulla eikä kosteutta havaittu. HAVAINNOT WC:n lattiassa havaittiin tummumaa. Tummuma-alueella ei havaittu kosteutta kosteudentunnistimella tarkastettaessa, joka viittaa aikaisempiin kosteusvaikutuksiin. Suositellaan korjaustoimenpiteitä riittävässä laajuudessa. 41. WC-tilaa 42. Tumumaa lattiassa 23 / 40

18 WC, YLÄKERTA ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on puutteellinen, katso kohta ilmanvaihto. KOSTEUSHAVAINNOT Lattia ja seinät kartoitettiin kosteudentunnistimen avulla eikä kosteutta havaittu. HAVAINNOT WC on keskeneräinen. Suositellaan WC:n tekemistä valmiiksi erillisen suunnitelman mukaisesti. 43. WC-tilaa 44. WC-tilaa 24 / 40

19 KODINHOITOHUONE ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on puutteellinen, katso kohta ilmanvaihto. KOSTEUSHAVAINNOT Lattia ja seinät kartoitettiin kosteudentunnistimen avulla eikä kosteutta havaittu. HAVAINNOT Kodinhoitohuone on keskeneräinen. Suositellaan kodinhoitohuoneen tekemistä valmiiksi erillisen suunnitelman mukaisesti. 45. Kodinhoitohuonetta 46. Kodinhoitohuonetta 25 / 40

20 KEITTIÖ ILMANVAIHTO Tilan ilmanvaihto on puutteellinen, katso kohta ilmanvaihto. KOSTEUSHAVAINNOT Lattiat, seinät ja allaskaappi tarkastettiin kosteudentunnistimen avulla eikä kosteutta havaittu. HAVAINNOT Keittiö on keskeneräinen. Suositellaan keittiön tekemistä valmiiksi erillisen suunnitelman mukaisesti. 47. Keittiötä 48. Näkymä keittiön allaskaappiin 26 / 40

21 MUUT ASUINTILAT JA ASUMISTA PALVELEVAT TILAT HYÖNTEISET/TUHOELÄIMET Tiloissa ei havaittu viitteitä hyönteisistä tai tuhoeläimistä tai niiden aiheuttamista vahingoista. AUTOTALLI Lattiat ja seinät kartoitettiin kosteudentunnistimen avulla. Kosteutta havaittiin paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä. Vaurioita havaittiin autotallin lattiassa. Suositellaan vaurioiden korjaamista. TEKNINEN TILA Lattiat ja seinät kartoitettiin kosteudentunnistimen avulla. Kosteutta havaittiin paikoin lattiassa ja seinien alaosissa. Havaitut kosteudet johtuvat maaperästä rakenteisiin siirtyvästä kosteudesta ja ovat tyypillisiä tämän aikakauden rakennuksille. Kosteus ei yleensä heikennä kiviaineisten rakenteiden kestävyyttä. Vaurioita havaittiin teknisen tilan lattiassa. Suositellaan vaurioiden korjaamista. TULISIJAT Rakennuksessa on kiuas ja leivinuuni. Tulsijojen toimivuudesta ei ole tietoa. Leivinuunissa havaittiin näkyviä vaurioita. Mikäli tulisijat ja savupiippu ovat olleet käyttämättä kauemmin kuin kolme vuotta, tulee nuohoojan tarkastaa ne ennen niiden käyttöönottoa. Tarvittavat korjaustoimenpiteet ovat suositeltavia. Nykyisten määräysten mukaan kiinteää polttoainetta (esim. puu) käyttävän tulisijan savupiippu tulee nuohota kerran vuodessa, mikäli tulisijaa käytetään. MUUT TILAT Muissa tiloissa havaittiin paikoin näkyviä kosteusvaurioita ja vaurioita. Pääosa tiloista ovat keskeneräisiä. Suositellaan rakenteiden tarkastamista, vaurioiden korjaamista ja valmiiksitekemistä erillisen suunnitelman mukaisesti. 49. Näkymä autotallista 50. Vaurioita autotallin lattialaatassa 27 / 40

51. Näkymä teknisestä tilasta 52. Näkymä teknisen tilan lattiakaivoon 53. Kiuas 54. Näkymä kiukaan tulipesään 55. Vaurioita leivinuunissa 56. Näkymä leivinuunin tulipesään 28 / 40

57. Keskeneräisyyttä 58. Kosteusjälkialue yläkerran huoneen seinässä 59. Porrasaskelma on vaurioitunut 60. Keskeneräisyyttä 61. Vaurioita katossa 62. Kosteusvaurioita katossa 29 / 40

63. Keskeneräisyyttä 64. Keskeneräisyyttä 30 / 40

22 LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Rakennuksesta puuttuu lämmitysjärjestelmä. Lämmitysjärjestelmän toeuttamiseksi on suositeltavaa laatia erillinen suunnitelma, jonka mukaisesti lämmitysärjestelmä on suositeltavaa toteuttaa. Lämmitysjärjestelmän toimivuuden eikä kunnon tarkastaminen kuulu tarkastuksen sisältöön. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Savupiippu on ylittänyt teknisen käyttöikänsä ja sen uusimistarpeeseen tulee varautua. Tiilipiipujen tekninen käyttöikä normaalirasituksessa on 50 vuotta (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). Kun tekninen käyttöikä on täyttymässä/täyttynyt tulee uusmistarpeeseen varautua. 31 / 40

23 ILMANVAIHTO HAVAINNOT Rakennuksesta puuttuu ilmanvaihtojärjestelmä pääosin. Sauna/pesuhuoneesta, saunasta, pesuhuoneesta, WC-tiloista, kodinhoitohuoneesta eikä keittiöstä ole järjestty ilmanpoistoa. Asuintiloihin ei ole pääosin asennettu korvausilmaventtiilejä. Ilmanpoistoa on järjestetty kahden tiilihormin kautta. Ilmanvaihtojärjestelmän toeuttamiseksi on suositeltavaa laatia erillinen suunnitelma, jonka mukaisesti ilmanvaihtojärjestelmä on suositeltavaa toteuttaa. Ilmanvaihtojärjestelmän toimivuuden eikä kunnon tarkastaminen kuulu tarkastuksen sisältöön. 65. Ilmanpoistoreitti hormiin 66. Ilmanpoistoreitti hormiin 32 / 40

24 VESI- JA VIEMÄRILAITTEISTO VESIMITTARI Vesimittari on sijoitettu kellariin. Vesi- ja viemärijärjestemä ei ole käytössä. Vesi-ja viemärijärjestelmä on keskeneräinen. KÄYTTÖVESIVARAAJA Käyttövesivaraajan varoventtiilin kautta tulevia vesiä ei ole johdettu putkella/letkulla viemärijärjestelmään. Suositellaan käyttövesivaraajan varoventtiilin kautta tulevien vesien johtamista putkella/letkulla viemärijärjestelmään saakka. VEDENVIRTAAMA Sekoittajien virtaamia ei voitu tarkastaa, koska vedentulo on kytketty pois päältä. Suositusvirtaama suihkuille, kodinhoitohuoneen ja keittiön sekoittajille on 12 l/min ja lavuaareille 6 l/min. Suositellaan vedenvirtaamien mittaamista, kun käyttövesijärjestelmä on toiminnassa. VEDEN LÄMPÖTILA Veden lämpötilaa ei voitu mitata, koska vedentulo on kytketty pois päältä. Asumisterveysasetuksen (545/2015) mukaisesti lämmitysvesilaitteistosta saatavan veden lämpötilan tulisi olla +50 C...+65 C. Tapaturmien välttämiseksi lämminvesikalusteista saatavan veden lämpötila ei saa olla yli +65 C. Suositellaan veden lämpötilan mittaamista, kun käyttövesijärjestelmä on toiminnassa. KÄYTTÖVESIJÄRJESTELMÄ Käyttövesijärjestelmä (saatujen tietojen mukaan) Käyttövesiputket (näkyvillä osin) Käyttövesijärjestelmä ei ole käytössä Kuparia JÄTEVESIJÄRJESTELMÄ Viemäriputket (näkyvillä osin) Muovia näkyvillä osilla Vesi- ja viemärijärjestelmä toimivuuden eikä kunnon tarkastaminen kuulu tarkastuksen sisältöön. Vesi- ja viemärijärjestemä ei ole käytössä. Vesi-ja viemärijärjestelmä on keskeneräinen. Suositellaan vesi- ja viemärijärjestelmän kunnon ja toimivuuden tarkastamista ja tarvittavia korjaustoimenpiteitä sekä valmiiksitekemistä erillisen suunnitelman mukaisesti. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Vesi- ja viemärijärjestelmän osien tekniset käyttöiät normaalirasituksessa ovat: kuparisten vesijohtojen,riippuen asennustavasta ja pinnoituksista, 40-50 vuotta, valurautaisten viemärien 50 vuotta, muovisten viemärien, riippuen asennusajasta, 40-50 vuotta ja betoniset viemärit sekä galvanoidut teräsputket ovat saavuttaneet teknisen käyttöikänsä. (KH 90-00403, Kiinteistön tekniset käyttöiät ja kunnossapitojaksot, 2008). 33 / 40

67. Vesimittari 68. Näkymä käyttövesivaraajan alle 34 / 40

25 SÄHKÖT Sähköjärjestelmä on keskeneräinen. Sähköjärjestelmän toimivuuden eikä kunnon tarkastaminen kuulu tarkastuksen sisältöön. Sähköjärjestelmän toimivuus ja kunto on suositeltavaa tarkastaa ja tarvittavat korjaustoimenpiteet ja valmiiksitekeminen ovat suositeltavia erillisen suunitelman mukaisesti. TEKNINEN KÄYTTÖIKÄ Sähköjärjestelmän uusimattomat osat ovat ylittäneet teknisen käyttöikänsä ja niiden uusimistarpeeseen tulee varautua. Sähköjärjestelmän osien tekninen käyttöikä on pääosin noin 30-50 vuotta. (ST 97.00, Sähkö- ja tietojärjestelmien kuntotutkimus, 2005). 69. Sähkötaulu 70. Sulaketaulu RAKSYSTEMS INSINÖÖRITOIMISTO OY Oulu 08.10.2018 Aarno Tuomaala RI Kuntotarkastaja, AKK (FISE) 0306705591 Liitteet Alkuhaastattelulomake Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet Tuulettumaton vino yläpohjarakenne 35 / 40

YLEISTÄ KUNTOTARKASTUKSESTA RS3 VAURIOIDEN KORJAAMINEN JA KORJAAMATTA JÄTTÄMISEN RISKIT Kuntotarkastusraportissa on esitetty korjaussuosituksia havaittujen vaurioiden korjaamiseksi. Korjaussuositukset eivät ole sellaisenaan riittäviä työohjeita, vaan lähes aina vaurioiden oikean korjaamistavan määritteleminen vaatii yksityiskohtaisen korjaussuunnitelman laatimisen. Yleisenä lähtökohtana korjaamisessa ovat nykyiset rakennusmääräykset ja ohjeet, joita sovelletaan käyttötarkoituksen ja kohteen vaatimusten mukaan. Ennakoivat huoltotoimet ja vaurioiden korjaaminen viipymättä säästävät kustannuksia ja pitävät yllä rakennuksen arvoa. Mikäli tarkastuksessa on havaittu vaurioita tai puutteita, eikä ehdotettuihin korjauksiin ryhdytä, vaurio yleensä laajenee, korjaaminen hankaloituu ja korjauskustannukset kasvavat. Korjaamaton vaurio voi myös muodostaa haitan asumiselle. YLEISTÄ TARKASTUKSEN SISÄLLÖSTÄ Jotta raportin lukija ymmärtäisi kuntotarkastuksen sisällön ja periaatteet, tulisi lukijan tutustua myös Rakennustieto Oy:n julkaisemaan KH 90-00393 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä Tilaajan ohjeeseen. Ohje on toimitettu tilaajalle tilauksen yhteydessä tai se on luettavissa osoitteessa www.raksystems.fi. Tilaajan ohjeessa on esitetty mm. tarkastuksen sisältö, epävarmuustekijät, vastuut ja rajaukset. Kuntotarkastustilauksen yhteydessä tilaajalle on toimitettu myös Raksystemsin Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvaus, jossa on määritelty lyhyesti Kuntotarkastuksen RS³ suoritustapa. Kuntotarkastus on suoritettu pääosin pintapuolisesti, aistinvaraisin ja rakennetta rikkomattomin menetelmin noudattaen KH 90-00394 Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä. Suoritusohjetta ja Kuntotarkastuksen RS³ Tuotekuvausta. Suoritusohje on saatavissa mm. Rakennustiedon kirjakaupoista. Kuntotarkastusraportti perustuu kohteesta tehtyihin havaintoihin sekä tarkastuksen yhteydessä asiakirjoista, omistajalta, isännöitsijältä tai käyttäjältä saatuihin tietoihin. Tarkastuksessa on kiinnitetty huomiota pintapuolisella tarkastelulla havaittaviin rakenteelliseen kestävyyteen, turvallisuuteen ja asumisterveellisyyteen oleellisesti vaikuttaviin puutteisiin, vikoihin ja riskeihin. Kuntotarkastuksesta huolimatta ei voida pois sulkea sitä mahdollisuutta, että rakennuksessa voi esiintyä piileviä vaurioita, joita ei tarkastusmenetelmien tai -olosuhteiden rajoissa ja tarkastuksen pääasiallisen pintapuolisuuden vuoksi ole voitu havaita. Kuntotarkastusmenettelyllä ei yleensä voida arvioida maanalaisten rakenteiden ja järjestelmien, kuten salaojien tai sokkelin ulkopuolisen vedeneristyksen kuntoa, toimivuutta tai olemassaoloa. Koska rakenteita ei avata, ei rakenteiden sisäisiä piileviä vaurioita välttämättä voida havaita, ellei niistä ole kosteudentunnistimella havaittavaa, muulla tavalla aistittavaa tai rakenteiden pinnalle näkyvää viitettä. Epäilyttävissä tapauksissa esitetään lisätutkimustarve, mikäli rakenteiden kunto olisi syytä selvittää tarkemmin. Kuntotarkastusraportissa esitettyjen lisätutkimussuositusten perusteena on tarkastajan kohteessa tekemä riskihavainto tai yleisesti käytössä oleva tieto kyseisen rakenteen vaurioriskialttiudesta. Lisä- tai jatkotutkimussuosituksien noudattaminen on tärkeää, jotta rakenteiden todellinen kunto saadaan selvitettyä eikä kaupan osapuolille jää epäselvyyttä rakennuksen mahdollisista korjaustarpeista. Raportissa suositellut tutkimukset tai tarkastukset suoritetaan eri tilauksesta, mikäli ne eivät kuulu KH 90-00394 Suoritusohjeen mukaan kuntotarkastuksen sisältöön. Rakennuksissa saattaa olla myös osia, joita ei ole voitu tarkastaa, koska niihin ei ollut pääsyä tai ne olivat lumipeitteen alla. Nämä osat jäävät tarkastuksen ulkopuolelle, koska tarkastusraportti koskee vain tilannetta tarkastushetkellä. Niiden tarkastuttaminen tilanteen tai olosuhteiden salliessa on yleensä myös suositeltavaa. Laatoitetuissa lattia- ja seinäpinnoissa esiintyy tavanomaisesti kosteutta kosteudentunnistimella havainnoitaessa, jos pinnat ovat olleet säännöllisesti roiskevedelle alttiina. Kyseiset kosteushavainnot eivät välttämättä tarkoita kosteusvaurioita tai korjaustarvetta. Mikäli laatoituksen alla on toimiva kosteuden- tai vedeneriste, saattaa kosteus olla pelkästään laattojen ja eristeen välissä, mikä on laattapinnoitteelle ominaista. Vedeneristeiden olemassaoloa tai kuntoa ei pintapuolisessa tarkastelussa, kuten kuntotarkastuksessa voida yleensä selvittää. Tilanteessa, jolloin märkätilat ovat olleet hyvin pitkään käyttämättöminä, ei kosteudentunnistimella voida arvioida rakenteiden sisällä mahdollisesti piileviä kosteusvaurioituneita rakenteita eikä rakenteen kosteusteknistä toimivuutta normaalin käytön aikana. Johtopäätöksissä esiintyvät viittaukset nykyisiin rakennusmääräyksiin tai ohjeisiin eivät tarkoita, että ne olisivat vanhassa rakennuksessa voimassa takautuvasti ja jälkikäteen velvoittavia. Viittaukset määräyksiin ovat ohjeena siihen tasoon, mitä nykyisin pidetään hyvänä rakennustapana ja niiden noudattaminen on siksi yleisesti suositeltavaa pyrittäessä hyvään ja turvalliseen rakennuksen ylläpitoon. 36 / 40

ASBESTI Asbestin käyttö rakentamisessa on ajoittunut pääasiassa ajanjaksolle 1930 1990, minä aikana useat suomalaiset rakennusmateriaalit ovat sisältäneet asbestia, mutta asbestia on käytetty suomalaisessa rakentamisessa ainakin 1910- luvulta lähtien. Suomen rakennusaineteollisuus lopetti asbestipitoisten tuotteiden valmistuksen 1988 jälkeen. Asbestipitoisten tuotteiden maahantuonti, valmistus ja myynti on ollut kiellettyä 1.1.1993 alkaen. Asbestin käyttö rakennusmateriaaleissa on kielletty kokonaan 1.1.1994. Asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei ole terveydelle haitallinen, mikäli rakennusmateriaali on ehjä eikä siitä irtoa asbestikuituja hengitysilmaan. Ehjä, rakenteessa oleva, asbestia sisältävä rakennusmateriaali ei normaalitapauksessa aiheuta mitään toimenpiteitä. Asbestin olemassaolo tulee huomioida, mikäli rakennusta korjataan tai huolletaan ja asbestia sisältäviä materiaaleja puretaan tai työstetään, sekä silloin, jos asbestia sisältävä materiaali on rikkoutunut siten, että siitä voi irrota asbestikuituja. RS³ Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu asbestikartoitusta. Ennen korjauksien tai remontointien aloittamista tulee selvittää sisältävätkö purettavat tai korjattavat rakenteet asbestia ja rakennushankkeeseen ryhtyvän tai muun, joka ohjaa ja valvoo rakennushanketta on huolehdittava, että asbestipurkutyötä varten tehdään asbestikartoitus. KREOSOOTTI JA PAH-YHDISTEET Kreosoottia ja PAH-yhdisteitä sisältävien materiaalien käyttö rakentamisessa on ollut yleisintä vuosien 1890 1960 välillä. Kreosoottia ja PAH-yhdisteitä sisältäviä tuotteita on käytetty erityisesti veden- ja kosteudeneristeenä, puutavaran kyllästyksessä, valuasfalteissa, kattohuovissa sekä rakennuspapereissa ja pahveissa. Kreosootti (kivihiilipiki) on kivihiilitervan tislausjäännös, joka sisältää satoja orgaanisia ja epäorgaanisia yhdisteitä. Kivihiilipikeä purettaessa työilmaan vapautuu hiukkasmaisia ja höyrymäisiä aineosia, joista haitallisimpia ovat syöpää aiheuttavat polysykliset aromaattiset hiilivedyt (PAH-yhdisteet) sekä lisäksi iholle joutuessaan aine saattaa aiheuttaa kirvelyä ja punoitusta sekä ärsyttää hengitystä. Rakenteissa olevista kreosoottia tai PAH-yhdisteitä sisältävistä materiaaleista ei aiheudu haittaa, ellei niistä siirry epäpuhtauksia sisäilmaan. Korjauksien ja remontointien yhteydessä kivihiilipikeä ja PAH-yhdisteitä sisältävät materiaalit on ensisijaisesti pyrittävä poistamaan. Kuntotarkastuksen sisältöön ei kuulu kreosootin tai PAH-yhdisteiden kartoitus. RADON Radon on maaperästä ilmaan ja esim. kaivoveteen tietyissä olosuhteissa pääsevä väritön ja hajuton radioaktiivinen kaasu. Suomessa on joitakin alueita, joilla radonia esiintyy yleisesti. Tietoa radonin esiintymisalueista ja alueella tehdyistä radonmittauksista on mahdollista saada joko Säteilyturvakeskuksesta tai kunnan rakennusvalvontavirastosta. Mikäli kohde sijaitsee radon-alueella, on yleensä suositeltavaa selvittää, onko kohteessa tai kohteen ympäristössä mitattu kohonneita radonpitoisuuksia. Kuntotarkastuksen RS³ sisältöön ei kuulu radonmittauksia. MIKROBIKASVUSTO Mikäli rakenteissa on kosteutta tai kosteusvaurioita, voi rakenteissa mahdollisesti olla mikrobikasvustoa (kansanomaisesti hometta ). Mikrobikasvusto rakenteissa tai rakenteiden pinnoilla voi olla terveyshaitta tai esimerkiksi pelkästään ulkonäköhaitta. Mahdollinen haitallisuus riippuu mm. mikrobikasvuston sijainnista, laajuudesta ja lajistosta. Rakenteiden suhteellisen kosteuden ollessa pitkäaikaisesti yli 70 % RH ovat olosuhteet mikrobikasvuston syntymiselle olemassa. KUNTOTARKASTAJAN VASTUU, VIRHEEN OIKAISEMINEN JA KUNTOTARKASTUKSESTA REKLAMOINTI Kuluttajalle suoritettavassa kuntotarkastuksessa kuntotarkastajan vastuu määräytyy kuluttajansuojalain mukaisesti. Yritykselle suoritettavassa kuntotarkastuksessa suositellaan noudatettavaksi Konsulttitoiminnan yleisiä sopimusehtoja KSE 1995. Tarkemmin tarkastuksen osapuolten vastuista on kerrottu kuntotarkastuksen tilaajan ohjeessa (KH 90-00393, luku 8). Kuntotarkastajalla on oikeus ja velvollisuus oikaista kuntotarkastussuoritteessa tapahtunut virhe. Kaikista virheistä tilaajan tulee reklamoida kirjallisesti kuntotarkastajaa kohtuullisessa ajassa (yleensä neljän kuukauden kuluessa virheen havaitsemisesta tai siitä, kun se olisi pitänyt havaita). 37 / 40

TEKNISET KÄYTTÖIÄT, TARKASTUSVÄLIT JA KUNNOSSAPITOJAKSOT KÄSITTEET Tekninen käyttöikä tarkoittaa käyttöönoton jälkeistä aikaa, jona rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen tekniset toimivuusvaatimukset täyttyvät. Kun tekninen käyttöikä on kulunut umpeen, rakenne, rakennusosa, järjestelmä tai laite on tarkoituksenmukaista korvata uudella. Tekninen käyttöikä perustuu käytössä oleviin tietoihin ja kokemukseen rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kestävyydestä ja on yleistävä. Tarkastusväli on aikaväli, jonka kuluttua rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen kunto ja toimivuus on tarkastettava. Tarkastusvälien tulee olla sellaisia, että tarkastuskohde pysyy kunnossa tarkastusten välisen ajan. Kunnossapitojaksolla tarkoitetaan keskimääräistä aikaväliä, jonka jälkeen määrätty kunnossapitotoimenpide toistetaan. Kunnossapito on rakenteen, rakennusosan, järjestelmän tai laitteen korjaamista osittain uusimalla, täydentämällä, kunnostamalla tai pinnoittamalla. NIMIKE Tekninen käyttöikä / v Tarkastusväli / v Kunnossapitojakso / v RAKENNUSTEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT PIHA-ALUEEN RAKENTEET Salaojajärjestelmä, rakennettu ennen vuotta 1999 40 2 5 Salaojajärjestelmä, rakennettu v. 1999 jälkeen 50 2 5 Piha-alueen asfalttipinnoitteet 20 5-12 Betoniset pihakiveykset 25 4-10 Roudaneristys (perusmuurin ulkopuolinen) 50 ALAPOHJARAKENTEET Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei lämmöneristettä betonilaatan alapuolella Maanvarainen betonilaatta, yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, lämmöneriste myös betonilaatan alapuolella Kantava betonilaatta - yläpuolinen lämmöneriste mineraalivilla tai sahanpuru, ei alapuolista lämmöneristettä 40 5-10 50 5-10 40 5-10 Puurakenteinen kantava alapohja (ns. rossipohja) 50 5 Perusmuurin vedeneristys kumibitumikermieriste 30 Perusmuurin vedeneristys kuumabitumisively 20 Perusmuurin vedeneristys - muovinen perusmuurilevy 50 JULKISIVUT Lautaverhous 50 5 5-20 Rappaus 50 5 10-20 Metallilevyverhous 40 5 15-20 Kuitusementtilevy 50 5 20 IKKUNAT JA ULKO-OVET Puuikkunat 50 2 6-10 Puu-alumiini-ikkuna 60 5 10 Puu-ulko-ovet 40 5-15 38 / 40

IKKUNAT JA ULKO-OVET PARVEKKET JA TERASSIT Puurakenteiset parvekkeet 50 5-20 Puiset pihatasot ja ulkoterassit 20 12 kk VESIKATOT JA VESIKATON VARUSTEET Kumibitumikermi, 1-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 25 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, tasakatto 30 1 10 Kumibitumikermi, 2-kerroskate, kalteva katto kuten harjakatto tms. 30 1 10 Kumibitumikermi, 3-kerroskate 35 1 10 Bitumikermikate (käyttöikä saavutettu, poistunut tuotannosta 1980-luvulla) saavutettu Sinkitty ja maalattu rivipeltikate 60 1-5 10-15 Profiilipeltikate 40 5 10-15 Tiilikate 45 5 10 Kuitusementtikate 30 1 5-10 Räystäskourut ja syöksytorvet 25-40 12 kk 10 Kattokuvut 30 3 5-7 Kattoikkunat 50 5 5-7 KUIVIEN TILOJEN PINNOITTEET Lattia, muovimatto, vinyylilaatta, korkkipinnoite tai linoleum 30 Lattia, tekstiilimatto 20 Keraaminen laatta 50 Lattia, lautaparketti 25 5-15 Lattia, alustaansa liimattu parketti tai lautalattia 40 5-15 Lattialaminaatti 15 Seinien maalaus ja tapetointi 20 Kattopinnoitteiden pintakäsittely 30 MÄRKÄTILOJEN LATTIARAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovimatto 20 3 5-10 Kosteussulkusively ja laatoitus 15 3 Bitumivedeneriste ja laatoitus 30 3 Nykyaikainen vedeneriste ja laatoitus, rakennettu v. 1999 jälkeen 30 3 MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Kosteussulkusively, levyrakenne ja laatoitus 15 3 tarvittaessa Kosteussulkusively, kiviainesrakenne ja laatoitus 18 3 tarvittaessa Vedeneriste ja laatoitus 30 3 tarvittaessa 39 / 40

MÄRKÄTILOJEN SEINÄRAKENTEET JA -PINNOITTEET Muovitapetti 12 3 Muovipinnoitettu pelti 30 3 Pesuhuoneen panelointi 12 3 Saunan panelointi 20 3 MÄRKÄTILOJEN KATTOPINNOITTEET Katon pintakäsittely (pesuhuone, kylpyhuone tms.) 20 5 10-15 KIINTOKALUSTEET Kuivissa tiloissa olevat kaapistot 25 Märkätilojen kaapistot 15 LVI-TEKNISET JÄRJESTELMÄT TAI MATERIAALIT Öljysäiliö, muovia, sisätiloissa 50 10 10 Öljysäiliö, muovia, maassa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, sisätiloissa 40 10 10 Öljysäiliö, terästä, maassa betonibunkkerissa 30 10 10 Öljysäiliö, terästä, ulkona 40 10 10 Savupiiput, tiilipiippu 50 12 kk Savupiiput, elementeistä tehty keraaminen piippu 50 12 kk Lämmitysputkisto, teräsputket, lattialämmitys saavutettu Lämmitysputkisto, kupariputket, lattialämmitys märkätilassa 40 12 kk Lämmitysputkisto, muovipinnoitetut kupariputket, lattialämmitys 50 12 kk Lämmitysputkisto, muovi- ja komposiittiputket 50 12 kk Käyttövedenlämmittimet 20-30 Vesijohdot, kupariputket 40-50 10-15 Vesijohdot, muoviputket 50 10-15 Vesijohdot, galvanoidut teräsputket (käyttöikä saavutettu) saavutettu Jätevesiviemärit, valurautaputket 50 Jätevesiviemärit, muovi- tai komposiittiputket 50 Niiden rakenteiden osalta, joita ei ole mainittu tässä taulukossa, löytyy lisätietoa Rakennustietosäätiön julkaisemasta käyttöikäjaksotus-ohjeesta (KH 90-00403) 40 / 40

Tulosta Tallenna Tyhjennä 1/7 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %). Kiinteistötunnus (vain kiinteistöt) Kohteen osoite Omistushistoria 1. RAKENTEET, TEHDYT KORJAUKSET YMS. 1.1 Rakennuksen vierustan työt (maanpinnan kaltevuuden tai korkeusaseman korjaaminen, sokkelin vierustäyttöjen uusiminen yms.) Ei ole tehty K L J B C D I E F On tehty korjauksia tai huoltotöitä; toimenpiteet Rakennuksen ympärillä: Ei ole salaojia. On salaojat. Sokkelin vedeneristys: Ei ole. On, millainen: Ei ole tietoa. 1.2 Salaojituksen korjaus / huolto (salaojien uusiminen, huuhtelu, kaivojen tyhjennys, putkiston kuvaus yms.) 1.3 Sadevesijärjestelmä (räystäskourut, syöksytorvet, pintavesikourut, sadevesiviemärit, yms.) 1.4 Julkisivukorjaukset (maalaukset, rappaukset, julkisivuverhouksen uusiminen yms.) 1.5 Lisäeristykset (ulkoseiniin, yläpohjaan tai lattiaan tehdyt lisälämmöneristykset yms.) 1.6 Ikkunat (maalaaminen, uusiminen, korjaaminen, lisäikkunoiden as.- peltien korjaus yms.) Asiakaspalvelu p. 030 670 5500 asiakaspalvelu@raksystems.fi Kuntotarkastuksen RS 3 haastatteluosa Jotta saisitte kuntotarkastuksesta suurimman mahdollisen hyödyn, olkaa ystävällisiä ja vastatkaa alla oleviin kysymyksiin huolellisesti etukäteen ennen tarkastusta. Täytetty haastattelulomake liitetään kuntotarkastusraporttiin. Ei ole tietoa. H G A M Talon rakenteita ovat mm: A. Vesikate B. Yläpohjatila C. Yläpohja D. Välipohja E. Alapohja F. Ryömintätila G. Perustukset H. Ulkoseinät I. Ikkunat ja ovet J. Täyttömaa K. Salaojat L. Sadevesijärjestelmät M. Parveke Korjausajan kohta n. vuoden tarkkuudella Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 1.7 Ulko-ovet (maalaaminen, uusiminen, korjaaminen, huoltomaalaus yms.) 1.8 Vesikaton korjaukset (katon maalaus, katteen uusiminen, vuotojen korjaaminen, kaltevuuden korjaaminen yms.) 1.9 Märkätilaremontit (pesuhuone, sauna, wc-tilat: pinnoitteiden uusiminen, vedeneristys, rakenteiden korjaaminen, yms.) Märkätilossa: Ei ole vedeneristeitä. Ei ole tietoa. On veden- tai kosteudeneriste. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

Tulosta Tallenna Tyhjennä 2/7 RAKENTEET, TEHDYT KORJAUKSET YMS. Ei ole tehty On tehty korjauksia tai huoltotöitä; toimenpiteet Korjausajan kohta n. vuoden tarkkuudella 1.10 Laajennukset (rakennukseen tehdyt laajennukset, lisätilat, ullakon, kellarin tai autotallin asuinkäyttöön ottaminen, ym.) 1.11 Muut korjaus- ja huoltotyöt (korjatut vesivahingot, seinä-, lattia- tai kattopinnoitteiden uusiminen ym.) 2. KORJAAMATTOMAT VAURIOT TAI EPÄKOHDAT RAKENTEISSA 2.1 Kosteushavainnot (kosteusjäljet tai veden valumajäljet sisäpinnoilla, pinnoitteiden tummuminen, näkyvät vesivuodot yms.) Ei ole havaittu Havaitut korjaamattomat vauriot tai epäkohdat Havainnon ajankohta 2.2 Kellarin kosteus (veden valuminen kellariin keväisin, sateella, lumien sulaessa, kellarin rakenteiden kosteushavainnot yms.) 2.3 Kylmyys ja vetoisuus (havaitut kylmät nurkat, lattiat, huoneet, seinäpinnat, onko vetoisuutta nurkissa, ikkunoissa tai ovissa yms.) 2.4 Jäätymisongelmat (ovatko vesijohdot, viemärit tai salaojaputket koskaan jäätyneet, kerääntyykö vesikatolle tai räystäille jäätä yms.) 2.5 Haju- ja meluhavainnot (onko havaittu maakellarimaista tai muuta poikkeavaa hajua, tai rakenteisiin tai laitteisiin liittyviä meluongelmia yms.) 2.6 Hyönteishavainnot sisätiloissa (onko sisätiloissa havaittu poikkeavan paljon muurahaisia, jälkiä hyönteisten vaurioittamasta puuaineksesta yms.) 2.7 Tuhoeläinhavainnot (onko kohteessa havaittu hiiriä, rottia tai oravia yms.) 2.8 Ikkunoiden huurtuminen (tapahtuuko ikkunoissa huurtumista talvisin tai onko havaittu umpiolasielementtien harmaantumista) 2.9 Muuta Muut havaitsemanne viat, puutteet, vauriot tai epäilyt sellaisista: Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 3. SUUNNITTEILLA OLEVAT KORJAUKSET / UUDISTUKSET / PERUSPARANNUKSET Ei ole Havaitut korjaamattomat vauriot tai epäkohdat 3.1 Päätetyt / suunnitellut tulevat korjaukset As Oy:ssä, toteuttamatta olevat korjaussuunnitelmat, ym. myös LVIS -järjestelmiin liittyvät asiat. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0 Suunniteltu korjausajankohta

Tulosta Tallenna Tyhjennä 3/7 4. RAKENNUKSEN KÄYTTÖ Tarkempi selvitys asiasta Ajankohta 4.1 Märkätilojen käyttö (Onko märkätiloja käytetty säännöllisesti ja koska niitä on viimeksi käytetty?) 4.2 Asumattomuus (Onko asunto ollut asumattomana, peruslämmöllä tai kylmillään?) 4.3 Tulisijojen toimivuus (Onko tulisijoja käytetty ja ovatko ne toimineet normaalisti?) 4.4 Savuhormin nuohous - kuinka usein hormi on nuohottu - koska nuohottu viimeksi 4.5 Muuta käyttöön liittyvää (lumien kasaaminen rakennuksen vierustalle, jäätymisriskien vuoksi talvisin tehtävät suojaustoimenpiteet, lumien pudottaminen vesikatolta, sokkelin tuuletusaukkojen sulkeminen talvisin, lämmittimien käyttö, tms.) 5. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä 5.1 Sähkölämmitys Sähkölämmityspatterit Sähköinen lattialämmitys Kattolämmityselementit Ilmalämpöpumppu 5.2 Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät Öljypoltinkattila Öljypoltin Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 Öljysäiliön tarkastus + seur. tarkastusaika Lämmönvaihdin tai maalämmitys Lämmitysvedenvaraaja www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

Tulosta Tallenna Tyhjennä 4/7 5. LÄMMITYSJÄRJESTELMÄ Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä 5.2 Vesikiertoiset lämmitysjärjestelmät Lämmitysjärjestelmän putket Vesikiertoiset patterit Vesikiertoiset lattialämmitykset Muu järjestelmä. Mikä? 6. VESI- JA VIEMÄRI- JÄRJESTELMÄ Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä Lämminvesivaraaja Vesijohdot Viemäriputket Vesikalusteet (hanat, sekoittajat yms.) Jos ei kunnallistekniikkaa: Käyttövesikaivo: Rengaskaivo Porakaivo Lähdekaivo Muu, mikä: - Onko käyttöveden laatua tutkittu? - Onko vesi riittänyt kaikissa tilanteissa? - Onko kaivoa huollettu? Jätevesikaivo: Umpikaivo Saostuskaivot ja imeytys Saostuskaivot ja purku maastoon Kaksiviemärijärjestelmä Jäteveden pienpuhdistamo Muu, mikä: Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 - tyhjennysväli kuukauden tarkkuudella - havaitut toimintahäiriöt + tehdyt korjaukset 7. ILMANVAIHTOLAITTEET Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ilmanvaihtojärjestelmän tyyppi: Koneellinen poistoilmanvaihto Painovoimainen ilmanvaihto Koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto Ilmanvaihtokone - onko konetta korjattu, huollettu, suodattimia vaihdettu tms. Lämmön talteenottojärjestelmä Ilmalämmitys toimii ilmanvaihtojärjestelmänä www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0 Ei toiminnallisia häiriöitä

Tulosta Tallenna Tyhjennä 5/7 7. ILMANVAIHTOLAITTEET Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä Ilmanvaihtokanavat - koska kanavat nuohottu Onko ilmanvaihtojärjestelmän virtaamia säädetty? (ei koske painovoimaista ilmanvaihtojärjestelmää) 8. SÄHKÖJÄRJESTELMÄN OSA TAI LAITE Selvitys suoritetuista huolto- tai korjaustoimenpiteistä ja suoritusaika ja uusimisvuosi. Erityisen tärkeitä ovat laitteiden ja järjestelmän osien ikätiedot. Ei ole tehty korjaustoimenpiteitä Havaitut toimintahäiriöt, viat, puutteet tai vauriot. Ei toiminnallisia häiriöitä Sähköpääkeskus ja sulaketaulut Sähköpistorasiat, sähköjohdot, kytkimet, valaisimet yms. 9. MUUT TARKASTUKSET Onko kohteessa tehty seuraavia tutkimus tms. toimenpiteitä Ei ole tehty Tiedot suoritetuista toimenpiteistä, tutkimusten tuloksista ja tutkimusten suorittajasta. Tutkimusajankohta n. vuoden tarkkudella Radonmittauksia Asbestikartoituksia Kuntotarkastuksia tai -arvioita Kosteusmittauksia Raksystems Insinööritoimisto Oy:n toimenpiteitä? 10. ALLEKIRJOITUKSET JA TALOYHTIÖN YHTEYSTIEDOT Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 Allekirjoitus Lomakkeen täyttäjän nimi, allekirjoitus ja pvm Olen tutustunut Kuntotarkastus Asuntokauppaa Varten Tilaajan ohjeeseen KH 90-00393 sekä Raksystemsin Asuntokaupan Kuntotarkastus RS 3 valmistautumisohjeeseen Tulosta riittävä määrä kopioita (itsellesi, tarkastajalle ja esim. taloyhtiöllesi). Voit halutessasi palauttaa tämän lomakkeen ja sopimuksen kuntotarkastuksen yhteydessä. Huom! Alkuhaastattelulomakkeen lopussa kaksi sivua, mikäli tarvitset lisätilaa vastauksillesi. Jos teksti ei mahdu ruutuun, ole ystävällinen ja jatka lomakkeen lopussa oleville lisäsivuille. Asunto-osakeyhtiön tai hallituksen puheenjohtajan yhteystiedot As Oy:n nimi ja postiosoite (täytä vain taloyhtiö - muotoisissa kohteissa) Kiitos yhteistyöstä! www.raksystems.fi www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

Tulosta Tallenna Tyhjennä 6/7 LISÄTIETOJA Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

Tulosta Tallenna Tyhjennä 7/7 LISÄTIETOJA Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 2/2015 www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

Tietokortti Betonilaatan yläpuoliset puulattiarakenteet YLEISTÄ BETONILAATAN YLÄPUOLISISTA PUULATTIA RAKENTEISTA yleisesti mm. 1940 1980 luvuilla. Mikäli kosteutta pääsee maaperästä betonilaattaan, voi lämmöneristeisiin ja puurakenteisiin syntyä vaurioita. Lisäksi sisäilman vesihöyryn on mahdollista ko. rakenteessa tiivistyä betonilaatan ja lämmöneristeen rajapintaan. Rakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa, jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. BETONILAATAN YLÄPUOLISEN PUULATTIARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA päällä oleviin rakenteisiin. Syynä tähän on yleensä puutteellisesti toimiva tai kokonaan puuttuva salaojitus ja liian hienojakoinen (kapillaarinen) täyttömaa-aines betonilaatan alla. osteuden tiivistyminen lämmöneristeen ja betonilaatan rajapintaan. vasta ryömintätilasta tai kylmästä kellaritilasta voi myös kulkeutua kosteaa ilmaa epätiiviyskohtien kautta alapohjarakenteeseen. enteen alla olevan kiviainesrakenteen välistä puuttuu kosteuseristys. t. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avaus ta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Koska vaurioituminen ko. tyyppisessä rakenteessa alkaa lattian lämmöneristeen ja sen alla olevan betonilaatan rajapinnasta, vaatii rakenteen kunnon tarkempi selvittäminen rakenteen avaamista. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Ponttilaudoitus t. levytys ja pintamateriaali Puukoolaus Lämmöneriste Betonilaatta Putkistot Hienojakoinen alustäyttö Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).

Tietokortti Tuulettumaton vino yläpohjarakenne YLEISTÄ TUULETTUMATTOMISTA VINOISTA YLÄPOHJARAKENTEISTA enteita käytetään rakentamisessa edelleen ja se on tyypillinen rakenneratkaisu mm. 1½-kerroksisissa rakennuksissa. Rakenteen kosteusteknisen toiminnan kannalta tärkein asia on rakenteen riittävä tuulettuminen. Tämän päivän tietämyksen mukaan yläpohjarakenteen ja vesikatteen välissä tulisi olla vähintään 100 mm:n tuuletusväli. Aikaisemmin tuuletusvälin vaatimukset ovat olleet pienemmät. Mikäli rakenteen tuuletus on puutteellinen voi sen seurauksena sisäilman kosteus tiivistyä yläpohjarakenteisiin, mistä pitkällä aikavälillä voi seurauksena olla rakenteen vaurioituminen. Tuulettumaton vino yläpohjarakenne on luokiteltu riskirakenteeksi KH 90-00394 (Kuntotarkastus asuntokaupan yhteydessä, suoritusohje, 2007) kortissa jossa on annettu ohjeet kuntotarkastuksen suorittamisesta. Suoritusohjeen mukaan riskirakenteen kunto tulee selvittää rakennetta avaamalla. Pelkkä pintapuolinen ja aistinvarainen arviointi tai pintojen kosteuskartoitus pintatunnistimella ei ole riittävä menetelmä riskirakenteen kunnon selvittämiseksi. TUULETTUMATTOMAN VINON YLÄPOHJARAKENTEEN VAURION AIHEUTTAJIA osteuden tiivistyminen yläpohjarakenteisiin, mikä yleensä johtuu puutteellisesta tuuletuksesta ja sisäpuolisen höyrynsulun puuttumisesta tai sen epätiiveydestä. RISKIRAKENTEEN TUTKIMINEN ERILLISELLÄ KUNTOTUTKIMUKSELLA selvittäminen ja kunnon tutkiminen sekä siihen mahdollisesti liittyvän riskin realisoitumisen toteaminen edellyttää aina rakenteen avausta ja sen tarkastamista riittävässä laajuudessa. Rakenteen avausten määrä ja paikat tulee määritellä aina tapauskohtaisesti. Kuntotutkimukseen voidaan tarpeen mukaan sisällyttää erilliset mikrobitutkimukset. Niiden tarpeellisuus arvioidaan aina tapauskohtaisesti kuntotutkimuksen yhteydessä. www.raksystems.fi Raksystems Insinööritoimisto Oy, Vetotie 3A, 01610 Vantaa Y-tunnus 0905045-0

ESIMERKKI RISKIRAKENTEESTA: Konesaumattu peltikate Kantavat palkit/kattoristikot Ruodelauta 22x100 k200 Täytepohjalauta Tuuletusrako 20 mm Muovi/tervapahvi Lämmöneriste (mineraalivilla/puru) Riittämätön tuuletusrako Pintamateriaali Copyright Raksystems Insinööritoimisto Oy 15092015 Höyrynsulun puuttuminen aspalvelu@raksystems.fi www.raksystems.fi p. 030 670 5500 Puhelut 030-alkuisiin numeroihin lankapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 6,00 snt/min (alv. 24 %), matkapuhelimista 8,35 snt/puhelu + 17,17 snt/min (alv. 24 %).