10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIEN 32 JA 33 JA OSAN SORVAKON RANTATIETÄ SEKÄ PUISTOALUEEN ASEMAKAAVANMUUTOS

Kaavaselostus KAUPUNKISUUNNITTELU AK1040 10. KAUPUNGINOSAN KORTTELIEN 32 JA 33 JA OSAN SORVAKON RANTATIETÄ SEKÄ PUISTOALUEEN ASEMAKAAVANMUUTOS Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 6.3.2018 päivättyä asemakaavakarttaa.

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 2 / 17 1. Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: Sorvakon (10) kaupunginosan kortteleita 32 ja 33 sekä osaa Sorvakon rantatietä, kevyenliikenteenväyliä ja puistoaluetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 10. kaupunginosan korttelit 32 ja 33 sekä katualuetta. Asemakaavan tunnus: 895 1040 Asemakaavan päiväys: XX.2018 Kaavan laatija: Uudenkaupungin kaupunki, kaupunkisuunnittelu Kaupunginhallituksen päätös 21.3.2016 Vireilletulo 21.9.2017 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 21.9. - 20.10.2017 Luonnos nähtävillä 22.3. - 23.4.2018 Ehdotus nähtävillä Kaupunginhallitus hyväksynyt Kaupunginvaltuusto hyväksynyt

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 3 / 17 1.2 Kaava-alueen sijainti Kaava-alueen sijainti on merkitty kartalle punaisella pisteellä. Kaava-alue sijaitsee kaupungin keskustassa, Kaupunginlahden rannalla. 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus 10. kaupunginosan korttelien 32 ja 33 ja osan Sorvakon rantatietä sekä puistoalueen asemakaavanmuutos Aittarannan alueen rakennusten omistajat ovat hakeneet kaavamuutosta vuonna 2016 korttelin 32 alueelle. Kaupungin omistuksessa olevista tonteista osa on vuokrattu pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla rakennusten omistajille ja osa myyty äskettäin rakennusten omistajille. Alueelle on jouduttu tekemään useita lyhytaikaisia vuokrasopimuksia tonttien ulkopuolisista alueista, joille on sijoitettu terasseja. Rakennusten kunnostamiset nykyisiin tarkoituksiinsa on tehty poikkeamispäätöksillä, koska asemakaavan mukaiset rakennusalat ovat kattaneet vain olemassa olevien rakennusten paikat.

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 4 / 17 Terassit ja jalankulkuväylä makasiinien edustalla

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 5 / 17 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1. Perus- ja tunnistetiedot... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista... 5 2. Tiivistelmä... 6 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 6 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos... 6 3. Lähtökohdat... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 8 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet... 11 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 11 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 12 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 13 5. Asemakaavan kuvaus... 13 5.1 Kaavan rakenne... 13 5.3 Aluevaraukset... 13 5.4 Kaavan vaikutukset... 13 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset... 15 6. Asemakaavan toteutus... 17 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus... 17 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1 Liite 2 Liite 3 Liite 4 Liite 5 Liite 6 Liite 7 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Asemakaavan poistokartta, merkinnät ja määräykset Asemakaavan muutos, asemakaavamerkinnät ja -määräykset Asemakaavan seurantalomake Rakennusinventointi Lausunnot, mielipiteet Tonttijakoehdotus

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 6 / 17 2. Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet - kaupunginhallituksen päätös kaavamuutoksen käynnistämisestä 21.3.2016. - kuulutus 21.9.2017asemakaavan muutoksen vireilletulosta. - osallistumis- ja arviointisuunnitelma nähtävillä 21.9. 20.10.2017 - luonnos kaavamuutoksesta nähtävillä khall. - kaavamuutosehdotus nähtävillä khall - asemakaavamuutoksen hyväksyminen kvalt. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta, kaavoituksen vireilletulosta, kaavaehdotuksesta ilmoitettiin kaupungin verkkosivuilla, paikallislehdissä ja kaupungin ilmoitustaululla nähtävilläoloaikoina. 2.2 Asemakaava ja asemakaavan muutos Kaavoitettavan alueen pinta-ala on n. 0,61 ha. Kaavoitettavan alueen muodostavat Sorvakon Rantatiellä olevat vanhat makasiinirakennukset ja niitä täydentämään rakennetut uudisrakennukset. Alue on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu liikerakennusten korttelialueeksi. Vanhat makasiinirakennukset on suojeltu asemakaavassa historiallisesti arvokkaina rakennuksina. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on osoittaa lisärakennusoikeutta tonteille ja kasvattaa pienimpien tonttien kokoa vastaamaan paremmin nykyistä käyttöä. 3. Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kaavoitettava alue sijaitsee Kaupunginlahden rannalla, Sorvakon rantatien varrella. Kaupungin keskusta sijaitsee lahden vastarannalla. Alueella sijaitsee viisi 1700-1800 -luvun taitteessa rakennettua rantamakasiinia. Aluetta on täydennysrakennettu vanhojen makasiinien tyyliin toteutetuilla uudisrakennuksilla. Makasiineissa on tällä hetkellä pääasiassa ravintolatoimintaa. Siltakadun itäpuolelle on rakentumassa majoitustiloja.

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 7 / 17 Uudisrakennukset Kaupunginlahden rannalla helmikuussa 2018 Siltakadun länsipuolinen alue rajoittuu etelässä Sibeliuspuistoon. Siltakadun itäpuolella on mm. kaupungin ensimmäisen sähkölaitoksen rakennus sekä liikerakentamista. Sorvakon Rantatieltä on kulkuyhteys Leijonapuiston pysäköintialueelle. Makasiinien edustalla on kevyenliikenteenväylä jalankulkijoita varten sekä laituri venepaikkoineen. Vierasvenesatama sijaitsee Kaupunginlahden pohjoispuolella. Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä. Rakennusinventointi on tehty 25.5.1987 ja täydennetty Uudenkaupungin täydennysinventoinnin yhteydessä18.5-23.8.2009. Näkymä Sorvakon Rantatien puolelta

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 8 / 17 3.2 Suunnittelutilanne Ote maakuntakaavasta Maakuntakaava Varsinais-Suomen maakuntakaavassa, joka on ympäristöministeriön vahvistama 20.3.2013, alue sijoittuu keskustatoimintojen alueelle (C). Keskustatoimintojen alue on varattu valtakunnallisesti, maakunnallisesti tai seudullisesi merkittävien keskustahakuisten palvelu-, hallinto- ja muiden toimintojen alueeksi. Alueeseen kuuluvat myös em. toimintoihin liittyvät liikennealueet ja puistot sekä keskusta-asuminen. Yleiskaava Keskeisen alueen yleiskaavassa, joka on vahvistettu 15.3.1994, alue on merkitty palvelujen ja hallinnon alueeksi (P/s), julkisten palvelujen ja hallinnon alueeksi sekä lähivirkistysalueeksi VL.

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 9 / 17 Ote keskeisten alueiden osayleiskaavasta Asemakaava Alueella on voimassa 10.6.1996 vahvistettu asemakaava (Ak 1027). Kaavamääräykset: KL-15 Alueelle saa sijoittaa ravintola- ja myymälä- sekä matkailua palvelevia tiloja. Uudisrakentaminen tulee kooltaan, materiaaleiltaan ja muodoltaan soveltua olemassa olevaan makasiinijonoon. Toimistotiloja saa sijoittaa tontille enintään 10 % sallitusta kerrosalasta. Autopaikkoja on varattava 1 ap/ 50 m2 kohti. Autopaikat sijoitetaan LP- tai katualueelle.

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 10 / 17 Ote ajantasa-asemakaavasta /s Alue, jolla ympäristö säilytetään. Kaikissa luvanvaraisissa toimenpiteissä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hanke sopeutuu puutaloalueen historialliseen kaupunkikuvaan eikä turmele tarpeettomasti puustoa. Uudisrakennukset on rakennettava siten, että ne sopeutuvat ympäröiviin rakennuksiin rakennuksen leveyden, pituuden, korkeuden, kattomuodon ja materiaalin, julkisivujen aukotuksen ja jaotuksen sekä ikkunoiden suhteen. Julkisivujen pintamateriaalina tulee käyttää pääasiassa peittomaalattua puuta. Rakennuslupahakemukseen on liitettävä sellainen piirros kadunpuoleisesta julkisivusta, joka osoittaa rakennuksen sopeutumisen ympäristöönsä. sr suojeltava rakennus Historiallisesti arvokas rakennus. Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat julkisivujen ja vesikaton taiteellista tai historiallista arvoa. Mikäli rakennuksessa on aikaisemmin suoritettu rakennustoimenpiteitä tämän pyrkimyksen vastaisesti, on rakennus korjaus- tai muutostöiden yhteydessä pyrittävä korjaamaan joko entistäen taikka muulla rakennukseen ja ympäristöön sopeutuvalla tavalla. Rakennuksen ullakolle saa sisustaa tiloja kerroslukumerkinnän estämättä kuitenkin enintään 2/3 rakennuksen alasta. Rakennuksen kerrosalaa ei

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 11 / 17 tarvitse ottaa lukuun laskettaessa tontille varattavien autopaikkojen määrää. Rakennusjärjestys Uudenkaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 15.2.2002. Rakennusjärjestyksen muutos on vireillä. Kiinteistörekisteri Kaupunki ylläpitää kaava-alueella kiinteistörekisteriä. Kiinteistöt 895-10-32-6, 7, 8, 9 ja 10 sekä 895-10-33-2on rekisteröity 05.11.1997. Kiinteistö 895-10-33-1 on rekisteröity 03.06.1994 Kiinteistöt 895-10-32-4 ja 5 on rekisteröity 11.03.1988. Kiinteistö 895-10-33-5 on rekisteröity 21.06.2017. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoa. Pohjakartta Alueen pohjakarttaa on täydennetty muutosten myötä. Maanomistus Kaikki rakennukset ja osa tonteista on yksityisomistuksessa. Loput tontit ovat kaupungin omistuksessa, mutta ne on vuokrattu rakennusten omistajille. Yleiset alueet ovat kaupungin omistuksessa. 4. Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Vanhojen makasiinirakennusten tarkoituksenmukainen käyttö ravintolana vaatii rakennusoikeuden lisäämistä mm. keittiö- ja varastotiloja varten. Muutaman ravintolan terassit ovat sijoittuneet lyhytaikaisin vuokrasopimuksin kaupungin omistamalle alueelle. Tätä pyritään selkeyttämään kasvattamalla tonttien kokoa. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavoituksesta on päätetty kaupunginhallituksessa 21.3.2016. Asemakaavaluonnos on laadittu kaupunkisuunnittelussa ja päivätty 6.3.2018.

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 12 / 17 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. (MRL 62 ) Asemakaavamuutoksen osallisena ovat kaavamuutosalueella olevien rakennusten ja tonttien omistajat sekä tonttien vuokralaiset. Sorvakon Rantatien varrella olevien kiinteistöjen omistajat ja haltijat. Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Kaavan valmisteluvaiheessa osallisilla on mahdollisuus kirjallisesti tai suullisesti esittää mielipiteitä kaavan vaikutuksista ja kaavaprosessista. Kaupunginhallitus on hyväksynyt kaavan käynnistämisestä korttelin 32 osalta 21.6.2016 ja asetti osallistumis- ja arviointisuunnitelman (MRL 63 ) vuoden 2017 kaavoituskatsauksen yhteydessä nähtäville 21.9. 20.10.2017. Luonnosvaiheen nähtävillä olo Kaupunginhallitus asetti kaavaluonnoksen virallisesti nähtäville 22.3. - 23.4.2018 väliseksi ajaksi. Asiasta ilmoitettiin Uudenkaupungin ja Vakka- Suomen Sanomissa 22.3.2018 ja kirjeitse ulkopaikkakuntalaisille maanomistajille. Kaavaluonnoksesta ei jätetty huomautuksia. Varsinais-Suomen liitto on ilmoittanut, ettei sillä ole tarvetta antaa lausuntoa asemakaavan muutoksesta. Varsinais-Suomen maakuntamuseo on lausunnossaan kiinnittänyt huomiota sr- merkinnän mainintaan siitä, että ullakolle saa rakentaa kerrosluvun estämättä enintään 2/3 rakennuksen alasta. Suojeltuihin makasiineihin tulevan toiminnan tulee siten olla sellaista, joissa ei ole vaatimusta luonnonvalosta, koska niihin ei ole mahdollista sijoittaa valoaukkoja. Huomautus ei anna aihetta kaavamääräysten muuttamiseen, koska kaavamerkintä kieltää rakennusten julkisivun ja vesikaton muuttamisen. Merkintä on yleisesti käytössä kaupungissa laadituissa asemakaavoissa ja on ollut sama jo edellisessä asemakaavassa. Varsinais-Suomen ELY-keskus on lausunnossaan esittänyt kaavamääräysten täydentämistä selostusta vastaavaksi siten, että lisärakennusoikeudelle sallitaan olemassaolevien rakennusten tarkoituksenmukaista käyttöä varten tarpeellisten varasto- ym. tilojen rakentaminen. Kaavamääräystä ei ole muutettu, koska määräyksessä käyttötarkoituksen rajaaminen liian tarkasti rajoittaa kohtuuttomasti kiinteistöjen käyttömahdollisuuksia.

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 13 / 17 Lisäksi ELY-keskus esittää kaavamääräyksiin ehtoa, että ennen rakennusluvan myöntämistä tulisi pyytää lausuntoa maakuntamuseolta. Asemakaavamääräykset ovat tiukat julkisivun ja kaupunkikuvan suhteen, joten määräys ei ole tässä yhteydessä tarpeellinen, koska lisärakennusoikeus on sijoitettu pääsääntöisesti makasiinien taakse, ei julkisivun puolelle. Ehdotusvaiheen nähtävillä olo Kaupunginhallitus asetti kaavaehdotuksen virallisesti nähtäville 2018 väliseksi ajaksi. Asiasta ilmoitettiin Uudenkaupungin ja Vakka-Suomen Sanomissa 2018. Kaava-asiakirjoihin on voinut tutustua kaupungin www-sivuilla sekä Kaupunkisuunnittelussa ja palvelupiste Passarissa nähtävillä olon ajan. Kaavaehdotuksesta ei jätetty muistutuksia / jätettiin muistutus. Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan xx.xx.xxxx. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Asemakaavamuutoksen tavoitteena on päivittää alueen asemakaava vastaamaan paremmin alueen nykykäyttöä ja myös mahdollistaa alueen kehittämistä. 5. Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne Asemakaavassa rakennuskorttelit osoitetaan liikerakennusten korttelialueiksi, lisäksi osoitetaan jalankulkua ja kevyttä liikennettä varten tarpeelliset alueet. mitoitus Asemakaava-alueen kokonaispinta-ala on 0,61 ha, josta liikerakennusten korttelialuetta on 0,29 ha. Kortteleiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 1200 k-m², suojeltujen rakennusten kerrosalaa (n. 800 k-m²) ei ole laskettu rakennusoikeuteen. 5.3 Aluevaraukset Liikerakennusten korttelialueet KL-23, KL-24 ja KL 25 Alueella sallitaan ravintola- ja myymälätoimintaa sekä majoituspalveluja. 5.4 Kaavan vaikutukset

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 14 / 17 Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan ravintola- ja majoitustoiminnan jatkuminen ja kehittäminen. Lisärakennusoikeudella sallitaan rakennusten tarkoituksenmukaista käyttöä varten tarpeellisten varasto- ja sosiaalitilojen rakentaminen. Rakennusten käyttötarkoitus ei oleellisesti muutu. Pinta-alaltaan pieniä tontteja on laajennettu siten, että niiden käytössä jo nyt olevat terassialueet tulevat pääosin omille tonteille. /s- ja sr merkinnöillä turvataan alueen kulttuurihistoriallisten arvojen säilyminen ja ohjataan uudisrakentamista vanhaan miljööseen sopivaksi.

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 15 / 17 5.5 Kaavamerkinnät ja määräykset

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 16 / 17

Aittarannan asemakaava, kaavaselostus Uudenkaupungin kaupunki, Kaupunkisuunnittelu Sivu 17 / 17 6. Asemakaavan toteutus 6.1 Toteuttaminen ja ajoitus Kaava toteutuu alueen toimijoiden aikataulujen mukaan. Kaikki ravintolat ovat toiminnassa ja alueelle on valmistumassa uusi hotellirakennus. Jalankulkuväylät on toteutettu Kaupunginlahden kunnostuksen yhteydessä. Uusikaupunki 6.3.2018, muutokset: 14.3.2018, 13.6.2018

päiv. 1.3.2018 OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA (MRL 63 ) ASEMAKAAVAN MUUTOS Sorvakko, 10 kaupunginosa korttelit 32 ja 33 sekä katualueet 1. KAAVOITUKSEN KOHDE Kohteen osoite: Aittarannan makasiinit, Aittaranta. Aittarannan alueen rakennusten omistajat ovat hakeneet kaavamuutosta vuonna 2016 kortteli 32 alueelle. Kaupungin omistuksessa olevat tontit on vuokrattu pitkäaikaisilla vuokrasopimuksilla rakennusten omistajille. Alueelle on jouduttu tekemään useita lyhytaikaisia vuokrasopimuksia tonttien ulkopuolisista alueista, joille on sijoitettu terasseja. Lisäksi kaavaa tulee tarkastaa vastaamaan toteutunutta tilannetta. Kaavoitettavaa aluetta on prosessin kuluessa laajennettu koskemaan myös Siltakadun itäpuolista korttelia 33. 1

Alue on osa valtakunnallisesti arvokasta rakennettua ympäristöä(rky). 2. KAAVAMUUTOS Kaupunginhallitus on 21.03.2016 päättänyt, että asemakaavan muutos käynnistetään. Tontilla on voimassa 22.08.1996 vahvistettu asemakaava, jossa tontti on määritelty KL-15/s liikerakennusten korttelialueeksi, jolla ympäristö säilytetään. Alueelle saa sijoittaa ravintola- ja myymälä- sekä matkailua palvelevia tiloja. Uudisrakentaminen tulee kooltaan, materiaaleiltaan ja muodoltaan soveltua olemassa olevaan makasiinijonoon. Toimistotiloja saa sijoittaa tontille enintään 10 % sallitusta kerrosalasta. Autopaikkoja on varattava 1 ap/ 50 m2 kohti. Autopaikat sijoitetaan LP- tai katualueelle. Lisäksi kaavamuutosalueella on asemakaavan mukaisia alueita varattu jalankulun käyttöön ja puistoksi. 3. VAIKUTUKSET, VAIKUTUSALUE JA OSALLISET Laadittavana olevan kaavamuutoksen vaikutukset eivät rajoita alueen muuta käyttöä. Osallisia ovat lähinnä kaavan hakijat, naapurikiinteistöjen omistajat / haltijat ja asukkaat sekä kuntalaiset. 4. TIEDOTTAMINEN Kaavoituksen suunnitteluprosessiin liittyvät ilmoitukset tullaan julkaisemaan Uudenkaupungin Sanomissa, Vakka-Suomen Sanomissa, Uudenkaupungin kaupungin ilmoitustaululla osoitteessa Välskärintie 2 C, ja yhteispalvelupiste Passarin ilmoitustaululla osoitteessa Rauhankatu 4, sekä kaupungin nettisivuilla. https://uusikaupunki.fi/kaavoja-nahtavilla Mahdollisista kuulemistilaisuuksista tullaan myös ilmoittamaan kyseisillä tavoilla. 5. KAAVOITUKSEN KULKU Kaavoituksen valmistelu. Maanomistaja tai kunta tekee aloitteen kaavan laatimisesta tai kaavamuutoksesta. Kaavan valmisteluvaiheessa osallisilla on mahdollisuus kirjallisesti tai suullisesti arvioida kaavan vaikutuksia sekä esittää mielipiteensä siitä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan nähtäville kaavoituskatsauksen yhteydessä ja siihen osoitetut mielipiteet pyydetään toimittamaan Uudenkaupungin kaupungin Kaupunkisuunnittelulle 20.10.2017 mennessä. Osalliset voivat ennen kaavaehdotuksen nähtävillepanoa esittää Varsinais-Suomen ELY-keskukselle neuvottelua siitä, onko tehty osallistumis- 2

ja arviointisuunnitelma riittävä. Jos keskus pitää suunnitelmaa puutteellisena, on sen järjestettävä asiasta neuvottelu kunnan kanssa. Kaavaehdotuksen valmistelu Kaupunkisuunnittelu valmistelee kaavaehdotuksen, joka on julkisesti nähtävillä 30 vrk:tta. Nähtäville asettamisesta tiedotetaan erikseen. Kunnan jäsenet tai osalliset voivat tehdä kaupunginhallitukselle ehdotuksesta kirjallisen muistutuksen sen nähtävilläoloaikana. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Kaavan hyväksyy kaupunginvaltuusto. Kaavapäätöksestä voi valittaa Turun hallinto-oikeuteen ja edelleen korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Varsinais-Suomen ELY-keskus voi tehdä kunnan kaavapäätöksestä oikaisukehotuksen tai valittaa hallinto-oikeuteen ja KHO:een. Kaava tulee voimaan, kun kaavan hyväksymispäätös on saanut lainvoiman ja siitä on asianmukaisesti ilmoitettu. 6. ASEMAKAAVAMUUTOKSEN KUSTANNUSTEN PERIMINEN. MRL:n 59 :n mukaan, jos kaava tai kaavamuutos on pääasiassa yksityisen edun vaatima ja laadittu maanomistajan tai haltijan aloitteesta, kunnalla on oikeus periä tältä kaavan laatimisesta ja käsittelystä aiheutuneet kustannukset. Kustannukset määritellään ympäristölautakunnan päättämän taksan mukaan. Lisätietoja kaavan valmistelusta antavat: Kaupunginarkkitehti Leena Arvela-Hellén Välskärintie 2 c, 23500 Uusikaupunki mp. 0500743087 sähköposti: leena.arvela-hellén@uusikaupunki.fi Kaavasuunnittelija Annakaarina Lamminpää Välskärintie 2 c, 23500 Uusikaupunki puh: 050 3705771 sähköposti: annakaarina.lamminpaa@uusikaupunki.fi Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa täsmennetään ja täydennetään suunnittelun kuluessa tarpeen mukaan. Palautetta suunnitelmasta voi antaa kaupunkisuunnittelun osastolle joko suullisesti, kirjallisesti tai sähköpostilla. 3

POISTOKARTTA Asemakaavan muutos koskee: Sorvakko, 10. kaupunginosan kortteleita 32 ja 33 (KL-15) sekä puisto-, (VP), vesi-, (W-1) ja katualuetta. 0 50 m 1:1000 Kaupunkisuunnittelu, Uusikaupunki 8.2.2018

POISTOKARTAN MÄÄRÄYKSET ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA MUODOSTUU 10.(SORVAKKO) kaupunginosan kortteleita 32 ja 33 sekä puisto-, vesi, ja katualueita. 10.(SORVAKKO) kaupunginosan korttelit 33 ja 32 sekä katualuetta. Tämän alueen asemakaava on vahvistunut 10.6.1996. Uudessakaupungissa 5.3.2018 /AKL 1. Aluevarausmerkinnät:

Asemakaavan seurantalomake Asemakaavan perustiedot ja yhteenveto Kunta 895 Uusikaupunki Täyttämispvm 15.03.2018 X kaupunginosan korttelien 32 ja 33 ja osan Sorvakon rantatietä sekä puistoalueen Kaavan nimi asemakaavanmuutos Hyväksymispvm Ehdotuspvm Hyväksyjä Vireilletulosta ilm. pvm 21.09.2017 Hyväksymispykälä Kunnan kaavatunnus 1040 Generoitu kaavatunnus Kaava-alueen pinta-ala [ha] 0,6103 Uusi asemakaavan pinta-ala [ha] Maanalaisten tilojen pintaala [ha] Asemakaavan muutoksen pinta-ala [ha] 0,6103 Ranta-asemakaava Rantaviivan pituus [km] Rakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Lomarakennuspaikat [lkm] Omarantaiset Ei-omarantaiset Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 0,6102 100,0 1200 0,20 0,0000 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,2903 47,6 1200 0,41 0,0760 T yhteensä V yhteensä -0,0300 R yhteensä L yhteensä 0,3199 52,4-0,0460 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-] Maanalaiset tilat Yhteensä Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Pinta-alan muut. [ha +/-] Kerrosalan muut. [k-m² +/-] Suojellut rakennukset Suojeltujen rakennusten muutos Rakennussuojelu [lkm] [k-m²] [lkm +/-] [k-m² +/-] Yhteensä

Alamerkinnät Aluevaraukset Pinta-ala [ha] Pinta-ala [%] Kerrosala [km²] Tehokkuus [e] Pinta-alan muut. [ha +/-] Yhteensä 0,6102 100,0 1200 0,20 0,0000 A yhteensä P yhteensä Y yhteensä C yhteensä K yhteensä 0,2903 47,6 1200 0,41 0,0760 KL 0,2903 100,0 1200 0,41 0,0760 T yhteensä V yhteensä -0,0300 VP -0,0300 R yhteensä L yhteensä 0,3199 52,4-0,0460 Kev.liik.kadut 0,3199 100,0-0,0460 E yhteensä S yhteensä M yhteensä W yhteensä Kerrosalan muut. [km² +/-]

Kohde Aittaranta 10 895-010-0032-0007 Uusikaupunki Uusikaupunki Sorvakko, 10 Osoite Aittaranta 10 Postinumero 23500 Rakennukset ja rakennelmat 1 Aitta

Kohde Aittaranta 10 895-010-0032-0007 Historia ja ympäristö Aluetyypit Satama Lähiympäristö Pihapiiri Kulttuurihistorialliset arvot Kiinteistö sijaitsee Kaupunginlahden rannalla neljän muun rantamakasiinin sekä yhden täydennysrakennuksen kanssa. Rantamakasiinien ja Kaupunginlahden välissä kulkee kevyenliikenteen väylä. Sorvakon rantatie, joka on ajotie sijaitsee makasiinien eteläpuolella. Kaupungin ydinkeskusta on lahden vastarannalla. Rantamakasiinien eteläpuolella on Sibeliuspuisto ja 1940-1960-luvulla rakentunut pientaloalue sekä vanha ns. sairaalan kortteli. Kaakossa on 1800-luvulla rakentunut puutalokortteli sekä kaupungin ensimmäinen sähkölaitos. Makasiinien länsipuoli on puistomaista tilaa, jossa sijaitsee vanha pilketehdas ja sen vastarannalla kaupungin vierasvenesatama. Rantamakasiini ja sen pohjoispuolella sijaitseva terassi hyödyntävät kiinteistön koko tontin, joten varsinaista pihaa ei ole. Historiallisesti arvokas Rakennushistoriallisesti arvokas Ympäristöllisesti arvokas Arvoluokka Seudullinen Perustelut Hirsirakenteinen aitta1700- ja 1800-l vaihteesta. Kaupunginlahden etelärannalla sijaitsevista aitoisa säilöttiin mm. suolaa. Muutoksia käyttötarkoituksen vaihduttua ravintolatoimintaan. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Suojelutiedot Asemakaava Muut tiedot Lähteet kiinteistötietojärjestelmä, www.ktj.fi Uudenkaupungin kaupungin arkisto Yhteenveto Hirsirakenteinen aitta1700- ja 1800-l vaihteesta. Kaupunginlahden etelärannalla sijaitsevista aitoisa säilöttiin mm. suolaa. Muutoksia käyttötarkoituksen vaihduttua ravintolatoimintaan. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Inventoinnit Uudenkaupungin täydennysinventointi 18.5.-23.8.2009_3 10.06.2009 Henna Paasmala Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 2 /3

Kohde 895-010-0032-0007 Rakennus 1 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Aitta Aitta Rakennusvuosi 1700-1800 1700-1800-luvun vaihde Muutosvuodet Alkuperäinen käyttö Nykykaytto 2001-1997 2001 terassi ja ulko-ovi rakennuksen eteläjulkisivun puolelle rakennettu 1997 ulkobaari rakennettu Varastointi Matkailu, majoitus ja ravitsemus Kerroslukumäärä 2 Perustus Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Rakennushistoria Erityispiirteet Luonnonkivi - kylmämuuraus, Muu Muu punainen, valkoinen Satula Huopa - kolmiorima, Huopa Hyvä Ei Ulkobaarin on suunnitellut Arvela-Hellen Oy. Julkisivujen pääväri on punainen. Koristelaudat ovat valkoisia. Rakennuksen eteläjulkisivu on pystylaudoitettu ja muut julkisivut vaakalaudoitettuja. Eteläjulkisivulla ei ole muuta aukotusta kuin ulko-ovi, jonka yläpuolella on pieni lapekatos ja edessä terassi. Pohjoisjulkisivulla on toinen sisäänkäynti ja suurempi terassi. Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 3 /3

Kohde Aittaranta 8 895-010-0032-0008 Historia ja ympäristö Aluetyypit Satama Lähiympäristö Kiinteistö sijaitsee Kaupunginlahden rannalla neljän muun rantamakasiinin sekä yhden täydennysrakennuksen kanssa. Rantamakasiinien ja Kaupunginlahden välissä kulkee kevyenliikenteen väylä. Sorvakon rantatie, joka on ajotie sijaitsee rantamakasiinien eteläpuolella. Kaupungin ydinkeskusta on lahden vastarannalla. Rantamakasiinien eteläpuolella on Sibeliuspuisto ja 1940-1960-luvulla rakentunut pientaloalue sekä vanha ns. sairaalan kortteli. Kaakossa on 1800-luvulla rakentunut puutalokortteli sekä kaupungin ensimmäinen sähkölaitos. Makasiinien länsipuoli on puistomaista tilaa, jossa sijaitsee vanha pilketehdas ja sen vastarannalla kaupungin vierasvenesatama. Pihapiiri Kulttuurihistorialliset arvot Rantamakasiini ja sen pohjoispuolella sijaitseva terassi hyödyntävät kiinteistön koko tontin, joten varsinaista pihaa ei ole. Historiallisesti arvokas Rakennushistoriallisesti arvokas Ympäristöllisesti arvokas Arvoluokka Perustelut Suojelutiedot Seudullinen Hirsirakenteinen aitta 1700- ja 1800-l vaihteesta. Kaupunginlahden etelärannalla sijaitsevissa aitoissa säilöttiin mm suolaa. Muutoksia käyttötarkoituksen vaihduttua ravintolatoimintaan. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Asemakaava Muut tiedot Lähteet kiinteistötietojärjestelmä, www.ktj.fi 25.5.1987 inventointi, Riku Alkio ja Päivi Mikola, Uudenkaupungin kulttuurihistoriallinen museo Uudenkaupungin kaupungin arkisto Yhteenveto Hirsirakenteinen aitta 1700- ja 1800-l vaihteesta. Kaupunginlahden etelärannalla sijaitsevissa aitoissa säilöttiin mm suolaa. Muutoksia käyttötarkoituksen vaihduttua ravintolatoimintaan. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Inventoinnit Uudenkaupungin täydennysinventointi 18.5.-23.8.2009_3 10.06.2009 Henna Paasmala Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 2 /3

Kohde 895-010-0032-0008 Rakennus 1 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Aitta Aitta Rakennusvuosi 1700-1800 1700-1800-luvun vaihde Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Varastointi Matkailu, majoitus ja ravitsemus Kerroslukumäärä 2 Perustus Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Erityispiirteet Luonnonkivi - kylmämuuraus, Muu Ei vuorattu punainen, valkoinen, musta, harmaa Auma Huopa - kolmiorima, Huopa Hyvä Ei Julkisivujen pääväri on punainen. Hirsien päät on koteloitu valkoisilla laudoilla. Ikkuinoiden puitteet ovat harmaita ja kaikki rakennuksen koristelaudat ovat valkoisia. Ulko-ovet ja luukut ovat mustia kuten vesikatekin. Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 3 /3

Kohde Aittaranta 6 895-010-0032-0009 Historia ja ympäristö Aluetyypit Satama Lähiympäristö Kiinteistö sijaitsee Kaupunginlahden rannalla neljän muun rantamakasiinin sekä yhden täydennysrakennuksen kanssa. Rantamakasiinien ja Kaupunginlahden välissä kulkee kevyenliikenteen väylä. Sorvakon rantatie, joka on ajotie sijaitsee rantamakasiinien eteläpuolella. Kaupungin ydinkeskusta sijaitsee lahden vastarannalla. Rantamakasiinien eteläpuolella on Sibeliuspuisto ja 1940-1960-luvulla rakentunut pientaloalue sekä vanha ns. sairaalan kortteli. Kaakossa on 1800-luvulla rakentunut puutalokortteli sekä kaupungin ensimmäinen sähkölaitos. Makasiinien länsipuoli on puistomaista tilaa, jossa sijaitsee vanha pilketehdas ja sen vastarannalla kaupungin vierasvenesatama. Pihapiiri Rantamakasiini on koko kiinteistön tontin kokoinen, joten varsinaista pihaa ei ole. Kulttuurihistorialliset arvot Historiallisesti arvokas Rakennushistoriallisesti arvokas Ympäristöllisesti arvokas Arvoluokka Perustelut Suojelutiedot Seudullinen Hirsirakenteinen aitta 1820-l. Kaupunginlahden etelärannalla sijaitsevissa aitoissa säilöttiin mm suolaa. Aitassa toimii vanhoja tavaroita myyvä liike Henrikin puoti ja korsumuseo. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Asemakaava Muut tiedot Lähteet kiinteistötietojärjestelmä, www.ktj.fi 25.5.1987 inventointi, Riku Alkio ja Päivi Mikola, Uudenkaupungin kulttuurihistoriallinen museo Yhteenveto Hirsirakenteinen aitta 1820-l. Kaupunginlahden etelärannalla sijaitsevissa aitoissa säilöttiin mm suolaa. Aitassa toimii vanhoja tavaroita myyvä liike Henrikin puoti ja korsumuseo. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Inventoinnit Uudenkaupungin täydennysinventointi 18.5.-23.8.2009_3 10.06.2009 Henna Paasmala Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 2 /3

Kohde 895-010-0032-0009 Rakennus 1 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Aitta Aitta Rakennusvuosi 1820 1820-luku Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Varastointi Liiketoiminta Kerroslukumäärä 2 Perustus Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Erityispiirteet Sisätilakuvaus Luonnonkivi - kylmämuuraus, Muu Ei vuorattu punainen, valkoinen, musta Auma Huopa - kolmiorima, Huopa Hyvä Ei Julkisivujen pääväri on punainen. Hirsien päät on koteloitu valkoisin laudoin. Ikkunoiden ja ovien koristelaudat ovat valkoisia. Ulko-ovet ovat mustia. Rakennus muodostuu kolmesta hirsikehikosta. Rakennuksen molemmat kerrokset ovat myymälän ja museon käytössä. Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 3 /3

Kohde Aittaranta 4 895-010-0032-0010 Uusikaupunki Uusikaupunki Sorvakko, 10 Osoite Aittaranta 4 Postinumero 23500 Rakennukset ja rakennelmat 1 Liikerakennus

Kohde Aittaranta 4 895-010-0032-0010 Historia ja ympäristö Aluetyypit Satama Lähiympäristö Kiinteistö sijaitsee Kaupunginlahden rannalla viiden luultavasti 1800-luvulla rakennetun rantamakasiinin kanssa. Rantamakasiinien ja Kaupunginlahden välissä kulkee kevyenliikenteen väylä. Sorvakon rantatie, joka on ajotie sijaitsee rakennusten eteläpuolella. Kaupungin ydinkeskusta sijaitsee lahden vastarannalla. Rantamakasiinien eteläpuolella on Sibeliuspuisto ja 1940-1960-luvulla rakentunut pientaloalue sekä vanha ns. sairaalan kortteli. Kaakossa on 1800-luvulla rakentunut puutalokortteli sekä kaupungin ensimmäinen sähkölaitos. Makasiinien länsipuoli on puistomaista tilaa, jossa sijaitsee vanha pilketehdas ja sen vastarannalla kaupungin vierasvenesatama. Pihapiiri Täydennysrakennus on koko kiinteistön tontin kokoinen, joten varsinaista pihaa ei ole. Kulttuurihistorialliset arvot Perustelut Suojelutiedot Paikalla on ollut aiemmin P. Aaltosen 1925 rakennuttama mylly, joka muutettiin kumikorjaamoksi 1950-l., joka purettiin 1987. Nyt paikalla sijaitsee n. 1990-l. rakennettu täydennysrakennus. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Asemakaava Muut tiedot Lähteet kiinteistötietojärjestelmä, www.ktj.fi 25.5.1987 inventointi, Riku Alkio ja Päivi Mikola, Uudenkaupungin kulttuurihistoriallinen museo Yhteenveto Paikalla on ollut aiemmin P. Aaltosen 1925 rakennuttama mylly, joka muutettiin kumikorjaamoksi 1950-l., joka purettiin 1987. Nyt paikalla sijaitsee n. 1990-l. rakennettu täydennysrakennus. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Inventoinnit Uudenkaupungin täydennysinventointi 18.5.-23.8.2009_3 10.06.2009 Henna Paasmala Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 2 /3

Kohde 895-010-0032-0010 Rakennus 1 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Liikerakennus Liikerakennus Rakennusvuosi 1990 n. 1990-luku Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Liiketoiminta Matkailu, majoitus ja ravitsemus Kerroslukumäärä 2 Perustus Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Rakennushistoria Erityispiirteet Betoni - valettu Ei vuorattu punainen, valkoinen, musta Auma Pelti - saumattu, Pelti Hyvä Ei Julkisivun väri on muutettu. Rakennukseen on rakennettu lisäosa sekä itä- että länsipäätyyn. Näissä rankorakenteisissa lisäosissa on lapekatot. Julkisivujen pääväri on punainen. Hirsien päät ja ikkunoiden koristelaudat on maalattu valkoisiksi. Peltikate on väriltään musta. Talo on täydennysrakennus, joka pyrkii sopeutumaan Kupunginlahden rannalla sijaitsevien makasiinien joukkoon. Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 3 /3

Kohde Aittaranta 2 895-010-0033-0002 Historia ja ympäristö Aluetyypit Satama Lähiympäristö Kiinteistö sijaitsee Kaupunginlahden rannalla neljän muun rantamakasiinin sekä yhden täydennysrakennuksen kanssa. Rantamakasiinien ja Kaupunginlahden välissä kulkee kevyenliikenteen väylä. Sorvakon rantatie, joka on ajotie sijaitsee rantamakasiinien eteläpuolella. Kaupungin ydinkeskusta sijaitsee lahden vastarannalla. Rantamakasiinien eteläpuolella on Sibeliuspuisto ja 1940-1960-luvulla rakentunut pientaloalue sekä vanha ns. sairaalan kortteli. Kaakossa on 1800-luvulla rakentunut puutalokortteli sekä kaupungin ensimmäinen sähkölaitos. Makasiinien länsipuoli on puistomaista tilaa, jossa sijaitsee vanha pilketehdas ja sen vastarannalla kaupungin vierasvenesatama. Pihapiiri Rantamakasiini on koko kiinteistön tontin kokoinen, joten varsinaista pihaa ei ole. Kulttuurihistorialliset arvot Historiallisesti arvokas Rakennushistoriallisesti arvokas Ympäristöllisesti arvokas Arvoluokka Perustelut Suojelutiedot Seudullinen Hirsirakenteinen aitta 1820-l. Osassa Kaupunginlahden etelärannalla sijaitsevista aitoista säilöttiin aikoinaan suolaa. Aitta muutettiin liike- ja toimistotiloiksi v. 1994. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Asemakaava Muut tiedot Lähteet kiinteistötietojärjestelmä, www.ktj.fi 25.5.1987 inventointi, Riku Alkio ja Päivi Mikola, Uudenkaupungin kulttuurihistoriallinen museo Uudenkaupungin kaupungin arkisto Yhteenveto Hirsirakenteinen aitta 1820-l. Osassa Kaupunginlahden etelärannalla sijaitsevista aitoista säilöttiin aikoinaan suolaa. Aitta muutettiin liike- ja toimistotiloiksi v. 1994. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Inventoinnit Uudenkaupungin täydennysinventointi 18.5.-23.8.2009_3 10.06.2009 Henna Paasmala Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 2 /3

Kohde 895-010-0033-0002 Rakennus 1 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Aitta Aitta Rakennusvuosi 1820 1820-luku Muutosvuodet 1994 1994 makasiini muutettu liike- ja toimistotilaksi Alkuperäinen käyttö Nykykaytto Varastointi Liiketoiminta Kerroslukumäärä 2 Perustus Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Rakennushistoria Erityispiirteet Sisätilakuvaus Luonnonkivi - kylmämuuraus, Muu Ei vuorattu punainen, valkoinen, harmaa Auma Huopa - kolmiorima, Huopa Hyvä Ei Rakennuksen eteläjulkisivulla on ollut rengasvarasto ainakin vuoden 1987 inventoinnin aikana. Rengasvarasto on purettu myöhemmin, sillä nykyään sitä ei enää ole. Rakennuksen pohjoisjulkisivua on muutettu vasta vuonna 1994 rakennusmestari Jouko Hurmen laatimien muutostöiden yhteydessä. Julkisivujen pääväri on punainen. Hirsien päät on koteloitu valkoisin laudoin. Ikkunoiden puitteet ovat harmaita ja aukkojen koristelaudat valkoisia. Vesikate sekä ovi- ja ikkunaluukut ovat mustia. Katon hirsirakenteita on osittain poistettu vuoden 1994 muutostöiden yhteydessä. Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 3 /3

Kohde Aittaranta 12 895-010-0032-0006 Historia ja ympäristö Aluetyypit Satama Lähiympäristö Kiinteistö sijaitsee Kaupunginlahden rannalla neljän muun rantamakasiinin sekä yhden täydennysrakennuksen kanssa. Rantamakasiinien ja Kaupunginlahden välissä kulkee kevyenliikenteen väylä. Sorvakon rantatie, joka on ajotie sijaitsee rantamakasiinien eteläpuolella. Kaupungin ydinkeskusta sijaitsee lahden vastarannalla. Rantamakasiinien eteläpuolella on Sibeliuspuisto ja 1940-1960-luvulla rakentunut pientaloalue sekä vanha ns. sairaalan kortteli. Kaakossa on 1800-luvulla rakentunut puutalokortteli sekä kaupungin ensimmäinen sähkölaitos. Makasiinien länsipuoli on puistomaista tilaa, jossa sijaitsee vanha pilketehdas ja sen vastarannalla kaupungin vierasvenesatama. Pihapiiri Kiinteistön rakennus on koko tontin kokoinen, joten varsinaista pihatilaa ei ole. Kulttuurihistorialliset arvot Historiallisesti arvokas Rakennushistoriallisesti arvokas Ympäristöllisesti arvokas Arvoluokka Perustelut Suojelutiedot Seudullinen Hirsirakenteinen aitta 1700- ja 1800-l vaihteesta. Kaupunginlahden etelärannalla sijaitsevissa aitoissa säilöttiin mm. suolaa. Muutoksia käyttötarkoituksen vaihduttua ravintolatoimintaan. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Asemakaava Uusikaupunki, Keskusta-Sorvakko Muut tiedot Lähteet kiinteistötietojärjestelmä, www.ktj.fi 25.5.1987 inventointi, Riku Alkio ja Päivi Mikola, Uudenkaupungin kulttuurihistoriallinen museo Uudenkaupungin kaupungin arkisto Yhteenveto Hirsirakenteinen aitta 1700- ja 1800-l vaihteesta. Kaupunginlahden etelärannalla sijaitsevissa aitoissa säilöttiin mm. suolaa. Muutoksia käyttötarkoituksen vaihduttua ravintolatoimintaan. Osa valtakunnallisesti merkittävää kulttuuriympäristöä (RKY 1993). Inventoinnit Uudenkaupungin täydennysinventointi 18.5.-23.8.2009_3 10.06.2009 Henna Paasmala Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 2 /3

Kohde 895-010-0032-0006 Rakennus 1 Rakennustunnus Postinumero Osoitteet Rakennustyyppi Rakennustyypin kuvaus Aitta Aitta Rakennusvuosi 1700-1800 1700-1800-luvun vaihde Muutosvuodet Alkuperäinen käyttö Nykykaytto 1991 1991 1992 Tieto puuttuu Liiketoiminta Kerroslukumäärä 2 Perustus Vuoraus Ulkoväri Katto Kate Kunto Purettu Erityispiirteet Ei tietoa Vaihteleva ponttilauta punainen, valkoinen Satula Huopa - kolmiorima, Huopa Hyvä Ei Julkisivujen pääväri on punainen. Ikkunoiden puitteet ja rakennuksen kaikki koristelaudat ovat väriltään valkoisia. Julkisivussa on näkyvillä hirsipintaa, vakapontti- sekä lomalaudoitusta. Rakennuksen lisäosa sijaitsee eteläjulkisivun kyljessä. Se on huomattavasti päämassaa matalampi. Lisäosassa on lapekatto ja sileäsaumainen huopakate. Perustuksia ei näy. Sisätilakuvaus Sisällä on baaritiski ja sen takana pieni keittiö sekä ravintolan asiakaspaikkoja. Asiakaspaikkoja on sekä ensimmäisessä että toisessa kerroksessa. Museon Informaatioportaali 05.02.2018 Sivu 3 /3

Varsinais-Suomi LAUSUNTO Diaarinumero VARELY/997/2018 11.06.2018 Liitteet 1 kpl Uudenkaupungin kaupunki kirjaamo@uusikaupunki.fi Viite: lausuntopyyntönne, saapunut 27.3.2018 Lausunto, Sorvakko, 10 kaupunginosan korttelien 32 ja 33 sekä katu- ja puistoalueiden asemakaavamuutos (Aittarannan ravintolamakasiinit), Uusikaupunki Uudenkaupungin kaupunki on pyytänyt lausuntoa otsikossa mainitusta kaavaluonnoksesta. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on kaavaselostuksen mukaan tarkoitus osoittaa lisärakennusoikeutta tonteille ja kasvattaa pienimpien tonttien kokoa vastaamaan paremmin nykyistä käyttöä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen (ELY-keskus) lausunto Vaikutukset RKY-alueeseen Alue on osa valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä, mikä on tunnistettu kaavaselostuksessa. Kaavamääräyksessä rakennusten korttelialueet on merkitty s-4 -merkinnällä, jonka mukaan kaikissa luvanvaraisissa toimenpiteissä tulee kiinnittää erityistä huomiota siihen, että hanke sopeutuu historialliseen kaupunkikuvaan ja soveltuu olemassa olevaan makasiinijonoon. Tonttien laajentaminen on tarkoituksenmukaista ja perusteltua. Kaava mahdollistaa myös lisärakentamisen alueelle. Rakennusten kulttuuriarvon säilyttäminen on pyritty takaamaan kaavamerkinnällä s-4. Kaavaselostuksessa lukee, että lisärakennusoikeudelle sallitaan olemassaolevien rakennusten tarkoituksenmukaista käyttöä varten tarpeellisten varasto- ym. tilojen rakentaminen. Kaavakartassa määräykset ovat väljemmät ja tätä ehtoa ei mainita. Ehto tulisi lisätä kaavamääräyksiin myös kaavakarttaan. Lisäksi ELY-keskus kannattaa kaavamääräyksiin ehtoa, että kunta pyytää ennen rakennusluvan myöntämistä lausunnon maakuntamuseolta, jotta rakennushistoriallisten arvojen säilyminen turvataan. Näillä lisäyksillä ELY-keskus katsoo, että RKY-alueen arvot turvataan riittävästi. Muut asiat Suunnittelualueella on sijainnut venehuoltoasema, jonka maaperä on puhdistettu vuonna 1998. Kohteen ID Matti-järjestelmässä on 71685. VARSINAIS-SUOMEN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS YMPÄRISTÖ JA LUONNONVARAT Vaihde +358 295 022 500 kirjaamo.varsinais-suomi@ely-keskus.fi fax +358 2230 0009 www.ely-keskus.fi/varsinais-suomi Itsenäisyydenaukio 2, PL 523, 20101 Turku Valtakatu 12, 28100 Pori

2/4 Kohteen tiedot ovat liitteenä. Asiasta ei kaavoitukseen liittyen ole tarvetta lausua enempää. ELY-keskuksella ei ole oman toimialansa osalta muuta lausuttavaa. Yksikön päällikkö Ylitarkastaja Anna-Leena Seppälä Katariina Alaspää Merkintä sähköisestä hyväksynnästä on asiakirjan lopussa. Tiedoksi: Varsinais-Suomen liitto: kirjaamo@varsinais-suomi.fi Varsinais-Suomen maakuntamuseo: museokeskus@turku.fi

3/4 LIITE 1 Ote maaperän tilan tietojärjestelmästä Maaperän tilan tietojärjestelmä / Kohderaportti 18.5.2018 Ent. venehuoltoasema, Aittaranta 10 (SOILI kunnostus) (71685) Selite: Kunnostettu vuonna 1998 SOILI-ohjelmassa. Kunta: Uusikaupunki (VAR) Toimivuus: Lopetettu, 1930-1973 Toimiala (PIMA): 11.1 Huoltoasema PIMA-prosessit: Polttonesteiden jakelu - Lopetettu Polttonesteiden varastointi ja käsittely - Lopetettu Kiinteistötunnukset: 895-10-32-0010 (Maankäyttörajoite) 895-10-0032-0005 (Maankäyttörajoite) 895-464-0001-0010, UUSIKAUPUNKI I (Maankäyttörajoite) Koordinaatit: ETRS-TM35FIN-i: 196047 ETRS-TM35FIN-p: 6753284 KKI: 1522558 KKP: 6743245 Laji: Ei puhdistustarvetta PIMA-toimenpiteet: Merkitseminen tietojärjestelmään (Lähde: Moottoripolttonesteiden jakelukiinteistöjen kartoitus Lounais-Suomen ympäristökeskuksen toiminta-alueella v. 1998) Tutkimukset 12.2.1998 (Maa ja Vesi Oy) Kunnostus 13.8.1998 (Maa ja Vesi Oy, maaperän kunnostus) Loppuraportti 28.8.1998 (Maa ja Vesi Oy. Öljyalan Palvelukeskus Oy. Maaperän kunnostusohjelma Soili. Uusikaupunki. Maaperän kunnostuksen loppuraportti.) Tietojen tarkistus/täydennys 23.10.1998 (Lounais-Suomen ympäristökeskuksen lausunto loppuraportista.) Tietojen tarkistus/täydennys 18.1.2007. Kohteella ei puhdistustarvetta nykyisellä maankäytöllä. Jäännöspitoisuuksista johtuen kiinteistöillä maankäyttörajoite eli puhdistustarve on arvioitava uudelleen, mikäli maankäyttöön on suunnitteilla muutoksia. Mahdollisten kaivutöiden yhteydessä haitta-ainepitoiset maa-ainekset on toimitettava asianmukaiseen käsittelyyn. Kirje omistajalle 10.5.2007 kohteen merkinnästä tietojärjestelmässä. Lisätiedot: Tietokenttien selitteet Selite: Lisätietoa toiminnasta ja sen historiasta Kunta: Maa-alueen sijaintikunta Toimivuus: Kohteen toiminnan tila (toimiva, lopetettu, ei tietoa) ja toimintavuodet Toimiala (PIMA): Maaperää mahdollisesti pilanneen/pilaavan toiminnan toimiala PIMA-prosessit: Maaperää mahdollisesti pilanneet/pilaavat toimialan osat ja niiden toiminnan tila Kiinteistötunnukset: Kiinteistörekisteritunnukset. Alue voi ulottua usealle kiinteistölle. Kiinteistöllä voi olla maaperän tilaa koskeva selvitystarve tai maankäyttöä tai maamassojen siirtoa koskevia käyttörajoitteita Koordinaatit: ETRS-TM35FIN-p ja ETRS-TM35FIN-i pohjois- ja itäkoordinaatit tasokoordinaatistossa ETRS-TM35FIN KKP ja KKI pohjois- ja itäkoordinaatit kaistakoordinaatistossa Laji: Maa-alueen luokittelu: 1) Toimiva kohde Toimivilla kohteilla on monesti ympäristölupa ja maaperän pilaantumattomuus on tarvittaessa varmistettava muutosten yhteydessä (toiminnan lopettaminen, kiinteistön myynti yms.). 2) Selvitystä tarvitseva alue Selvitystä tarvitsevilla alueilla maaperän pilaantuneisuutta ei ole todennettu ja se on selvitettävä esim. maankäytön tai omistussuhteiden muuttuessa. 3) Arvioitava tai puhdistettava alue Arvioitavilla tai puhdistettavilla maa-alueilla on havaittu kohonneita haitta-ainepitoisuuksia ja puhdistustarve on arvioitava tai se on jo todettu. 4) Alueella ei puhdistustarvetta

4/4 Alueella ei ole puhdistustarvetta, jos se on puhdistettu hyväksytyllä tavalla tai se on arvioitu pilaantumattomaksi. PIMA-toimenpiteet: Tehdyt toimenpiteet esim. tutkimukset, kunnostuspäätös, kunnostus jne. Kunnostustiedot: Päivämäärä: Kunnostusvuosi tai tarkempi kunnostustyön lopettamispäivämäärä Puhtaustavoite: Kunnostuksen puhtaustavoite (esim. ohjearvotaso tai riskinarvioon perustuva) Jäännöspitoisuus: Kyllä/Ei-tieto, kyllä jos alueelle jäi kunnostuksen jälkeen puhtaustavoitteen ylittäviä pitoisuuksia Kunnostuksen syy: Kertoo mitä riskejä maa-alueen kunnostamisella on pääasiassa poistettu Selite: Lisätietoa kunnostuksesta ja mahdollisista alueelle jääneistä haitta-aineista. Kunnostuksen massamäärät: Pitoisuustaso: Poistettujen pilaantuneiden maamassojen haitta-aineiden pitoisuustaso Kunnostustapa: Maata kaivamatta, paikan päällä, massanvaihto tai pohjavedenkäsittely Käsittelymenetelmä: Pilaantuneiden maiden käsittelymenetelmä Määrä: Kunnostamisessa käsitelty massamäärä (t) tai pinta-ala (m2) Käsittelypaikka: Pilaantuneiden maiden käsittelypaikka

Tämä asiakirja VARELY/997/2018 on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument VARELY/997/2018 har godkänts elektroniskt Seppälä Anna-Leena 12.06.2018 08:56 Alaspää Katariina 11.06.2018 15:05