Lukijalle Datahub-järjestelmän käyttöönttn valmistautuminen alki tämän käyttöönttsuunnitelman laatimisella. Käyttöönttsuunnitelman versi 1 kuvaa ylätaslla timialan kannalta merkittävimmät asiakknaisuudet ja tehtävät. Mnet asiakknaisuudet riippuvat datahub-järjestelmän hankinnan lpputulksesta ja sen myötä tarkentuvasta prjektin aikataulusta sekä tulevan lainsäädännön sisällöstä. Näiden kknaisuuksien salta työ jatkuu järjestelmähankinnan päätyttyä ja lakimuutsten valmistuttua. Käyttöönttsuunnitelma n datahub-prjektin eri saprjekteja kkava dkumentti, jhn linkittyvät muun muassa tietknversisuunnitelma ja myöhemmin valmistuva testaus- ja sertifiintisuunnitelma. Käyttöönttsuunnitelman väliraprttia ja sen liitteenä lleita knsultintikysymyksiä kmmenti 19 timijaa. Käyttööntttyöryhmä kävi läpi kaikki saadut kmmentit ja humii ne mahdllisin sin tässä versissa. Kysymyksistä, jtka eivät varsinaisesti kskeneet käyttöönttsuunnitelmaa julkaisemme erillisen Kysymyksiä ja vastauksia - dkumentin. Käyttööntttyöryhmä kiittää timialaa aktiivisesta kmmentinnista ja tivmme jatkssakin tärkeää panstanne käyttöönttsuunnitelman tekemiseen. Käyttöönttsuunnitelma n tehty tiiviissä yhteistyössä Fingridin ja timialan yritysten ja rganisaatiiden kanssa. Käyttööntttyöryhmän jäseninä käyttöönttsuunnitelman laatimiseen vat sallistuneet seuraavat henkilöt: Minna Arffman, Fingrid Oyj (pj.) Greetta Arha, Elenia Oy Jari Arve, Satapirkan Sähkö Oy Riina Heinimäki, Energiatellisuus ry Kerttu Krpelainen, Fingrid Oyj (siht.) Jhanna Piispa, Vantaan Energia Sähköverkt Oy Janne Piispanen, Helen Oy (6.9.2017 alkaen) Riitta Vaissal, Frtum (18.8.2017 asti) Työryhmätyöskentelyn tukemiseen ja käyttöönttsuunnitelman dkumentintiin vat sallistuneet Pöyry Management Cnsulting Oy:n knsultit Jimmy Frsman ja Juha Leinnen.
3 (65) Sisällysluettel Lukijalle... 2 Sisällysluettel... 3 Muutshistria... 5 Määritelmät ja lyhenteet... 6 Viittaukset muihin asiakirjihin... 9 1 Käyttööntn lähtökhdat... 10 1.1 Käyttööntn tavitteet... 11 1.2 Käyttöönttsuunnitelma... 12 1.2.1 Tavite ja tutkset... 12 1.2.2 Laajuus ja rajaukset... 14 1.3 Käyttööntn sidsryhmät... 16 2 Datahubin vaikutukset liiketiminta- ja markkinaprsesseihin... 19 2.1 Mikä muuttuu datahubin myötä... 19 2.2 Asiakaslähtöisempi palvelu... 20 3 Käyttööntn vaiheistus... 22 3.1 Käyttööntn tteutustapa... 22 3.2 Käyttööntn päävaiheet... 23 3.2.1 Käyttööntn valmistelu... 23 3.2.2 Käyttööntt... 25 3.2.3 Käyttööntn jälkeinen aika... 25 3.3 Käyttööntn riippuvuudet... 26 3.4 Aikataulu... 26 4 Osapulten vastuut ja velvllisuudet... 27 4.1 Vastuumatriisi... 27 5 Järjestelmien testaukset ja tietknversi... 28 5.1 Testaussuunnitelma... 28 5.2 Tietknversityö ja datahub-järjestelmän alkulataus... 29 5.2.1 Tietknversiprjekti... 30
4 (65) 6 Käyttööntt... 33 6.1 Käyttööntn yleiset periaatteet... 34 6.2 Myyjänvaiht... 37 6.3 Asiakkaan muutt... 38 6.4 Sähköntimituksen katkaisu ja kytkentä... 39 6.5 Asiakas- ja käyttöpaikkatietjen ylläpit... 40 6.6 Mittaustiedn timitus... 41 6.7 Taseselvitys ja tasevirheiden krjaus... 42 6.8 Muut markkinaprsessit sekä humiitavat asiat... 43 7 Käyttööntn seuranta, valvnta ja raprtinti... 45 7.1 Käyttöönttvalmiuden arviinti sekä tarkistuspisteet ja -kriteerit... 45 7.2 Tehtävä- ja tarkistuslistat markkinasapulille... 46 8 Käyttööntn rganisinti ja resurssit... 50 8.1 Datahub-prjektirganisaati... 50 8.2 Timialayhteistyö... 51 9 Käyttööntn prjektinaikaiset tukipalvelut... 52 10 Viestintä... 53 10.1 Viestinnän tavitteet... 53 10.2 Viestinnän kanavat ja khderyhmät... 53 11 Kulutussuunnitelma... 56 12 Riskienhallinta ja varautuminen... 57 12.1 Riskienhallintasuunnitelma... 57 12.2 Valmiussuunnitelma, katastrfitilanteiden hallinta ja paluusuunnitelma... 61 13 Käyttöönttsuunnitelman versissa 1.0 avimeksi jääneet asiat... 62 Liite 1. Muut datahubin käyttööntn riskit... 63
5 (65) Muutshistria Päivämäärä Versi Muuts 18.12.2017 1.0 Käyttöönttsuunnitelman ensimmäinen virallinen versi 1.1 Timialalta saatujen kmmenttien humiinti
6 (65) Määritelmät ja lyhenteet Termit ja lyhenteet Määritelmät 3. sapuli Sähkön vähittäismarkkinilla timiva sapuli, jka tekee palvelua timijille sekä asiakkaille. Aikaleima Asiakas Datahub (datahubjärjestelmä) Datahub-järjestelmän käyttööntt Datahubin käyttööntt Ediel esett GRSN GS1 (Jakelu-)verknhaltija Jäädytysjaks Kuluttaja Mittaukseen liittyvä tiet, jka kert ajanhetken, jlle mitattu energia rekisteröidään. Lunnllinen henkilö, yritys, yhdistys tai muu yhteisö esim. kunta, jlla n sähkönmyynti-, sähköntimitus ja/tai sähkönstspimus myyjän kanssa ja/tai verkkspimus jakeluverknhaltijan kanssa ja jka hankkii tai tuttaa sähköä pääasiassa maan käyttöönsä. Datahub n sähkön vähittäismarkkiniden keskitetty tiednvaihtratkaisu. :n vastuulla levan datahub-tietjärjestelmän käyttööntt. Datahubin käyttööntlla tarkitetaan kaikkia niitä timenpiteitä ja tehtäviä, jtka liittyvät sähkön vähittäismarkkiniden uuden tiednvaihtmallin käyttööntn valmisteluun, käyttöönttn ja käyttööntn jälkeiseen aikaan timialalla. Phjismaisen Ediel Frumin kehittämä sähköalan sanma- ja tiednvaihtmäärittely (http://www.ediel.rg), jnka timintaa jatkaa ebix (http://www.ebix.rg). Taseselvitysyksikkö. Fingridin, Statnettin ja Svenska Kraftnätin yhdessä mistama palveluyhtiö NBS-mallin mukaisen taseselvityksen tteuttamiseksi. Datahubin peratiivista timintaa varten perustettu Fingrid Oyj:n kknaan mistama tytäryhtiö. Jäljempänä vidaan käyttää myös lyhyttä muta Fingrid. GS1-järjestelmän tunniste, jlla yksilöidään käyttöpaikka datahubissa. GSRN-tunnus mudstuu GS1-yritystunnisteesta, sarjanumersta ja tarkistusnumersta. Kansainvälinen yksilöllisiä rganisaatikhtaisia tunnisteita jakava rganisaati. Osapuli, jka hallinni yhtä tai useampaa jakelu- tai suurjännitteistä jakeluverkka ja jka harjittaa luvanvaraista sähköverkktimintaa tässä verkssa. Datahubin käyttöönttn liittyvä ajanjaks, jllin yhden tai useamman vähittäismarkkinaprsessin käynnistäminen (esim. myyjänvaiht) nykyisellä EDIEL-määritykseen perustuvalla tiednvaihdlla eli sanmalla ei le mahdllista. Vrt. ydinjäädytysjaks. Kuluttajansujalain (38/1978) 1 luvun 4 :ssä tarkitettu kuluttaja. Kuluttaja n lunnllinen henkilö, jka hankkii sähköä pääasiassa muuhun tarkitukseen kuin harjittamaansa elinkeintimintaa varten.
7 (65) Kurmituskäyrämenettely Käyttöpaikka Käyttööntt Käyttöönttsuunnitelma Liiketimintaprsessi Lukemamittaus Markkinaprsessi Markkinasapuli tai sähkömarkkinasapuli Mittauspiste Mittaustiet MSCONS(-sanma) Muutshetki PRODAT(-sanma) Puskuri Tyyppikurmituskäyrämenettelyllä tarkitetaan valtakunnallista laskentamallia, jssa hyödynnetään kunkin käyttäjätyypin tyypillistä kulutusjakautumaa ja jnka avulla verknhaltijan laatimasta edellisen vuden sähkönkäyttöön perustuvasta vusikäyttöarvista lasketaan pienkäyttäjän tuntienergiat taseselvitykseen. Fyysiseen sijaintiin, esimerkiksi asuntn, liittyvä käsite, jka yhdistää asiakkaan verkk- ja myyntispimuksen kautta jakeluverknhaltijaan ja sähkön myyjään ja jssa sähkön kulutusta tai tutanta vidaan mitata. Käyttööntt eli g-live tarkittaa datahubin käyttööntn vaihetta, jssa nykyinen markkinasapulten välinen tiednvaiht ajetaan alas vaiheittain uuden datahubin mukaisen timintamallin käyttöönttamiseksi. Ajallisesti sama kuin jäädytysjaks. Käyttöönttsuunnitelmalla tarkitetaan tätä, kk timialalle tarkitettua käyttöönttsuunnitelmaa. Kaikki markkinasapulet ja Fingrid laativat datahubin käyttööntsta lisäksi mat käyttöönttsuunnitelmansa. Jukk tisiinsa liittyviä tehtäviä, jita tehdään määritellyn tavitteen, esimerkiksi asiakkaan myyjän vaihdn, saavuttamiseksi. Mittaus, jka rekisteröi kumulatiivisia lukemia ilman aikaleimatieta. Markkinasapulten välinen liiketimintaprsessi, jhn liittyy sapulten välistä tiednvaihta. Prsesseja vat spimusprsessit, kuten muutt ja myyjänvaihdt sekä mittaustiedn timitus ja taseselvitys. Sähkön vähittäismarkkinilla yhdessä tai useassa rlissa timiva yritys tai yhteisö eli sapuli. Sähkön vähittäismarkkiniden sapulia vat muun muassa jakeluverknhaltijat, sähkönmyyjät, tasevastaavat, taseselvitysyksikkö ja klmannet sapulet. Piste, jssa sähkön kulutusta, tutanta tai siirta vidaan määrittää. Määritys vi tapahtua mittaamalla, arvin perusteella tai laskennallisesti. Mittauspiste vi lla käyttöpaikka, rajapiste tai tutantyksikkö. Mittarin tuttama tai jakeluverknhaltijan arviima tai laskema yksittäinen tiettyä aikaväliä kskeva tiet, jhn taseselvitys ja asiakkaan laskutus perustuu. EDIFACT-sanma, jka n tarkitettu aikasarjamutisen tiedn, kuten tuntimittaustietjen, välittämiseen. EDIEL n mukannut sitä paremmin vastaamaan sähköalan tarpeita. Ajanhetki jäädytysjaksn lpussa, jllin siirrytään vähittäismarkkinaprsessien salta nykyisestä EDIEL-määrittelyn mukaisesta tiednvaihtmallista datahubiin. Jukk EDIFACT-sanmia, jtka n kehitetty sähköyhtiöiden käyttöpaikka-, spimus- ja asiakastietjen välittämiseen. PRODATsanma (esim. Z03[1]) mudstuu tietystä sanmatyypistä (Z03) ja tarkemman käyttötarkituksen ilmaisevasta syykdista ([1]). Puskurilla tarkitetaan markkinasapulten tietjärjestelmien ja svellusten lkeja, jihin markkinaprsesseihin liittyvät tiedt tallennetaan ydinjäädytysjakslla ja jsta ne puretaan datahubiin ennen muutshetkeä.
8 (65) Sumi.fi Sähkönmyyjä (myyjä) NBS (Nrdic imbalance Settlement) (Jakeluverknhaltijan) taseselvitys Taseikkuna tai taseselvitysikkuna Tasevirhe Tasevirheiden krjaus / käsittely Tietknversijärjestelmä Tietknversisuunnitelma Tietknversityöryhmä Sumi.fi-verkkpalvelu tarjaa julkisen hallinnn asiakkaille pääsyn palveluihin, miin tietihin ja sähköisiin viesteihin helpsti yhdestä paikasta. Verkkpalvelu n käytettävissä kaikilla päätelaitteilla Henkilö, yhteisö tai yhtiö, jka myy sähköä tai staa sähköä (tässä yhteydessä asiakkaan pientutannn). Yhteisphjismainen harmnisitu taseselvitysmalli. NBS-mallin tteutuksesta vastaa esett-rganisaati. Taseselvitysmallin säännöt n kuvattu esett:n ylläpitämässä NBS Handbk:ssa. Taseselvitys jakeluverknhaltijan ja tämän mittausalueiden salta siten kuin sähkömarkkinalaissa ja mittausasetuksessa n määritetty. Aika, jnka sisällä tuntitietihin vidaan tehdä muutksia ennen sähkötaseiden sulkeutumista. Nykyisin 11 vurkautta. Taseselvitysikkunan ulkpuliselle ajalle jäänyt virhe. Taseselvitysikkunan ulkpuliselle ajalle jääneille virheille tehty jälkikäteinen krjaus. Menettelyssä suritetaan rahallinen myyjä- ja mittausaluekhtainen krjaus taseselvitysikkunan sulkeutumisen jälkeen ikaistujen mittausvirheiden ja tasetietjen jhdsta. Järjestelmä, jssa tehdään markkinasapulien lähdejärjestelmistä tulevan tiedn tarkastus ja jsta mahdlliset pikkeamat raprtidaan takaisin markkinasapulille. Tietknversijärjestelmä antaa yhteenvettieta Fingridille knversiprsessin etenemisestä ja siitä, missä vaiheessa kukin markkinasapuli n. Tietknversityön tueksi n laadittu tietknversisuunnitelma, jka sisältää kuvauksen tietknversiprjektin vaiheista, sapulien tehtävistä ja vastuista sekä itse tietknversiprsessista. Energiatellisuus ry:n valitsema 11 pilttiyrityksen ryhmä eli pilttiryhmä, jka sallistuu yhdessä Fingridin ja tietknversisuunnitelman tekijäkumppanin kanssa tietknversin liittyvän dkumentaatin ja tietknversiprsessin määrittelyyn. Tietjärjestelmäarkkitehtuuri Kuvaus järjestelmistä, svelluksista ja tietvarastista sekä niiden välisistä yhteyksistä. Timeksiant Tutantkäyttö Valtuutus Ydinjäädytysjaks Myyjän tai jakeluverknhaltijan sapulelle antama lupa saada tietnsa itseensä liittyvää tieta datahubista tai timia masta pulestaan datahubissa. Vrt. valtuutus. Datahub-järjestelmä n tettu käyttöön hyväksytyn käyttööntn jälkeen. Asiakkaan sapulelle antama lupa saada tietnsa itseensä liittyvää tieta datahubista. Osapulella tulee lla tdiste (esimerkiksi valtakirja) asiakkaan antamasta valtuutuksesta. Ydinjäädytysjakslla tarkitetaan tietyn yksittäisen markkinaprsessin khdalla (esim. myyjänvaiht) sitä käyttööntn ajanjaksa, jllin kyseiseen markkinaprsessiin liittyen ei vaihdeta enää mitään tieta EDIEL-määritykseen perustuvilla sanmilla. Vrt. jäädytysjaks.
9 (65) Viittaukset muihin asiakirjihin GS1-tunnusten käyttö sähkön vähittäismarkkinilla https://www.ediel.fi/sites/default/files/gs1- tunnuksien%20k%c3%a4ytt%c3%b6%20s%c3%a4hk%c3%b6n%20v%c3%a4hitt%c 3%A4ismarkkinilla.pdf Tietknversisuunnitelma https://www.ediel.fi/sites/default/files/tietknversisuunnitelma_ver1.pdf Sähkön vähittäismarkkiniden liiketimintaprsessit datahubissa https://www.ediel.fi/sites/default/files/s%c3%a4hk%c3%b6n%20v%c3%a4hitt%c3%a4 ismarkkiniden%20liiketimintaprsessit%20datahubissa%20v1.2.pdf Testaussuunnitelma (julkaistaan myöhemmin)
10 (65) 1 Käyttööntn lähtökhdat Datahub n sähkön vähittäismarkkiniden keskitetty tiednvaihtjärjestelmä, jhn tullaan tallentamaan tietja Sumen 3,5 miljnasta sähkönkäyttöpaikasta. Datahubin käyttööntn jälkeen sähkön kuluttajien, myyjien ja jakeluverknhaltijiden välillä liikkuvat tiedt tallentuvat datahubiin, jsta ne vat tasapulisesti kaikkien markkinasapulten saatavilla. Fingrid laati vunna 2014 selvityksen sähkön vähittäismarkkiniden tulevaisuuden tiednvaihtratkaisusta Sumessa 1. Selvityksen perusteella datahubin käyttööntt tu mnia laadullisia hyötyjä nykyiseen tiednvaihtmalliin verrattuna. Hyödyt liittyvät asiakkaan palvelun laatuun, vähittäismarkkiniden ja markkinaprsessien timivuuteen, timinnan laadun valvntaan sekä tiednvaihdn tekniseen timivuuteen, surituskykyyn ja kehittämisptentiaaliin. Datahub yksinkertaistaa ja npeuttaa asiakkaan spimustapahtumia ja lisää palvelun virheettömyyttä. Mittauksiin liittyvien tietjen keskitetty saatavuus parantaa asiakkaan mahdllisuuksia lla aktiivinen timija sähkömarkkinilla. Datahubiin timitettavalle ja sieltä haettavalle tiedlle n määriteltävissä standardidut, avimet rajapinnat, jita vivat hyödyntää myös klmannet sapulet palvelujen kehittämiseen ja tarjamiseen. 2 Keskitetyssä tiednvaihtratkaisussa markkinasapulet kmmunikivat vain datahubin kanssa. Tämä lisää sähkönmyyjien tasapulista ja syrjimätöntä khtelua sillä markkinaprsesseissa käytettävä ydintiet sijaitsee datahubissa, jsta se n markkinasapulten saatavilla yhdenvertaisesti ja samanaikaisesti. Keskitetty palvelualusta edistää kilpailua vähittäismarkkinilla ja kannustaa timijita uusien palvelujen kehittämiseen. Markkinaprsessien keskittäminen datahubiin tehstaa timinnan laadun valvntaa, mikä vidaan tteuttaa yhteismitallisesti kaikista datahubin prsesseista. 3 Datahub n kk timialaa kskeva hanke sähkömarkkiniden tiednvaihdn ja timivuuden kehittämiseksi. Datahubin käyttööntlla tarkitetaan kaikkia niitä timialalla ja yrityksissä tehtäviä timenpiteitä ja tehtäviä, jtka liittyvät datahubiin perustuvan uuden tiednvaihtmallin käyttööntn valmisteluun, käyttöönttn ja välittömästi käyttööntn jälkeiseen aikaan. 1 http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/asiakasliitteet/tiednvaiht/raprtit/datahub_lppuraprtti_final_2014_12_16. pdf 2 https://www.ediel.fi/datahub 3 http://www.fingrid.fi/fi/asiakkaat/datahub/tieta/sivut/default.aspx
11 (65) 1.1 Käyttööntn tavitteet Datahubin käyttööntlle asetetaan kuvan 1 mukaiset päätavitteet: 1. Datahubin käyttööntt ei heikennä asiakkaan kkemaa palvelun laatua käyttööntn missään vaiheessa. 2. Vähittäismarkkiniden ja sapulten prsessien timivuus ja liiketiminnan jatkuvuus varmistetaan käyttööntn aikana. 3. Käyttöönttprjekti tteutetaan suunnitelmallisesti, hallitusti ja kustannustehkkaasti niin, ettei käyttööntta juduta siirtämään, keskeyttämään tai alittamaan uudelleen. Prjekti kerralla maaliin Suunnitelmallinen, hallittu ja kustannustehkas käyttööntt Asiakkaalle humaamatn Asiakkaan kkema palvelun laatu säilyy hyvänä Liiketiminta ei vaarannu Vähittäismarkkiniden, prsessien ja liiketiminnan jatkuvuus turvataan Datahubin nnistunut käyttööntt KUVA 1. KÄYTTÖÖNOTON TAVOITTEET Asiakas Datahubin käyttööntn tulee lla asiakkaalle mahdllisimman humaamatn. Se ei saa heikentää asiakkaan kkemaa palvelun laatua päivittäisessä asiinnissa, kuten sähköspimuksiin tai laskutukseen liittyvissä asiissa. Asiakaspalvelussa ja viestinnässä tulee kiinnittää erityistä humita asiakaskkemukseen. Käyttööntn jälkeen datahubin vaikutukset näkyvät asiakkaalle parempana ja virheettömämpänä palveluna.
12 (65) Datahubin käyttöönttn liittyy myös piirteitä, jilla n vaikutuksia asiakasrajapinnan timintihin. Yksi tällaisista n siirtyminen GSRN-mutisiin käyttöpaikkatunnuksiin. Tinen datahubin käyttööntn näkyvä vaikutus asiakkaalle n mahdllisuus päästä käsiksi miin tietihinsa Sumi.fi-palvelun kautta. Lisäksi n tdennäköistä, että datahubin käyttööntta tullaan käsittelemään julkisuudessa hanketta kskevan uutisinnin kautta. Datahubin käyttööntn ei tule aiheuttaa timialalle ja sen yrityksille negatiivista julkisuutta. Markkinasapulet Datahubin käyttööntn aikana tulee varmistaa markkinasapulten liiketiminnan jatkuvuus. Vähittäismarkkiniden timivuus ja sapulten liiketimintaprsessit eivät saa vaarantua käyttööntthetkellä tai sen jälkeen. Erityisen tärkeää n varmistaa laskutusprsessin timivuus. Käyttööntt tulee suunnitella niin, että se vidaan tteuttaa datahubiin siirrettävien tietjen ja muun salta mahdllisimman virheettömästi ja markkinaprsesseihin vaikuttava tiednvaihdn katkaika minimiden. Datahubin käyttööntt n timialan yhteinen hanke, jka edellyttää jkaisen sapulen situttamista ja situtumista hankkeen läpivientiin. Tavitteena n saada kaikki datahubin käyttööntn kannalta välttämättömät sapulet, kuten verknhaltijat ja markkinilla timivat sähkönmyyjät, siirtymään uuteen timintamalliin samanaikaisesti. Tämä tulee humiida käyttööntn etenemisen seurannassa ja resurssien suunnittelussa. Käyttöönttprjekti Datahubin käyttöönttprjektin tavitteena n hyvin valmisteltu käyttööntn tteutus niin, että uusi timintamalli saadaan tettua käyttöön kerralla mahdllisimman tehkkaasti, sujuvasti ja hallitusti kk timialalla. Uuden timintamallin timivuuden varmistaminen ennen datahubin tutannllista käyttööntta tulee suunnitella niin, että käyttööntt vidaan tteuttaa suunnitellun aikataulun mukaisesti kerralla valmiiksi. Kaikkien sapulten valmius siirtyä datahubiin tulee varmistaa ennen käyttööntta. Tämä edellyttää riittävää etukäteistestausta, tiedn ikeellisuuden varmistamista ja jatkuvaa prjektin etenemisen seurantaa sekä varautumista riskeihin. Hyvin suunnitellulla ja tteutetulla käyttööntlla varmistetaan datahubin kustannustehkas käyttööntt. 1.2 Käyttöönttsuunnitelma 1.2.1 Tavite ja tutkset Datahubin suunnitelmallinen käyttööntt n välttämätöntä timialalle kriittisten liiketimintaprsessien siirtämiseksi nnistuneesti uuteen tiednvaihtympäristöön. Keskitetyn tiednvaihtmallin käyttööntt vaatii timialalta, sapulilta, viranmaisilta ja
13 (65) käyttöönttprjektilta hulellista suunnittelua ja valmistelua sekä tiivistä yhteistyötä ja jatkuvaa viestintää. Datahubin käyttöönttsuunnitelman tarkituksena n tukea edellä kuvattujen datahubin käyttööntn tavitteiden saavuttamista nnistuneen käyttööntn mahdllistamiseksi. Käyttöönttsuunnitelma mahdllistaa timialan yritysten hulellisen valmistautumisen datahubin käyttöönttn sekä käyttööntn suunnitelmallisen ja hallitun läpiviennin. Käyttööntttyöryhmä n asettanut datahubin käyttöönttsuunnitelmalle kuvan 2 mukaiset tavitteet: 1. Käyttöönttsuunnitelma kkaa ja knkretisi datahubin käyttöönttn liittyvän lennaisen tekemisen 2. Käyttöönttsuunnitelma n väline datahubin sapulten ja sidsryhmien situttamiseen timialan yhteiseen hankkeeseen 3. Käyttöönttsuunnitelma n dkumentaatina laadultaan selkeä, ymmärrettävä ja yksiselitteinen Kkaa ja knkretisi lennaiset tehtävät ja sisällön Situttaa sapulet Kmmuniki ymmärrettävästi Laadukas käyttöönttsuunnitelma KUVA 2. KÄYTTÖÖNOTTOSUUNNITELMAN TAVOITTEET Käyttöönttn liittyvät tehtävät Käyttöönttsuunnitelman tehtävänä n kta ja knkretisida käyttöönttn liittyvä lennainen tekeminen suunnitelman mutn yhteen asiakirjaan. Siinä tunnistetaan ja kuvataan timialan kannalta keskeisimmät käyttööntn timenpiteet.
14 (65) Käyttöönttsuunnitelma timii myös linkkinä muihin käyttöönttn liittyviin suunnitelmiin, asiakirjihin ja määrittelyihin, kuten testaus- ja tietknversisuunnitelmiin sekä Fingridin datahub-järjestelmän käyttöönttprjektin dkumentaatin. Käyttöönttsuunnitelmassa datahubin käyttööntt vaiheistetaan ja jaetaan tehtäviin ja vastuisiin. Näiden phjalta käyttööntttyöryhmä n laatinut tehtävä- ja tarkistuslistan markkinasapulille (ks. luku 7.2), jka timii sapulten suunnittelun ja päätöksenten tukena mutta jka ei kuitenkaan krvaa sapulten mia käyttöönttsuunnitelmia eikä le kaikenkattava. Situttaminen Käyttöönttsuunnitelman tavitteena n situttaa kaikki datahubin sapulet ja sidsryhmät uuden timintamallin käyttöönttn. Se timii keskeisenä asiakirjana Fingridin käyttöönttryhmän ja sidsryhmien välisessä viestinnässä käyttöönttn liittyvissä asiissa. Käyttöönttsuunnitelman tehtävänä n tukea kaksisuuntaista ja jatkuvaa viestintää sapulten välillä. Situttamiseen liittyy kaikkien timijiden mahdllisuus kmmentida ja sallistua käyttöönttsuunnitelman laatimiseen, millä varmistetaan timialan valmistautuminen ja valmius siirtyä uuteen timintamalliin. Käyttöönttsuunnitelma ei le pelkästään lpputuls vaan myös vurvaikutteinen prsessi, jnka tavitteena n datahubin nnistunut käyttööntt. Käyttöönttsuunnitelman dkumentinti Käyttöönttsuunnitelman dkumentinnille asetettavia laadullisia vaatimuksia vat käytännönläheisyys, ikea-aikaisuus, selkeys, ymmärrettävyys, yksiselitteisyys ja eheys. Käyttöönttsuunnitelman laatimiseen liittyy myös aktiivinen viestintä erilaisissa tiedtuskanavissa, sidsryhmätilaisuuksissa ja verkkseminaareissa. Datahubin käyttöönttsuunnitelma laaditaan sumeksi. Suunnitelman pääversiista laaditaan englanninkielinen käännös. 1.2.2 Laajuus ja rajaukset Datahubin käyttööntt edellyttää erillisiä käyttöönttsuunnitelmia niin Fingrid Datahub Oy:ltä kuin markkinasapulilta ja timialalta. Tässä timialalle suunnatussa datahubin käyttöönttsuunnitelmassa keskitytään datahubin käyttöönttn liittyviin asiihin kk timialan näkökulmasta. Tämän lisäksi jkaisen sapulen n laadittava ma käyttöönttsuunnitelma datahubin käyttöönttamiseksi massa yrityksessä tai rganisaatissa (ks. kuva 3).
15 (65) Datahubin käyttööntt Markkinasapulet Tietjärjestelmät Prsessit Asiakkaat Käyttöönttsuunnitelma Datahub-järjestelmä Operaattritiminta Asiakkaat Markkinasapulten käyttöönttsuunnitelmat Fingridin käyttöönttsuunnitelma KUVA 3. DATAHUBIN KÄYTTÖÖNOTTOON LIITTYVÄT SUUNNITELMAT n vastuussa datahub-järjestelmän käyttöönttsuunnitelmasta yhdessä valitsemansa järjestelmätimittajan kanssa. Tämä suunnitelma keskittyy datahub-järjestelmän käyttöönttn ja linkittyy sitä kautta timialan ja markkinasapulten suunnitelmiin. Käyttöönttsuunnitelman tavitteena n lla krdiniva ja kkava. Sen tarkituksena ei le kuvata tai ratkaista kaikkia datahubin käyttöönttn liittyviä asiita. Käyttööntttyöryhmän työskentelyssä hyödynnetään täysimääräisesti myös muita datahub-työryhmiä, kuten prsessityö- ja tietknversityöryhmää. Datahubin käyttöönttsuunnitelma linkittyy esimerkiksi erilliseen Fingridin tietknversityöryhmän laatimaan tietknversisuunnitelmaan. Vastaavalla tavalla käyttöönttsuunnitelma linkittyy prsessityöryhmän prsessikuvauksiin ja myöhemmin laadittavaan testaussuunnitelmaan. Keskeisenä lähtökhtana n määritellä tai kuvata yksi asia yhdessä dkumentissa. Käyttöönttsuunnitelmaan pyritään kuitenkin kkamaan käyttöönttn liittyvät keskeiset riippuvuudet erilaisten viittauksien ja asiakirjalinkkien avulla. Datahub-järjestelmän hankinta n vielä meneillään, minkä vuksi käyttöönttsuunnitelman tässä versissa kuvataan ylätaslla datahubin käyttööntt timialalla. Siinä tunnistetaan suunnitelman lennainen sisältö ja alan kannalta keskeisimmät timenpiteet. Hankinnan keskeneräisyyden vuksi tässä versissa ei le mahdllista esittää yksityiskhtaisia tehtäväkuvauksia vastuumatriiseineen taikka käyttööntn aikataulua. Käyttöönttsuunnitelmaa päivitetään jatkuvasti ja erityisesti, kun datahub-järjestelmän hankinta n saatu päätökseen.
16 (65) 1.3 Käyttööntn sidsryhmät Taulukssa 1 n kuvattu datahubin käyttööntn keskeiset sidsryhmät sekä heidän rlit ja käyttöönttsuunnitelmaan liittyvät tarpeet. TAULUKKO 1. DATAHUBIN KÄYTTÖÖNOTON SIDOSRYHMÄT JA ROOLIT KÄYTTÖÖNOTOSSA Timija Verknhaltija tai muu mittausvastuullinen Sähkönmyyjä Rli käyttööntssa Markkinasapuli, jlla n liityntärajapinta datahubiin Markkinasapuli, jlla n liityntärajapinta datahubiin Tarve käyttöönttsuunnitelmalle Käyttööntn timenpiteet ja tehtävät sekä tiedt man suunnitelman laatimiseksi Käyttööntn timenpiteet ja tehtävät sekä tiedt man suunnitelman laatimiseksi Palveluntarjaja / 3. sapuli Markkinasapuli, jlla n pääsy datahubiin valtuutuksen / timeksiannn perusteella liityntärajapinnan kautta Tiedt man suunnitelman laatimiseksi e-sett Oy (taseselvitysyksikkö) Fingrid Oyj Asiakas Työ- ja elinkeinministeriö sekä eduskunta Markkinasapuli, jlla n liityntärajapinta datahubiin Verknhaltija ja mittausvastuullinen (mm. rajapistemittaukset) Sähkökaupan ja taseselvityksen edellyttämän tiednvaihdn kehittäjä Datahub-järjestelmän tarvitsemien tietjärjestelmäpalvelujen timittaja Pääsy miin tietihin datahubissa Sumi.fi-palvelun kautta Lainsäätäjä Tiedt man suunnitelman laatimiseksi Käyttööntn timenpiteet ja tehtävät sekä tiedt man suunnitelman laatimiseksi Ei aktiivinen sapuli käyttööntssa Yleiskuva uskttavasta ja realistisesta käyttööntsta ja sen aikataulusta Lainsäädäntömuutsten tärkeys sana datahubin käyttööntta
17 (65) Energiavirast Valvntaviranmainen Osapuli, jlla n liityntärajapinta datahubiin Käyttööntn etenemisen seuranta sekä SLA-valvnta. Timenpiteet mahdllisten laiminlyöntien yhteydessä Käyttööntn timenpiteet ja tehtävät sekä tiedt man suunnitelman laatimiseksi Datahub-peraattri Käyttöönttsuunnitelma n työkaluna ja yksi viestintäkanavana datahubjärjestelmän käyttöönttprjektin ja timialan välillä Timialan linjausten ja susitusten humiinti käyttööntssa Datahub-järjestelmän timittaja Knversipalvelun timittaja Järjestelmätimittajat ja järjestelmäpalvelujen tarjajat Sanmaliikenneperaattrit Tiednvaihtpalvelujen tarjajat Laite- ja järjestelmätimittaja Ei datahubin sapuli, mutta pääsy datahub-järjestelmään tuki- ja ylläpittehtävissä Laite- ja järjestelmätimittaja Ei datahubin sapuli, mutta pääsy käyttööntssa tarvittavaan knversijärjestelmään Laite- ja järjestelmätimittaja sekä palveluntarjaja Nykyisten tiednvaihtpalvelujen kehittäjä, ylläpitäjä ja palveluntarjaja Uusi rli, jka krvaa jissakin yrityksissä sanmaliikenneperaattrin rlin Tiedt käyttööntsta timialan lähtökhtien ja tarpeiden ymmärtämiseksi Timittajan rlin suhteessa datahubin sidsryhmiin, erityisesti markkinasapuliin Tiedt käyttööntsta timialan lähtökhtien ja tarpeiden ymmärtämiseksi Knversipalvelun timittaminen Tiedt käyttööntsta ja timialan yhdessä spimista timintamalleista asiakasyritysten käyttööntttyön tukemiseksi Tiedt käyttööntsta ja sen aikataulusta nykyisten tiednvaiht-palvelujen ajamiseksi alas hallitusti Tiedt käyttööntsta ja sen aikataulusta asiakasyritysten käyttööntttyön tukemiseksi ja tiednvaihdn mahdllistamiseksi datahubissa Kilpailu- ja kuluttajavirast Valvntaviranmainen Yleistiedt käyttööntsta ja sen aikataulusta mahdllisten asiakasyhteydenttjen varalle sekä mahdllisiin ngelmatilanteisiin varautumiseksi
18 (65) Tietsujavaltuutettu Valvntaviranmainen Tietsujaan liittyvien kysymysten humiinti käyttööntn eri vaiheissa ja tehtävissä Viestintävirast Valvntaviranmainen Tietturvaan liittyvien kysymysten humiinti, esim. NIS-direktiivin vaatimusten täyttäminen Väestörekisterikeskus (VRK) Viranmainen Henkilötietihin liittyvät massaluvutukset Tilastkeskus Markkinasapulten etujärjestöt Viranmainen Osapuli, jlla n liityntärajapinta datahubiin Jäsenyritysten edunvalvnta Käyttööntn timenpiteet ja tehtävät sekä tiedt man suunnitelman laatimiseksi Timialan yritysten edustaminen käyttööntn valmistelussa Käyttööntn viestintään ja kulutukseen liittyvät tehtävät Käyttööntta tukevan tiedn keruu jäsenyrityksiltä sekä käyttööntn tukeminen eri tavin
19 (65) 2 Datahubin vaikutukset liiketiminta- ja markkinaprsesseihin Sanmavälitysperaattreiden kautta timijalta timijalle tapahtuva hajautettu tiednvaiht muuttuu datahubin käyttööntn myötä keskitettyyn datahubin kautta tapahtuvaan tiednvaihtn. Datahub prsessi sinne ilmitetun tiedn ja välittää sen eteenpäin tietn ikeutetuille timijille eli spimussuhteessa asiakkaan kanssa leville sapulille sekä tietn valtuutuksen tai timeksiannn saaneille 3. sapulille. KUVA 4. DATAHUBIN MYÖTÄ TIEDONVAIHTO KULKEE YHDEN PISTEEN KAUTTA Suurimpia muutksia nykyiseen tiednvaihtn verrattuna n se, että datahub vastaa timijan ilmituksiin välittömästi eli asynkrnisesta tiednvaihdsta siirrytään synkrniseen. Esimerkiksi myyjän ei tarvitse jatkssa myyntispimuksen ilmitettuaan dttaa jakeluverknhaltijalta vahvistusta spimuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vaan tiet palautuu myyjälle reaaliaikaisesti datahubista. Datahubin tuman kehityksen myötä myös tarve sapulten väliseen asiiden selvittämiseen vähenee ja mahdlliset ngelmat spimuksissa saadaan käsiteltyä asiakkaan kanssa ilman viivettä asiakaskntaktin aikana. 2.1 Mikä muuttuu datahubin myötä Timialalta n tullut vahva tive, että ngelmatilanteiden välttämiseksi niin verkk- kuin myyntispimuksella tulisi lla sama asiakas, mikä ei nykyisin usein tteudu. Yhtenäisillä spimuskäytännöillä saadaan datahubissa spimuksille yhtenevät asiakkaat. Jakeluverknhaltija saa datahubista ilmituksen käyttöpaikalle tehdystä myyntispimuksesta ja siihen liitetyistä asiakkaista, jnka jälkeen jakeluverknhaltija tekee käyttöpaikalle man verkkspimuksensa myyntispimusta vastaaville asiakkaille. Timintatavalla varmistetaan, että jatkssa verkk- ja myyntispimukset tulevat aina samille asiakkaille. Datahubissa uudet spimukset tulee tehdä yksilöidyille, ikeustimikelpisille asiakkaille. Asiakkaan yksilöintitietja vat kuluttaja-asiakkaan henkilötunnus ja yrityksen Y-tunnus. Nykyisin verknhaltijan laskemat ja taseselvitykseen ilmittamat myyjäkhtaiset summatimitukset ja verknhaltijan häviöt siirtyvät datahubin laskettaviksi. Datahub laskee myös myyjäkhtaiset tasevirheiden krjaukset ja ilmittaa myyjäkhtaiset
20 (65) tasevirheet verknhaltijalle myyjien laskutusta varten. Verknhaltijan ei siis tarvitse jatkssa enää itse surittaa kyseisiä laskentja missa järjestelmissään tai ylläpitää tieta käyttöpaikan myyjistä taseselvityslaskentja varten. Datahub timittaa myös tarvittavat taseselvitystiedt esettille ja vähittäismarkkiniden salta timijat vat yhteydessä esettin järjestelmän sijasta datahubiin taseselvitysasiissa. Myyjillä ja verknhaltijilla n mahdllisuus seurata datahubin tarjaman rajapinnan kautta mia taseselvitystietjaan. Datahubiin n määritelty timinnllisuudet siten, että lukemamittausten erityinen käsittely humiidaan vaan välttämättömin sin, sillä tuntimittaukseen siirtymisen myötä ns. lukemamittausten määrää vähenee kk ajan. Datahubin myötä tiednvaihdssa ei tueta kumulatiivisten lukemien välitystä. Verknhaltija mudstaa jatkssa lukemamittauksista ja mittaamattmista khteista käyttöpaikkakhtaiset laskennalliset tuntiaikasarjat laskutusta ja taseselvitystä varten. Nykyisten mittausasetuksessa määritettyjen lämpötilakrjausten tekemisestä tuntiprfiileihin tullaan myös lupumaan. Erillisen tasituslaskennan tarve pistuu uuden timintatavan myötä. Datahubissa lukemamittausten prfiilien tarkennukset mittariluennan yhteydessä tullaan humiimaan tasevirheiden käsittely-prsessissa. Nykyisessä tiednvaihdssa ei vaihdeta käyttöpaikkaan liittyviä tute- tai laskutustietja. Datahub mahdllistaa myynti- sekä siirttutteiden ylläpidn sekä tiednvaihdn. Muutksen myötä timijilla n mahdllisuus humiida tisen sapulen käyttöpaikalle valitsema tute massa tutevalinnassaan. Näin asiakkaan n tulevaisuudessa mahdllista saada yhtenäisempiä tutteita siirrn sekä sähkön myynnin salta. Datahubin kautta n mahdllista välittää myös laskurivitietja, js timijat vat ilmittaneet tiedn datahubiin. Tiedt vat tähän ikeutetun myyjän, verknhaltijan tai valtuutetun 3. sapulen käytettävissä. Laskutuspalveluntarjajat vivat siis hyödyntää yhden verkkpalvelun ja energiamyynnin sisältävän laskun tarjamista asiakkaalle. 2.2 Asiakaslähtöisempi palvelu Datahubin myötä erilaisten palveluntarjajien hyödyntäminen timijiden liiketiminnassa helpttuu. Standardidut rajapinnat ja keskitetty tiednvaihtratkaisu lisää kustannustehkkuutta, kun palveluntarjajien ei tarvitse luda tiednsiirtyhteyksiä erikseen jkaisen timijan kanssa. Valvnta tulee tehstumaan datahubin myötä ja mahdllisuus timia määriteltyjen standardien vastaisesti vähenee. Datahubiin tullaan tumaan kattavasti käyttöpaikkaan, asiakkaaseen ja spimuksiin liittyvää tieta. Datahubin käyttööntn myötä Sumi.fi - palvelu tulee tarjajamaan asiakkaille pääsyn datahubin tarjamaan asiakasprtaaliin, jsta asiakas vi tarkastella mm. itsestään rekisteröityjä sähköspimustietja. Kaikki yllä kuvattu kehitys tähtää liiketiminnan tehstamiseen sekä entistä asiakaslähtöisempään palveluun. Datahubin myötä tulevaisuuden tarpeet tiednvaihtn n helpmmin humiitavissa ja tteutettavissa. Datahubin spimusprsessit vähentävät virhe- ja selvitystilanteita, jka näkyy asiakkaalle parempana palveluna. Palvelut klmansille sapulille tulevat myös lisäämään erilaisten asiakaspalveluiden tarjntaa.
21 (65) Datahub timii timialan yhteisenä taustajärjestelmänä, jka tulee mahdllistamaan alan timijille mahdllisuuden tarjta parempaa asiakaspalvelua, kuitenkin siten, ettei asiakas le varsinaisesti tietinen datahubista. Sähkön vähittäismarkkiniden liiketimintaprsessit datahubissa -dkumentissa n tarkemmalla taslla kuvattu datahubin prsessit sekä liiketimintaa datahub-ympäristössä rleittain eri timijiden näkökulmasta.
22 (65) 3 Käyttööntn vaiheistus Tässä timialalle suunnatussa datahubin käyttöönttsuunnitelmassa datahubin käyttööntt n jaettu klmeen päävaiheeseen kuvan 5 mukaisesti. KUVA 5. DATAHUBIN KÄYTTÖÖNOTON PÄÄVAIHEET Käyttööntn valmisteluvaiheella tarkitetaan kaikkia niitä valmistelevia tehtäviä, jtka mahdllistavat datahubin nnistuneen käyttööntn. Käyttööntlla ( g-live ) tarkitetaan vaihetta, jssa nykyinen EDIEL-sanmaliikennemäärityksiin perustuva markkinasapulten välinen tiednvaiht ajetaan vaiheittain alas ja siirrytään datahubin mukaiseen timintamalliin. Vaiheittaisuudella tarkitetaan tässä yhteydessä sitä, että prsessit ajetaan alas Ediel-sanmien asettamien aikarajjen puitteissa (ks. esim. myyjänvaiht, luku 6.2). Näin autmaattisia prsesseja vidaan jatkaa mahdllisimman pitkään ja manuaalinen työ saadaan minimitua. Käyttööntn jälkeisellä ajalla tarkitetaan tässä yhteydessä heti käyttööntn jälkeistä vaihetta, jllin markkinasapulten järjestelmien puskureihin tietknversiiden jälkeen puskuridut tiedt siirretään datahubiin, ja markkinaprsesseja ja tiednvaihta mnitridaan datahub-ympäristössä tehstetusti. Datahub-järjestelmän hankintaprsessi n käynnissä, minkä vuksi tähän käyttöönttsuunnitelman versin ei le mahdllista laatia yksityiskhtaista käyttöönttaikataulua. Tämä tullaan tekemään käyttöönttsuunnitelmaan myöhemmässä vaiheessa. 3.1 Käyttööntn tteutustapa Datahubin käyttööntt tteutetaan big bangina, mikä tarkittaa, että tiednvaihtjärjestelmän vaiht ja datahubin käyttööntt tapahtuu svittuna ajanhetkenä yhtenä kknaisuutena kaikkien keskeisten timinnallisuuksien ja kaikkien markkinasapulten salta. Yhdenaikaista siirtymistä datahubin käyttöön perustelevat muun muassa seuraavat tekijät: Datahubissa tiednvaiht synkrnista, kun se nykyisessä tiednvaihtmallissa n asynkrnista. Näiden kahden erityyppisen tiednvaihttavan virheetön yhteensvittaminen esim. vaiheittaisessa käyttööntssa n käytännössä mahdtnta. Mikäli markkinaprsesseja tuettaisiin kahdella erilaisella tiednvaihtjärjestelmällä, tämä jhtaisi tietjärjestelmätaslla ja järjestelmäintegraatiiden taslla vaikeasti hallittaviin tteutuksiin ja
23 (65) timintatapihin. Uusien markkinasapulten vaiheittainen liittyminen datahubiin aiheuttaisi aina muutksia kaikille markkinasapulille. Vaiheittaisessa käyttööntssa tietjen lähdejärjestelmien määrittely tulee haastavaksi eli mikä tiet n master-tieta, missä se sijaitsee ja kenen vastuulla se n. Datahubin käyttööntt tarkittaa myös muutksia jidenkin markkinaprsessien tteutustapaan, kuten jakeluverknhaltijan taseselvitykseen tai GSRN-tunnusten käyttöön käyttöpaikkatietjen ylläpidssa. Rinnakkaisten prsessien käyttö n kallista ja vaikeasti hallittavissa. Yksittäisiä markkinaprsesseja ei le mahdllista ttaa käyttöön vaiheittain, sillä markkinaprsessien läpivienti n yleensä aina riippuvainen tisista prsesseista (esim. spimusprsesseihin liittyvien asiakas- ja käyttöpaikkatietjen ylläpit tai taseselvitykseen liittyvien rakenteellisten tietjen ylläpit). 3.2 Käyttööntn päävaiheet 3.2.1 Käyttööntn valmistelu Taulukssa 2 n kuvattu käyttööntn valmisteluvaiheen tehtävät ja niiden vaiheistus ylätaslla. Tehtävien aikataulutus ja kest vat esimerkinmaisia ja ne määrittyvät, kun datahub-järjestelmän tteutusaikataulu tarkentuu julkisen hankinnan päätyttyä. Taulukkn n värikdein merkitty, mitkä sapulet vat vastuussa mistäkin tehtävästä. Esimerkiksi kirkkaansinisellä merkityt tehtävät vat tehtäviä, jista vastaavat markkinasapulet kukin milla tahillaan. Vaaleansininen väri taas viittaa tehtäviin, jita markkinasapulet tekevät yhdessä datahub-rganisaatin kanssa. Näiden tehtävien tarkempi vastuunjak määritellään tässä dkumentissa tai erillisissä suunnitelmissa (esim. tietknversit).
24 (65) TAULUKKO 2. KÄYTTÖÖNOTON VALMISTELUN VAIHEISTUS Vaihe 1. Käyttööntn valmistelu Käyttöönttsuunnitelman versi 1.0 Käyttöönttsuunnitelman versi 2.0 laatiminen X Aikataulua ei vida määrittää ennen datahub-hankintapäätöstä. Käyttööntttyöryhmä Vastuut Käyttööntn suunnittelu** Järjestelmä- ja prsessimuutsten timeenpan** Käyttööntn (g live) valmistelu** Markkinasapulet Markkinasapulet Markkinasapulet DH-työryhmät Markkinasapulet Tiedn laadun parantaminen** Lakimuuts henkilötietjen päivittämisestä massana Tietknversit* Kartitus käyttöpaikkatunnusten käytöstä** GSRN-tunnusten käyttööntn suunnittelu** GSRN-tunnusten perustaminen** GSRN-tunnusten käyttööntt** Datahub-lainsäädäntö Asetusvalmistelu Lainsäädännön mukainen käyttööntn DH-palveluspimusten valmistelu ja allekirjitukset Datahub-hankintapäätös DH-järjestelmän tteutus ja käyttööntt* Suunnitteluvaihe Kehitysvaihe Testaukset 1: pilttiryhmä Testaukset 2: kaikki markkinasapulet Sertifiintitestaukset Tutannllinen käyttööntn valmisteluvaihe TEM X DH-prjekti + pilttiryhmä Iteraati 1 It2 It3 Markkinasapulet TEM X Markkinasapulet X DH-prjekti Markkinasapulet DH-prjekti + kaikki markkinasapulet Iteraati 1 Iteraati 2 Iteraati 3 Markkinasapulet Viitteellinen TEM DH-prjekti Energiavirast X Viitteellinen Pilt-ryhmä Tarkistuspisteet ja g / n-g -päätökset X X X X X X X X X X X X X X Markkinasapulet Markkinasapulet Kaikki X Markkinasapulet yhdessä DH-prjektin DH-prjekti Viranmaiset * Erillisen suunnitelman mukaan ** Markkinasapulten mien suunnitelmien Jatkuvat tehtävät (muutsten hallinta, viestintä, kulutus) DH-prjekti ja työryhmät sekä etujärjestöt Seuranta ja raprtinti Seurantaryhmä (tietknversiiden ja testaamisen seuranta erillisen suunnitelman mukaan) Kyselyt markkinasapulille valmiuden selvittämiseksi X X X X X X X X X
25 (65) 3.2.2 Käyttööntt Käyttöönttvaihe alkaa siitä hetkestä, kun nykyinen EDIEL-määrityksiin perustuva sanmaliikenne ajetaan vaiheittain alas uuden datahubin mukaisen timintamallin käyttöönttamiseksi. Käyttöönttn liittyviä tehtäviä n kuvattu ylätaslla taulukssa 3. TAULUKKO 3. KÄYTTÖÖNOTTOVAIHEEN TEHTÄVÄT Tehtävä Nykyisen tiednvaihdn alasaj Tietknversitimitukset tutantkäyttööntta varten Testaaminen Järjestelmämuutsten tteutus Uuden tiednvaihdn alittaminen Alakhdat Vanha sanmaliikenne ja prsessit saatetaan lppuun sekä keskeneräiset työjnt ja tehtävät puretaan Sanmaliikenteen vaiheittainen alasaj Tapahtumatietjen puskurinti sapulten miin järjestelmiin datahubiin siirta varten Tietjen piminta, tarkistus ja lataus Selkeä vaiheistus eri sapulien välillä Tehtävien reaaliaikainen seuranta Testitapausten läpikäynti ja hyväksyntä testaussuunnitelman mukaan Tietjärjestelmien päivitykset Päätös tiednvaihdn alittamisesta ja katkn päättäminen Siirtyminen vanhasta järjestelmästä uuteen Käyttöönttn liittyviä tehtäviä n tarkasteltu vähittäismarkkinaprsessien vaiheittaisen alasajn ja timialalle ehdtettujen timintatapalinjausten näkökulmista tarkemmin käyttöönttsuunnitelman luvussa 6. 3.2.3 Käyttööntn jälkeinen aika Käyttööntn jälkeiseen vaiheeseen liittyviä tehtäviä n kuvattu ylätaslla taulukssa 4. TAULUKKO 4. KÄYTTÖÖNOTON JÄLKEISEN VAIHEEN TEHTÄVÄT Tehtävä Järjestelmään puskuritujen tietjen purkaminen datahubiin Datahubin timinnan tehstettu seuranta Rästilistan siivus Alakhdat Markkinasapulet siirtävät ydinjäädytysjakslla tietknversiiden jälkeen miin järjestelmälkeihinsa tallennetut tiedt datahubiin. Näitä vat mm. asiakas- ja käyttöpaikkatiedt sekä spimusprsesseihin liittyvät tiedt. Spimusprsessien ja tietjen tehstettu seuranta Virheiden kmmunikinti Käyttöönttn liittyvien rästilistan valmistumisen
26 (65) seuranta Datahub-järjestelmien siirt ylläpittiimille - Siirtyminen nrmaaliin tutantn - Tehstetun seurannan ja valvnnan purkaminen 3.3 Käyttööntn riippuvuudet Datahubin käyttööntt n vaativa vaiheittain etenevä mnitimijaprjekti, jnka sisäisiä riippuvuuksia n kuvattu viitteellisesti taulukssa 2. Datahubin nnistunut käyttööntt edellyttää, että kaikki sapulet etenevät aikataulun mukaisesti. Siirtyminen käyttööntssa seuraavaan vaiheeseen edellyttää, että kaikki sapulet vat surittaneet edellisen vaiheen tehtävät nnistuneesti. Näihin liittyviä riskejä ja niiden riskienhallintakeinja n kuvattu luvussa 12. Esimerkkinä mainittakn GSRN-tunnusten käyttööntt, jka vaikuttaa yhtiön sisäisesti mneen järjestelmään ja järjestelmien välisiin integraatiihin sekä myös ulkisesti tisten sapulten edellytyksiin edetä käyttööntssa. Käyttööntttyöryhmä n tunnistanut seuraavat keskeiset riippuvuudet: Datahub-lainsäädännön valmistelu Datahub-hankinta Tietsuja-asetus sekä verkk- ja tietturvadirektiivi Taseselvitysjaksn ja mahdllinen taseselvitysmallin muuts Työ- ja elinkeinministeriön Älyverkktyöryhmän ehdtusten mahdlliset vaikutukset Eurpan Kmissin Puhtaan energian paketti Yhtiöiden tulee phtia missa käyttöönttsuunnitelmissaan hulellisesti sekä ulkisia että sisäisiä riippuvuuksia ja niiden vaikutuksia. 3.4 Aikataulu Datahubin hankinta n kesken. Käyttööntn aikataulu kuvataan, kun datahubin hankintaprjekti vi timittaa suunnitelmassa tarvittavat tiedt.
27 (65) 4 Osapulten vastuut ja velvllisuudet Osapulten vastuita ja velvllisuuksia ei le vielä käsitelty tehtävätaslla käyttööntttyöryhmässä. Osa tehtävistä määräytyy datahub-järjestelmän hankinnassa määriteltävien tehtävien ja vastuiden mukaan. Yleisellä taslla Fingridin tehtäviin kuuluu datahub-järjestelmän hankinnan, käyttööntn ja perinnin lisäksi sidsryhmäyhteistyö ja -viestintä, hjeistus ja kulutus, lainsäädäntötyön valmistelu sekä käyttööntn seuranta ja valvnta. Markkinasapulten tehtävänä n seurata aktiivisesti hankkeen viestintää, sallistua kulutuksiin ja raprtida masta käyttööntn edistymisestään sekä hulehtia malta saltaan muista tarvittavista timenpiteistä käyttööntn nnistumiseksi. Käyttööntn timenpiteet tulee lla kuvattuna yksityiskhtaisesti kunkin sapulen massa käyttöönttsuunnitelmassa. 4.1 Vastuumatriisi Kuvataan hankinnan valmistumisen jälkeen.
28 (65) 5 Järjestelmien testaukset ja tietknversi 5.1 Testaussuunnitelma Myöhemmässä vaiheessa datahub-hankinnan valmistuttua, käyttöönttsuunnitelmaan tullaan linkittämään Fingridin datahub-prjektin testaussuunnitelma, jssa kuvataan testauksen tavitteet, käytännöt ja aikataulu tiedssa levilta sin. Testaussuunnitelmaa tullaan päivittämään käyttööntttyön edetessä. Alustava suunnitelma datahubin testauksen järjestelyille n kuvattu lyhyesti alla. Testausten näkökulmasta käyttööntt n jaettu seuraaviin vaiheisiin: Suunnitteluvaihe Kehitysvaihe Testausvaihe 1 (pilttiryhmä) Testausvaihe 2 (kaikki markkinapulet) Tutannllinen käyttööntn valmisteluvaihe Suunnitteluvaiheen lpputulksena markkinasapulille n julkaistu rajapintjen tekniset määrittelydkumentit ja hjeet esim. prsessien mukaiseen tiednvaihtn ja tietrajapintaan. Kehitysvaiheen lpputulksena markkinasapulille n julkaistu hje tulevasta sertifiintimenettelystä. Tämän lisäksi markkinasapulten kulutus-/ kuluttautumissuunnitelma n julkaistu. Testausvaiheessa 1 markkinasapulten kulutukset pidetään tarvittavilta sin. Vaiheen lpputulksena datahubin testaus markkinasapulten pilttiryhmän kanssa n tehty ja markkinasapulien järjestelmätimittajien integraatitestaus n tehty. Testausvaiheessa 2 kaikilla markkinasapulilla n mahdllisuus alittaa integraatitestit. Jtta markkinasapulten testaus vi alkaa, datahub-järjestelmän testaus pitää lla hyväksytty datahub-prjektin timesta. Testausvaiheessa 2 kaikkien markkinasapulten kulutukset pidetään tarvittavilta sin. Vaiheen lpputulksena kaikkien markkinilla käytettävien järjestelmien sertifiinnit n tehty ja kaikilla markkinasapulilla n valmius alittaa järjestelmiensä virallinen sertifiinti. Tutannllinen käyttööntn valmisteluvaihe kstuu seuraavista tehtävistä: Kaikkien markkinasapulien sertifiinti Kaikkien markkinasapulten rajapintjen yhteyksien mudstaminen ja varmistava testaus datahub-tutantympäristöä vasten Tutannllisen käyttööntn tietknversi n testattu ja tiedt vat kunnssa
29 (65) Kekäyttööntttestit n tehty 5.2 Tietknversityö ja datahub-järjestelmän alkulataus Tietknversityön tueksi n laadittu tietknversisuunnitelma, jka sisältää kuvauksen tietknversiprjektin vaiheista, sapulien tehtävistä ja vastuista sekä itse tietknversiprsessista. Tietknversisuunnitelma löytyy sitteesta https://www.ediel.fi/datahub/tietknversi/tietknversisuunnitelma. Tässä luvussa esitellään tietknversityön pääkhdat. Tietknversi n kriittinen sa datahubin käyttöönttprsessia. Datahubtietknversilla tarkitetaan liiketimintaprsessien perustietjen ja mittaustietjen laadun varmistamista ja lataamista lähdejärjestelmistä uuteen datahub-järjestelmään ennen sen käyttööntta. Lähdejärjestelmät vat sähköverkkyhtiöiden ja sähkön myyjien liiketimintasvellukset, jissa ylläpidetään asiakas-, käyttöpaikka-, spimus- ja mittaustietja. Tietknversityöllä n kaksi päätavitetta: Lähdejärjestelmistä timitettavan tiedn yhdenmukaistaminen Datahub-järjestelmän alkulatauksen tteuttaminen. Tiednlaatu n eräs keskeisimmistä tekijöistä datahubin käyttööntn nnistumisen kannalta. Lähdejärjestelmistä timitettavan tiedn yhdenmukaistaminen n välttämätöntä, jtta järjestelmistä pystytään surittamaan liiketimintaprsesseja datahub-järjestelmässä sen käyttööntn jälkeen. Tietknversityöllä varmistetaan, että jkaisella sähkömarkkinatimijalla n missa järjestelmissään tietjen laatu vaaditulla taslla datahubin käyttööntta varten. Lähdetiedn yhdenmukaistamiseksi ja laadun varmistamiseksi n hankittu erillinen tietknversipalvelu tukipalveluineen (Kuva 6). Tietknversi tteutetaan palveluntimittajan timittamalla Titta -palvelulla (Tietjen Tehkas Tarkastaminen). Markkinasapulet timittavat lähdetiedt siirttiedstina tietknversipalveluun datahubin datastandardissa määritellyssä mudssa. Tietknversipalvelussa suritetaan seuraavia tarkastuksia lähdeaineistn: Tiedsttarkastus: Markkinasapulen timittama siirttiedst n datastandardin mukaisessa mudssa. Eheystarkastus: Markkinasapulen timittama lähdeaineist n sisäisesti ehjä datahubin liiketimintaprsessien näkökulmasta. Yhdenmukaisuustarkastus: Markkinasapulen timittama lähdeaineist n yhdenmukainen suhteessa muiden sapulten timittamaan aineistn. Tietknversipalvelu rakennetaan siten, että markkinasapulet pystyvät itsenäisesti surittamaan siirttiedstkhtaiset ja sapulikhtaiset tarkistukset riippumatta muiden sapulten timituksista. Tietknversipalvelu tuttaa tarkistusraprtteja, jiden
30 (65) perusteella markkinasapulet surittavat tarvittavia krjaustimenpiteitä lähdejärjestelmissä. Tietknversipalvelu ei mukkaa tai rikasta lähdeaineistn tietja, jten kaikki krjaustimenpiteet n suritettava lähdejärjestelmissä. Tietsujan ja tietturvan salta tietknversipalvelu täyttää samat vaatimukset kuin varsinainen datahub-järjestelmä. KUVA 6. TIETOKONVERSIOPALVELU Tietknversin suunnittelua varten n datahub-prjektilla ma tietknversityöryhmä. Työryhmä n mudstettu Energiatellisuus ry:n nimeämistä myynti- ja jakeluverkkyhtiöiden edustajista. Tietknversityöryhmän tehtävänä n määritellä tiednsiirtmudt, prsessi ja työkalut tietjen timittamiseen. Työryhmän työ jatkuu aina datahub -järjestelmän käyttöönttn asti. Siirttiedstjen rakenne ja tietsisältö n kuvattu Siirttiedst-hjeistus - dkumentissa, jka Fingrid ylläpitää EDIELfi -prtaalissa. Siirttiedstjen laadinnan tueksi n myös lutu esimerkkitiedstt jkaisesta siirttiedsttyypistä. Siirttiedsthjeistus esimerkkitiedstineen löytyy sitteesta https://www.ediel.fi/datahub/tietknversi/siirttiedst-hjeistus. 5.2.1 Tietknversiprjekti Tietknversipalvelun laajuudessa tapahtuva timinta tteutetaan erillisenä prjektina datahub-järjestelmän tteutusprjektin rinnalla. Tietknversiprjektiin n määritelty seuraavassa taulukssa kuvatut vaiheet ja välitavitteet.
31 (65) TAULUKKO 5. TIETOKONVERSIOPROJEKTIN VAIHEET JA VÄLITAVOITTEET Vaihe Sisältö Tavitteet Iteraativaihe 1 Titta-palvelun avaaminen kk timialan käyttöön Lähdeaineistn timitus Tittapalveluun tarkastettavaksi Datastandardin tietmallin kannalta välttämättömien tietjen laadun mittaaminen Iteraativaihe 2 Markkinasääntöjen kannalta välttämättömien tietjen laadun mittaaminen Tietjen eheystarkastukset sapulikhtaisesti Asiakas- ja sitetietjen massatarkastus ulkisia rekistereitä vasten Avataan ulkisia rekistereitä hyödyntävä jatkuva tarkastuspalvelu Iteraativaihe 3 GSRN-tunnusten timitus Tietjen yhdenmukaisuustarkastukset markkinataslla Aineistn krdinitu timitus Tietjen lataus datahubjärjestelmään Tietknversin kknaisprsessin surituskyvyn varmistaminen Kaikki sapulet pystyvät timittamaan siirttiedstt ikeassa mudssa Datastandardin tietmallin kannalta välttämättömien tietjen laatu n riittävällä taslla Markkinasääntöjen kannalta välttämättömien tietjen laatu riittävällä taslla Markkinasapulet vat tarkistaneet ulkisia rekistereitä vasten suritetussa tarkastuksessa tehdyt havainnt Kaikki markkinasapulet pystyvät timittamaan ehjän aineistn Tietjen laatu riittävällä taslla kk markkinalla Kaikki markkinasapulet pystyvät timittamaan GSRNtunnuksia tietknversipalveluun Tietjen lataus datahubjärjestelmään ja datahubin tietknversitulsten raprtinti timivat lutettavasti Kknaisprsessin surituskyky n riittävä Markkinasapulet pystyvät timittamaan aineistn riittävän pienen aikaikkunan sisällä Tietknversissa tudut tiedt n tdennettu timivan datahubin liiketimintaprsesseissa Tietknversiprjekti n valmis datahubin käyttööntn valmisteluihin
32 (65) Vaihe Sisältö Tavitteet Käyttööntn harjitukset Datahub-järjestelmän käyttööntn simulinti tietknversin salta Muiden käyttöönttvalmisteluiden tuki (tarvittaessa) Tietjen laatu riittävällä taslla kk markkinalla Tietknversiprsessi n tdennettu timivan käyttöönttsuunnitelman mukaisesti Käyttööntt Mittaustietjen päälataus hyvissä ajin ennen ydinjäädytysjaksa Uusien ja muuttuneiden mittaustietjen siirtäminen mittaustietjen päälatauksen jälkeen Perustietjen siirtäminen ja tarkastus ydinjäädytysjaksn alussa Päälatauksen jälkeen timitettujen mittaustietjen tarkastus Datahub-järjestelmään ladattujen tietjen laatu riittävä käyttööntta varten Iteraativaiheeseen 3 liittyy lennaisesti tietknversin kautta tutujen tietjen timivuuden tdentaminen datahub-järjestelmän liiketimintaprsesseissa, jten lpullinen aikataulu riippuu datahub-järjestelmän testaussuunnitelmasta.
33 (65) 6 Käyttööntt Tässä luvussa esitetään käyttööntttyöryhmän laatimat linjausehdtukset timialalle käyttöönttn liittyvistä timintamalleista ja menettelytavista keskeisten vähittäismarkkinaprsessien salta. Tarkasteltavia markkinaprsesseja vat myyjänvaiht, asiakkaan muutt, sähköntimituksen katkaisu ja kytkentä, asiakas- ja käyttöpaikkatietjen ylläpit, mittaustietjen timitus sekä jakeluverknhaltijan taseselvitys ja tasevirheiden krjaus. Kuvassa 7 n havainnllistettu ylätaslla datahubin käyttööntn vaiheita ja siihen keskeisesti liittyviä käsitteitä. Tarkistuspisteet ja niihin liittyvät päätöksentekkriteerit tarkentuvat myöhemmin. Käyttööntn valmistelu Käyttööntt Käyttööntn jälkeinen aika Valmistautuminen Jäädytysjaks Datahubin mukaiset markkinaprsessit Prsessien vaiheittainen alasaj Ydinjäädytysjaks Prsessien ylösaj Päätös käynnistää käyttööntt Muutshetki Pint f n return Mittaustietjen lataus DH:iin (histriatiedt) Tietjen lataus DH:iin (tutantknversit) Järjestelmiin puskuritujen tietjen purkaminen DH:iin KUVA 7. KÄYTTÖÖNOTON PÄÄVAIHEET Käyttöönttvaihe alkaa nykyisen EDIEL-määrittelyyn perustuvan sanmaliikenteen ja sitä käyttävien markkinaprsessien vaiheittaisella alasajlla. Jäädytysjakslla tarkitetaan datahubin käyttööntn ajanjaksa, jllin yhden tai useamman vähittäismarkkinaprsessin käynnistäminen (esim. myyjänvaiht) nykyisellä EDIELmääritykseen perustuvalla tiednvaihdlla eli sanmalla (esim. Z03[1]) ei le mahdllista. Yksittäisen markkinaprsessin khdalla jäädytysjaks alkaa kyseessä levan markkinaprsessin sanmaliikenteen vaiheittaisella alasajlla. Ydinjäädytysjakslla tarkitetaan tietyn yksittäisen markkinaprsessin khdalla (esim. myyjänvaiht) sitä käyttööntn ajanjaksa, jllin kyseiseen markkinaprsessiin liittyen ei vaihdeta enää mitään tieta EDIEL-määritykseen perustuvilla sanmilla. Ydinjäädytysjaksn pituus n markkinaprsessikhtainen. Ydinjäädytysjakst kuvataan käyttöönttsuunnitelmassa myöhemmin sanmakhtaisesti. Markkinasapulten järjestelmät vat käytössä kk ydinjäädytysjaksn ajan lukuun ttamatta mahdllista katkaikaa, jllin tietjärjestelmiin tehdään tarvittavat päivitykset ja muutkset ( yliheitt ). Ydinjäädytysjakslla markkinaprsesseihin liittyvät tiedt puskuridaan eli tallennetaan markkinasapulten järjestelmiin. Tietjen lataus markkinasapulten järjestelmistä datahubiin tehdään ydinjäädytysjakslla tutantknversiiden yhteydessä. Osa taseselvitetyistä mittaustiedista vidaan kuitenkin ladata datahubiin j ennen jäädytysjaksa.
34 (65) Tutantknversin jälkeen markkinasapulten järjestelmiin puskuridut muuttuneet tiedt markkinasapulet siirtävät datahubiin muutshetken jälkeen. Markkinaprsessien ylösaj datahubissa tapahtuu datahub-järjestelmän käyttöönttsuunnitelman mukaisesti. Muutshetkellä tarkitetaan ajanhetkeä jäädytysjaksn lpussa, jllin siirrytään käyttämään datahubia. Pint f n return tarkittaa ajanhetkeä, jllin paluu vanhaan tiednvaihtmalliin ei le enää mahdllista. Tämän ajittuminen muutshetkeen nähden täsmentyy käyttöönttsuunnitelman tarkentuessa. 6.1 Käyttööntn yleiset periaatteet Käyttööntttyöryhmä n tehnyt seuraavat linjausehdtukset käyttööntn ajankhdasta ja yleisistä periaatteista. Käyttööntn ajankhta ja kest Datahubin käyttööntttyöryhmä ehdttaa datahub-hankintaprjektille, että käyttööntt tteutetaan ensisijaisesti maaliskuussa tai vaihtehtisesti lkakuussa. Paras ajankhta n kuukauden keskivaiheilla 14. 25. päivä. Datahubin käyttööntssa tulee välttää seuraavia ajankhtia: Kuukauden vaihde 5. päivään asti muun muassa muuttjen, spimusten päättymisten ja kuukauden vaihteeseen ajittuvan laskutushuipun vuksi; Tukkuu, kesäkuu, elkuu ja syyskuun alkupäivät, jtka vat muuttjen salta vuden kiireisintä aikaa; Perintäkatkihin liittyvä talvirajitus päättyminen 1.5., mikä vaikuttaa hetkellisesti perintäkatkjen määrään; Vudenvaihde, jka n tavanmaista kiireisempää aikaa yritysasiakkaiden myyjänvaihdissa. Ilmitukset näistä saadaan tyypillisesti marraskuussa; Lma-aika kesä-elkuu, kska markkinasapulten ja järjestelmätimittajien resurssit eivät le täysimääräisesti käytössä; Talvilmat (tyypillisesti viikt 8-11). Käyttööntt tulee suunnitella siten, että jäädytysjaksn pituus n mahdllisimman lyhyt. Käyttöönttn tulee kuitenkin varata riittävä aika tarvittavien järjestelmämuutsten tekemiseksi ja tietjen lataamiseksi datahubiin. Taviteltavaa n, että ydinjäädytysjaks n kestltaan enintään 11 vurkautta eli taseselvitysikkunan pituinen. Taseikkunaa pitempi ydinjäädytysjaks vi näkyä asiakkaille heikentyvänä palveluna sekä yhtiöiden liiketiminnan jatkuvuuteen ja lisääntyviin tasevirheisiin liittyvien riskien kasvuna.
35 (65) Vähittäismarkkiniden prsesseihin liittyvät aikarajat Sähkön vähittäismarkkiniden menettelytapa- ja sanmaliikennehjeessa n esitetty lainsäädäntöön perustuvia määräyksiä ja timialan laatimia susituksia vähittäismarkkiniden prsesseihin ja tiednvaihtn liittyvistä aikarajista 1. Käyttööntttyöryhmä linjaa, että markkinaprsesseissa sekä nykyisessä sanmaliikenteessä ja sen vaiheittaisessa alasajssa timitaan lemassa levien aikarajjen puitteissa. Lyhytaikaiseksi jäävien aikarajamuutsten tteutus läpi tiednsiirtketjun ja niiden edellyttämät tietjärjestelmäinvestinnit eivät le perusteltuja. Käyttööntttyöryhmä n työssään kuitenkin tunnistanut, että mnet markkinaprsesseista tteutuvat käytännössä tai vidaan tteuttaa lemassa levia määräaikja npeammin. Tämän vuksi lähestyttäessä jäädytysjaksa kaikkia markkinasapulia susitellaan timimaan niin, että kaikki markkinaprsessit, kuten myyjänvaihdt, suritetaan lppuun ilman tarpeetnta viivästystä. Eri syistä jhtuvat viiveet sanmien käsittelyssä lisäävät muutslkeihin puskuritavan tiedn (=työjnjen) ja siten myös manuaalisen työn määrää. Myös asiakkaan kkema palvelun laatu vi heiketä. MSCONS- ja PRODAT-sanmat Ydinjäädytysjaksn pituus n markkinaprsessikhtainen. PRODAT-sanmia käyttävien markkinaprsessien salta jäädytysjaks n pisin 2. Taseselvityksessä tarvittavaa mittaustieta verknhaltijat timittavat esettille ebix XML - sanmilla kk jäädytysjaksn ajan lukuun ttamatta mahdllista lyhyttä käyttökatka ennen muutshetkeä. Myös taseselvityksessä tarvittavia rakenteellisia tietja verknhaltijat timittavat esettille jäädytysjakslla. Sähkönmyyjille ja klmansille sapulille tuntiaikasarjjen timitus MSCONS-sanmilla lpetetaan 7 vurkautta (5 arkipäivää) ennen muutshetkeä. Kuittaukset Sanman lähettäjä vastaa sanman perillemensta siihen saakka, kunnes n saanut sanmaansa kuittauksen. Ydinjäädytysjaksn lähestyessä n erittäin tärkeää, että markkinasapulilla n yhtenäinen käsitys, mitkä prsessit vat käsittelyssä ja mitkä pitää mahdllisesti hitaa pikkeusmenettelyin. Käyttööntttyöryhmä susitteleekin, että APERAK-kuittauspyynnöt vat kaikissa lähetettävissä PRODAT-sanmissa ja niihin vastataan viipymättä. 1 https://energia.fi/files/1666/vahittaismarkkiniden_menettelytapa-_ja_sanmaliikennehje_20161215.pdf 2 Ylätasn linjausten jälkeen käyttöönttsuunnitelmaan lisätään taulukk markkinaprsessien ydinjäädytysjaksista PRODAT-sanmakhtaisesti kuvattuna.
36 (65) Tietjen tallennus järjestelmälkeihin ydinjäädytysjakslla Markkinasapulet puskurivat ydinjäädytysjakslla markkinaprsesseihin liittyvät aikaleimatut tapahtumat ja muuttuneet tiedt mien järjestelmien ja svellusten lkeihin, jista ne puretaan datahubiin jk tutantknversiiden yhteydessä tai tutantknversiiden jälkeen tapahtuneiden muutsten salta muutshetken jälkeen. Muuttunut tiet vi lla puskurituna jakeluverknhaltijan, sähkönmyyjän tai mlempien järjestelmiin. Markkinasapulten ei tarvitse kuitenkaan ttaa kantaa siihen, kenen puskureista tiedt datahubiin puretaan. Tietjen lataus datahubiin tapahtuu datahubin rajapintjen tai käyttöliittymän kautta. Datahub humii mahdlliset päällekkäiset ilmitukset datahubin prsessidkumentaatin sääntöjen mukaisesti. Markkinasapulet päättävät itse puskureistaan. He vivat ylläpitää puskurituja tietja nykyisissä tietjärjestelmissä tai erillisissä svelluksissa riippuen yhtiön mista tarpeista ja lähtökhdista (esim. tapahtumien määrä). Jtta puskureissa lisi mahdllisimman vähän purettavaa tieta, ennen jäädytysjaksa susitellaan timittavan niin, että keskeneräisiä prsesseja ja tapahtumia jää mahdllisimman vähän ja että sanmat välitetään tisille markkinasapulille ilman tarpeetnta viivästystä. Markkinasapulten kyvykkyys purkaa puskureihin tallennetut tiedt tehkkaasti ja virheettömästi tullaan mahdllisesti testaamaan. Järjestelmälkeihin puskuridut tiedt tulee purkaa datahubiin muutshetken jälkeen viivytyksettä mutta viimeistään ensimmäisenä arkipäivänä muutshetken jälkeen. Käyttööntttyöryhmä ei pidä tätä vaatimusta khtuuttmana, kska isilla massilla tämä tapahtuu tietjärjestelmien avulla. Aikarajalla varmistetaan, että datahubin tiet saadaan mahdllisimman npeasti ajantasaisiksi. Muutsten ilmittaminen takautuvasti (menneillä aikaleimilla) datahubiin sallitaan määriteltyjen tapahtumien ja krjaustilanteiden salta käyttööntn jälkeen tilapäisesti. Aikarajat määritellään myöhemmin. Osapulten välinen tiednvaiht ydinjäädytysjakslla Ydinjäädytysjakslla nykyinen sanmaliikenne ei le enää markkinasapulten käytettävissä. Sanmaliikenne krvataan muilla kanavilla tapahtuvalla tiednvaihdlla, jista ensisijainen n sähköpsti. EDIELfi-prtaali ja siihen liittyvät palvelut vat nrmaalisti käytössä myös käyttööntn aikana. Ydinjäädytysjakslla tisille markkinasapulille välitetään vain ne välttämättömät tiedt, jtka tinen markkinasapuli tarvitsee j ennen datahubin käyttööntta. Kaikki vähemmän kiireellinen tiet n saatavilla käyttööntn jälkeen datahubista. Seuraavat markkinaprsesseihin liittyvät tiedt n tunnistettu välttämättömiksi välittää tisille markkinasapulille myös ydinjäädytysjakslla: Kaikki asiakkaan muuttihin liittyvät nykyisen menettelytapahjeen mukaiset tiedt
37 (65) Välttämättömät sähköntimituksen katkaisu- ja kytkentäpyynnöt sekä niiden vahvistukset Laskutussitteen muutstiet lppulaskun salta Ydinjäädytysjakslla ensisijainen tiednvaihttapa n sähköpsti, jka mahdllistaa tiednvaihdn dkumentinnin mahdllista jälkiselvittelyä varten. Sähköpstien tulee lla salattuja. Käyttööntttyöryhmä tulee määrittelemään ennen käyttööntta sähköpstien malliviestit. Sähköpstin rinnalle vidaan käyttää harkiten kiireellisissä asiissa puhelinta, mutta tällöin asiat tulee vahvistaa sähköpstilla. Tarpeetnta sähköpstilla tai puhelimitse tapahtuvaa tiednvaihta tulee välttää asiakaspalvelun ja käyttööntn asiantuntijiden kurmittamisen välttämiseksi käyttööntthetkellä. 6.2 Myyjänvaiht Myyjänvaihdn salta käyttööntttyöryhmä esittää seuraavat linjausehdtukset 1 : Ydinjäädytysjakslle ajittuvan myyjänvaihdn käynnistäminen ei le sallittua sanmalla (Z03[1]), mikäli myyjänvaihtprsessin ydinjäädytysjaksn alkuun n aikaa alle 7 vurkautta (5 arkipäivää). Jakeluverknhaltijan tulee hylätä kaikki myyjältä myöhässä tulleet myyjänvaihdn alitussanmat, ellei niiden lähettämistä le estetty myyjän tai sanmaliikenneperaattrin järjestelmissä. Mikäli myyjänvaihtprsessia ei le saatu kknaan päätökseen (Z04[1] lähetetty) ennen ydinjäädytysjaksa, timitaan, kuten myyjänvaihta ei lisi tapahtunutkaan. Uuden myyjän tulee käynnistää myyjänvaihtprsessi uudelleen datahubissa. Mikäli prsessi jää kesken Z08[1] sanman lähettämisen jälkeen, tulee verknhaltijan ilmittaa nykyiselle myyjälle myyjänvaihdn peruuntumisesta. Myyjänvaihtn liittyvä timitus vi alkaa (tai päättyä) ydinjäädytysjakslla, mikäli myyjänvaihtprsessi n saatu päätökseen (Z04[1] lähetetty ja vastaanttaja n kuitannut sen psitiivisella APERAK-sanmalla) ennen ydinjäädytysjaksa. Ydinjäädytysjakslla tietknversin jälkeen kaikki myyjänvaihtn liittyvät ilmitukset kirjataan sähkönmyyjän järjestelmälkiin, jsta ne siirretään datahubiin. Myyjänvaihtilmituksen aikaleima n puskuritujen myyjänvaihtilmitusten salta datahubin käyttöönttpäivä. Timituksen 1 Timituksen alkamisen ja päättymisen määräajissa tulee humiida spimuksen irtisanmisaika, jka n kuluttajien spimuksissa kaksi viikka.
38 (65) alituksessa nudatetaan nrmaaleja aikarajja eli timitus vi alkaa aikaisintaan 14 vurkauden kuluttua datahubin käyttööntsta. Mikäli datahubin käyttööntn jälkeen tapahtuva timituksen alitus peruuntuu ydinjäädytysjaksn aikana, myyntispimuksen peruuttava myyjä kirjaa ilmituksen järjestelmäänsä ja ilmittaa peruutuksesta muutshetken jälkeen datahubiin. Mikäli ydinjäädytysjakslla alkavan timituksen alitus peruuntuu ydinjäädytysjakslla, peruuttavan myyjän tulee ilmittaa peruutuksesta sähköpstilla jakeluverknhaltijalle, jka ilmittaa edelleen palautettavalle myyjälle. Osapulten tulee varmistaa, ettei asiakas jää myyjättömäksi. Hallinnllisen taakan minimimiseksi sähkönmyyjien tulee spia asiakkaidensa kanssa määräaikaisten spimusten jatkamiset ja päättämiset hyvissä ajin ennen jäädytysjaksa. Kuluttaja-asiakkaiden spimukset eivät vaadi erityisjärjestelyjä, mutta niidenkin salta susitellaan timittavan niin, ettei kuluttaja-asiakkaiden kannalta epäedullisia spimusmuutksia ajittuisi jäädytysjakslle. Tällä vältetään asiakaspalvelun tarpeetnta kurmittamista käyttööntthetkellä. Se mikä n linjattu myyjänvaihdsta, kskee myös lemassa levaa pientutannn stspimusta. 6.3 Asiakkaan muutt Asiakkaan muutt tulee lla mahdllisia myös ydinjäädytysjakslla. Muuttihin liittyvien menettely- ja timintatapjen salta käyttööntttyöryhmä esittää seuraavat linjausehdtukset: Muuttprsessin vi käynnistää sanmalla vielä kaksi arkipäivää ennen ydinjäädytysjaksn alkua. Mikäli muutta ei le saatu päätökseen (Z04[1] lähetetty ja vastaanttaja n kuitannut psitiivisella APERAK-sanmalla) ennen ydinjäädytysjaksa, hidetaan kaikki muuttihin liittyvä tiednvaiht lppuun sähköpstilla. Mittaustietjen lähettäminen n käsitelty erikseen luvussa 6.6. Ydinjäädytysjakslla timintatavat säilyvät asiakkaan suuntaan nykyisinä, mutta muuttprsessiin liittyvä tiednvaiht hidetaan sanmaliikenteen alasajn jälkeen sähköpstitse ja lisäksi tarvittaessa puhelimitse; esimerkiksi ilmitukset uls-/sisäänmuutista, kytkentätilan selvittäminen ja kytkentäpyynnöt, muuttjen peruutukset ja lppulaskun sitteet. Markkinasapulet kirjaavat muuttprsessiin liittyvät tiedt miin järjestelmiin, jista tiedt siirretään takautuvasti datahubiin jk tutantknversiiden yhteydessä tai tutantknversiiden jälkeen muuttuneiden tietjen salta muutshetken jälkeen.
39 (65) Uuden myyjän ja jakeluverknhaltijan tulee varmistaa, että asiakkaan käyttöpaikassa n sähköt sisäänmuuttpäivänä. Sähkönmyyjän tulee varmistaa jakeluverknhaltijalta käyttöpaikan kytkentätila jkaisessa ydinjäädytysjakslla ilmitetussa ja tapahtuvassa sisäänmuutssa eikä pelkästään pikamuutissa. Markkinasapulten n varauduttava riittävin resurssein puhelinpalvelun tarjamiseen muutttilanteissa. Sisäänmuutn peruutukset tai muuttpäivän muutkset hidetaan sähköpstilla. Aikakriittiset, eli saman päivän aikana tapahtuvat, sisäänmuutn peruutukset ja muuttpäivän muutkset hidetaan puhelimitse ja vahvistetaan sähköpstilla. Pientutannn käyttöpaikkihin svelletaan muuttprsessia kskevaa timintamallia. 6.4 Sähköntimituksen katkaisu ja kytkentä Sähköntimituksen katkaisut ja kytkennät liittyvät perinnän tilanteisiin sekä timituksen alittamiseen tai päättymiseen muutn yhteydessä. Sähköntimituksen katkaisun ja kytkennän salta käyttööntttyöryhmä esittää seuraavat linjausehdtukset: Kuluttaja-asiakkaiden perintäkatkja ei sallita ydinjäädytysjakslla. Jakeluverknhaltijiden vastuulla n jättää käsittelemättä ydinjäädytysjakslle ajittuvat perintäkatkpyynnöt. Sähkönmyyjän n mahdllista pyytää sähköntimituksen katkaisu vielä ydinjäädytysjaksa edeltävälle päivälle, mikäli katkaisupyyntö (Z08[9]) n lähetetty jakeluverknhaltijalle vähintään 7 vurkautta ennen ydinjäädytysjaksn alkua. Muiden kuin kuluttaja-asiakkaiden sähköntimituksen katkaisu n mahdllista myös jäädytysjakslla. Katkaisupyyntö n mahdllista tehdä sanmalla, mikäli pyyntö lähetetään viimeistään ydinjäädytysjaksa edeltävänä vurkautena ja katkaisupäivään n vähintään 7 vurkautta. Tämän jälkeen kaikki katkaisupyynnöt tehdään sähköpstilla. Ydinjäädytysjakslla tehdyn katkaisun vahvistus mittaustietineen timitetaan sähkönmyyjälle sähköpstitse. Tarvittaessa myyjä n lisäksi yhteydessä jakeluverknhaltijaan puhelimitse. Keskeytettäessä sähköntimitus verknhaltijaan khdistuvan perintäsaamisen jhdsta käyttöpaikkaan, jnka kulutus n vähintään 1 GWh / a, ilmitukset sähkönmyyjälle tehdään ydinjäädytysjakslla sähköpstitse. Tätä pienemmistä khteista sähkönmyyjä saa tiedn käyttööntn jälkeen datahubista. Katkaisupyynnön peruutuksesta ydinjäädytysjakslla sähkönmyyjä ilmittaa verknhaltijalle puhelimitse ja vahvistaa peruutuksen sitn jälkeen sähköpstilla. Kytkentäpyyntöjä vidaan tehdä sanmalla nykyisen menettelytapahjeen mukaisesti ydinjäädytysjaksa edeltävään päivään asti. Tämän jälkeen kaikki
40 (65) kytkentäpyynnöt tehdään sähköpstilla. Ydinjäädytysjakslla tehdyn kytkennän vahvistus mittaustietineen timitetaan sähkönmyyjälle sähköpstitse. Timituksen päättymiseen liittyvistä katkaisuista, esimerkiksi ulsmuutn yhteydessä, päättää jakeluverknhaltija. Mikäli katkaisua ei tehdä, spimuksettmassa tilassa levan käyttöpaikan kulutus kirjataan jakeluverkn häviöihin. Jakeluverknhaltijan vastuulla n päivittää knversiiden jälkeen muuttuneet käyttöpaikkjen tilatiedt datahubiin muutshetken jälkeen. 6.5 Asiakas- ja käyttöpaikkatietjen ylläpit Timituksen aikaisten asiakas- ja käyttöpaikkatietjen muutsten salta käyttööntttyöryhmä ehdttaa seuraavia linjauksia 1 : Ennen ydinjäädytysjaksa muutkset tehdään sanmilla menettelytapa- ja sanmaliikennehjeiden ja aikarajasusitusten mukaisesti. Ydinjäädytysjaksn aikaiset muutkset tallennetaan markkinasapulten järjestelmiin. Niistä ilmitetaan tisille markkinasapulille vain niissä tapauksissa, jissa tisen sapulen n välttämätöntä saada tiet muutksesta j ydinjäädytysjaksn aikana. Tiedt muista muutksista markkinasapulet saavat datahubista muutshetken jälkeen. Jäädytysaikana vimaan tulleet muutkset vidaan tehdä taannehtivasti. Ydinjäädytysjaksn aikana susitellaan vältettävän sellaisia timituksen aikaisia muutksia, jita ei le välttämätöntä tteuttaa ydinjäädytysjaksn aikana. Tällaisia vivat lla esimerkiksi aikavyöhykejan muutkset, laskutustavan tai -perusteen muutkset tai sulaketiedn muutkset. Sen sijaan esimerkiksi uusien käyttöpaikkjen mittarinnit tai viallisten mittalaitteiden vaihdt sekä asiakkaan urakitsijan tekemät muutkset tehdään nrmaalisti. Verknhaltijan vastuulla n ylläpitää käyttöpaikkatieta järjestelmissään ja päivittää tiedt datahubiin muutshetken jälkeen. Käyttöpaikkatunnuksen muutksen (GSRN/GS1) humiimisesta käyttööntttyöryhmä tteaa seuraavaa: 1 Myyjänvaihtn, muuttn sekä katkaisuun ja kytkentään liittyviä asiakas- ja käyttöpaikkatietjen muutksia n käsitelty edellä. Jakeluverknhaltijat ilmittavat rakenteelliset muutkset taseselvitysyksikölle ydinjäädytysaikana nrmaalisti, kska siihen ei käytetä sanmaliikennettä.
41 (65) GSRN-tunnusten käyttööntt n suunniteltu tehtäväksi datahubin käyttööntn yhteydessä. GSRN-tunnusta ei tulla lisäämään lemassa leviin sanmamäärittelyihin, sillä se vaatisi merkittäviä muutksia nykyiseen, datahubin käyttööntn jälkeen pistuvaan tiednvaihtn. GSRN-tunnuksia ei tulla käyttämään nykyisessä PRODAT-sanmaliikenteessä, mutta valmius GSRN-tunnusten ylläpitn tarvitaan j hyvissä ajin ennen käyttööntta. Jakeluverknhaltijat tuvat GSRN-mukaiset käyttöpaikkatunnukset lähdeaineistn knversisuunnitelman mukaisesti iteraatin 3 yhteydessä. Tietknversiiteraatin 3 jälkeen jakeluverknhaltijiden n lutava sekä vanhan että uuden mallin mukaiset käyttöpaikkatunnukset kaikille uusille käyttöpaikille. Markkinasapulet pitävät yllä tieta uudesta ja vanhasta käyttöpaikkatunnuksesta. Muutshetken jälkeen datahubissa käytetään vain GSRN-mukaisia käyttöpaikkatunnuksia; datahub hylkää vanhalla tunnuksella tehdyt ilmitukset, mikä markkinasapulten tulee humiida purettaessa ydinjäädytysajan puskureita datahubiin. Fingrid ylläpitää taulukka, jssa vanhan ja uuden mallin mukaiset käyttöpaikkatunnukset n linkitetty tisiinsa. Tästä tullaan tiedttamaan myöhemmin erikseen tietknversityöryhmän kautta. Nykyinen käyttöpaikkarekisteri ajetaan alas myöhemmin datahubin käyttööntn jälkeen. Nykyiseen käyttöpaikkarekisteriin ei tuda GSRN-tunnuksia. 6.6 Mittaustiedn timitus Käyttööntttyöryhmä esittää mittaustietjen timittamisesta seuraavat linjausehdtukset: Jakeluverknhaltijat lähettävät taseselvitysyksikön (esett) taseselvityksessä tarvitsemaa mittaustieta kk jäädytysjaksn ajan lukuun ttamatta mahdllista muutshetkeen liittyvää järjestelmävaihdsta aiheutuvaa katka. Käyttöpaikkakhtaisten tuntiaikasarjjen lähetys sähkönmyyjille ja klmansille sapulille lpetetaan 7 vurkautta (5 arkipäivää) ennen muutshetkeä. Sähkönmyyjien nline-palveluun tulee vastaavan pituinen päivityskatk tuntimittaustiedn salta. Datahub timittaa mittaustiedt sähkönmyyjille ja asiakkaan valtuuttamille klmansille sapulille käyttööntn jälkeen. Jakeluverknhaltijiden tulee ilmittaa mittaustietn ikeutetuille klmansille sapulille hyvissä ajin, missä vaiheessa vastuu mittaustietjen timituksesta siirtyy jakeluverknhaltijalta datahubille. Pääsa taseselvitetyistä mittaustiedista vidaan siirtää datahubiin j ennen jäädytysjaksa, jllin ydinjäädytysjakslla datahubiin siirretään vain viimeisten
42 (65) viikkjen tiedt. On humiitava, että mittaustiedt siirretään datahubiin uudella GSRN-tunnuksella. Tietknversisuunnitelman mukaisesti mittaustiedt tudaan datahubiin spimuksen vimassalajalta vimassa levilta ja 6 viikn sisällä päättyneiltä spimuksilta. Mittaustiedt haetaan enintään kuuden vuden ajalta taaksepäin. Mittaustietjen histriasta kerätään vain tuntimitatut mittaustiedt, ei kurmituskäyräkhteiden mittaustietja. Kska histriatieta ei siirretä datahubiin kaikista käyttöpaikista kuuden vuden ajanjakslta 1, tulee jakeluverknhaltijiden varmistaa enintään kuuden vuden siirtymäaikana muutshetkeä edeltävien histriatietjen tallennus missa järjestelmissään. Käyttööntttyöryhmä esittää mittaustietjen timittamisesta PRODAT-sanmilla seuraavat linjausehdtukset: Ei-tuntimitattujen kurmituskäyräkhteiden salta verkn laskutuslukemien lähettäminen lpetetaan ydinjäädytysjaksn alkaessa, kun PRODAT-sanmien lähetys lpetetaan kknaisuudessaan. Jakeluverknhaltijat timittavat lukematiedt ydinjäädytysjakslta sähköpstitse sähkönmyyjien erillisestä pyynnöstä datahubin käyttööntn jälkeen. Ei-tuntimitattujen kurmituskäyräkhteiden viimeinen lukematiet n muutshetken (=jäädytysjaksn lpun) tiet. Mittalaitteet luetaan +/- 5 arkipäivän sisällä muutshetkestä. Kurmituskäyräkhteiden tasituslaskenta tehdään muutshetkelle. Kurmituskäyräkhteiden salta datahubiin vi timittaa vain laskennallista tuntisarjaa. Käyttööntttyöryhmä näkee hyötyjä, että kurmituskäyrä 9 -khteiden 2 salta vitaisiin lupua verkn laskutuskäyttöjen välittämisestä PRODAT-sanmilla (Z11[5] ja Z11[6]) hyvissä ajin ennen käyttööntta. 3 Tämä edellyttäisi muutksia saan nykyisin käytössä leviin laskutusjärjestelmiin. Käyttööntttyöryhmä näkee, että tätä tulee selvittää ennen lpullista linjausta. 6.7 Taseselvitys ja tasevirheiden krjaus Käyttööntttyöryhmä esittää taseselvityksen ja tasevirheiden krjauksen salta seuraavat linjausehdtukset: 1 Datahubiin ei siirretä mittauksen histriatietja siltä ajanjakslta, jnka salta ei tehdä timijiden välisiä tasevirhekrjauksia vaan verknhaltija krjaa asiakkaan laskutuksen myyjän pulesta. 2 Tuntimitattu enintään 3x63 A:n khde, jsta lähetetään päivittäin tuntiaikasarjat sekä lisäksi PRODAT-sanmilla verkn laskutuskäytöt. 3 Mikäli näistä sanmista luvutaan, Fingridin tiednvaihdn kehitysryhmä täsmentää muihin PRODAT-sanmiin liittyvää hjeistusta mittaustietjen salta.
43 (65) Jakeluverknhaltijat vastaavat jakeluverkn taseselvityksestä muutshetkeen asti timitetuista sähköntimituksista. Jäädytysjaksn lpussa muutshetkeen tehdyn taseselvityksen salta taseselvitysikkuna sulkeutuu 11 vurkauden kuluttua muutshetkestä. Jakeluverknhaltijan taseselvitysvastuu lppuu, kun taseselvitysikkuna n sulkeutunut viimeisenkin jakeluverknhaltijan vastuulla levan taseselvitettävän vurkauden salta. Taseselvityslaskennat tehdään näiden salta jakeluverknhaltijan (tai tämän palveluntarjajan) järjestelmissä. Taseselvitysvastuu n muutshetken jälkeen tapahtuvista sähköntimituksista datahubilla. Ensimmäisen muutshetken jälkeisen vurkauden salta taseselvitysikkuna sulkeutuu 12 vurkauden kuluttua muutshetkestä. Ennen muutshetkeä tehtyjen sähköntimitusten taseselvitystä ei siis tehdä datahubissa, vaikka niiden salta taseselvitysikkuna lisikin vielä auki. Heti muutshetken jälkeen edeltävältä 11 vurkaudelta datahubiin siirrettävä mittaustiedn salta taseikkuna n vielä auki. Muutshetkeen liittyy jakeluverkn taseselvityksessä epäjatkuvuuskhta. Jtta siirtyminen nykymallista uuteen taseselvitysmalliin saadaan läpivietyä mahdllisimman virheettömästi, jäädytysjaksn aikana ja erityisesti tieknversiiden jälkeen päivittyvien ja datahubiin siirrettävien tietjen ikeellisuus tulee varmistaa. Taseikkunan sulkeutumisen jälkeen taseisiin jääneiden virheiden salta krjausjaksn päättymisajankhta n muutshetki. Tämä krvaa tisen vusittaisista krjauskäsittelyistä. 6.8 Muut markkinaprsessit sekä humiitavat asiat Laskutus Käyttööntttyöryhmä ei esitä markkinasapulten laskutukseen liittyviä kk timialaa kskevia linjausehdtuksia. Jkaisen markkinasapulen laskutus tapahtuu man laskutusrytmin mukaisesti ja näin llen jkainen markkinasapuli tekee itse arvin siitä, nk laskutusrytmiin syytä tehdä muutksia datahubin käyttööntn vuksi. Markkinasapulten tulee kuitenkin kiinnittää erityistä humiita laskutuksen ikeellisuuden varmistamiseen käyttööntn yhteydessä, jtta asiakaspalvelua kurmittavien yhteydenttjen määrä käyttööntthetkellä ja heti käyttööntn jälkeen minimituisi. Läpilaskutuksen käytännöt tulee lla svittuna hyvissä ajin ennen jäädytysjaksa. Laskutustavan muutkset eivät le sallittuja jäädytysjakslla.
44 (65) Valtuutukset ja timeksiannt Asiakkaan datahubissa klmansille sapulille antamia tai Sumi.fi-palvelussa tiselle henkilölle antamia asiintiikeuksia kutsutaan valtuutuksiksi. Timeksiannilla tarkitetaan yhtiöiden välisiä valtuutuksia. Asiakkaan datahubissa antamat valtuutukset päästä asiakkaan tietihin vat käyttöpaikkakhtaisia ja määräaikaisia. Osapulten tulee käydä läpi vimassa levat valtuutukset ja timeksiannt ennen datahubin käyttööntta. Tässä yhteydessä tulee ertella datahubiin siirrettävät valtuutukset ja timeksiannt niistä, jita ei tulla viemään datahubiin. Uudet markkinasapulet Jäädytysjaksn aikana uusien markkinasapulien tul vähittäismarkkinille ei le sallittua. Myös mahdllisissa yritysjärjestelyissä tulee ttaa humin datahubin käyttöönttn liittyvä jäädytysjaks.
45 (65) 7 Käyttööntn seuranta, valvnta ja raprtinti Fingridin vastuulla n käyttööntn seuranta ja raprtinti tarvittaville sapulille. Energiavirast n valvntaviranmainen, jnka timivaltuudet tullaan määrittämään tämän dkumentin julkistusaikaan keskeneräisessä lainsäädäntötyössä. Valvntakeint määrittyvät myöhemmin lainsäädännön valmistuttua. Käyttööntn seuranta nähdään erittäin tärkeänä riskienhallintakeinna. Tämän vuksi seurannan tulisi lla jatkuvaa, kattavaa sekä perustua etukäteen svittuihin ja mitattaviin tarkistuspisteisiin ja -kriteereihin. Lähempänä käyttööntthetkeä seuranta n tiheämpää. Käyttööntttyöryhmä pitää tärkeänä, että timialan keskimääräisen käyttöönttvalmiuden lisäksi seurataan myös yksittäisten markkinasapulten valmiutta. Lisäksi pidetään tärkeänä, että esimerkiksi seurantakyselyistä julkaistaan vähintään yhteenvettietja, jtta timiala saa yleistä näkyvyyttä käyttööntsta sekä sapulet pystyvät arviimaan maa tilannetta suhteessa timialan muihin yrityksiin. 7.1 Käyttöönttvalmiuden arviinti sekä tarkistuspisteet ja -kriteerit Seurattavat sa-alueet Käyttööntttyöryhmä n tunnistanut seuraavia sa-alueita käyttöönttvalmiuden arviimiseksi: Markkinasapulten käyttöönttsuunnitelmien sisältö ja suunnitelmassa määriteltyjen timenpiteiden tteutus Tietknversit (tiedn laatu) Suunnitelman mukainen eteneminen eri iteraativaiheissa Tiedn laatu eri iteraativaiheissa tietknversisuunnitelman kriteerien mukaisesti GSRN-käyttöpaikkatunnusten käyttööntt Testaukset ja sertifiinnit Myöhemmin julkaistavan testaussuunnitelman mukaisesti Kulutuksiin sallistuminen ja viestinnän seuraaminen Päätöksentekkriteerit Päätöksentekkriteerit määritellään kunkin sa-alueen missa suunnitelmissa.
46 (65) Seurantatavat Seurantatapja n vielä liian aikaista määritellä tarkasti. Pääkeinja vat lainsäädäntö ja sen njalla annetut timivaltuudet, Fingridin kyselyt markkinasapulille sekä tietknversi- ja testauspalvelut. Päätöksentekmekanismit Sähkömarkkinalaki tulee velvittamaan Fingrid Oyj:n vastaamaan vastuualueellaan käytävän sähkön vähittäismarkkiniden keskeisten markkinaprsessien edellyttämän tiednvaihdn ja -hallinnan keskitetystä järjestämisestä ja perinnista. Datahubjärjestelmän peraattrina timii, jlla n vastuu ja näin llen myös päätösvalta datahubin käyttöönttn liittyvissä kysymyksissä. Käyttöönttvalmiuden tueksi tullaan tdennäköisesti perustamaan erillinen markkinasapulista kstuva referenssiryhmä tai vastaava. Ryhmä käsittelee datahubin g-live -vaiheeseen liittyviä asiita ja tukee datahub peraattria päätöksentessa. Referenssiryhmä kuulee tarvittaessa viranmaisia ja muita sidsryhmiä. 7.2 Tehtävä- ja tarkistuslistat markkinasapulille Käyttööntttyöryhmä n tunnistanut käyttöönttsuunnitelman laatimisen yhteydessä datahubin käyttöönttn liittyviä asiita, jtka eivät suranaisesti kske markkinasapulten ja :n välisiä käyttööntn tehtäviä ja vastuita mutta jtka markkinasapulten lisi hyvä humiida missa käyttöönttsuunnitelmissaan. Tähän lukuun n kttu näitä markkinasapulten valmistautumisen tueksi tunnistettuja tehtäviä ja tarkistuslistja käyttööntn eri vaiheissa. Listat eivät le valmiita ja kaiken kattavia työsuunnitelmia vaan jkaisen markkinasapulen vastuulla n laatia mat yksityiskhtaiset käyttöönttsuunnitelmansa. Käyttööntn suunnitteluun liittyviä tehtäviä markkinasapulille vat muun muassa seuraavat: Käyttöönttsuunnitelman laatiminen kattaen käyttööntn yksityiskhtaisen tehtävälistan ja aikataulutuksen Käyttöönttsuunnitelman laatiminen sekä sen sisäinen katselminti ja hyväksyntä Käyttööntn seuranta- ja raprtintimallin laatiminen Yrityksen man g live -suunnitelman laatiminen sana käyttöönttsuunnitelmaa Valmius- ja paluusuunnitelmien laatiminen; wrst case -skenaarit ja paluun harjittelu
47 (65) Tietturvaan ja tietsujaan liittyvien asiiden humiinti (mm. tietsujaasetus, henkilötietjen käsittely testiympäristössä) Resurssien suunnittelu ja resurssivaraukset Sisäiset ja ulkiset resurssit, jissa n humiitu keskeiset sapulen datahub-prjektin rlit, esim. prjekti-, tietknversi- ja testauspäällikkö Kumppanien kartitus, jiden saamispans tarvitaan käyttööntssa sekä kumppanien resurssien varmistaminen Muiden järjestelmäprjektien humiinti työsuunnittelussa; vältetään mahdllisuuksien mukaan samanaikaisia järjestelmäprjekteja Prjektinhallinnan työkalun valinta ja dkumentaatitapa Yhtiön ma aikataulutus: käyttööntn valmistelu ja g live Riittävien resurssien varaaminen myös käyttööntta edeltävään aikaan Viestintäsuunnitelman laatiminen: sisäinen viestintä ja asiakasviestintä Tiedn laadun parantamiseen liittyvät tehtäviä vat seuraavat: Puuttuvan tiedn keräys Datan yhteenspivuuden varmistaminen datastandardiin nähden tietknversisuunnitelman etenemiskriteerien mukaisesti Kartitus, että tarvittavat kentät löytyvät tietjärjestelmistä ja että kentissä levat tiedt vat valideja. Datan siivaminen tietknversiiden tulsten perusteella GSRN-tunnusten käyttööntt (kats lisäksi luku 6.5) Alkaen kartituksella siitä, missä kaikkialla käyttöpaikkatunnus n käytössä GSRN-tunnusten hankinta Päätös sisäisestä tteutustavasta. Yhtiöillä n pääpiirteissään klme eri timintavaihtehta: Nykyinen käyttöpaikkatunnus krvataan suraan GSRNtunnuksella.
48 (65) Uuden ja vanhan tunnuksen sittainen rinnakkaiskäyttö valituissa järjestelmissä. Sisäinen käsittely vain vanhalla käyttöpaikkatunnuksella ja uutta GSRN-tunnusta käytetään vain ulkisissa rajapinnissa eli tiednvaihdssa ja asiakasviestinnässä. Prsessi- ja järjestelmämuutksiin liittyviä tehtäviä vat seuraavat: Sisäisten prsessien läpikäynti ja uudistaminen Markkinaprsessien muutkset datahubin mukaiseksi Tiednvaihdn muutkset datahubin mukaiseksi Testiympäristöjen määrittely, perustaminen tai hankinta sekä suunnitelma testauksesta Varmistettava, että yhtiön käyttämä sähköpstijärjestelmä tukee salattujen sähköpstien lähettämistä ja vastaanttamista. Järjestelmämuutsten suunnittelu, tteutukset ja testaukset Alkaen kartituksella siitä, mitä järjestelmiä ja liityntärajapintja muutkset kskevat Olemassa levien järjestelmädkumentaatin ajantasaisuuden varmistaminen Tarvittavan g-liven timinnallisuuden lisääminen: miten nykyisen tiednvaihdn mukaiset prsessit ajetaan alas ja miten uuden tiednvaihdn mukaiset prsessit käynnistetään? Testauksissa tarvittavien rajapintjen ja tietliikenneyhteyksien lemassa ln varmistaminen Järjestelmän valmiudet muuttaa kurmituskäyräkhteet datahubiin välitettävinä tuntiaikasarjina Järjestelmien kyvykkyyden varmistaminen puskurida ja tallentaa jäädytysajan prsessitapahtumia sekä knvertida ne datahubyhteenspivaan mutn ja siirtää tiedt virheettömästi datahubiin Käyttööntn valmisteluun liittyviä tunnistettuja tehtäviä vat: Käyttööntt-rganisaatin perustaminen Sisäinen kulutus
49 (65) Käyttäjäkulutus Kulutus g live -ajan timintamallista Osallistuminen pääkäyttäjäkulutukseen Asiakaspalveluhenkilöstön kulutus sujuvan asiakaskkemuksen varmistamiseksi kk käyttöönttjakslla Yhteys- ja tukihenkilöiden nimeäminen Resurssien varmistaminen siirtyä nykyisestä tiednvaihdsta datahubiin jäädytysaikana Tietjen varmuuskpiinti Työjnjen ( backlgien ) purku ennen käyttööntta Muita käyttööntttyöryhmän tunnistamia tehtäviä vat seuraavat: Humiidaan hyvissä ajin määräaikaisissa sähköspimuksissa käyttööntn ajankhta ja svitaan spimusten jatkamiset ja päättämiset ennen jäädytysjaksa. (sähkönmyyjät) Varmistetaan sähkönmyyntispimusten tek nline-palvelussa siten, että alle 7 vurkautta ennen jäädytysjaksn alkua tehdyissä myyjänvaihdissa asiakkaan valitsema timituksen alitushetki ei le ydinjäädytysjakslla tai alle 14 vurkautta datahubin käyttööntsta. Aikaisin mahdllinen hetki alittaa timitus n 14 vurkautta muutshetkestä. (sähkönmyyjät) Humiidaan nline-palvelussa katk, jnka aikana sähkönmyyjät eivät vi näyttää ajantasaisia tuntiaikasarjja. (sähkönmyyjät) Edistetään tuntimittauksen käyttööntta jäljellä levissa kurmituskäyräkhteissa sekä tuntiaikasarjjen käyttöä laskutuksessa kaikkien tuntimitattujen asiakkaiden salta. Svitaan sanmaliikenneperaattreiden kanssa tavasta, jlla nykyinen tiednvaiht ajetaan alas ja miten sanmien lähetys estetään ydinjäädytysjakslla jk sanmaliikenneperaattreiden timesta tai hjelmistllisesti yrityksen järjestelmissä. Humiidaan kuitenkin paluusuunnitelma nykyiseen tiednvaihtmalliin. Varmistetaan riittävät asiakaspalveluresurssit jäädytysjakslla, jtta erityisesti muuttihin liittyvät ilmitukset vidaan käsitellä. Osallistuminen man järjestelmätimittajan tarjamiin yhteistyömahdllisuuksiin.
50 (65) 8 Käyttööntn rganisinti ja resurssit Olennaisena sana maa käyttöönttsuunnitelmaansa markkinasapulet suunnittelevat kuinka käyttöönttprjekti jhdetaan ja rganisidaan heidän yhtiössään. Datahubin käyttööntn päätavitteet n määritelty suunnitelman luvussa 1.1. Yhtiöiden prjektijhtamisen vastuulle jää esimerkiksi avainhenkilöiden valinta käyttööntn eri saalueisiin, tehtävien vastuutus rganisaatissa ja suunnittelun sekä budjetinnin tehtävät. Tehkkaalla prjektin jhtamisella ja seurannalla varmistetaan käyttööntn eteneminen aikataulussa. Prjektipäällikkö n kknaisvastuussa datahub-käyttöönttprjektista yhtiössään, jten käyttööntttyöryhmä näkeekin, että hänen valintansa n keskeinen päätös yhtiöiden prjektin rganisinnissa. Datahubin käyttööntt tulee lemaan suuri muuts niin rganisaatille kuin yksittäiselle datahub-käyttäjälle. Käyttöönttn tuleekin valmistautua tarpeeksi aikaisessa vaiheessa ja varmistaa riittävät resurssit käyttööntn eri vaiheissa. Yhtiöiden käyttöönttsuunnitelmissa tulee varmistaa henkilöresurssien lisäksi, että datahubin nnistuneen käyttööntn edellyttämät työkalut esimerkiksi tietknversiiden jälkeen markkinasapulten järjestelmien puskureihin tallennetut tiedt vat siirrettävissä datahubiin datahub-prjektin määrittämässä aikataulussa ja mudssa. 8.1 Datahub-prjektirganisaati Myös datahub-prjektirganisaatin tulee varmistaa riittävät, ikeanaikaiset ja saavat resurssit varmistamaan datahubin käyttööntlle asetettujen vaatimusten tteutuminen ja sapulten riittävä tuki käyttööntn aikana. Datahub-prjektirganisaatin prjektipäällikkö n Pasi Ah. Datahub-prjektin saalueille n nimetty kuvan 8 mukaiset vastuuhenkilöt. KUVA 8. DATAHUB-PROJEKTIORGANISAATIO Datahub-prjektirganisaati vahvistuu ja tarkentuu prjektin edetessä.
51 (65) 8.2 Timialayhteistyö Timialayhteistyötä varten n perustettu seuraavat työryhmät 1 : 1. Prsessityöryhmä. Ryhmän tehtävänä n käsitellä datahubin liiketimintaprsesseihin ja tiednvaihdn määrittelydkumentteihin saadut muutstarpeet ja ehdtukset. Lisäksi ryhmä timii tärkeänä linkkinä prsessityön ja timialan välillä. Prsessityöryhmä kkntuu 3 4 kertaa vudessa ja tarvittaessa useammin. 2. Tietknversityöryhmä. Ryhmän tehtävänä n määritellä tiednsiirtmudt, prsessi ja työkalut tietjen timittamiseen. Työryhmän työ jatkuu datahub - järjestelmän käyttöönttn asti. Näin varmistetaan, että timialan nykyisten tietjärjestelmien erilaiset svellusmuutkset ja tteutukset tulevat humiiduksi. Samalla saadaan liikkeelle järjestelmän käyttööntn kannalta kriittinen tiednlaadun parantaminen ja tietknversiprsessin vaatimat valmistelut. Tietknversityöryhmä kkntuu keskimäärin kuukausittain. 3. Seurantaryhmä. Ryhmä timii yhteydenpitkanavana prjektin ja siihen liittyvien sidsryhmien välillä. Se n neuva antava elin, jka seuraa tiiviisti prjektin etenemistä, antaa näkemyksiä timialaan/sidsryhmiin liittyvissä asiissa, edesauttaa prjektin tavitteiden saavuttamisessa ja lisää sidsryhmien tietisuutta prjektin etenemisestä. Seurantaryhmä kkntuu keskimäärin 3-4 kertaa vudessa. 4. Käyttööntttyöryhmä. Ryhmä timii keskeisenä asiantuntijatahna avustamassa datahub-prjektia määrittelemään käyttöönttsuunnitelma. Suunnitelman laatimisessa hyödynnetään tarvittaessa myös muita työryhmiä ja sidsryhmiä. 1 https://www.ediel.fi/datahub/timialayhteisty
52 (65) 9 Käyttööntn prjektinaikaiset tukipalvelut Tukipalvelujen sisältö määräytyy datahub-hankinnan yhteydessä. Käyttööntlle tukipalveluja tarjavat: Datahub-prjekti Datahub-järjestelmän timittaja Tietknversipalvelun timittaja Markkinasapulten järjestelmä- ja palvelutimittajat sekä sanmaliikenneperaattrit man palvelutarjntansa mukaisesti Käyttööntttyöryhmä esittää seuraavia yleisiä tavitteita käyttööntn prjektinaikaisille tukipalveluille: Yhteinen ja läpinäkyvä tiketöintijärjestelmä Mnikanavaisuus yhteydentissa Mahdllisimman välitön reaginti tukipyynnön kriittisyyden mukaan Avin ja npea viestintä havaituista virheistä Laajennettu ja tarpeen mukaan justava tukipalvelu lähellä käyttööntta (ennen ja jälkeen) Lisäksi n selvitettävä mahdllisuudet tuen tarjamiseen eri kielillä.
53 (65) 10 Viestintä 10.1 Viestinnän tavitteet Käyttööntn viestinnälle n asetettu seuraavat tavitteet: Viestintä tukee käyttööntn tavitteiden saavuttamista (luku 1.1) Tiet käyttööntsta ja sen etenemisestä n kaikkien markkinasapulten ja muiden sidsryhmien saatavilla helpsti EDIELfi-prtaalista ja Fingridin datahubprjektin ktisivuilta sekä myöhemmin datahubin asiakaspalvelun kautta (sähköpsti ja puhelin) Käyttöönttn liittyvät tärkeät viestit (esim. kriittiset päivämäärät) timitetaan markkinasapulille ajantasaisesti ja riittävän mnikanavaisesti Kulutus n keskeinen sa viestintää. Kulutussuunnitelma n käsitelty erikseen luvussa 11. 10.2 Viestinnän kanavat ja khderyhmät Viestintä kattaa käyttööntn eri vaiheissa taulukn 6 mukaiset kanavat ja khderyhmät. TAULUKKO 6. VIESTINNÄN KANAVAT JA KOHDERYMÄT Viestinnän tarkitus Kanava Khderyhmä Viestinnän tiheys Yleisviestintä Datahubin ktisivu Julkinen kaikille Tarpeen mukaan Tiednvaihtn ja datahubiin liittyvä dkumentaati, hjeistus, kulutusmateriaalit ja työryhmien kkusmuistit EDIELfi-prtaali Julkinen kaikille Tarpeen mukaan (esim. dkumentaatin päivitysten yhteydessä) Datahub-uutiskirje ajankhtaisista asiista Sähköpsti Markkinasapulet sekä muut uutiskirjeen tilanneet sidsryhmät Kuukausittain, käyttööntn lähestyessä tiheämmin Datahubin asiakaspalvelu Sähköpsti ja puhelin Markkinasapulet Tarpeen mukaan Käyttöönttn liittyvät viralliset päivämäärät ja päätökset EDIELfi-prtaali Markkinasapulet Tarpeen mukaan
54 (65) Viestinnän tarkitus Kanava Khderyhmä Viestinnän tiheys Khdennettu viestintä tietystä käyttööntn saalueesta (esim. testaukset tai migraatit) Sähköpsti Webinaarit Markkinasapulten nimeämät yhteyshenkilöt Tarpeen mukaan Käyttöönttn liittyvä aika-kriittinen viestintä Tarpeen mukaan mahdllisimman vurvaikutteinen kanava Markkinasapulet Alkuun tarvittaessa, käyttööntn lähestyessä päivittäin Viestinnän kieli n pääsääntöisesti sumi. Pääversit eri dkumenteista tullaan kääntämään englanniksi. Viestintäsuunnitelmaa tullaan täydentämään myöhemmässä vaiheessa, kun datahubin hankinta n saatu päätökseen. Alustavasti n tunnistettu seuraavat viestintään liittyvät sa-alueet, jtka tulee humiida täydennetyssä viestintäsuunnitelmassa: Datahubiin liittyvät lainsäädäntömuutkset, jtka kskevat kuluttajia (kansalaisviestintä), esimerkiksi henkilötietjen käsittely Datahubiin liittyvät lainsäädäntömuutkset, jtka kskevat markkinasapulia Yleisviestintä kk timialalle Suhteessa käyttööntn käynnissä leviin vaiheisiin, esimerkiksi tietknversit tai testaukset Khdennettu viestintä tietylle sajuklle, esimerkiksi tietknversiihin tai testaukseen liittyen Yhtiöillä mat yhteyshenkilönsä nimettynä tiettyjä käyttöönttn liittyviä sa-alueita varten Prjektiviestintä käyttöönttprjektin tilanteesta Käyttöönttn liittyvien virallisten päivämäärien ja päätösten tiedtus Asiakasviestintä Markkinasapulet vat vastuussa viestinnästä mille asiakkailleen miin asiakassuhteisiinsa liittyvistä teemista
55 (65) Fingrid ja Energiatellisuus vivat kuitenkin mahdllisuuksien mukaan valmistella viestejä ja hjenuria, jtta asiakasviestintä lisi ikeaa ja yhdenmukaista
56 (65) 11 Kulutussuunnitelma Kulutussisällöt ja tteutustavat määritellään tarkemmin sen jälkeen, kun datahubin hankintaprsessi n saatu päätökseen ja järjestelmätimittaja n valittu. Selvitetään tarvetta ja mahdllisuuksia varmistua kulutuksen nnistumisesta esimerkiksi nlinekyselyjen tai -testien avulla. Ylätaslla käyttöönttn liittyvät seuraavat kulutussisältökknaisuudet: Testauskulutus Sisällöt datahub-hankinnasta Tietknversikulutus Ks. tietknversisuunnitelma Prsessikulutus Esimerkiksi datahub-järjestelmien käyttöliittymien käyttö Sisällöt datahub-hankinnasta Käyttööntn (g-live-jaks), sen aikataulun ja timenpiteiden kulutus Kulutusten keskeiset khderyhmät vat: Markkinasapulten pääkäyttäjät ja asiantuntijat Järjestelmätimittajat Kulutuksesta vastaavat seuraavat taht: Datahub-rganisaati n vastuussa virallisten kulutusten järjestämisestä Kuluttaa pääkäyttäjiä, jtka kuluttavat man yrityksensä asiantuntijat Datahub-rganisaati tukee mahdllisuuksien mukaan erikseen järjestettäviä kulutuksia (esim. etujärjestöjen tai kaupallisten timijiden timesta) Käyttööntttyöryhmä ti esiin, että kulutukset tulisi pyrkiä järjestämään mahdllisimman paljn etätilaisuuksina (webinaarit), jtta niihin sallistuminen lisi kaikille helpmpaa. Mahdllisuuksien mukaan kulutukset tulisi suunnitella niin, että niihin sallistuminen ei lisi ajasta riippuvaista vaan että näistä lisi esimerkiksi tallenteet saatavilla. Tämän lisäksi käyttööntttyöryhmä tunnisti, että esimerkiksi EDIELfi-prtaalissa ylläpidettävä Usein kysytyt kysymykset -si lisi hyödyllinen. Nämä vat asiita, jita tullaan tarkastelemaan myöhemmin päivitettävässä kulutussuunnitelmassa.
57 (65) 12 Riskienhallinta ja varautuminen Riskienhallintasuunnitelman tavitteena n tunnistaa datahubin käyttöönttn liittyvät keskeiset riskit sekä arviida riskien tdennäköisyyttä ja vaikuttavuutta. Lisäksi tärkeä sa riskienhallintaa n riskien pririsinti ja riskienhallintakeinjen määritteleminen merkittävimmille riskeille. Riskienhallinta n jatkuva prsessi, mikä tarkittaa riskien tteutumisen aktiivista seurantaa ja suunnitelman jatkuvaa päivittämistä. Riskienhallintaan liittyy myös varautuminen katastrfitilanteiden varalle sekä paluusuunnitelman laatiminen, mikäli järjestelmän käyttööntt judutaan sittain tai kknaan keskeyttämään ja uusimaan. Datahub-prjektin hjausryhmä vastaa datahubin käyttööntn riskienhallinnasta. Käyttöönttsuunnitelman esitetty riskienhallintasuunnitelma n datahub-prjektin hjausryhmälle yksi riskienhallinnan väline. Erillinen suunnitelma tullaan laatimaan datahub-järjestelmän käyttööntlle. Käyttööntn valmisteluvaiheessa käyttööntttyöryhmä tarkastelee riskienhallintasuunnitelmaa suunnitelman päivitysten yhteydessä vähintään pulivusittain ja arvii, nk riskien tdennäköisyyttä tai vaikutusta syytä päivittää. Käyttööntttyöryhmä n tarvittaessa yhteydessä datahub-prjektin hjausryhmään ja muihin työryhmiin, mikäli riskienhallinta vaatii timenpiteitä. 12.1 Riskienhallintasuunnitelma Kuvassa 9 n esitetty kymmenen merkittävintä käyttööntttyöryhmän tunnistamaa datahubin käyttöönttn liittyvää riskiä. Muut käyttöönttn liittyvät riskit sekä keskeiset riskienhallintakeint n esitetty käyttöönttsuunnitelman liitteessä 1. Riskimatriisissa ei le humiitu niitä datahub-järjestelmän käyttöönttn liittyviä riskejä, jtka vat ensisijaisesti :n ja datahub-järjestelmän timittajan vastuulla.
58 (65) KUVA 9. RISKIMATRIISI Riskienhallintakeint keskeisimpien riskien salta n esitetty taulukssa 7.