KUN LAPSEN SISÄLLE SATTUU IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA Seinäjoki Areena 17.5.2018 Klo 9.50-10.30 Psykologi Christine Välivaara Pesäpuu ry
Sinut nimetään häiriköksi, uhmakkaaksi uhoajaksi, huonosti kasvatetuksi keskenkasvuiseksi. Sinä olet vetäytyvä viillelty varjo, vapiseva koulukiusattu. Sinä haastat johtamisen, pedagogiikan, oppilashuollon ja monialaisen tiedonkulun. Sinua tukevilla palveluilla kilpaillaan, ansaitaan ja astutaan pörssiin. Osa opettajista uskoo, että sinun paikkasi ei ole heidän luokassaan, eikä heidän osaamisensa riitä. - Merja Koivisto
Yksilö- ja ympäristötekijät lapsen käyttäytymisen taustalla Biologiset tekijät Perimä, ominaisuudet, temperamentti Sosiaaliset tekijät Ympäristö, kulttuuri, toisten toiminta, odotukset, roolit Lapsen käyttäytyminen Psykologiset tekijät Kokemukset, muistikuvat, tulkinta, opitut mallit
Suomessa joka päivä, joka toinen tunti sijoitetaan lapsi Kuva: Niina Vehmaa/ Yhdessä koettua- kiertue
Lasta haavoittavat kokemukset - muutokset, menetykset, traumat perusturvallisuutta uhkaavia tapahtumia, joissa lapsi joutuu epätavanomaisen henkisen kuormituksen ja stressin kohteeksi kokemus ylittää lapsen ymmärryksen ja käsityskyvyn voi olla yksittäinen tapahtuma tai sarja toistuvia kroonisia kokemuksia -> kiintymyssuhdetrauma Christine Välivaara
Stressin säätely uhkaavissa tilanteissa (Sajaniemi ym. 2015) Ihmisillä on jatkuva valmius taistella, paeta tai jähmettyä, kun uhan tunne kasvaa liian suureksi. Biologiset reagointivalmiudet aiheuttavat säätelemättöminä haittaa itselle ja ympäristölle Ylivirittynyt stressitila, ylivalppaus, kuluttaa voimia ja uhkaa hyvinvointia Christine Välivaara
If you have experienced something traumatic PTSD
Taistele, pakene, jähmety -reaktio AJATTELUAIVOT TUNNEAIVOT TAISTELE, PAKENE TAI JÄHMETY! KEHOAIVOT Mantelitumake Tunnemerkitys Hippokampus Muistitoiminno t Christine Välivaara
Estynyt luottamus = estynyt oppiminen Kroonisessa stressissä hippokampus (oleellinen tietoisessa muistojen tallentamisessa ja oppimisessa) kutistuu Mantelitumake (pelon prosessointikeskus) kasvaa Christine Välivaara
Kiintymyssuhde on itsesäätelyn perusta Kiintymyssuhde on tunnesäätelysuhde, jossa aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa. Lapsi kykenee aikuisen avulla kokemaan o voimakkaita tunteita, sekä hyvää että pahaa oloa o turvallisuutta, jatkuvuutta o rohkeutta tutkia maailmaa, oppia uutta o myötätuntoa Yhteiset kokemukset muuttuvat vähitellen lapsen sisäistämiksi tunne- ja itsesäätelytaidoiksi Christine Välivaara
Kiintymystyylit ovat sopeutumisen tarinoita Still face experiment Turvallinen ja turvaton kiintymys
Oppiminen vaatii sopivan vireystilan (Ogden ja Minton 2000) AIVOJEN INFORMAATIOVIRT A TRAUMA - aivojen toiminnan epäjatkuvuuden tila KAAOS KIIHTYMYS AIKUISEN TUKI SÄÄTELYSSÄ STRESSI NOUSEE SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS ÄRSYKKEET
Koulu ja varhaiskasvatus kutsuu lasta tavallisuuteen Monille lapselle päiväkoti ja koulu tarjoaa korjaavia kokemuksia Turvattomasti kiintyneellä odotukset aikuisia kohtaan sekä suhtautuminen oppimiseen saattavat kuitenkin olla epätasapainossa Christine Välivaara
Turvattomat kiintymystyylit ja oppiminen (Geddes 2006) OPETTAJA LAPSI OPITTAVA ASIA Välttelevästi kiintynyt ei huoli apua, karttaa läheisyyttä (välinpitämätön) Ristiriitaisesti kiintynyt tarvitsee huomiota, (ahdistunut, takertuva) Jäsentymättömästi kiintynyt osaan jo (häpeä, häpeämättömyys) Christine Välivaara
Turvallisuuden tunne säätelee oppimista Opettajan tärkein työkalu on edistää lapsen turvallisuuden tunnetta Jos lapsi ei koe olevansa turvassa, omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen rajoittuu Christine Välivaara
Aikuisen kiintymyskeskeinen asenne avaa luottamuksen lukkoja Aikuisen on avattava lapselle tila olla avoin haavoittuvuuksineen P layful- leikkisyys L ove - rakkaus A ccepting- hyväksyntä C urious uteliaisuus E mphatic - empaattisuus Hughes (2011) Christine Välivaara
PLACE- asenne koulussa Valmistaudu tulemaan torjutuksi, rakenna yhteyttä Oppimaan asettuminen vaatii : Valikoivaan kiintymykseen rohkaiseminen, oma aikuinen Ensin turva ja ihmissuhde, sitten oppiaines Ennakoi, kytke pois lapsen uhkan laukaisimet Auta säätelemään tunnetiloja Häpeän ja ristiriitojen ilmetessä palauta nopeasti hyvä vuorovaikutus ja rauha Jäähyn sijaan anna aikuisen läsnäoloaikaa
Sinä voit olla linkki muutoksen ketjussa Toisen ihmisen arvostava ja hyväksyvä katse on supervoima. Hyväksyvä, inhimillisen näkemisen ilmapiiri poistaa muurit lapsen ympäriltä. (van der Kolk) Christine Välivaara
Päivittäiset myönteiset tunnetilat lisäävät voimavaroja Vähennä: rangaistuksen sijaan lapselle apua syyllisyyden, häpean ja turhautumisen käsittelyyn käyttäytyminen on loogista suhteessa aiemmin koettuun Lisää: turvallisuuden tunnetta pysyvyyttä ja jatkuvuutta struktuuria ja ennakointia läsnäoloa ja valvontaa lapsen onnistumisen kokemuksia, toivoa
Opettajan käyttäytyminen ja oppilaan reaktio (Geddes 2006) Häiriöitä ehkäisevä ope Jämäkkä Johdonmukainen Pitää oppilaasta, kunnioittaa Häiriöitä provosoiva ope Napit vastakkain Nöyryyttää Asennoituu kielteisesti Oppilas tuntee olonsa: Pidetyksi Kannustetuksi Luottavaiseksi Oppilas kokee olevansa: Ei pidetty Epäonnistunut Ei luota aikuiseen Christine Välivaara
Traumatisoituneella lapsella voi ilmetä kehitysviiveitä Lapsuuden haavoittavat kokemukset asettavat rajoituksia lapsen kehitykselle ja minäkäsitykselle Lapsi siirtää turvattomat kiintymysmallinsa uusiin olosuhteisiin -> Oppiaines. sovitettava kehitystasoa vastaavaksi Christine Välivaara
Helmin kehityksen palapeli Ikä Fyysinen olemus Tunne-elämä Kognitiivinen kehitys Sosiaalinen kehitys Päivähoito, koulu Kulttuuri, tavat ja tottumukset Elämänkokemukset 15 v 7 v. 4 v. 5 v. 2 v. 5 v. Startti 60 v
Ikätasoinen vs. kehitystasoinen? 1. Minäkäsitys ja identiteetti 2. Emotionaalinen kehitys 3. Sosiaalinen kehitys 4. Kognitiivinen kehitys 5. Fyysinen kehitys Becker-Weidman 2008
Hyvän huomaaminen edistää lapsen Voimavaroja Kokemuksia pätevyydestä Kokemuksia merkityksellisyydestä Mielen joustavuutta Itsehyväksyntää Myönteisiä ihmissuhteita Fyysistä terveyttä Se, mihin kiinnitämme huomiota vahvistuu! Christine Välivaara
Selviytyvyys on voimavara, jota voi kasvattaa! Ihmiset, joilla on hyvä selviytymiskyky ovat ajattelultaan joustavia ja murehtivat vähemmän keskittyvät nykyhetkeen käyttävät myönteisiä tunteita palautuakseen ja löytääkseen myönteisen merkityksen stressille altistuttuaan - Soili Poijula
Sisu, on traumasta kumpuavaa kasvua, kun joku näkee potentiaalisi rikkinäisyydestäsi huolimatta (Emilia Lahti)
Myötätuntouupumus lukkiutunut hoiva Turvattomasti kiintyneet lapset projisoivat tunteitaan lähellä oleviin Voi aiheuttaa stressiä lähiaikuisille ja heistä tulee helposti reaktiivisia ja rankaisevia Lasten tarpeita on mahdotonta kohdata, jos aikuiset eivät kykene toimimaan tehokkaasti yhdessä Siksi on tärkeää huomioida koko lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava verkosto
Reaktiosta reflektioon! Mikä avuksi? Tieto ja yhteisen ymmärryksen rakentaminen Selkeät roolit ja toimintatavat Varhainen auttaminen Supportiivinen ilmapiiri Vertaistuki, työnohjaus ja johdon tuki Monialainen yhteistyö ja dialogi
Sokeat asiantuntijat vai dialoginen kannatteleva verkosto?
SISUKAS- malli SISUKAS- käsikirja, oppaat, tutkimukset ja tietopankki: www. sijoitettulapsikoulussa.fi Älyä tunteet ajattelun apukäsi, tunnetaito- materiaalit : www.pesapuu.fi > verkkokauppa Christine Välivaara
Sisukas-räppi
Lisätietoja: christine.valivaara@pesapuu.fi Kiitos osallistumisestasi!