2017 Porvoon Rännarstenin murskaamon louhintaalueen laajennukseen liittyvä luontoselvitys Petri Parkko 23.11.2017
1. Taustoja Porvoon Rännarstenin kallioalueelle on suunniteltu ottoalueen laajennusta karttaan 1 rajatulle alueelle kiinteistöille 638-444-6-14 ja 638-444-7-22. Alueella on tällä hetkellä laaja toiminnassa oleva louhinta- ja murskausalue. Maa-aineslupaa varten tuli varmistaa ettei laajennusalueella ole hankkeessa huomioitavia ja mahdollisesti rajoittavia merkittäviä luontoarvoja. Jonathan Eklund (BJ-EKLUND OY) tilasi suunniteltua laajennusaluetta ja sen lähiympäristöä koskevan luontoselvityksen 16.11.2017. Kartta 1. Suunniteltu laajennusalue on merkitty karttaan lilalla. Numerointi 1 4 viittaa kasvillisuudeltaan erilaisiin osa-alueisiin. 2. Menetelmät ja aineisto Luontokartoittaja (eat) Petri Parkko teki maastokäynnin alueelle 18.11.2017, jolloin se kierrettiin maastossa jalkaisin kokonaan läpi. Suunnitellulla laajennusalueella havainnoitiin arvokkaita elinympäristöjä myöhäisen ajankohdan mahdollistamalla tarkkuudella: vesilakikohteet, metsälain 10 Sivu 2
suojelemat kohteet, uhanalaiset luontotyypit sekä muut arvokkaat elinympäristöt. Maastokäynnillä arvioitiin uhanalaislajiston ja direktiivilajien esiintymisen todennäköisyyttä elinympäristöjen ja ravintokasvien perusteella. Marraskuu on myöhäinen ajankohta tehdä luontoselvityksiä, mutta kasvillisuustyypit olivat vielä varsin hyvin erotettavissa ja suurin osa putkilokasveista määritettävissä. Eliölajien uhanalaisuus raportissa perustuu nisäkkäiden ja lintujen osalta uusimpiin uhanalaisuusarviointeihin 2015 (Liukko ym. 2016 ja Tiainen ym. 2016). Kuva 1. Suurin osa suunnitellusta louhinta-alueen laajennuksesta on laajaa männyn ja koivun taimia sekä kanervaa kasvavaa avointa kallioaluetta. Porvoo, Rännarsten 18.11.2017 Petri Parkko Sivu 3
3. Selvitysalueen luonnon yleiskuvaus (kartta 1) Selvitysalue sijaitsee Porvoon Kulloon länsipuolella ja Rännarbergin laajemman kallioalueen itäpuolella. Maa-aineslupaa haetaan nykyisen ottoalueen lounaispuolelle karttaan 1 lilalla merkitylle alueelle. Seuraavassa on esitelty haettavan laajennusalueen luonnon ominaispiirteet osa-alueittain. Osa-alue 1. Ottoalueen läheisyydessä pintamaa on kuorittu, joten kasvillisuuden määrittäminen ja arvioiminen on mahdotonta. Osa-alueella on hyvin vähäinen merkittävien luontoarvojen esiintymisen todennäköisyys. Osa-alue 2. Suuri osa suunnitellusta louhinta-alueesta on hyvin avointa männyn ja koivun taimia ja kanervaa (Calluna vulgaris) kasvavaa kallioaluetta, jossa esiintyy myös pienialaisia poronjäkälikköjä (kuva 1). Alueella kasvaa myös puolukkaa (Vaccinium vitis-idaea) sekä paikoin maitohorsmaa (Epilobium angustifolium), mustikkaa (Vaccinium myrtillus) ja harvakseltaan kangasmaitikkaa (Melampyrum pratense). Avoin kuiva kallioalue sopisi uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi VU arvioidun kangaskiurun (Lullula arborea) pesimäalueeksi. EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajin kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) esiintyminen on mahdollista. Osa-alue 3. Osa-alue on varttunutta kasvatusmetsää, mäntyä ja koivua, jota on voimakkaasti harvennettu (kuva 2). Pensaskerroksessa kasvaa katajaa (Juniperus communis) sekä paikoin vadelmaa (Rubus idaeus). Osa-alueella kasvaa paljon puiden, ja erityisesti koivun, taimia. Kuivempien kohtien kenttäkerroksessa kasvaa etenkin kanervaa ja puolukkaa, mutta rehevissä kohdissa myös mustikkaa, metsälauhaa (Deschampsia flexuosa) sekä monin paikoin kangasmaitikkaa. Paikoin esiintyy poronjäkäliä. Alueella on myös pieni jyrkänne (raportin kansikuva), jonka päällä kasvaa kitukasvuisia mäntyjä, kuusen ja männyn taimia, katajaa sekä paljon metsälauhaa, vähän kanervaa ja paikoitellen mäkikuismaa (Hypericum perforatum). Poronjäkälät ja metsäsammalet vuorottelevat. Sivu 4
Osa-alue sopisi EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajin kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) elinympäristöksi. Kuva 2. Suunnitellun laajennusalueen harvennettua mäntyä ja koivua kasvavaa metsää. Porvoo, Rännarsten 18.11.2017 Petri Parkko Osa-alue 4. Aivan laajennusalueen lounaisimman osan kalliolla kasvaa vanhoja mäntyjä, joista osa on kilpikaarnaisia (raportin kansikuva). Osa-alueella on myös joitakin siirtolohkareita. Kanervakasvustot ovat laajoja ja lisäksi kenttäkerroksessa kasvaa mustikkaa ja puolukkaa sekä paikoin sananjalkaa (Pteridium aquilinum) ja kevätpiippoa (Luzula pilosa) sekä vähän mäntykukkaa (Monotropa hypopitys). Kangasmaitikka esiintyy runsaana (kuva 3) ja osa-alue sopisi EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajin kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) elinympäristöksi. Sivu 5
4. Päätelmät ja suositukset Luonnonsuojelualueet ja Natura 2000-alueet Suunnitellulla ottoalueella tai sen vaikutusalueella ei ole luonnonsuojelualueita tai Natura 2000- ohjelmaan kuuluvia alueita. Arvokkaat elinympäristöt Suunnitellulta ottoalueelta tai sen läheisyydestä ei rajattu arvokkaiksi elinympäristöiksi luokiteltavia kohteita. Koko alue on voimakkaasti ihmisen muokkaamaa, eikä siltä löydy luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia osia. Kuva 3. Kangasmaitikka on kirjoverkkoperhosen toukkien ravintokasvi. Kuihtuneita versoja Porvoon Rännarstenin kallioalueella 18.11.2017 Petri Parkko Sivu 6
Kuva 4. Päivänkakkaralla ruokaileva kirjoverkkoperhonen. Lappeenranta 2017 Petri Parkko EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajit EU:n luontodirektiivin IV-liitteen lajeilla on suuri maankäyttöä ohjaava merkitys, sillä liitteessä mainittujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulailla kielletty. Suunnitellun laajennusalueen tai sen vaikutusalueen metsät eivät sovi rakenteeltaan uhanalaisuudeltaan silmälläpidettäväksi NT arvioidun liito-oravan (Pteromys volans) elinympäristöksi. Sivu 7
Alue on enimmäkseen liian avointa lepakoiden saalistusalueeksi, eikä alueella ole niille sopivia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Alueella monin paikoin kasvava kangasmaitikka (Melampyrum pratense) on kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) (kuva 4) toukkien ravintokasvi. Laji suosii lisääntymispaikkoinaan erilaisia valoisia ja lämpimiä reuna-alueita sekä harvennettuja kangasmetsiä. Perhosen lisääntyminen erityisesti kartan 1 osa-alueilla 3 ja 4 on hyvin mahdollista. Ottoalueen laajennuksella ei olisi kuitenkaan merkittävää heikentävää vaikutusta tämän maassamme elinvoimaiseksi LC arvioidun perhoslajin kantaan alueella. Lisäselvityksen tarve on kuitenkin syytä arvioida. Uhanalaislajisto Alueella on hyvin vähäinen uhanalaislajiston esiintymisen todennäköisyys. Alueella havaittiin maastokäynnillä kaksi uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi VU arvioitua lintulajia: töyhtötiainen (Lophophanes cristatus) ja hömötiainen (Poecile montanus). Alueella ei ole lajien pesintään sopivia pökkelöitä, eikä laajennuksella ole merkittävää heikentävää vaikutusta niiden pesimäkantaan alueella. Alue voisi sopia uhanalaisuudeltaan vaarantuneeksi VU arvioidun kangaskiurun (Lullula arborea) elinympäristöksi. Koska laji pesii myös erilaisissa ihmisen luomissa elinympäristöissä, kuten louhoksilla ja sorakuopilla, ei ottoalueen laajentamisella ole heikentävää vaikutusta lajiin; pesintä on mahdollista myös toiminnassa olevalla louhoksella. Linnusto Suunniteltu ottoalue ei ole linnustollisesti merkittävä, eikä maa-ainestenotolla ole merkittäviä haitallisia vaikutuksia linnustoon. Ks. Uhanalaislajisto. Loppupäätelmät Suunniteltu laajennusalue sopisi EU:n luontodirektiivin liitteen IV (a) perhoslajin kirjoverkkoperhosen (Euphydryas maturna) lisääntymiseen, mutta muuten merkittävien luontoarvojen esiintymisen todennäköisyys on pieni. Jos perhosselvitys katsotaan tarpeelliseksi, se voidaan tehdä osa-alueilla 3 ja 4 keväällä pian lumen sulettua. Lajin toukkaryhmät löytyvät yleensä melko helposti ravintokasvinsa lähettyviltä. Sivu 8
5. Lähteet Liukko, U-M., Henttonen, H., Hanski, I. K., Kauhala, K., Kojola, I., Kyheröinen, E-M. & Pitkänen, J. 2016: Suomen nisäkkäiden uhanalaisuus 2015 Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 34 s. Tiainen, J., Mikkola-Roos, M., Below, A., Jukarainen, A., Lehikoinen, A., Lehtiniemi, T., Pessa, J., Rajasärkkä, A., Rintala, J., Sirkiä, P. & Valkama, J. 2016: Suomen lintujen uhanalaisuus 2015. Ympäristöministeriö & Suomen ympäristökeskus. 49 s. Sivu 9