Poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja heikentämiseksi Lietossa ja Kaarinassa, E18 Turun kehätien

Poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja heikentämiseksi Lietossa ja Kaarinassa, E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki 7.2.2018

Poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja heikentämiseksi Lietossa ja Kaarinassa, E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki SISÄLTÖ 1 Asia... 2 2 Hakija... 2 3 Vaatimukset... 2 5 Tausta... 3 5.1 Kausela Kirismäki tiesuunnitelma... 4 5.1.1 Yleistä... 4 5.1.2 Hankealue... 4 5.1.3 Hankkeen keskeiset vaikutukset... 5 5.2 Hakemuksen kohteena olevan alueen kuvaus... 5 5.2.1 Kaavoitustilanne... 5 5.2.2 Liito-oravahavainnot... 7 5.2.3 Liito-oravan kulkuyhteydet... 16 6 Sovellettavat säädökset... 18 6.1 Yleistä... 18 6.2 Erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavat syyt... 19 6.3 Muun tyydyttävän ratkaisun puuttuminen... 20 7 Poikkeuslupakohteet... 21 8 Haitallisten vaikutusten vähentäminen... 22 8.1 Tiensuunnitelmaan liittyvät lieventämistoimet... 22 8.2 Lajin suojelun edistäminen Liedossa... 24 9 Vaikutukset... 26 9.1 Liito-oravakohteet... 26 9.1.1 Auranlaakson koulu ja Tähkäpään metsä... 26 9.1.2 Kuokkamaan itäpuolen metsät... 28 9.1.3 Sippaanmäen metsä... 31 9.1.4 Kivimäen metsä, Kannitun metsä ja Kannitun pohjoinen metsä... 34 9.2 Sivutiet... 35 9.3 Yhteenvetotaulukko... 36 10 Vaikutus liito-oravien esiintymiseen ja lajin suotuisaan suojelutasoon... 39 10.1 Valtakunnallinen taso... 39 10.2 Maakunnallinen taso... 40 10.3 Seudullinen taso... 41 10.4 Paikallinen taso... 41 11 Seuranta... 42 12 Yhteenveto... 43 13 Hankkeen toteuttaminen... 44 Lähteet... 45

2 Liitteet: Liite 1 Hakemuksen poikkeuslupakohteet (1:2 000) 1.1 1.2 Auranlaakson koulu - Tähkäpään metsä - Kuokkamaan itäpuolen metsät 1.3 Sippaanmäen metsä 1.4 Kivimäen metsä, Kannitun metsä ja Kannitun pohjoinen metsä Liite 2 E18 Turun kehätie välillä Kausela Kirismäki - Hankekortti Liite 3 Tiesuunnitelmaselostus (luonnos) Liite 4 Yleiskartta Liite 5 Suunnitelmakartat 1:2 000 (plv 0-8700) Liite 6 Ympäristöarvokartta

Poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja heikentämiseksi Lietossa ja Kaarinassa, E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki 2 1 ASIA Luonnonsuojelulain 49 :n 3 momentin mukainen poikkeuslupahakemus Turun kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki sijoittamiseksi liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoille, niiden hävittämiseksi ja heikentämiseksi niiltä osin, kuin tässä hakemuksessa ja sen liitteissä esitetään. Poikkeuslupa-alueet (7) sijaitsevat Kaarinassa ja Liedossa Auralaakson, Sippaan ja Kannitun alueella (liite 1). Hakijan näkemyksen mukaan poikkeamisen edellytykset ovat olemassa, sillä hankkeelle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisuvaihtoehtoa, kuten jäljempänä esitetyistä perusteluista käy ilmi. 2 HAKIJA Varsinais-Suomen ELY-keskus Liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Yhteyshenkilö Vesa Virtanen Projektipäällikkö vesa.virtanen@ely-keskus.fi 0295 022 844, vaihde 0295 022 500 3 VAATIMUKSET Hakija pyytää, että Varsinais-Suomen ELY-keskus myöntää yllä yksilöidyn poikkeusluvan liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja heikentämiseksi Liedossa ja Kaarinassa, E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki (liite 2 ja liite 4). Tien rakentaminen vaikuttaa luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteessä IV (a) ja luonnonsuojeluasetuksen (160/1997) liitteessä 5 mainitun liito-oravan (Pteromys volans) lisääntymis- ja levähdyspaikkoihin luonnonsuojelulain ja luontodirektiivin tarkoittamalla, myöhemmin yksilöidyllä tavalla. Poikkeuslupaa liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiselle haetaan koko tiealueelle. Varsinais-Suomen ELY-keskus on hankkeen suunnittelijana ja toteuttajana sitoutunut hakemaan kaikki tarvittavat luvat. Luvan tulisi olla voimassa vuoden 2030 loppuun saakka hankkeen aikatauluun ja rahoitukseen liittyvistä syistä johtuen.

3 5 TAUSTA E18 Turun kehätie (=kantatie 40) kuuluu EU:n TEN-T Skandinavian - Välimeren ydinverkkokäytävään. Turun kehätie liittää Turun ja Naantalin TEN -satamat ja toisen Suomen TEN-T lentokentistä eli Turun lentokentän ydinkäytävään. E18 -tie on merkittävä kuljetusten välittäjä Turun ja Naantalin satamien ja Pietarin välillä. Lisäksi E18 -kehityskäytävä toimii Suomen yhtenä tärkeimmistä poikittaisliikenteen yhteyksistä sekä henkilöautoliikenteelle että elinkeinoelämän kuljetuksille. Suomi on sitoutunut toteuttamaan TEN-T ydinverkkoon kuuluvat väylät EU:n asetuksen n:o 1315/2013 mukaisesti vaadittuun laatutasoon vuoden 2030 loppuun mennessä. Turun kehätien (kantatie 40) parantaminen välillä Kausela Kirismäki yleissuunnitelman laatiminen aloitettiin 2009 ja se valmistui keväällä 2010. Yleissuunnitelma sai lainvoimaisen päätöksen helmikuussa 2016. Yleissuunnitelmassa tutkittiin neljää vaihtoehtoa. Yleissuunnitelmassa tarkasteltiin myös maantien 2200 eli Kaarinantien kääntöä, joka jätettiin pois yleissuunnitelman hyväksymiskäsittelystä (22.12.2015), koska Kaarinantien kääntö sijoittuu eteläosaltaan Kaarinan Littoisten osayleiskaavan alueelle, jossa ei ole varausta tieyhteydelle. Maantien 2200 eli Kaarinantien kääntö sijoittuu tieverkkoalueelle, jossa Eurooppatiehen E18 sisältyvä Turun kehätie (kantatie 40) ja valtatie 10 risteävät. Kaarinantien käännöstä suoritettiin YVA-menettely vuosina 2012 2013. Varsinais-Suomen ELY-keskus antoi 16.11.2010 päätöksen (VARELY/48/07.04/2010), ettei hankkeessa ole tarpeen soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain mukaista arviointimenettelyä. Tiesuunnitelman maastotyöt suoritettiin keväällä 2016 ja suunnittelu aloitettiin 2017 vuoden alussa. Suunnitelma valmistuu 2018 vuoden alussa. Tavoitteena on, että hanke on toteuttamisvalmiudessa loppuvuodesta 2018. Tiesuunnitelman kohdat, jotka vaikuttavat liito-oravakohteisiin (liite 1): - Tien parantaminen Auralaakson kohdalla ja meluaidan rakentaminen tien eteläpuolelle. - Tien parantaminen Kuokkamaan kohdalla ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen tien eteläpuolelle. - Tien parantaminen Sippaanmäen kohdalla ja sillan rakentaminen ja uudet liikennejärjestelyt. - Tien parantaminen Kanniitun alueen kohdalla ja kevyen liikenteen väylän rakentaminen tien eteläpuolelle. Tiesuunnitteluprosessissa liito-oravaan kohdistuvia vaikutuksia on pyritty lieventämää eri keinoin.

4 5.1 Kausela Kirismäki tiesuunnitelma 5.1.1 Yleistä Kausela Kirismäki tiesuunnitelma pohjautuu Kausela Kirismäki yleissuunnitelmaan, jossa tutkittiin neljää vaihtoehtoa: - Vaihtoehto A: Avantin, Tuulisuon, Sippaan ja Pukkilan eritasoliittymät. Kaarinantien kääntö Littoisista Avantin kautta valtatielle 10 Vanhalinnan alueelle. - Vaihtoehto B: Avantin, Tuulissuon ja Pukkilan eritasoliittymät. Kaarinantien käännöstä vain pohjoisosa Avantista valtatielle 10 Vanhalinnan alueelle. - Vaihtoehto C: Avantin, Tuulissuon ja Pukkilan eritasoliittymät. Kaarinantien kääntö Littoisista Avantin kautta valtatielle 10 Vanhalinnan alueelle. - Vaihtoehto D: Tuulissuon ja Pukkilan eritasoliittymät. Avantista yhteys kehätielle ja valtatielle 10 rinnakkaisteiden sekä Kauselan ja Tuulissuon eritasoliittymien kautta. Avantista on yhteys myös valtatielle 10 Vanhalinnan alueelle. Yleissuunnitelman ratkaisuvaihtoehdoksi valittiin vaihtoehto C:n mukaiset järjestelyt. Turun kehätie parannetaan Kauselasta Kirismäkeen kaksiajorataiseksi päätieksi tie- ja liittymäjärjestelyineen kahdeksan yhdeksän kilometrin matkalla. Tien mitoitusnopeus on 100 kilometriä tunnissa. Yleissuunnitelmassa tarkasteltiin myös maantien 2200 eli Kaarinantien kääntöä, joka jätettiin pois yleissuunnitelman hyväksymiskäsittelystä, koska Kaarinantien kääntö sijoittuu eteläosaltaan Kaarinan Littoisten osayleiskaavan alueelle, jossa ei ole varausta tieyhteydelle. Maantien 2200 eli Kaarinantien kääntö sijoittuu tieverkkoalueelle, jossa Eurooppatiehen E18 sisältyvä Turun kehätie (kantatie 40) ja valtatie 10 risteävät. Turun kehätien parantamisen yleisluonteiset tavoitteet olivat: - Tien palvelutason parantaminen siten, että liikenteen aiheuttamat turvallisuus- ja sujuvuusongelmat vähenevät merkittävästi - Tien palvelutason parantamisesta ja liikenteestä aiheutuvien ympäristöhaittojen hallinta ja niiden vähentäminen - Maankäytön kasvuedellytysten ja ympäristön laadun turvaaminen - TEN-T ydinverkon tien tavoitetilan toteuttaminen ja vaiheittaisen etenemispolun muodostaminen yhteiskuntataloudellisesti mahdollisimman kannattavien ja vaikutuksiltaan tehokkaiden toimenpiteiden avulla - Rakentamisen ekotehokkuuden parantaminen uusiomateriaaleja ja teollisuuden sivutuotteita hyödyntäen - Älykkäiden ohjausjärjestelmien mahdollistaminen mm. koneautomaatio Tiesuunnitelmassa ei ole Kaarinantien kääntöä ja Avantin eritasoliittymän suunnittelua, mutta yhteys Avantista valtatielle 10 on mukana. Tiesuunnitelman yleiskartta ja tiesuunnitelmaselostus ovat liitteenä (liite 3 ja liite 5). 5.1.2 Hankealue Suunnittelualue rajautuu luoteessa Kauselan (valtatie 10) eritasoliittymän läheisyydessä sijaitsevaan Aurajoen siltaan ja kaakossa Kirismäen (valtatie 1) eritasoliittymän kaakkoispuolelle. Suunnitteluosuuden pituus kehätiellä on noin yhdeksän kilometriä. Suunnittelualuee-

5 seen kuuluu myös valtatien 10 Kaarinan kaupungin alueella kulkeva osuus, jonka pituus on noin 1,7 km. 5.1.3 Hankkeen keskeiset vaikutukset Hankkeen keskeiset yhteiskunnalliset, liikenteelliset ja ympäristövaikutukset on lueteltu seuraavassa: - Kaavallinen valmius sen toteuttamiseen on olemassa. Sen toteuttaminen ei aiheuta merkittäviä muutoksia olemassa olevaan tilanteeseen. - Kehätien ja sen liittymien liikenneturvallisuus paranee. Vuosittain säästetään noin 4,3 henkilövahinko-onnettomuutta ja 0,4 liikennekuolemaa. - Käytönaikaiset vaikutukset tulevat lisääntyneestä liikenteestä ja nopeuden kasvusta tiellä. - Järjestelyt turvaavat hyvät ja selkeät yhteydet nykyisille ja suunnitelluille yritysalueille. Kehätien parantaminen tukee alueen kehittämistä Turun seudun tärkeimpänä logistiikka-alueena ja luo uusia työpaikkoja. - Järjestelyt parantavat valtatien 10 ja Kaarinantien liittymän sekä Kauselan eritasoliittymän liikenteen sujuvuutta. - Kevyen liikenteen olosuhteet paranevat uusien väylien ja alikulkujen myötä. Kevyelle liikenteelle muodostuu turvallinen ja kattava verkosto kehätien käytävässä. - Tieliikenteen melualueella (yli 55 db) olevien määrä vähenee. - Tiejärjestelyt muuttavat teiden läheisyydessä asuvien elinympäristöä ja aiheuttavat estevaikutusta. Myös luonnonympäristö muuttuu. Haittoja on pyritty lieventämään mahdollisimman tehokkaasti tien sijoittamisella, risteyssilloilla ja ympäristörakentamisella. - Tiejärjestelyjen alle jää 14 rakennusta sekä maa- ja metsätalousmaata. - Hanke parantaa liikenteen taloudellisuutta. - Heikentää liito-oravakohteita. 5.2 Hakemuksen kohteena olevan alueen kuvaus 5.2.1 Kaavoitustilanne Turun kaupunkiseudun maakuntakaava Poikkeuslupa-alueet sijoittuvat Varsinais-Suomen liiton alueelle, samoin kuin koko suunnittelualue. Alueella on voimassa Turun kaupunkiseudun maakuntakaava (kuva 1). Ympäristöministeriö vahvisti Turun kaupunkiseudun maakuntakaavan 23.8.2004. Tiehanke on huomioitu vaihemaakuntakaavassa.

6 Kuva 1. Ote Turun kaupunkiseudun maakuntakaavasta. Varsinais-Suomen liito 2013 käynnisti taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavan, joka on edennyt ehdotusvaiheeseen. Kuvassa 2 on ote maakuntakaavaehdotuksesta. Tiehanke on huomioitu vaihemaakuntakaavaehdotuksessa. Kuva 2. Ote maakuntakaavaehdotuksesta.

7 Yleiskaavat Alueella on voimassa seuraavat yleiskaavat: - Liedon kunta, Liedon yleiskaava 2020. Yleiskaava tuli voimaan 22.8.2006. - Kaarinan kaupunki, Auranlaakson osayleiskaava, Littoisten osayleiskaavan muutos Auranlaaksossa, vahvistettu 2016. - Kaarinan kaupunki, Kirismäen osayleiskaavan muutos, vahvistettu 2012. - Kaarinan kaupunki, Piikkiö, Keskustan Kirismäen osayleiskaavan muutos, vahvistettu 2001. - Kaarinan kaupunki, Littoisten osayleiskaava, vahvistettu 1998. Lisäksi suunnittelualue sijoittuu Kanta-Liedon osayleiskaava-alueelle. Kunnanhallitus on hyväksynyt 17.10.2016 Kanta-Liedon osayleiskaava 2025 alustavan luonnoksen sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaava Suunnittelualueella on voimassa useita asemakaavoja. 5.2.2 Liito-oravahavainnot Kaarinan ja Liedon kuntien alueella on tehty liito-oravaselvityksiä 2000 -luvun alusta lähtien mm. kaava- ja tiehankkeiden yhteydessä. Selvitykset ovat painottuneet alueille, jossa maankäytön suunnittelua on tehty viimeisen 15 vuoden aikana. Kaarina on kokonaisuudessaan yleiskaava- tai asemakaava-aluetta. Lisäksi Kaarinassa on tehty 2000-luvun alussa erillisselvitys Kaarinan liito-oravahavainnot, esiintymien määrittäminen 2002 2004 ja esiintymisen hoitotarve (Kumpulainen ja Saikkonen 2004). Kaarinan ja Liedon alueilta on lajista tehty 364 havaintoa (Varsinais-Suomen ELY, Taxon irrotusajankohta 19.9.2017). Ensimmäiset liito-oravahavaintotiedot ovat 2000 -luvun alusta. Havainnot keskittyvät Kaarinan kehätien eteläpuolelle.

8 Kuva 3. Kaarinan ja Liedon alueella tiedossa olevat liito-oravan havainnot (Varsinais- Suomen ELY-keskus 2017). Suunnittelualueelta on tehty seuraavat liito-oravakartoitukset: - Kehätien yleissuunnitelmaa varten selvitettiin liito-oravan esiintymistä vuosina 2009 ja 2010. Yleissuunnitelman liitteeksi laadittiin suunnitelma liito-oravan elinalueiden seuraamiseksi. - Seurantaohjelman mukaiset kartoitukset suoritettiin vuosina 2011, 2012, 2015, 2016 ja 2017. Seurantaohjelman kartoituksien tulokset on raportoitu seuraavasti: - Lammi, E. 2016: Turun kehätien liito-oravaseuranta 2010 2016. Ympäristösuunnittelu Enviro ja Varsinais-Suomen ELY-keskus 16.6.2016. - Lammi, E. 2017: Turun kehätien liito-oravaseuranta 2017. Ympäristösuunnittelu Enviro ja Varsinais-Suomen ELY-keskus 20.6.2017. Tiesuunnitelmaan valitulta tiealueelta tai sen välittömässä läheisyydestä on löydetty vuosien saatossa liito-oravia 17 metsäalueelta, mutta hakkuiden takia osalla laji ei enää esiinny. Alleviivatut metsät eivät vuosina 2016 tai 2017 olleet enää asuttuja. Poikkeuslupaa haettavat alueet on lihavoitu ja merkitty tähdellä (*) ja kohteet, jossa heikennetään lajin liikkumista, on merkitty plussalla (+) ja lihavoitu (liite 1). Muikunvuoren metsä Auranlaakson koulu*+ Tähkäpään metsä*+ Kuokkamaan länsipuolen metsä Kuokkamaan itäpuolen metsät (osin säilynyt)*+

9 Tammen lounaispuolen metsä Tammen itäpuolen metsä (osin säilynyt) Tammen pohjoispuolen metsät (osin säilynyt) Marketannotkon metsä Sippaanmäen metsä *+ Laattiskallion metsä Kurjenalhon metsä Järvelän metsä Kannitun metsä*+ Kivimäen metsä*+ Kivimäen pohjoinen metsä Kannitun pohjoinen metsä*+ 1. Muikunvuoren metsä Muikunvuori on vanhaa havupuuvaltaista metsää, jonka keskiosassa on kuusivaltainen puronvarsi ja länsipäässä korkea kallio (kuva 4). Muikunvuoren alueelta todettiin seurannassa liito-orava ensi kertaa keväällä 2011. Tämän jälkeen alueelta on aina todettu liito-orava. Liito-orava on käyttänyt pesäpaikkanaan kolmea tarjolla olevaa pönttöä. Elinalueeksi rajatun kohteen pinta-ala on noin 4,1 hehtaaria. 2. Auranlaakson koulu Auranlaakson koulun metsästä on todettu liito-oravan jätöksiä vuosina 2010 2012 sekä keväällä 2017. Alue on sekapuustoinen kalliometsäkaistalle Turun kehätien varressa ja siihen liittyvä koulun pihamaan reunassa oleva pienialainen haapametsikkö (kuva 4). Elinalueen pinta-ala on noin 1,4 hehtaaria. Alueella on yksi vanha käpytikan kolo, jota liito-orava todennäköisesti käyttää päivälepopaikkana. 3. Tähkäpään metsä Tähkäpään metsiköstä kehätien pohjoispuolelta liito-oravan jätöksiä löytyi ensi kerran keväällä 2016. Huhtikuussa 2017 papanoita todettiin kolmen haavan ja yhden kuusen tyvellä. Havainnot viittaavat lajin liikkumiseen kehätien yli ja levähtämiseen alueella. Kohteen pinta-ala on noin 0,8 ha. 4. Kuokkamaan länsipuolen metsä Kuokkamaan länsipuolen metsä on ohikulkutien eteläpuolella ja sen pinta-ala on 4,6 ha. Metsäalueelta, joka on luonteeltaan sekametsäalueelta, on löydetty liito-oravan jätöksiä vuosina 2010 2015. Koko metsäalue harvennettiin talvella 2016/2017, jolloin suurin osa kuusista sekä liito-oravalle sopivista ruokailupuista ja pienpuustosta poistettiin. Metsäalueen eteläreunassa tehtiin aukkohakkuu. Alue ei nykyisellään täytä liito-oravan vaatimuksia, eikä lajista ole vuoden 2016 jälkeen tehty havaintoja.

10 Kuva 4. Muikunvuoren metsä, Auranlaakson koulu ja Tähkäpään metsä. Kuva 5. Kuokkamaan länsi- ja itäosan metsät.

11 5. Kuokkamaan itäpuolen metsät Kuokkamaan itäpuolen metsät ovat Turun kehätien etelä- ja pohjoispuolella Kuokkamaan kohdalla. Kehätien eteläpuolella on kapea, kosteapohjainen metsäkuvio, jossa kasvaa vanhaa kuusikkoa ja harvakseltaan eri-ikäisiä haapoja. Tien pohjoispuolella on ollut nuorta, osin entiselle täyttömaalle kasvanutta lehtipuustoa sekä varttuneita, haapoja ja kuusia kasvavia metsälaikkuja. Tien pohjoispuolisella alueella tehtiin harvennushakkuu talvella 2014/2015. Vain tien varteen jäi liito-oravalle sopivaa metsikköä. Tienvarsimetsikössä on kolohaapa, jota liito-orava käytti pesäpaikkanaan keväällä 2012 ja 2015. Keväällä 2016 liito-oravasta ei tehty havaintoja pesäpuun alta. Vain tien eteläpuolen metsiköstä todettiin kahden puun tyveltä papanaita. Keväällä 2017 pesäpuun alta löytyi taasen papanoita. Jätöksiä löytyi lisäksi viiden muun puun tyveltä pesäpuun läheltä. Tien eteläpuolella papanoita oli kahden nuoren haavan tyvellä. Pohjoisen elinalueen harvennetulta metsäkuviolta ei liito-oravan jätöksiä löytynyt vuoden 2017 kartoituksessa. Liito-oravan elinalueeksi hyvin sopivaa metsää on jäljellä noin 2,1 hehtaaria, pääasiassa kehätien eteläpuolella (noin 1,6 ha). Liito-oravat liikkuvat noin 30 metriä tiekäytävän yli, sillä sen molemmilla puolilla on korkeaa puustoa. Liito-oravan liikkuminen alueelta pohjoiseen on estynyt Avantin logistiikkaalueen ja täyttömaakenttien takia. 6. Tammen lounaispuolen metsä Tammen lounaispuolen metsästä löydettiin keväällä 2010 liito-oravan jätöksiä. Seuraavan kerran metsästä todettiin liito-orava keväällä 2016, jolloin kuusen tyvellä ja usean puun alla papanoita. Metsäalue hakattiin 2017. Myös voimajohtokäytävän pohjoispuolinen puusto oli käsitelty. Liito-oravan jätöksiä ei löytynyt vuoden 2017 kartoituksessa. Metsäalue ei enää sovellu liito-oravan elinympäristöksi, mutta hakkuulle harvakseltaan jätetty puusto mahdollistaa liito-oravan liikkumisen alueen läpi. 7. Tammen itäpuolen metsä Alueelta on löydetty liito-oravan papanoita useana keväänä. Pesäpuu on löytynyt kahtena vuonna. Talvella 2016/2017 alueella tehtiin hakkuita. Osa kallioalueen itäpuolella olevasta varttuneesta kuusikosta hakattiin. Vanhat pesäpuut kaadettiin hakkuiden yhteydessä. Hakkuiden ulkopuolelle jäi metsän länsiosa, noin on 3,5 hehtaaria laajuinen metsikkö. Tätä metsikön osalta on aiempia jätöshavaintoja, mutta keväällä 2017 lajista ei tehty havaintoja. 8. Tammen pohjoispuolen metsät Tammen kallioalueen pohjoispuolella on loivapiirteistä tuoretta kangasmetsää, jonka puusto on varttunutta ja laajoilla alueilla mäntyvaltaista. Kuusta ja lehtipuustoa on eniten alueen lounaisosassa. Alueen itäpuolisko on harvennettu talvella 2016/2017 siemenpuumännikön kaltaiseksi. Lähes kaikki kuuset ja suurin osa lehtipuista on poistettu. Nykyiseltä harvennusalalta löydettiin liito-oravan jätöksiä keväällä 2010 usean suuren kuusen ja haavan sekä yhden järeän kolomännyn tyveltä. Myöhemmillä käynneillä liito-oravan jätöksiä ei ole havaittu. Keväällä 2016 papanoita löytyi metsäalueen lounaisosasta, jossa on varttunutta kuusivaltaista sekametsää. Keväällä 2017 jätöksiä ei löytynyt. Lounaisosan metsä-alueella ei ole tehty hakkuita ja se sopii edelleenkin liito-oravan elinympäristöksi. Hyvin säilyneen metsäalueen pinta-ala on 3,8 hehtaaria.

12 9. Marketannotkon metsä Tammen kallioalueen kaakkoispuolella oleva Marketannotkon metsästä on havaintoja vuodesta 2008 alkaen. Alue on ollut liito-oravan vakituinen elinalue, jossa on ollut liitooravan pesäpaikaksi sopivia kolohaapoja ja hyvä ruokailu-puusto. Vuonna 2016 suurin osa kuusikosta harvennettiin. Keväällä 2017 hakkuut olivat ulottuneet myös johtoaukean eteläpuolelle. Liito-oravan jätöksiä ei enää löytynyt 2016 ja 2017. Liito-oravan jätöksiä löytyi johtoaukean pohjoispuolelta yhden harvennus-hakkuulle jätetyn haavan tyveltä. Vanha pesäpaikka ja liito-oravan käyttämät kolohaavat (kolme puuta eri vuosina) oli kaadettu. Kuva 6. Marketannotkon, Tammen lounais-, itä- ja pohjoispuolen metsät. 10. Sippaanmäen metsä Sippaan liittymän länsipuolella on havaittu liito-orava vuonna 2004. Metsäalueen läpi on sittemmin rakennettu kehätien suuntainen rinnakkaistie. Sippaanmäen puustoa on lisäksi harvennettu. Liito-oravaa ei tavattu kehätien yleissuunnitelman yhteydessä tehdyissä inventoinneissa vuosina 2009 ja 2010. Aluetta ei kartoitettu vuosina 2011 2016. Huhtikuussa 2017 Sippaanmäen metsä todettiin liito-oravan asuttamaksi. Havainnot keskittyivät alueen eteläosaan, jossa on pieni kuvio varttunutta kuusivaltaista sekametsää (0,7 ha). Metsikössä kasvaa runsaasti haapoja. Liito-oravan papanoita löytyi 13 haavan tyveltä. Näistä kolme oli pesäpuiksi sopivia kolohaapoja. Keväällä 2017 havaittiin myös kehätien pohjoispuolelta merkkejä lajista (0,6 ha). Laji ylittää kehätien Sippaan alikulun kohdalta, jossa puuttoman tiekäytävän leveys on noin 27 metriä.

13 Kuva 7. Sippaanmäen metsä. 11. Laattiskallion metsä Laattiskallion metsä on liito-oravalle sopivaa kuusikkoa. Alueelta on havaintoja lajista tehty 2004 ja 2017. Vuoden 2017 kartoituksessa papanoita löytyi neljän haavan tyveltä. Lähin löytöpaikoista on noin sadan metrin päässä Turun kehätiestä. 12. Kurjenalhon metsä Kurjenalhon metsän pohjoispäästä löytyi 2017 merkkejä lajista. Alueelta on aikaisempia havaintoja, jotka sijoittuvat metsän keskiosiin ja eteläpäähän. 13. Järvelän metsä Järvelän metsästä on tehty liito-oravahavaintoja 2000-luvun alkuvuosina. Vuoden 2017 kartoituksessa löytyi liito-oravan pesäpuu ja kolme papanapuuta.

14 Kuva 8. Järvelän ja Laattiskallion ja Kurjenalhon metsät. 14. Kannitun metsä Ensimmäiset liito-oravahavainnot Kannitun metsäalueelta ovat vuodelta 2003. Lounais-Suomen ympäristökeskus teki alueelle liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikan rajauspäätöksen vuonna 2007 (LOS-2007-L-17-254). Päätöksen mukainen alue jakaantuu neljään osaan (kuva 9) ja se rajautuu Ohikulkutiehen. Alueen pinta-ala on noin 5,5 hehtaaria. Alueella on tehty rajauspäätöksen jälkeen hakkuita. Hakkaamatonta puustoa on kapealti Kannitun entisen pellon reunassa rajauspäätöksen mukaisen alueen eteläreunassa. Esiintymää on seurattu vuodesta 2010 alkaen ja se on ollut kaikkina seuranvuosina liitooravan asuttama. Metsäalueen kaakkoisreunassa on liito-oravan asuttama kolohaapa. Talvella 2016/2017 alueen eteläreunassa oli tehty pienpuuston harvennus, joka ei ole vaikuttanut lajiin. 15. Kivimäen metsä Kivimäen metsä on siemenhakkuu alueen länsipuolella. Alueelta todettiin 2017 kartoituksessa 9 puun alta papanoita. Metsikkö on tarkistettu seurannassa joka vuosi, mutta merkkejä liito-oravan oleskelusta ei ole aiemmin löydetty. Varttuneen kuusisekametsän pintaala on 1,9 ha. Kuusien joukossa kasvaa parikymmentä suurta haapaa. Lajin papanoita havaittiin kahdeksan haavan ja yhden kuusen tyvellä. Pesäpuuta ei löytynyt. Metsikkö liittyy Kannitun esiintymään. 16. Kivimäen pohjoinen metsä Kivimäen pohjoinen metsäaluetta ei ole tarkistettu vuosina 2011 2016. Vuoden 2017 seurannassa varttuneen kuusisekametsästä todettiin 11 puun alta papanoita. Suurin osa oli haapoja. Liito-orava oli myös käyttänyt pesäpaikkanaan yhtä kuusessa olevaa risupesää.

15 17. Kannitun pohjoinen metsä Kehätien pohjoispuolelta on vanha liito-oravahavainto muutaman sadan metrin päässä tiestä. Yleissuunnitelman yhteydessä vuosina 2009 ja 2010 alueelta ei lajista löydetty merkkejä. Keväällä 2016 tarkistettiin liito-oravan esiintyminen tiealueen pohjoispuolelta, josta löytyi usean haavan tyveltä papanoita melko nuoresta lehtimetsästä alle sadan metrin päässä tiestä. Laji todennäköisesti ylittää kehätien. Puuttoman tiealueen leveys on noin 35 metriä. Keväällä 2017 merkkejä liito-oravasta ei todettu. Pinta-ala on 0,2 ha. Kuva 9. Kannitun, Kannitun pohjoinen, Kivimäen ja Kivimäen pohjoinen metsät. Kannitun liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Lisäksi Mullimetsän pohjois- ja itäpuolelta on tiedossa vanhoja liito-oravahavaintoja (Lieto 32 ja Lieto 33 vuodelta 2004, Mullimetsä 1 ja Mullimetsä 4 vuodelta 2011). Samoin Kirkonjyrkän pohjoispuolelta on liito-oravahavainto vuodelta 2011 (Mullimetsä 2) ja Kirkonjyrkän eteläosalta vuodelta 2002 (Mullimetsä 3). Metsä on Kirkonjyrkän alueella lajille sopivaa, mutta kehätien liito-oravakartoituksissa vuosina 2009, 2010 ja 2017 lajista ei todettu merkkejä. Lammin (2017) mukaan Kirkonjyrkkä ei käytettävissä olevien tietojen perusteella ole liito-oravan elinaluetta.

16 Kuva 10. Liito-oravahavainnot Mullimetsän ja Kirkonjyrkän alueelta. 5.2.3 Liito-oravan kulkuyhteydet Havaintojen perusteella liito-orava liikkuu suunnittelualueella seuraavista kohdista Turun kehätien yli (kuvat 11 13): - Auranlaakson ja Tähkäpään kohdalla (paaluvälillä 1400 1700). - Kuokkamaan itäpuolen metsät (paaluvälillä 2400 2600). Kuokkamaalta etelään lajilla on mahdollisuus liikkua Kurjenalhon, Järvelän ja Laattiskallion suuntiin. Laattiskallion esiintymästä on yhteys Palomäen kautta Sippaanmäen esiintymään. - Sippaanmäen metsän kohdalla lajilla on yhteys etelän ja pohjoisen esiintymiin. (paaluvälillä 4950 5100). - Kannitun ja Kivimäen alue. Laji liikkuu tien yli Kivimäen metsän kohdalta (paaluvälillä 7500 7700) sekä Kannitun metsä ja Kannitun pohjoisen metsän kohdalta (paaluvälillä 7850 8000). Laji voi liikkua hakkuista huolimatta Tammen alueella pohjois-eteläsuuntaisesti. Lisäksi Tähkäpään esiintymästä Tammen itäpuolen metsikköön on yhteys vielä olemassa.

17 Kuva 11. Liito-oravan nykyiset kulkuyhteydet Auralaakson ja Tammen alueella. Kuva 12. Liito-oravan nykyiset kulkuyhteydet Sippaanmäen kohdalla.

18 Kuva 13. Liito-oravan nykyiset kulkuyhteydet Kannitun ja Kivimäen alueella. 6 SOVELLETTAVAT SÄÄDÖKSET 6.1 Yleistä Maantielain 17 :n mukaan on yleis- ja tiesuunnitelmaa laadittaessa otettava huomioon mitä luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla säädetään. Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat on suojeltu Suomessa luonnonsuojelulain 49 1 momentin nojalla, jonka mukaan niiden hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Alueellinen ympäristökeskus voi kuitenkin myöntää luvan kiellosta poikkeamiseen. Poikkeuksen edellytykset on määritelty luontodirektiivin 16 artiklassa. Poikkeuslupa voidaan myöntää: - jollei muuta tyydyttävää ratkaisua ole - jollei poikkeus haittaa kyseisen lajin suotuisan suojelun tason säilymistä lajin luontaisella levinneisyysalueella. Lisäksi hankkeen tavoitteen tai perusteen tulee olla ainakin yhden luontodirektiivin 16 artiklan 1 kohdan a e alakohdissa säädetyn tavoitteen tai perusteen mukainen. Tällaisia perusteita ovat c-kohdan mukaan kansanterveyttä ja yleistä turvallisuutta koskeva tai muu

19 erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottava syy, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt. Seuraavassa esitetään lyhyesti, että poikkeamisen yleiset edellytykset ovat olemassa ja että hakemuksen kohteena olevalle tiehankkeelle on olemassa erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavia syitä. 6.2 Erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavat syyt Turun kehätie on osa TEN-T Skandinavia-Välimeri ydinverkkokäytävän E18 -tietä, kansainvälisesti merkittävintä yhteyttä Turun ja Naantalin satamista pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle (kuva 14). Turun kehätien osuudelle ei viime vuosien aikana ole toteutettu merkittäviä kehittämistoimenpiteitä ja osuus onkin palvelutasoltaan muuta Suomen E18 -yhteyttä alempi. Palvelutasopuutteita on mm. peräänajo-onnettomuuksien suuri määrä, tasoliittymistä kääntyvien sekä hitaiden ajoneuvojen aiheuttamat häiriöt päätien liikennevirtaan, kehätien ja valtatien 1 eritasoliittymän ramppien huono toimivuus sekä puutteet kehätien suuntaisissa kevyen liikenteen yhteyksissä. E18 Turun kehätien parantaminen välillä Kausela-Kirismäki -hankkeen vaikutusalue ulottuu Varsinais-Suomen lisäksi Etelä-Suomeen sekä koko Suomeen. Hanke parantaa länsiitäsuuntaisen liikenteen sujuvuutta koko maan mittakaavassa. Tärkeimmälle päätieverkolle on liikenne- ja viestintäministerin asettaman työryhmän mietinnössä määritelty seuraavat tavoiteltavat ominaisuudet: - Tiellä on yhtenäinen ja korkea palvelutaso, mikä tarkoittaa muun muassa: o korkeahkoa tasaista nopeustasoa. Nopeusrajoitus on pääosin 100 km/h ja alle 80 km/h nopeusrajoitusta sallitaan vain poikkeustapauksissa esimerkiksi kaupunkiseuduille sisään ajettaessa. o tiellä ei esiinny ruuhkia tavanomaisissa olosuhteissa. o tien hyvää palveluvarustusta (viitoitus, levähdysalueet, telematiikka). - Tien turvallisuustaso on korkea. Kohtaamisonnettomuuksia torjutaan rakenteellisesti keskikaitein. - Kehittämisratkaisuissa päätieliikenne priorisoidaan vahvasti ja paikallisista liikkumistarpeista huolehditaan erityisjärjestelyin. Paikallinen liityntä minimoidaan rinnakkaisjärjestelyjä kehittämällä. - Taajamissa ja tienvarsiasutuksen kohdilla kevyellä liikenteellä on omat väylänsä. Muualla kevyt liikenne pyritään ohjaamaan ensisijaisesti muita väyliä pitkin.

20 Kuva 14. Turun kehätie on osa TEN-T Skandinavia-Välimeri ydinverkkokäytävän E18 - tietä, kansainvälisesti merkittävintä yhteyttä Turun ja Naantalin satamista pääkaupunkiseudun kautta Vaalimaalle. Hanke on otettu huomioon Turun kaupunkiseudun maakuntakaavassa, Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavaehdotuksessa, Littoisten osayleiskaavan muutoksessa Auranlaaksossa ja Liedon yleiskaavassa 2020 sekä Kanta-Liedon osayleiskaavaluonnoksessa. Perustelut vaihtoehdon valinnalle Yleissuunnitelmassa tutkittiin neljää vaihtoehtoa, joista valittiin vaihtoehto C:n mukaiset järjestelyt, missä Turun kehätie parannetaan Kauselasta Kirismäkeen kaksiajorataiseksi päätieksi tie- ja liittymäjärjestelyineen kahdeksan yhdeksän kilometrin matkalla. Tien mitoitusnopeus on 100 kilometriä tunnissa. Tällä ratkaisulla saadaan tien palvelutason parantaminen siten, että liikenteen aiheuttamat turvallisuus- ja sujuvuusongelmat vähenevät merkittävästi, hallitaan liikenteestä aiheutuvien ympäristöhaittoja ja vähennetään niitä. Samalla turvataan maankäytön kasvuedellytykset ja ympäristön laatu. Ratkaisulla saavutetaan TEN-T ydinverkon tien tavoitetila. Yleissuunnitelman vaihtoehdon valinnan tärkeimpiä perusteita olivat: - kehätien liikenteellisen toimivuus ja turvallisuus paranevat - turvaa keskeisten maankäyttöalueiden kehittämisen. 6.3 Muun tyydyttävän ratkaisun puuttuminen Vaihtoehtoisia tielinjauksia on selvitetty eri suunnitteluvaiheissa, eikä valitulle linjaukselle ole löydetty toteutuskelpoisia vaihtoehtoja.

21 7 POIKKEUSLUPAKOHTEET Hanke ei vaikuta seuraaviin suunnittelualueella oleviin liito-oravakohteisiin: Muikunvuoren metsä, Kuokkamaan länsipuolen metsä, Tammen itäpuolen metsä, Tammen pohjoispuolen metsät, Marketannotkon metsä, Laattiskallion metsä, Kurjenalhon metsä ja Järvelän metsä. Yleiskaavoissa vain Tammen itäpuolen metsä ja osin Tammen pohjoispuolen metsät sijoittuvat alueille, joihin on osoitettu rakentamista (AP). Nämä kohteet on jo pääosin hakkuilla heikennetty. Muut kohteet sijoittuvat yleiskaava-alueiden SL, M, MU, VU -alueille. Poikkeuslupaa haetaan seitsemälle lisääntymis- ja levähdyskohteelle (kuva 15, liite 1): 1. Auranlaakson koulu, paaluvälillä 1320 1620. 2. Tähkäpään metsä, paaluvälillä 1560 1680. 3. Kuokkamaan itäpuolen metsät, paaluvälillä 2400 2640 4. Sippaanmäen metsä, paaluvälillä 4980 5200. 5. Kivimäen metsä, paaluvälillä 7480 7640. 6. Kannitun metsä, paaluvälillä 7880 8040. 7. Kannitun pohjoinen metsä, paaluvälillä 8000 8040. Lisäksi haetaan lupaan heikentää hetkellisesti liito-oravan kulkua: 1. Auranlaakson ja Tähkäpään kohdalla paaluvälillä 1500 1700. 2. Kuokkamaan itäpuolen metsät paaluvälillä 2400 2600. 3. Sippaanmäen metsän kohdalla paaluvälillä 4980 5100. 4. Kivimäen kohdalla paaluvälillä 7500 7700. 5. Kannitun metsä ja Kannitun pohjoisen metsän kohdalla paaluvälillä 7850 8000. Kuva 15. Poikkeuslupaa haetaan seitsemälle lisääntymis- ja levähdyskohteelle.

22 8 HAITALLISTEN VAIKUTUSTEN VÄHENTÄMINEN 8.1 Tiensuunnitelmaan liittyvät lieventämistoimet Tiesuunnitelmassa on pyritty ottamaan huomioon liito-oravan kulkuyhteydet ja turvattu sen mahdollisuudet liitää tiealueen yli. Luvussa 9 on lieventämistoimet esitetty kohteittain. Tiesuunnitelma sisältää seuraavat, haitallisia vaikutuksia ehkäisevät ja lieventävät toimenpiteet: - Liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja heikentävät hakkuut ja rakennustyöt mahdollisuuksien mukaan suoritetaan liito-oravan lisääntymis- ja pesintäajan (huhtikuu-elokuu) ulkopuolella, valoisaan aikaan (Sierla ym. 2004), jotta liito-oravan jäljelle jäävään reviiriin kohdistuisi mahdollisimman vähän haitallisia vaikutuksia. - Tien suunnittelussa valtatien ja kevyen liikenteen järjestelyjen poikkileikkaukset on pyritty suunnittelemaan mahdollisimman kapeaksi väylien toimivuus kuitenkin huomioiden, jolla vähennetään liito-oraville aiheutuvaa estevaikutusta ja mahdollistetaan tien ylittäminen. - Luodaan Sippaanmäen kohdan ja Kirismäen eritasoliittymän ylijäämämaiden läjityspaikoille liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, jolla korvataan niitä alueita, missä heikennetään lajin elinympäristöä. Alueille kehitetään kuusivaltaisia sekapuumetsiköitä, missä kuusien joukossa kasvaa koivua, haapaa ja harmaaleppää. Tavoitteena on kehittää sekapuustoinen ja puuston rakenteeltaan erirakenteinen metsikkö. Alueille asetetaan liito-oravalle sopivia pönttöjä. Kuva 16. Kirismäen eritasoliittymän kohdalle ylijäämämaiden sijoituspaikoille muodostetaan liito-oravalle sopivaa elinympäristöä.

23 - Suunnittelussa on otettu huomioon liito-oravien liikkumismahdollisuudet ja tien ylitysmahdollisuudet muun muassa niin, että paikoin kevyenliikenteen väylän ja kehätien väliin istutetaan puustoa. Tämä ratkaisu mahdollistaa mm. liikkumisen liito-oravakohteiden ja kehitettävien liito-oravakohteiden välillä. Nämä alueet ovat paaluvälillä 1620 1860, 2300 2360, 4680 4900 ja 7960 8500. Lisäksi puustoa istutetaan tien (Y8) pohjoispuolelle paaluvälillä 400 800. Tällä saadaan kytkettyä Mullinmetsä ja Kannitun alueen metsät yhteen. - Asennetaan hyppypuut lajin nykyisin käyttämille tien ylityspaikoille. Paaluvälillä 1560 1600, 2460 2500 5020 50660 ja 7980 8020 voidaan hyppypuilla varmistaa lajin kulkuyhteyden säilyminen tulevaisuudessa. Lisäksi Kannitun alueen kohdalla tien yli toteutetaan Peltolan risteyssilta (luontosilta, S10) paaluvälillä 7620 7680. Luontosillalle istutetaan puustoa ja sillalle asetetaan myös hyppypuut, että liikkuminen tien yli mahdollista ennen kuin puusto on riittävän korkeaa lajin liikkumisen kannalta. Tulevaisuudessa laji voi ylittää tien hyvin sillan kohdalla kun puusto on tarpeeksi korkeaa. Hyppypuut sijoitetaan harvaan ja ne oltava riittävän korkeita (noin 15 m). Hyppypuut asennetaan ennen metsän kaatoa. Kuva 17. Kohdilla missä liito-oravan ylitys kehätien kohdalla on tarpeellista turvata hyppypuilla, on hyppypuiden sijainti ja korkeus on arvioitu poikkileikkauskuvan avulla. - Asetetaan liito-oravapönttöjä ennen tien parannustoimia Kuokkamaan itäpuolen metsät kohteen eteläiseen metsikköön, paaluvälillä 2400 2650. Alueen omistajana ovat Turun kaupunki ja Liedon kunta. Tällä turvataan lajin säilyminen kohteella. - Poikkeuslupiin liittyvät liito-orava-alueiden kulkuyhteyksiä turvaavat toimet tehdään valtion omistamilla mailla (tiealue).

24 Kuva 18. Liito-oravan ylityspaikat kehätien parantamisen jälkeen sekä uudet kulkuyhteydet. Lisäksi ennen rakentamistoimia on syytä tehdä maastokatselmus, jossa osoitetaan tiealueella säästettävät papana- ja kolopuut ja ne alueet, missä puustoa voidaan säästää. Kohteet merkitään nauhalla, jotta vältetään kohteiden vahingossa hakkaamiselta. Tämä toimi tehdään mm. Sippaanmäen Toimelantien kohdalla (K5). Samoin maastokatselmuksessa hyvä osoittaa miten hakkuut voidaan suorittaa, että lajille jää liikkumiseen sopivaa puustoa kevyen liikenteen väylän (J1, J2 ja J4) ja tien väliin. Puustoa on syytä hakata mahdollisimman vähän tai alueelle jätetään sopivia hyppypuita (mäntyjä tai koivuja), jotka eivät kaadu herkästi kovassa tuulessa. Erityisesti näitä kohteita ovat liito-oravan käyttämät ylityskohdat paaluvälillä 2360 2500 ja 7500 7740 ja kehätien pohjoispuolella paaluvälillä 5020 5080. Myös kehätien kartoituksien havaintotiedot tullaan viemään Hertta-tietokantaan, jolloin ne voidaan huomioida hakkuiden suunnittelussa. 8.2 Lajin suojelun edistäminen Liedossa Liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen sekä kulkuyhteyksien suojelun edistämistä on käsitelty Liedon kaavoitus- ja rakennuslautakunnan yhteisessä kokouksessa 28.11.2017. Lautakunta hyväksyi ne toimenpiteet, jolla varmistetaan lajin suotuisan suojelutaso säilyminen erityisesti Liedon kunnan omistamissa metsissä. Kunnanhallitus on hyväksynyt kokouksessaan 4.12.2017 kaavoitus- ja rakennuslautakunnan esittämät toimenpiteet. Esitetyt toimenpiteet ovat: - Avanti-Tammi-Nenämäki -alue: o Aluetta koskevan konsulttiselvityksen teettäminen kevään 2018 aikana tarvittavista käytännön toimenpiteistä liito-oravametsiköiden ja niiden vä-

25 o o o o listen kulkuyhteyksien tilan ylläpitämiseksi ja tarvittaessa parantamiseksi (esimerkiksi hyppypuut, pöntöt, maavallit, puiden istuttaminen) Liito-oravaesiintymien turvaaminen asemakaavoituksessa ja tontin luovutuksessa kaavamääräyksillä Liito-oravan elinympäristöiksi soveltuvien M-alueiden muuttaminen VLalueiksi yleiskaavan tarkistamisen yhteydessä ko. alueiden saattamiseksi maisematyöluvanvaraisiksi Kulkuyhteyksiksi soveltuvien viherkaistojen kaavallinen ohjaaminen, riittävän laajan ja yhtenäisen viherverkoston ylläpitäminen Metsänhoitotoimenpiteistä luopuminen em. alueella, tarvittaessa kulkuyhteyksiä edesauttavan puuston istuttaminen. - Lisäksi koko Liedon kunnan omistamia metsiä koskien suoritetaan seuraavat toimenpiteet: o Raakamaahankintoihin mahdollisesti sisältyvien liito-oravan elinympäristöjen säilyttämiseen sitoutuminen, esiintymien ilmenemien ei ole peruste luopua hankinnasta. o Yhteistyön tiivistäminen ja tiedonvaihdon käytäntöjen parantaminen kaavoituksen, puistotoimen, ympäristönsuojelun, rakennusvalvonnan ja metsänhoitoyhdistyksen kesken. o Kunnan omistuksessa olevien taajamametsien käyttösuunnitelman tekeminen. o Liito-oravaselvityksen päivittäminen em. käyttösuunnitelman laadinnan yhteydessä. o Liito-oravatietojen vienti paikkatietojärjestelmään liito-oravan esiintymistietojen esittämisen varmistaminen kunnan metsänhoitosuunnitelmissa.

26 9 VAIKUTUKSET 9.1 Liito-oravakohteet Selvemmin kehätien parantaminen heikentää Kuokkamaan itäpuolen metsät -kohdetta, josta laji todennäköisesti häviää ilman lieventämistoimia. Toinen kohde, missä selvästi tien parantaminen heikentää lajin elinympäristöä, on Kivimäen metsä. Taulukossa 1 on esitetty kohteittain vaikutukset liito-oravalle sekä suunnitellut lieventämistoimet. 9.1.1 Auranlaakson koulu ja Tähkäpään metsä Tähkäpään metsä on yleiskaavassa EV -aluetta ja Auranlaakson koulu -kohde osin PY-1- alueella. Auranlaakson koulu -kohde on osin Auranlaakson koulun mäen asemakaavaalueella, missä on merkintä sp säilytettävä puuston osa. Auranlaakson koulun ja Tähkäpään metsän kohteet ovat kytkeytyneet Muikunvuoren metsään ja mahdollisesti Kauselan kautta Littoistenjärven suuntaan. Kuva 19. Ote suunnitelmakartasta. Auralaakson koulun ja Tähkäpään poikkeuslupakohteet ja alue, jolla liito-oravan kulkuyhteys heikkenee (nuoli ja mustalla viivalla rajatut alueet).

Poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja Kuva 20. Ote Auranlaakson osayleiskaavasta. Kuva 21. Ote Littoisten osayleiskaavasta. 27

28 Kuva 22. Ote Kaarinan ajantasa-asemakaavakartasta Muikunvuoren ja Auranlaakson alueelta. Vaikutukset elinalueeseen Auralaakson metsän kohdalle rakennetaan meluaita, ja tiealue levenee. Auranlaakson koulun metsän kohdalla tien rakenteiden alle jää kaksi papanapuuta ja lajille sopivaa metsää joudutaan kaatamaan noin 0,22 ha eli lajille sopivaa metsää jää jäljelle noin 1,2 ha (84 %). Lajin pesäpuu jää toimien ulkopuolelle. Tähkäpään metsästä jää toimien alle noin 0,2 ha lajille sopivaa metsää. Auranlaakson koulun ja Tähkäpään metsien pinta-ala hieman heikkenee. Tien rakentamisesta huolimatta laji tulee säilymään näillä kohteilla. Vaikutukset kulkuyhteyksiin Auranlaakson koulun ja Tähkäpään metsikön suunnitellut toimet leventävät tiealuetta. Paaluvälillä 1400 1700 tiealueen leveys tulee olemaan yli 60 metriä. Tiestä tullee lajille kulkueste. Lieventäminen Pysyvää estehaittaa lievennetään hyppypuilla, jolloin lajin mahdollisuus ylittää tie säilyy. 9.1.2 Kuokkamaan itäpuolen metsät Kuokkamaan itäpuolen metsä -kohde on yleiskaavassa LT -aluetta. Kanta-Liedon osayleiskaavan luonnoksessa Kehätien pohjoispuoli: TP -aluetta ja Kehätien eteläpuoli: MU -

Poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja aluetta. Samoin on Liedon yleiskaavassa. Kohde on yhteydessä metsien kautta Littoistenjärven rannalle. Kohteen pohjoispuolen osa rajautuu teollisuusalueeseen, joka katkaisee selvästi yhteydet pohjoiseen. Kuva 23. Ote suunnitelmakartasta. Kuokkamaan itäpuolen metsän poikkeuslupakohde. Alue, jolla on liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka sekä kulkuyhteys heikkenevät (mustalla viivalla rajattu alue). Kuva 24. Ote Kanta-Liedon osayleiskaavan luonnoksesta. 29

Poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja Kuva 25. Ote Liedon yleiskaavasta 2020. Kuva 26. Ote Liedon ajantasa-asemakaavakartasta Kuokkamaan alueelta. Tiesuunnitelmavaiheessa selvitettiin tielinjauksen siirtoa hieman etelämmäksi paaluvälillä 1400 3191. Tällä ratkaisulla voitaisiin säästää Kuokkamaan itäpuolen metsät -kohteen pohjoispuolella oleva liito-oravaesiintymä, missä on pesäpuu. 30

Poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja Tämä ratkaisu hylättiin, koska ratkaisu olisi ollut liian kallis ja liito-oravan esiintymisen kannalta pitkällä aikavälillä eteläinen metsäalue on laajuudeltaan merkittävämpi kuin pohjoinen. Eteläisen metsikön houkuttavuutta lajille voidaan lisätä pöntöttömällä se. Turun kaupunki ja Liedon kunta omistavat kyseisen metsäalueen (Kurjenalho 423-455-1-344 ja Lehtoalho 423-455-1-434). Kuva 27. Tielinjauksen eteläinen vaihtoehto paaluvälillä 1600 3200. Pöntötettävä metsikkö on osoitettu sinisellä ympyrällä. Vaikutukset elinalueeseen Lajin lisääntymis- ja levähdysalue pirstoutuu paaluvälillä 2400 2640. Tien rakentamisen takia pohjoisosa häviää lähes kokonaan (0,3 ha). Alueella on yksi pesäpuu. Vuoden 2017 kartoituksessa todettiin pohjoisosalta viisi papanapuuta, vuonna 2015 yhdeksän ja vuonna 2012 kymmenen papanapuuta. Eteläosalla kevyenliikenteen (K13J) väylän rakentaminen supistaa elinaluetta 0,4 ha. Alueella oli 2017 kaksi papanapuuta ja vuonna 2012 yksi papanapuu. Eteläosan metsää jää jäljelle noin 1,1 ha. Kuokkamaan itäpuolen metsät -kohde pirstoutuu merkittävästi. Laji voi hävitä ilman lieventämistoimia. Vaikutukset kulkuyhteyksiin Kuokkamaan itäpuolen metsät kohteen osalla, paaluvälillä 2400 2600 tiealueen leveys tulee olemaan yli 60 metriä. Tiestä tullee lajille kulkueste. Lieventäminen Asennetaan ennen tien rakentamista liito-oravapönttöjä Kuokkamaan itäpuolen metsät kohteen eteläiseen metsikköön, paaluvälillä 2400 2650. Alueen omistajana ovat Turun kaupunki ja Liedon kunta. Tällä toimella voidaan turvata lajin säilyminen kohteella. Liikkumishaittaa lievennetään hyppypuilla ja kevyenliikenteen (K13J) ja tien väliin jätetään puustoa. Kehätien varteen istutetaan puustoa (paaluvälillä 1500 1850), jolla parannetaan Auranlaakson koulu ja Tähkäpään metsä sekä Kuokkamaan itäpuolen metsät kohteiden välistä kytkeytyneisyyttä. 9.1.3 Sippaanmäen metsä Sippaanmäen metsä on Kanta-Liedon osayleiskaavan luonnoksessa LT ja TP aluetta (kuva 24) ja asemakaavassa EV ja LT aluetta (kuva 29). 31

Poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja Kuva 28. Ote suunnitelmakartasta. Sippaan metsän poikkeuslupakohde. Alue, jolla liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka pirstoutuu ja kulkuyhteys heikkenee (nuoli ja mustalla viivalla rajatut alueet). Kuva 29. Ote Liedon ajantasa-asemakaavakartasta Luumäen ja Sippaanmäen alueelta. Vaikutukset elinalueeseen Sippaanmäen kohdalla rakennetaan uusi silta (S8) ja melusuojaus sekä järjestetään uudelleen nykyiset liittymät. Toimelantien kohdalla tien siirto (K5) itään päin heikentää Sip- 32

33 paanmäen metsän eteläosan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Uuden sillan (S8) rakentaminen ja kehätien tiealueen leveneminen heikentää pohjoisosan lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Pohjoisosalla sillan rakentaminen vähentää hieman lajille sopivaa metsää (noin 0,04 ha). Suunnitelmassa jätetään puustoa eteläosalla tiealueelle, jolloin pesäpuut säästyvät. Eteläosalla metsä menetetään vain noin 0,2 ha. Lisäksi lähialueelta menetetään lajille sopivaa ruokailu- ja liikkumismetsää. Sippaanmäen kohteen levinneisyys hieman heikkenee. Laji ei häviä kohteelta. Vaikutukset kulkuyhteyksiin Sippaanmäen metsän kohdalla paaluvälillä 4900 5100 tiealueen leveys tulee olemaan yli 50 metriä. Lajin mahdollisuus ylittää tie heikkenee. Lieventäminen Luodaan Sippaanmäen ylijäämämaiden läjityspaikoille liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, jolla korvataan niitä alueita, missä heikennetään lajin elinympäristöä. Alueille kehitetään kuusivaltaisia sekapuumetsiköitä, missä kuusien joukossa kasvaa koivua, haapaa ja harmaaleppää. Tavoitteena on kehittää sekapuustoinen ja puuston rakenteeltaan erirakenteinen metsikkö. Myöhemmin alueille voidaan asettaa liito-oravalle sopivia pönttöjä. Pöntöt voidaan asentaa jo varhain, kun puuston ikä on noin 20 40 vuotta. Sippaanmäen Toimelantien kohdalla (K5) merkitään ennen toimenpiteitä tiealueelle jäävät pesäpuut. Tiealueen raivauksessa pesäpuut ja niiden lähipuusto säästetään. Kulkemisen estohaittaa lievennetään hyppypuilla ja puuston säilyttämisellä tien pohjoispuolella. Kuva 30. Liito-oravalle luotavat uudet elinympäristöalueet Sippaanmäen kohdalla.

Poikkeuslupahakemus liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämiseksi ja 9.1.4 Kivimäen metsä, Kannitun metsä ja Kannitun pohjoinen metsä Vaikutukset elinalueisiin Kannitun metsä luonnetta pirstoaa kevyen liikenteen väylän rakentaminen (J4). Kohteen pinta-ala pienenee noin 6 %:lla. Tiealueen raja sivuaa yhtä papanapuuta (papanoita havaittu 2015 ja 2016), joka säilyy. Laji ei häviä kohteelta. Kivimäen metsän kohdalla suunnitelmassa on osoitettu kevyen liikenteen väylän (J4) metsän pohjoispuolen kautta. Kohteen pinta-ala pienenee noin 20 %:lla ja yksi tunnettu papanapuu menetetään. Kivimäen metsän pinta-ala pienenee selvästi, mutta lajille sopivaa metsää jää vielä noin 1,5 ha. Yksi tunnettu papanapuu menetetään. Laji ei häviä kohteelta. Kivimäen pohjoinen metsän kohdalla meluaidan (Me27) rakentamisen takia, pieni osa kohteen eteläosasta jää rakentamisen alle (noin 0,02 ha). Kannitun pohjoinen metsä on pienialainen (alle 1 ha) metsikkö. On ilmeistä, että liito-orava käyttää sitä vain ajoittain. Metsikön pinta-alaan kohdistuva on heikennys vähäinen ja kohteen luonne ruokailu- ja levähdyspaikkana säilyy. Kuva 31. Ote suunnitelmakartasta. Kanniitun metsän, Kivimäen ja Kannitun pohjoinen metsän poikkeuslupakohde. Alue, jolla ovat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikat ja kulkuyhteydet heikkenevät (nuolet ja mustalla viivalla rajatut alueet). Vaikutukset kulkuyhteyksiin Kannitun ja Kivimäen kohdalla suunnitellut toimet leventävät tiealuetta. Paaluvälillä 7500 7600 tiealueen leveys tulee olemaan yli 60 metriä, mikäli kevyenliikenteen ja tien välinen metsä hakataan. Samoin paaluvälillä 7950 8050 tiealueen leveys tulee 34

35 olemaan yli 60 metriä. Lajin liikkumisyhteydet tien yli, kohteiden Kivimäen metsän sekä Kannitun metsän välillä, heikkenevät. Lieventäminen 9.2 Sivutiet Kivimäen pohjoinen metsä kohdalle asennetaan hyppypuita. Haittaa lievennetään myös Peltolan vihersillalla, johon asennetaan hyppypuita ja istutetaan puita ja pensaita. Kivimäen metsän kohdalla kevyen liikenteen väylän ja tien väliin jätetään puustoa, jolloin lajin liikkuminen helpottuu. Yksityistien Y8 tien pohjoispuolen tehtävillä puuistutuksilla saadaan kytketettyä Mullinmetsän, Kannitun sekä Kivimäen kohteet. Sivuteiden osalta liito-oravaan kohdistuvia vaikutuksia muodostuu vähäisesti: - Tie (K23) ja kevyen liikenteen väylä (K23J) sivuavat Tammen lounaispuolen metsän kohteen eteläistä metsikköä, joka ei ole enää lajille sopivaa elinympäristöä. - Mullimetsän Kirkonjyrkän alueella tien (M2) ja kevyen liikenteen väylän (J3) rakentaminen tuottaa liito-oravan ylitettäväksi noin 50 metrin levyisen alueen. Lajin liikkuminen ei esty. Yksityistien Y8 pohjoispuolelle istutetaan puustoa, jotta saadaan kytkettyä Mullinmetsän alue ja Kannitun sekä Kivimäen kohteet. - Kivimäen pohjoinen metsän ja Kannitun pohjoisen metsän välinen yhteys ei katkea, vaikka niiden väliin rakennetaan kapea tilustie. - Mullinmetsän alue ja Kannitun sekä Kivimäen kohteet saadaan kytkettyä yhteen yksityistien Y8 pohjoispuolelle tehtävillä puuistutuksilla. Mikäli vuoden 2018 kartoituksessa ilmenee, että Kirkonjyrkän metsä on lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka, ennen tien (M2) ja kevyen liikenteen väylä (J3) rakentamista on haettava poikkeusta lajin suojelusta.

36 9.3 Yhteenvetotaulukko Taulukko 1. Hankkeen vaikutukset liito-oravalle sekä suunnitellut lieventämistoimet. Lisäksi kohteen osalta on esitetty yleiskaavoissa osoitettu maankäyttö. Kohde Hankkeen vaikutus Lieventäminen Yleiskaavassa Auranlaakson koulu ja Tähkäpään metsä Auralaakson metsän kohdalle rakennetaan meluaita, ja tiealue levenee. Auranlaakson koulun metsän kohdalla tien rakenteiden alle jää kaksi papanapuuta ja lajille sopivaa metsää joudutaan kaatamaan noin 0,22 ha eli lajille sopivaa metsää jää jäljelle noin 1,2 ha (84 %). Lajin pesäpuu jää toimien ulkopuolelle. Tähkäpään metsästä jää toimien alle noin 0,2 ha lajille sopivaa metsää. Auranlaakson koulun ja Tähkäpään metsien pinta-ala hieman heikkenee. Tien rakentamisesta huolimatta laji tulee säilymään näillä kohteilla. Ei lieventämistoimia. Tähkäpään metsä: EV Auralaakson metsä: PY-1/EV, luo Kuokkamaan itäpuolen metsät Tähkäpään metsän ja Auralaakson metsän kohdalla liito-oravan liikkuminen tien yli heikkenee selvästi. Tiealueen leveys tulee olemaan noin 60 75 metriä. Lajin lisääntymis- ja levähdysalue pirstoutuu paaluvälillä 2400 2640. Tien rakentamisen takia pohjoisosa häviää lähes kokonaan (0,3 ha). Alueella on yksi pesäpuu. Vuoden 2017 kartoituksessa todettiin pohjoisosalta viisi papanapuuta, vuonna 2015 yhdeksän ja vuonna 2012 kymmenen papanapuuta. Pysyvää estehaittaa lievennetään hyppypuilla. Asennetaan ennen tien rakentamista liito-oravapönttöjä Kuokkamaan itäpuolen metsät kohteen eteläiseen metsikköön, paaluvälillä 2400 2650. Alueen omistajana ovat Turun kaupunki (Kurjenalho 423-455-1-344) ja Liedon kunta (Lehtoalho 423-455- 1-434). Tällä toimella voidaan turvata lajin säilyminen kohteella. Kehätien pohjoispuoli: TP Kehätien eteläpuoli: MU Eteläosalla kevyenliikenteen (K13J) väylän rakentaminen supistaa elinaluetta 0,4 ha. Alueella oli 2017 kaksi papanapuuta ja vuonna 2012 yksi papanapuu. Eteläosan metsää jää jäljelle noin 1,1 ha. Kuokkamaan itäpuolen metsät -kohde pirstoutuu merkittävästi. Laji voi hävitä ilman lieventämistoimia. Liito-oravan liikkuminen tien yli heikkenee selvästi. Tiealueen leveys tulee olemaan yli 60 metriä. Pysyvää haittaa lievennetään hyppypuilla ja kevyenliikenteen (K13J) ja tien väliin jätetään puustoa. Kehätien varteen istutetaan puustoa (paaluvälillä 1500 1850), jolla parannetaan Auranlaakson koulu ja Tähkäpään metsä sekä Kuokkamaan itäpuolen metsät kohteiden välistä kytkeytyneisyyttä.

37 Sippaanmäen metsä Kannitun metsä Kivimäen metsä Sippaanmäen kohdalla rakennetaan uusi silta (S8) ja melusuojaus sekä järjestetään uudelleen nykyiset liittymät. Toimelantien kohdalla tien siirto (K5) itään päin heikentää Sippaanmäen metsän eteläosan lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Uuden sillan (S8) rakentaminen ja kehätien tiealueen leveneminen heikentää pohjoisosan lajin lisääntymis- ja levähdyspaikkaa. Pohjoisosalla sillan rakentaminen vähentää hieman lajille sopivaa metsää (noin 0,04 ha). Suunnitelmassa jätetään puustoa eteläosalla tiealueelle, jolloin pesäpuut säästyvät. Eteläosalla metsä menetetään vain noin 0,2 ha. Lisäksi lähialueelta menetetään lajille sopivaa ruokailu- ja liikkumismetsää. Sippaanmäen kohteen pinta-ala hieman heikkenee. Laji ei häviä kohteelta. Liito-oravan liikkuminen tien yli heikkenee. Kohteen luonnetta pirstoaa kevyen liikenteen väylän rakentaminen (J4). Kohteen pinta-ala pienenee noin 6 %:lla. Tiealueen raja sivuaa yhtä papanapuuta (papanoita havaittu 2015 ja 2016), joka säilyy. Laji ei häviä kohteelta. Lajin liikkuminen tien yli vaikeutuu ilman lievennystoimia. Suunnitelmassa on osoitettu kevyen liikenteen väylän (J4) metsän pohjoispuolen kautta. Kohteen pinta-ala pienenee noin 20 %:lla ja yksi tunnettu papanapuu menetetään. Kivimäen metsän pinta-ala pienenee selvästi, mutta lajille sopivaa metsää jää vielä noin 1,5 ha. Yksi tunnettu papanapuu menetetään. Laji ei häviä kohteelta. Tiealueen leventyessä, lajin liikkumisyhteydet kohteen, Kivimäen metsän sekä Kannitun metsän välillä heikkenevät. Luodaan Sippaanmäen ylijäämämaiden läjityspaikoille liito-oravalle sopivaa elinympäristöä, jolla korvataan niitä alueita, missä heikennetään lajin elinympäristöä. Alueille kehitetään kuusivaltaisia sekapuumetsiköitä, missä kuusien joukossa kasvaa koivua, haapaa ja harmaaleppää. Tavoitteena on kehittää sekapuustoinen ja puuston rakenteeltaan erirakenteinen metsikkö. Myöhemmin alueille voidaan asettaa liito-oravalle sopivia pönttöjä. Pöntöt voidaan asentaa jo varhain, kun puuston ikä on noin 20 40 vuotta. Sippaanmäen Toimelantien kohdalla (K5) merkitään ennen toimenpiteitä tiealueelle jäävät pesäpuut. Tiealueen raivauksessa pesäpuut ja niiden lähipuusto säästetään. Pysyvää haittaa lievennetään hyppypuilla ja puuston säilyttämisellä tien pohjoispuolella. Ei lieventämistoimia. Pysyvää haittaa lievennetään hyppypuilla ja Peltolan risteyssillan rakentamisella. Kytkeytyneisyys Mullinmetsän ja Kannitun sekä Kivimäen kohteiden välillä paranee Y8 yksityistien tien pohjoispuolen puuistutuksilla. Ei lieventämistoimia. Suunnitelmassa kevyen liikenteen väylän ja tien väliin jätetään puustoa, jolloin lajin liikkuminen Peltolan risteyssillan kautta tien yli helpottuu. Peltolan risteyssilta on vihersilta, johon asennetaan hyppypuita ja istutetaan puita ja pensaita. Kytkeytyneisyys Mullinmetsän ja Kannitun sekä Kivimäen kohteiden välillä paranee Y8 yksityistien tien pohjoispuolen puuistutuksilla. Sippaanmäen metsän viereinen kohde: luo Sippaanmäen metsä: LT ja TP

38 Kivimäen pohjoinen metsä Mullimetsä Meluaidan (Me27) rakentamisen takia, pieni osa kohteen eteläosasta jää rakentamisen alle (noin 0,02 ha). Kannitun pohjoinen metsä on pienialainen (alle 1 ha) metsikkö. On ilmeistä, että liito-orava käyttää sitä vain ajoittain. Metsikön pinta-alaan kohdistuva on heikennys vähäinen ja kohteen luonne ruokailu- ja levähdyspaikkana säilyy. Tiealueen leventyessä, lajin liikkumisyhteydet kohteen ja Kannitun metsän välillä heikkenevät ilman lievennystoimia. Tiesuunnitelman toteutuminen ei olennaisesti heikennä lajin liikkumista Kirkonjyrkän alueella. Liito-oravan ylitettäväksi tulee noin 50 metrin levyinen alue. Mikäli vuoden 2018 kartoituksessa ilmenee, että Kirkonjyrkän metsä on lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka, ennen tien (M2) ja kevyen liikenteen väylä (J3) rakentamista on haettava poikkeusta lajin suojelusta. Ei lieventämistoimia. Metsikön kohdalle asennetaan hyppypuita. Haittaa lievennetään myös Peltolan vihersillalla. Kytkeytyneisyys Mullinmetsän ja Kannitun sekä Kivimäen kohteiden välillä paranee Y8 yksityistien tien pohjoispuolen puuistutuksilla. Kytkeytyneisyys Mullinmetsän ja Kannitun sekä Kivimäen kohteiden välillä paranee puuistutuksilla Y8 yksityistien pohjoispuolelle.

39 10 VAIKUTUS LIITO-ORAVIEN ESIINTYMISEEN JA LAJIN SUOTUISAAN SUOJELUTASOON Seuraavassa on arvioitu hankkeen toteuttamisesta aiheutuvia vaikutuksia liito-oravan suotuisan suojelun tason säilymiselle. Tarkastelu on tehty alueellisesti eri tasoilla: valtakunnallisella, maakunnallisella, seudullisella sekä paikallisella tasolla. 10.1 Valtakunnallinen taso Vuosina 2003 2005 toteutetun kartoituksen mukaan (Hanski 2006) Suomessa pesii noin 143 000 liito-oravanaarasta. Kannanarvioinnin 95 prosentin luottamusväli on 134 800 151 300 naarasta. Liito-oravakannan tiheydessä on huomattavaa alueellista vaihtelua. Tihein kanta on Länsi-Suomessa ja Vaasan rannikkoseudulla. Turun seudulla on myös korkea liito-oravatiheys. Vähiten liito-oravia on Pohjois-Karjalassa, Kainuussa ja Pohjois- Pohjanmaalla (kuva 32). Liito-orava luokiteltiin 2010 arvioinnissa vaarantuneeksi, koska seurantatulosten mukaan kannan pienentyminen oli kymmenessä vuodessa yli 30 %. Vuonna 2016 luokitus aleni silmälläpidettäväksi, koska kymmenen vuoden aikana populaation pieneneminen ei ylitä 30 %:ia (Liukko, ym. 2016). Vuosien 2006 ja 2015 välillä kannan arvioidaan taantuneen noin 23 %. Merkittävin syy liito-oravan uhanalaisuuteen on metsätalous. Vuonna 2011 Ympäristöhallinnon Eliölajit-tietojärjestelmässä ja ELY-keskusten omissa rekistereissä olevien liito-oravahavaintojen määrä oli 23 600 (Jokinen 2012). Metsäkeskuksen rekisterissä oli liito-oravahavaintoja 25 783 (Jokinen 2012: Metsäkeskuksen tiedonannot 2011 2012.). Valtaosa Suomen liito-oravakannasta elää talousmetsissä. Vuonna 2010 Natura 2000 - alueella oli tiedossa 344 esiintymää (Jokinen 2012). Tiukan suojelun piirissä Etelä- Suomessa liito-oravan metsistä on noin 2 % (Metsäntutkimuslaitos 2014). Luonnonsuojelulain 72 a :n mukaisia päätöksiä vuoteen 2013 mennessä oli tehty 2 668 kpl. Viime aikoina liito-orava on levittäytynyt useissa kaupungeissa uusille esiintymisalueille. Hankkeen toteuttaminen heikentää seitsemää (7) liito-oravan esiintymisaluetta. Hankkeen toteuttaminen ei vaaranna liito-oravan suotuisan suojelun tasoa valtakunnallisesti.

40 Kuva 32. Yleistys liito-oravatiheyksistä eri puolilla Suomea. Vihreät alueet kuvaavat tiheimmän kannan alueita. Valkoiset alueet ovat harvan kannan tai tyhjiä alueita. Oulujärven pohjois- ja koillispuolella on alueita joita ei kartoitettu (Hanski 2006). Hankealueen sijainti on osoitettu punaisella ympyrällä. 10.2 Maakunnallinen taso Varsinais-Suomen liito-oravakantaa kartoitettiin ensikerran 1997, kun Varsinais-Suomen luonnonsuojelupiiri yleisökyselyn avulla selvitti Varsinais-Suomessa 1990-luvulla tehtyjä liito-oravahavaintoja. Yhteensä havaintoja tuli 491 kpl. Lähes puolet (44 %) havainnoista löytyy 4 kunnan alueelta (Kisko, Laitila, Sauvo ja Somero). Havaintomäärät ovat tästä nousseet. Hankkeen toteuttaminen ei merkittävästi pienennä liito-oravakantaa Varsinais-Suomessa. Liito-oravakanta on maakunnassa valtakunnallisesti tarkasteltuna kohtuullisen runsas (kuva 32). Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella on laaditussa selvityksessä arvioitu elävän noin 14 400 liito-oravanaarasta, mikä vastaa 1,4 naarasta yhdellä neliökilometrillä metsämaata (Hanski 2006). Varsinais-Suomen ELY-keskuksen alueelta on Ympäristöhallinnon Eliölajittietojärjestelmässä lajista noin 5 352 havaintoa (tilanne syyskuussa 2017). Lounais-Suomen Metsäkeskuksen rekisterissä vuonna 2012 oli 4 373 havaintoa (Jokinen 2012).

41 Lisäksi liito-oravien elinympäristöjä on suojeltu erilaisten suojeluohjelmien avulla melko runsaasti. Esimerkiksi Natura 2000 -suojelualueverkostoon kuuluu useita alueita, joilla esiintyy liito-oravia. Varsinais-Suomen ELY-keskuksen toimialueelle (Varsinais-Suomi ja Satakunta) sijoittuu kokonaan tai pääosin 174 Natura-aluetta yhteispinta-alaltaan noin 312 000 ha. Näistä ainakin 17 Natura-alueen lajiluetteloon on kirjattu liito-orava. 10.3 Seudullinen taso Valtakunnallisen kannan koon arvioinnin mukaan liito-oravakanta on Turun seudulla melko vahva (Hanski 2006). Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella kartoitetuista 300m*300m ruuduista noin 15,8 % oli liito-oravan asuttamia. Valtakunnallisessa tutkimuksessa kartoitettuja ruutuja oli yhteensä 10 022 kappaletta ja niistä liito-oravan asuttamia oli noin 10 %. Hanke ei vaaranna liito-oravan suotuisan suojelun tasoa seudullisesti. Kyseessä olevien liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen tai heikentäminen ei aiheuta vaaraa, että kannan koko pienentyisi seudullisella tasolla merkittävästi. 10.4 Paikallinen taso Poikkeusluvan kohteena on seitsemän liito-oravan asuttamaa metsää. Niiden läheisyydessä on useita liito-oravametsiä. Tiesuunnittelualueen ulkopuolelle (alle 5 km päässä) on tiedossa yli 30 liito-oravakohdetta (kuva 33). Suurin osa näistä kohteista sijoittuu yleiskaavojen MY, VU, VP ja VL -alueille. Osa kohteista on alueilla missä ei ole voimassa yleis- tai asemakaavaa. Kuva 33. Kehätien läheisyydessä olevat liito-oravaesiintymät. Tien rakentaminen vähentää lajille sopivia elinympäristöjä laadullisesti ja määrällisesti. Tästä seuraa se, että yksilöiden välinen kilpailu elinympäristöistä kiristyy hetkellisesti ja liito-