Mikä mättää?! Päiväkoti ja koulu traumatisoituneen lapsen arjessa
|
|
- Marja-Leena Koskinen
- 7 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Mikä mättää?! Päiväkoti ja koulu traumatisoituneen lapsen arjessa Pohjoisen Suomen oppimisen tuen päivät, Oulu 2016, klo PSYKOLOGI CHRISTINE VÄLIVAARA KEHITTÄMISPÄÄLLIKKÖ
2 Vanhempien elämän kipupisteet kanavoituvat lapsen elämään Vanhempien oma elämänhistoria Uupumus Keinottomuus Mielenterveysongelmat Päihteet, riippuvuudet Väkivalta Menetykset, muutokset ja muut stressitekijät Kuva: Merja Metsänen
3 Lastensuojelun tarve koskettaa yhä useampaa lasta (THL, lastensuojelutilasto 2014) Lastensuojeluilmoitukset koskivat lasta Lastensuojelun avohuollon asiakkaina lasta Kodin ulkopuolelle sijoitettuna lasta ja nuorta. Huostaanotettuina lasta Puolet sijoitettu sijaisperheisiin, näistä 13% sijoitettu sukulais- tai läheisperheisiin Monialaista yhteistyötä tarvitaan!
4 Yksilö- ja ympäristötekijät lapsen käyttäytymisen taustalla Biologiset tekijät Perimä, ominaisuudet, temperamentti Sosiaaliset tekijät Ympäristö, kulttuuri, toisten toiminta, odotukset, roolit Lapsen käyttäytyminen Psykologiset tekijät Kokemukset, muistikuvat, tulkinta, opitut mallit
5 Lasta haavoittavat kokemukset - muutokset, menetykset, traumat tapahtumia, joissa lapsi joutuu epätavanomaisen henkisen kuormituksen ja stressin kohteeksi kokemus ylittää lapsen ymmärryksen ja käsityskyvyn voi olla yksittäinen tapahtuma tai sarja toistuvia kroonisia kokemuksia -> kiintymyssuhdetrauma
6 Traumaattisen tapahtuman tunnusmerkkejä (Saari 2004) Ennustamattomuus Kontrolloimattomuus Uhkaa keskeisiä elämänarvoja Muutoksen suuruus
7 Trauman tunnusomaiset piirteet (Salli Saari 2004) tallentuu siinä muodossa kuin se syntyy ja säilyttää alkuperäisen voimansa heijastaa vaikutuksensa elämänratkaisuihin ja -laatuun, ihmissuhteisiin, toistamispakko voi olla joko tietoinen tai tiedostamaton, vaikutukset kuitenkin tiedostamattomia ei vaihtoehtoja toimia tai valita toisin aktivoituu alkuperäistilannetta jollain tavalla muistuttavissa tilanteissa
8 Stressin säätely pelottavissa tilanteissa (Sajaniemi ym. 2015) Ihmisillä on jatkuva valmius taistella, paeta tai jähmettyä, kun uhan tunne kasvaa liian suureksi. Tämä on kuitenkin harvoin tarpeen. Nämä biologiset reagointivalmiudet aiheuttavat säätelemättöminä haittaa itselle ja ympäristölle Ylivirittynyt stressitila, ylivalppaus, kuluttaa voimia ja uhkaa hyvinvointia Lapsi tarvitsee vastavuoroista suhdetta aikuisen kanssa sekä lukuisia toistoja voidakseen oppia säätelemään reaktioitaan.
9 Taistele, pakene, jähmety reaktio (Daniel Siegel) AJATTELUAIVOT TUNNEAIVOT KEHOAIVOT
10 Estynyt oppiminen = estynyt luottamus Kroonisessa stressissä hippokampus (oleellinen tietoisessa muistojen tallentamisessa ja oppimisessa) kutistuu Mantelitumake (pelon prosessointikeskus) kasvaa
11 Posttraumaattinen stressireaktio Ylivireystila Taistele, pakene Ylivalppaus, varuillaan olo Tunnereaktiot Mieleen tunkeutuvat muistikuvat Häiriöt kognitiivisessa työstämisessä (muisti, oppiminen) Alivireystila Jähmety Välttämiskäyttäytyminen Aistimusten vähäisyys Tunteiden turtuminen Vähentynyt fyysinen liike Kyvyttömyys kognitiiviseen työstämiseen
12 Varhainen kiintymyssuhde vuorovaikutuksen perustana Kiinnittyminen ja kiintyminen on lapsen kehityksen perusta, kolme ensimmäistä elinvuotta kriittisintä aikaa Kiintymyssuhde on tunnesäätelysuhde, jossa aikuinen säätelee lapsen sisäistä tilaa: lapsi kykenee aikuisen avulla kokemaan voimakkaita tunteita, sekä hyvää että pahaa oloa yhteiset kokemukset muuttuvat lukuisien toistojen kautta lapsen sisäistämiksi tunnesäätelytaidoiksi
13 Tunnetilojen säätelykyky (Ogden ja Minton 2000) AIVOJEN INFORMAATIOVIRTA TRAUMA - aivojen toiminnan epäjatkuvuuden tila KAAOS KIIHTYMYS AIKUISEN TUKI SÄÄTELYSSÄ STRESSI NOUSEE SOPIVA VIREYSTILA OMA SÄÄTELY TOIMII LIIAN ALHAINEN VIREYS ÄRSYKKEET
14 Luottavaisen kiintymyksen merkitys (Jukka Mäkelä) laajentaa hallittavien tunteiden kirjoa luo turvallisuutta ja jatkuvuuden kokemuksen antaa rohkeutta tutkia uteliaasti maailmaa ohjaa myötätuntoisuuteen
15 Turvallinen kiintymyssuhde Luottavainen kiintymys Tunteet kuullaan ja käsitellään Lapsi kokee aikuisen tarpeisiin vastaavana, ennustettavana, joustavana Lapselle paras sosiaalinen ja henkinen ennuste läpi elämän
16 Turvaton kiintymyssuhde 1/2 Välttelevä kiintymyssuhde Lapsi kokee aikuisen etäisenä, joustamattomana Pärjättävä omin voimin, mukauduttava Vaikeaa sietää omaa tarvitsevuutta, ottaa vastaan hoivaa, ylikontrolloi omaa toimintaa (spontaani leikki heikkoa) Vetäytyminen, yksinäisyys, surullisuus, tunteenpurkauksia, vaikeuksia läheisissä ihmissuhteissa ja mielialassa Ristiriitainen kiintymyssuhde Lapsi kokee aikuisen kiihkeänä, ennustamattomana, joustamattomana Takertuvuus/ pakottamisstrategia Ahdistuneisuus, pelokkuus/ tunteenpurkaukset
17 Turvaton kiintymyssuhde 2/2 Jäsentymätön kiintymyssuhde pelottava, häilyvä aikuinen Puutteellinen hoiva, katkeamiset ihmissuhteissa Kaoottisuus, impulsiivisuus, valikoimattomuus / Jähmettyminen, tarkkailu, jäykkyys, pyrkimys miellyttää Reaktiivinen kiintymyssuhdehäiriö (RAD), persoonallisuushäiriöt
18 Turvallinen kiintymys tukee normaalia kehitystä, mutta ei estä psyykkisiä häiriöitä, voi altistaa posttraumaattiselle stressille Turvaton kiintymys lisää riskiä psyykkisille häiriöille, mutta on myös eduksi joissain tilanteissa (varautuu yllättäviin tilanteisiin)
19 Kehityksen palapeli Lapsuuden haavoittavat kokemukset asettavat rajoituksia lapsen kehitykselle ja oman itsen kokemiselle. Lapsen voi silloin olla hankalaa tavoittaa kokemusta sitä, kuka minä olen. Myös vuorovaikutussuhteissa on haasteita. Jos lapsi ei koe olevansa turvassa, omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen rajoittuu..
20 Traumatisoituneella lapsella voi ilmetä 1. Minäkäsitys ja identiteetti 2. Emotionaalinen kehitys 3. Sosiaalinen kehitys 4. Kognitiivinen kehitys 5. Fyysinen kehitys kehitysviiveitä Becker-Weidman 2008
21
22 Päiväkoti ja koulu turvapaikkana Kuva: Merja Metsänen
23 Toisen ihmisen arvostava ja hyväksyvä katse on supervoima. Hyväksyvä, inhimillisen näkemisen ilmapiiri poistaa muurit lapsen ympäriltä. (van der Kolk)
24 Turvallisuuden tunne säätelee kaikkea Tunne-elämää ei voi erottaa oppimisesta Terveet ihmissuhteet ja kiintymys edeltävät oppimista. Opettajan tärkein työkalu on edistää lapsen turvallisuuden tunnetta!
25 Päiväkoti/koulu lapsen perusturvan lähteenä Monille lapselle päiväkoti tarjoaa selviytymiskeinon ja kompensoi kokemuksia, jotka voivat olla kehityksen esteenä Turvattomasti kiintyneellä odotukset aikusia kohtaan sekä suhtautuminen oppimiseen saattavat kuitenkin olla epätasapainossa Kuva: Merja Metsänen
26 Kiintymystyylit ja oppiminen (Geddes 2006) LASTENTARHAN- / OPETTAJA LAPSI OPITTAVA ASIA Välttelevästi kiintynyt ei huoli apua, karttaa läheisyyttä (välinpitämätön) Ristiriitaisesti kiintynyt tarvitsee huomiota, (ahdistunut, takertuva) Jäsentymättömästi kiintynyt osaan jo (häpeä, häpeämättömyys)
27 Aikuisen käyttäytyminen ja lapsen reaktio (Geddes 2006) Häiriöitä ehkäisevä Jämäkkä Johdonmukainen Hyväksyvä Arvostava Lapsi tuntee olonsa: Pidetyksi Arvostetuksi Kannustetuksi Häiriöitä provosoiva Napit vastakkain Nöyryyttää Asennoituu kielteisesti Lapsi kokee olevansa: Ei pidetty Epäonnistunut Ei luota aikuiseen
28 Aikuisen terapeuttinen asenne rakentaa turvaa ja luottamusta P layful- leikkisä A ccepting- hyväksyvä C urious utelias E mphatic - empaattinen Kuva: Merja Metsänen Aikuisen on avattava lapselle tila olla avoin haavoittuvuuksineen Hughes (2011)
29 Leikkisyys Leikkisyys ja huumori houkuttaa tunneyhteyteen, vastavuoroiseen iloitsemiseen Ristiriidan jälkeen palauta mahdollisimman pian hyvä vuorovaikutus Aktivoi eri aivoalueita kuin häpeän kokemus Haasta lapsi leikkisästi kiinnostumaan vuorovaikutuksesta Pesäpuu ry
30 Uteliaisuus Näe käyttäytyminen kommunikaationa Ole aidosti kiinnostunut Ihmettele, vältä tulkitsemista Et voi tietää lapsen puolesta, voit arvata, mutta tyydy siihen, että voit erehtyä Auta ajatusten, toiveiden ja tunteiden sanoittamisessa, älä yritä liikaa ratkaista, vakuuttelu ei yleensä auta
31 Hyväksyntä Hyväksy lapsi, osoita, että hän on aina tervetullut ja sinulle merkityksellinen Usko hyvää, anna lapsen tietää, että tunnet hänen tarinansa Kunnioita lapsen toiveita, tunteita, ajatuksia ilman, että yrität muuttaa niitä Älä epäile teon motiiveja, se lisää häpeää Hyödynnä luonnollisia seuraamuksia Anna mahdollisuus korjata tehdyt virheet Pesäpuu ry
32 Empatia Kun aikuinen virittäytyy lapsen tunnetilaan, osoittaa myötätuntoa, kuuntelee ja peilaa syntyy kokemus kuulluksi tulemisesta. Nonverbaali viestintä on tärkeää Auttaa oppilasta luottamaan aikuisten tarkoitusperiin, luottamus rakentuu Lapsi oppii empatiaa kokemuksen kautta
33 Pääperiaatteita kuuntele, odota, kunnioita, selkiytä Vähennä: lapsen häpeän tunnetta, näe oireilun taa käyttäytyminen on loogista suhteessa aiemmin koettuun, älä epäile lapsen motiiveja Lisää: turvallisuuden tunnetta pysyvyyttä ja jatkuvuutta struktuuria ja jäsennystä läsnäoloa ja valvontaa lapsen onnistumisen kokemuksia Lapsen eheytyminen tapahtuu vuorovaikutussuhteessa tuhansien toistojen kautta. - Hughes 2006
34 PACE koulussa Valmistaudu tulemaan torjutuksi, rakenna yhteyttä Oppimaan asettuminen vaatii seuraavaa: Valikoiva kiintymys, lapselle yksi oma aikuinen Luo turva, yhteys ja ilo ensin turva, sitten oppiaines Ennakoi, kytke pois lapsen uhkan/ pelon laukaisimet Auta säätelemään tunnetiloja, et ole yksin Häpeän ja ristiriitojen ilmetessä palauta nopeasti hyvä vuorovaikutus ja rauha (Häpeä voi ilmetä esim. raivona, vetäytymisenä, kun stressi nousee) Jäähyn sijaan anna aikuisen läsnäoloaikaa
35 Summaten - katkaise negatiivinen kierre 1. näe lapsen käyttäytyminen kommunikaationa 2. rakenna luottamusta, ennakoi, ole johdonmukainen 3. kohtaa lapsi kehitystasoisesti 4. käytä selkeää kieltä ja yksinkertaisia ilmaisuja 5. sopeuta toiminnan tavoitteet lapsen kehitystasoon (riittävästi haastetta sekä mahdollisuuksia onnistua) 6. eriytä sosiaalisuutta ja tunnetaitoja vaativat tehtävät lapsen kehitystasoa vastaaviksi 7. hyödynnä luonnollisia seuraamuksia, 8. anna mahdollisuus korjata mokat
36 Vahvuudet ja selviytyvyys Kaikki ihmiset ovat sekä haavoittuvaisia että selviytymiskykyisiä. Haavoittunut lapsi tai nuori voi tarvita kannattelua muita pidempään. Kiintymyssuhteen laadulla on vaikutusta myöhempiin vuorovaikutussuhteisiimme. Elämän suojaavista tekijöistä ja korjaavista kokemuksista riippuu kuinka suuri vaikutus turvattomalla kiintymyssuhteella hänen elämäänsä lopulta on.
37 Selviytyvyys on voimavara, jota voi kasvattaa! Ihmiset, joilla on hyvä selviytymiskyky ovat ajattelultaan joustavia ja murehtivat vähemmän He keskittyvät nykyhetkeen, käyttävät myönteisiä tunteita palautuakseen ja löytääkseen myönteisen merkityksen stressille altistuttuaan Yksikään lapsi ei kuitenkaan ole resilientti ennen kuin pääsee turvaan ja normatiiviseen ympäristöön - Soili Poijula
38 Päivittäiset positiiviset tunnetilat lisäävät lapsen: Voimavaroja Kokemuksia pätevyydestä Kokemuksia merkityksellisyydestä Mielen joustavuutta Itsehyväksyntää Myönteisiä ihmissuhteita Fyysistä terveyttä
39 FIKSUT auttavat selviytymään FYYSISYYS liikunta TUNTEIDE N ILMAISU IHMISET sosiaalisuus FIKSUT USKO hengellisyys KUVITTEL U luovuus SELVITTELY järkeily Ofra Ayalon, Tuija Matikka 2006
40 Aikuisista huolehtiminen Traumatisoituneiden lasten kanssa työskentelevät voivat sijaistraumatisoitua ja tulla tehottomiksi yksilöinä ja yhteisönä Lasten tarpeita on mahdotonta kohdata, jos aikuiset eivät kykene toimimaan tehokkaasti yhdessä Siksi on tärkeää huomioida koko lapsen hoidosta ja kasvatuksesta vastaava verkosto Vasta silloin on mahdollista vastata lapsen tarpeisiin tarkoituksenmukaisesti
41 Oma kasvuhistoriamme vaikuttaa meihin ammattilaisina Erityisen haavoittuvia ovat ihmiset, jotka ovat empaattisia, kokeneet traumoja omassa elämässään tai joilla on henkilökohtaisia ratkaisemattomia menetyksiä Tule sinuiksi oman elämäntarinasi kanssa: Omat lapsuuskokemukset Kiintymysmallit Kipupisteet ja kuulluksi tulemisen kokemukset Käsittelemättömät menetykset ja surut
42 Merkit kehittyvästä uupumisesta Stressaavat tunteet: viha, itkuherkkyys, pelokkuus Selittämättömät muutokset terveydentilassa Uni, syöminen, fyysiset sairaudet Ylivirittyneisyys Säpsähtely, painajaiset, ylivilkkaus Tilanteiden välttely Päivittäisen toiminnan häiriöt - arvostuksen puutteen kokeminen, verkoston hyödyntämättä jättäminen, myöhästely, ei huolehdi itsestään jne.
43 Vaikutukset koko verkostoon Vetäytyminen Arvostuksen puuttuminen Kärsimättömyys Lisääntyvät ristiriidat ja konfliktit Heikko kommunikaatio
44 Yhteistyön merkitys Geddes 2006 Turvattomasti kiintyneet lapset projisoivat tunteitaan lähellä oleviin Aiheuttaa stressiä opettajille, vanhemmille Aikuisista tulee helposti reaktiivisia ja rankaisevia Mikä avuksi? Tiedon ja ymmärryksen rakentaminen Monialainen yhteistyö Selkeät säännöt ja sopimukset Varhainen auttaminen Supportiivinen ilmapiiri Työntekijöiden vertaistuki, työnohjaus ja johdon tuki Reaktiosta reflektioon!
45 SISUKAS MALLI TUKEA SIJOITETUN LAPSEN KOULUPOLULLE
46 SISUKAS - malli pähkinänkuoressa Pesäpuu ry:n monitoimijainen yhteistyömalli vuotiaiden sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen. Sijoitetuilla lapsilla on kohonnut syrjäytymisriski sekä riski alisuoriutua koulussa Ruotsalaista SkolFam mallia soveltaen alakouluikäisten oppimisvalmiudet ja hyvinvointi kartoitetaan, järjestetään tarvittava tuki sekä suoritetaan seurantakartoitus ja vaikuttavuuden arviointi kahden vuoden päästä. Alueellinen konsultoiva tiimi, johon kuuluvat psykologi, erityisopettaja ja sosiaalityöntekijä koordinoivat yhteistyötä.
47 SISUKAS- interventio SkolFam Opettaja/koulu Oppilas Sijaisperhe Aika: 2 vuotta Kartoitus 1 kevät 2013 Oppimissuunnitelma/tuki Kartoitus 2 kevät 2015 Seuranta 2016-
48 Prosessin kulku Terveydentilan kartoittaminen Sosiaalityöntekijän yhteydenotto Tapaaminen sijaisperheen kanssa Tapaaminen koulun kanssa Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 1 Analyysi tuentarpeista Palaute lapselle, sijaisperheelle ja opettajalle Opetuksen järjestämisen suunnitelma Tuki ja seuranta kahden vuoden ajan Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 2 Seurannan jatkaminen Lisätietoja ja ilmaiset materiaalit:
49 Ole toivon lähettiläs! Kannattele toivoa, usko lapsen mahdollisuuksiin. Kiitos osallistumisestasi!
50 Kirjallisuutta ja lisätietoja: > materiaalit: Välivaara (2010) Ihmeet tapahtuvat arjessa. Becker-Weidman, Arthur & Shell, Deborah (2008) Auta lasta kiintymään. Vuorovaikutteinen kehityspsykoterapia traumaperäisen kiintymyshäiriön hoidossa. Tampere: PT-Kustannus. Golding, K(2014) Hoitava kiintymys terapeuttinen vanhemmuus. Käsikirja kasvattajille ja ammattilaisille.pt-kustannus. Hughes, Daniel A. (2006) Tie traumasta selviytymiseen. Tampere: PT-Kustannus. Hughes, Daniel A. (2011) Kiintymyskeskeinen vanhemmuus. Toimivuutta kasvatukseen. Tampere: PT-Kustannus. Bomber, L (2007) Inside I m hurting. Practical strategies for supporting children with attachment difficulties in schools. Geddes, H. (2006) Attachment in the Classroom. The links between children s early experience, emotional well-being and performance in school. Cairns & Stanway (2010) Learn the Child, helping looked after children to learn Sajaniemi ym. (2015) Stressin säätely. PS-kustannus. SISUKAS-käsikirja (2015) Pesäpuu ry. Pieni opas, sijoitettu lapsi koulussa (2015) Pesäpuu ry
KUN LAPSEN SISÄLLE SATTUU IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA
KUN LAPSEN SISÄLLE SATTUU IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA Seinäjoki Areena 17.5.2018 Klo 9.50-10.30 Psykologi Christine Välivaara Pesäpuu ry Sinut nimetään häiriköksi, uhmakkaaksi uhoajaksi, huonosti kasvatetuksi
LisätiedotKoulu sijoitetun lapsen silmin
Koulu sijoitetun lapsen silmin Sijoitetun lapsen ja nuoren koulupolun rakentaminen Oppimisen tuen foorumi 25.4.2019, Tampere Christine Välivaara ja Leenu Niemelä, Pesäpuu ry Kuuluuko rakkaus kouluun ja
LisätiedotKIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA. Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry
KIINTYMYSKESKEINEN KASVATUS SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA Christine Välivaara ja Hanna-Leena Niemelä Kehittämispäälliköt, Pesäpuu ry Onko rakkaudelle tilaa koulussa ja lastensuojelussa? Jos arki on koko ajan
LisätiedotKun sisälle sattuu. - kiintymyssuhde oppimisen haasteena ja voimavarana. Itä-Suomen erityisopetuksen päivät Savonlinna
Kun sisälle sattuu - kiintymyssuhde oppimisen haasteena ja voimavarana Itä-Suomen erityisopetuksen päivät Savonlinna 14.11.2014 Sisältö: Kiintymyssuhde, traumat ja vuorovaikutus Palapelilapset ja selviytymiskyky
LisätiedotSISUKAS- toimintamalli perhehoitoon sijoitetun lapsen tueksi alakouluun. Christine Välivaara
www.pesapuu.fi SISUKAS- toimintamalli perhehoitoon sijoitetun lapsen tueksi alakouluun Lasten psyykkinen oireilu ja käytöshäiriöt ovat lisääntyneet Lapsen käyttäytymisen taustatekijöitä Biologiset tekijät
LisätiedotKiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle
Kiintymyssuhde ja sen merkitys päivähoitoikäiselle lapselle Christine Välivaara Kehittämispäällikkö/ psykologi PSM, YTM, LTO Lapset ja perheet KASTE- hanke Keski-Suomessa Pesäpuu ry, Lastensuojelun erityisosaamisen
LisätiedotSISULLA SIITÄ SELVIÄÄ?
Christine Välivaara, Pesäpuu ry SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? - TUKIMALLI SIJOITETUN LAPSEN KOULUNKÄYNTIIN WWW.PESAPUU.FI SISUKAS 2012-16 pähkinänkuoressa SISUKAS projekti kehittää
LisätiedotAdoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen. 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström
Adoptiolapsen hoidollinen kohtaaminen 20.2.2014 Psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström Adoptiolapsella on aina takanaan ero syntymävanhemmistaan ja joillakin lapsilla saattaa olla useita kiintymyssuhteen
LisätiedotIHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA
IHMEET TAPAHTUVAT ARJESSA - tukea sijoitetun koulupolulle Työpaja 12.11.2014 klo 13-14.30 VI Valtakunnalliset perhehoidon päivät Marssijärjestys Viisasten kerho - speed dating SISUKAS mallin esittely Tapauskuvauksia
LisätiedotVUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS
VUOROVAIKUTUS JA LAPSUUSIÄN TUNNE- ELÄMÄN KEHITYS 6.11.2017 1 VUOROVAIKUTUS VOI OLLA Suojaavana tekijänä tunne-elämän suotuisalle kehitykselle myös korjaavaa, hoitavaa (sekä hoito- ja terapiasuhteet että
LisätiedotJoustava kestävyys ja suojaavat tekijät
Joustava kestävyys ja suojaavat tekijät Jukka Mäkelä, Lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö THL LASTA-projektiryhmän puheenjohtaja jukka.makela@thl.fi
LisätiedotSISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI
Christine Välivaara SIJOITETTU LAPSI KOULUSSA SISUKAS 2012-2016 - PROJEKTI SISUKAS-projektin päämäärät, toimenpiteet ja tulokset Tavoitteena parantaa perheisiin sijoitettujen, 7-11-v. lasten koulumenestystä
LisätiedotPrososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015
Prososiaalisen käyttäymisen vahvistaminen leikissä VKK-Metro 3.3.2015 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallisessa ympäristössä on hyvä leikkiä Leikki vuorovaikutuksellisena
LisätiedotKIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA
KIINTYMYSSUHDE ADOPTIOPERHEEN ARJESSA Adoptioperheet ry www.adoptioperheet.fi 28.5.2013 Sanna Mäkipää, TtM, terveydenhoitaja Tmi Capacitas Familia www.capacitasfamilia.fi Luennon aiheita Adoptoitujen lasten
LisätiedotNuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi. Theraplayterapeutti Psykoterapeutti
Nuorena vanhemmaksi kiintymyssuhde ja sen varhainen tukeminen Hanna Lampi Toimintaterapeutti (AMK) Theraplayterapeutti Psykoterapeutti Teinivanhemmuus voi olla valinta tai yllätys Merkitys kiintymyssuhteen
LisätiedotTARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ
9.-10.10.2007 Rovaniemi TARINALLISUUS ARKIPÄIVÄSSÄ elämäkertatyöskentelyn mahdollisuudet lastensuojelussa Johanna Barkman Pesäpuu ry www.pesapuu.fi Elämäntarina Ihminen tarvitsee monipuolisen ja riittävän
LisätiedotHuostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta
Huostaanotto lapsen psyykkisen kehityksen näkökulmasta Valtakunnalliset sijaishuollon päivät, Tampere 1.-2.10.2013 Kaija Puura, lastenpsykiatrian dosentti, ayl, Lasten terveyden tutkimuskeskus TaY ja Lastenpsykiatrian
LisätiedotMiten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen?
Miten kuulluksi tuleminen vaikuttaa lapsen kehitykseen? Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapian ja theraplay-terapian kouluttaja; kehittämispäällikkö, Lasten, nuorten ja perheiden palvelut
LisätiedotAlueellinen koulutuspäivä 22.4.2016. Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko
Alueellinen koulutuspäivä 22.4.2016 Hyvinkään sairaala Lastenpsykiatrian yksikkö Ylilääkäri Eeva Huikko Ohjelma 12.00-12.05 Avaus ylilääkäri Eeva Huikko 12.05-13.35 Vittu sä oot lehmä"- koulun keinot koetuksella
LisätiedotSalli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari
Salli Saari, dosentti, kriisipsykologi Älä riko hoitajaasi - työsuojelun teemaseminaari 29.10.2018 Ennustamattomuus Tapahtuu yht äkkiää, odottamatta Kontrolloimattomuus Omalla käyttäytymisellä tai toiminnalla
LisätiedotKohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi
Kohtaamiset nuoren vahvuuksiksi ja voimavaroiksi Valtakunnalliset lastensuojelupäivät 30.9.2014 Hämeenlinna Pixabay Minna Rytkönen TtT, TH, tutkija, Itä-Suomen yliopisto, hoitotieteen laitos minna.rytkonen@uef.fi
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Mielenterveys voimavarana Mielenterveydestä on esitetty aikojen kuluessa useita erilaisia näkemyksiä. Moderni määritelmä mielenterveydestä on terveyslähtöinen eli salutogeeninen. Mielenterveys nähdään
LisätiedotRESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti.
RESILIENSSI l. joustava palautuvuus Resilientit yksilöt ponnahtavat takaisin stressaavasta kokemuksesta nopeasti ja tehokkaasti. Reagoi nykyiseen todellisuuteen, parhaillaan tapahtuvaan, murehtii vähemmän
LisätiedotNuoren itsetunnon vahvistaminen
Nuoren itsetunnon vahvistaminen Eväitä vanhemmuuteen 24.10.2013 Tuulevi Larri Psyk.sh, työnohjaaja Kriisi-ja perhetyöntekijä SPR, Nuorten Turvatalo Mitä itsetunto oikein onkaan Pieni katsaus tunnetaitoihin
LisätiedotJukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1
Mikä vuorovaikutuksessa kuntouttaa Jukka Mäkelä Stakes, mielenterveysryhmä Jukka Mäkelä 21.8.2008 Miten vuorovaikutus kuntouttaa 1 Aivojen terve kehitys Aivojen tehtävä ohjata käyttäytymistä mahdollisimman
LisätiedotSä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
LisätiedotKYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU
KYKYVIISARIkeskeiset käsitteet KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU www.ttl.fi 2 Mitä työkyky on? Työkyky rakentuu
LisätiedotMillaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana
Millaiseen kouluun mahtuvat kaikki? Opettajan kommunikaatiosuhde ja ymmärrys vuorovaikutuksen voimasta Kaikkien Koulun mahdollistajana Dosentti Elina Kontu Helsingin yliopisto Opettajankoulutuslaitos,
Lisätiedotparasta aikaa päiväkodissa
parasta aikaa päiväkodissa Lastentarhanopettajaliitto 2006 varhaiskasvatuksen laadun ydin on vuorovaikutuksessa lapsen kehitystä ja oppimista edistävät lapsen kiinnostus, uteliaisuus ja virittäytyneisyys
LisätiedotPIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA
PIDÄ HUOLTA ITSESTÄ TYÖYHTEISÖSTÄ AMMATTITAIDOSTA Annamari Mäki-Ullakko, Ilmarinen, 5.11.2015 ESITYKSEN SISÄLTÖ 1. Oma jaksaminen on perusta 2. Työyhteisössä jokainen vaikuttaa ja on vastuussa 3. Ammattitaidon
LisätiedotLapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji
Lapsinäkökulmasta lapsen näkökulmaan kuulemaan asettuminen on taitolaji Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, VET lasten psykoterapeutti kehittämispäällikkö; lasten, nuorten ja perheiden palveluyksikkö 31.5.2011
LisätiedotLempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT
Lempeän kasvatuksen viikko 2018 TUNNETAIDOT Tunnetaidot Tunnetaidot ja kiintymysvanhemmuus Mitä tunteet ja tunnetaidot ovat? Tunnetaitojen kehitysaskeleet (ja opettaminen) Miten lapsen viha täytyy ymmärtää
LisätiedotVanhemmuuden tuen reseptikirja. Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori
Vanhemmuuden tuen reseptikirja Pohjois-Pohjanmaan LAPE Marjut Parhiala, aluekoordinaattori > Lisää > alatunniste: lisää oma nimi Vanhemmuus on terveen psyykkisen kasvun kasteluvesi (kasvuntuki.fi) Reseptikirjan
LisätiedotPositiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle
Positiivisen ilmapiirin merkitys oppimiselle ja osallistumiselle Pikkuparlamentti 25,10.2013/Arvostava vuorovaikutus, yliopistonopettaja KTK/erityispedagogiikka erja.kautto-knape@jyu.fi 2 Positiivisen
LisätiedotMotiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet
Motiivi-sarjan kurssien 2-5 alustavat sisältösuunnitelmat Luvuilla työnimet Motiivi 2 Kehittyvä ihminen I Johdatus kehityspsykologiaan 1. Kehityspsykologian perusteet Mitä kehityspsykologia on? Kehitys
LisätiedotMielenterveys voimavarana. Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA
Mielenterveys voimavarana Psykologi, psykoterapeutti YET Tiina Röning TAYS/ EVA Mitä mielenterveys tarkoittaa Mielen terveys vs. mielen sairaus? Mielen kokemus hyvinvoinnista ja tasapainosta Sisäisiä,
LisätiedotHei, mulla ois yksi juttu. LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti
Hei, mulla ois yksi juttu LAPSEN VÄKIVALTAKOKEMUKSEN VARHAINEN TUNNISTAMINEN KOULUSSA Outi Abrahamsson, perhepsykoterapeutti Hei, mul ois yks juttu! -lapsen väkivaltakokemuksen varhainen tunnistaminen
LisätiedotPsyykkinen toimintakyky
Psyykkinen toimintakyky Toimintakyky = ihmisen ominaisuuksien ja ympäristön suhde : kun ympäristö vastaa yksilön ominaisuuksia, ihminen kykenee toimimaan jos ihmisellä ei ole fyysisiä tai psykososiaalisia
LisätiedotVANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN
VANHEMMAN ALKOHOLINKÄYTÖSTÄ KÄRSIVÄN LAPSEN TUKEMINEN PÄIHDEPÄIVÄT 11.10.2011 TAMPERE Annikka Taitto 1 A-KLINIKKASAATIÖ LAPSI JA VANHEMPIEN ALKOHOLINKÄYTTÖ OPAS VARHAISKASVATUKSEN TYÖNTEKIJÖILLE Maritta
LisätiedotKRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN
KRIISISSÄ OLEVAN NUOREN KOHTAAMINEN Katja Laamanen kriisityöntekijä, Nuorten kriisipiste Kuvat: Oscar Lehtinen NUORTEN KRIISIPISTE Yksilöllisesti suunniteltua ja toteutettua ammatillista keskusteluapua
LisätiedotKasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa
Kasvattajan merkitys lapsen hyvinvoinnille päivähoidossa VKK- osallisuusseminaari 22.10.2010 FT, yliopistonlehtori Eira Suhonen Erityispedagogiikka Luennon teemat Turvallinen kasvuympäristö Päiväkoti kasvuympäristönä
LisätiedotItsetunto. Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään.
Itsetunto Itsetunto tarkoittaa ihmisen tunteita ja ajatuksia itsestään sekä sitä miten hän kunnioittaa ja arvostaa itseään. Kaikista tärkein vaihe itsetunnon kehittymisessä on lapsuus ja nuoruus. Olen
LisätiedotMyönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla. Yhteen ääneen lasten asialla! Helsinki
Myönteisiä muutoksia saadaan aikaan vain myönteisillä keinoilla Yhteen ääneen lasten asialla! 7.-8.2.2017 Helsinki Adhd-keskus Barnavårdsföreningen Silve Serenius-Sirve Kannusta minut vahvaksi! hanke Ensi-ja
LisätiedotTurva Minulla on turvallinen olo. Saanko olla tarvitseva? Onko minulla huolehtiva aikuinen? Suojellaanko minua pahoilta asioilta? Perusturvallisuus on edellytys lapsen hyvän itsetunnon ja luottamuksellisten
LisätiedotLapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä
Lapset puheeksi -keskustelu lapsesta, perheestä ja kouluympäristöstä Lomake annetaan etukäteen huoltajille mietittäväksi. Lomakkeen lopussa on lapsen kehitystä suojaavia tekijöitä kotona ja koulussa, ja
LisätiedotKohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys. Ferdinand Garoff, psykologi
Kohtaaminen ja kulttuurisensitiivisyys Ferdinand Garoff, psykologi Ajatuksia auttamisesta Kerro kokemus autetuksi tulemisesta Kerro hyvä auttamiskokemus Miksi auttaminen ja vapaaehtoistyö on tärkeää? Onko
LisätiedotAvaimia päivähoidon arkeen erityispäivähoidon kehittäminen osana varhaiskasvatusta Länsi ja Keski-Uudellamaalla
Sinikka Kuosmanen_luentorunko Sivu 1/14 Kolme kulmakiveä 1. Lapsi yrittää jatkuvasti ja spontaanisti saada kontaktia vanhempiinsa. 2. Vanhemmat osoittavat ottaneensa vastaan lapsen aloitteet. 3. Vanhempien
LisätiedotKahdet aivot ja psyykkinen trauma
Kahdet aivot ja psyykkinen trauma Kirsi Eskelinen neuropsykologian erikoispsykologi, PsL Joensuu 20.9.2017 1 Lähde:http://www.lefthandersday.com/tour2.html 2 3 Limbinen järjestelmä - tunneaivot Pihtipoimu
LisätiedotEpävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme
Epävakaa persoonallisuus näkyvä, mutta näkymätön Seminaari Espoossa 16.10.2013 Psykologi Hanna Böhme pitää sinua välillä joko erittäin hyvänä tai erittäin pahana 0n sinulle ajoittain syyttä vihainen tai
LisätiedotOppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö
Oppimisympäristö lähtee ihmisistä miten rakentaa oppimisen iloa tukeva oppimisympäristö Kouvola 14.2.2015 FT Eira Suhonen Erityispedagogiikka Systeeminen näkökulma oppimisympäristöön Perustuu ekologiseen
LisätiedotKasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning
Kasvamisen tuska nuoren mielen suojaaminen hyvinvoinnin keinoin. Ps Tiina Röning Mielenterveys ja mielen sairaus ovat Mielenterveyden häiriöistä kaksi eri asiaa tehdään diagnoosi, niitä hoidetaan ja parannetaan
LisätiedotAdoptio ja nuoruusikä. HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT
Adoptio ja nuoruusikä HELSINKI 26.1.2016 Pirkko Lehto-Salo psykiatrian ja nuorisopsykiatrian erikoislääkäri, FT Luennon sisältö Yleisesti nuoruusiästä Adoptiolapsen kehityksen tiettyjä ominaispiirteistä
LisätiedotNUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO. PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP
NUOREN AHDISTUNEISUUDEN FOKUSOITU KOGNITIIVINEN HOITO PsM, psykologi ja kognitiivinen psykoterapeutti Johanna Lukkarila Nuorisopsykiatrian pkl EPSHP Kognitiivisen psykoterapian keskeiset painopisteet ahdistuneisuuden
LisätiedotTUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
LisätiedotPää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen
Pää edellä: MITÄ OPIMME AIVOJEN KASVATUKSESTA? Vauvafoorumi 10.11.2017 Tiina Huttu ja Kirsi Heikkinen Käytäntö on joskus kaukana ihanteista Tieto aivojen kehityksestä auttaa huomaamaan, mistä kaikesta
LisätiedotVarhainen tukihyvinvoinnin. lapselle
Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen tutkimus ja kehittäminen 1 Varhainen tukihyvinvoinnin edellytys lapselle KT, erikoistutkija Liisa Heinämäki Stakes Liisa Heinämäki Tiedosta hyvinvointia Varhaisen tuen
LisätiedotHyvinvointi ja liikkuminen
Hyvinvointi ja liikkuminen varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa Varhaiskasvatuslaissa määritellyt tavoitteet 1) edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kokonaisvaltaista kasvua, terveyttä
LisätiedotSimppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma
Simppulankartanon Avoimen päiväkodin toimintasuunnitelma 2017-2018 Toimintakulttuuri Toimintakulttuurimme perustuu hyvään vuorovaikutus- ja luottamussuhteen luomiselle lapsen ja aikuisen välille. Aikuisina
LisätiedotYksilöllinen vuorovaikutusleikki. 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1
Yksilöllinen vuorovaikutusleikki 21.8.2008 Hilkka Alatalo 1 Taustaa tarve löytää uusia menetelmiä autististen lasten kuntouttavaan päivähoitoon tunneelämän ja vastavuoroisen leikin tukemiseksi juuret Theraplayssa,
LisätiedotMielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013
Mielenterveyden ongelmat ja vanhemmuus Ensi- ja turvakotien liitto/ Workshop 22.10.2013 Ansa Haavikko Maahanmuuttajavanhemman näkökulma Maahanmuutto ja erityisesti pakolaisuus kuormittaa mielenterveyttä
LisätiedotVISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
LisätiedotRuoka korjaavana kokemuksena
Ruoka korjaavana kokemuksena Helsinki 27.1.2011 Sirkka-Anneli Koskinen menetelmät - keinot lait,asetukset historia vuorovaikutus tekijä kohde-tuotos yhteisö Tausta vaikuttajat Donald Winnicott Barbara
LisätiedotMiten mielenterveyttä vahvistetaan?
Miten mielenterveyttä vahvistetaan? Psyykkisestä, sosiaalisesta ja fyysisestä kunnosta ja hyvinvoinnista huolehtiminen. Arjen rytmitys. Kuormitus ei ohita voimavaroja. Rasitus vs. lepo. Monipuolinen ravinto
LisätiedotRiittävän hyvää isä? Esitelmää MLL:n isyyspäivillää 6.3 2009
Riittävän n hyvä isä? Esitelmä MLL:n isyyspäivill ivillä 6.3 2009 Milloin riittävyys on koetuksella? Epävarmuus riittävyydest vyydestä ennen kuin on edes saanut lapsen. Silloin kun lapsemme voi psyykkisesti
LisätiedotVOIMA VAIKUTTAA! 5 KÄRKEÄ: N U O R T E N K O K E M U S A S I A N T U N T I J O I D E N V E R K O S T O L A K L O M U K A N A :
NUORTEN KÄRKIFOORUMI 2016 5 KÄRKEÄ: 1. TURVALLISUUS Mitkä asiat luovat turvallisuutta lastensuojelussa? 2. HOIDOLLINEN SIJAISHUOLTO Millainen sijaishuolto eheyttää? 3. VAATIVA LASTENSUOJELU Millaista sosiaalityön
LisätiedotSosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa
Sosioemotionaalisen terveyden kehityskulkujen muotoutuminen ja vahvistaminen neuvolassa Valtakunnalliset neuvolapäivät 22.10.2014, Helsinki Minna Rytkönen, TtT, Th minna.rytkonen@uef.fi Sosioemotionaalinen
LisätiedotYKSINÄISYYS. VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio
YKSINÄISYYS VTT Hanna Falk, tutkija HelsinkiMissio HELSINKIMISSIO HelsinkiMissio on sosiaalialan järjestö, joka toimii seniorityön, nuorten kriisityön, lapsiperheiden ja erityisryhmien parissa. Järjestön
LisätiedotLAPSI JA PERHE KRIISISSÄ
LAPSI JA PERHE KRIISISSÄ LASTENOHJAAJIEN NEUVOTTELUPÄIVÄT 15.- 16.9.2011, Lahti Jouko Vesala (lähteinä Bent Falk, Pirjo Tuhkasaari, Jukka Mäkelä, Soili Poijula) Johdanto Lapsi/ nuori kehittyy vuorovaikutuksessa
LisätiedotKasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki
Kasvatus- ja opetusjohtaja Lari Marjamäki merkitystä on: Käytössä olevilla resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä Olemassa olevalla tukijärjestelmällä yhteistyöllä vanhempien ja muiden
LisätiedotVäkivallan uhan hallinta työpaikoilla
Väkivallan uhan hallinta työpaikoilla Työpaikan puheenvuoro : Kiinamyllyn koulu (sairaalaopetus) Nimi : Niina Ekqvist KIINAMYLLYN KOULU KARTALLA U-sairaala Nuoriso Datacity Nimi Kiinamyllyn koulu Vastaa
LisätiedotLIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan
LIITE 8 Toiminnan aloittain etenevän opiskelun opetussuunnitelmaan 1. Motoriset taidot Kehon hahmotus Kehon hallinta Kokonaismotoriikka Silmän ja jalan liikkeen koordinaatio Hienomotoriikka Silmän ja käden
LisätiedotMotoriset taidot ja oppiminen. Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY
Motoriset taidot ja oppiminen Timo Jaakkola, LitT, psykologi Liikuntatieteiden laitos, JY Perusopetuslaki (21.8.1998/628, 2 ): Opetuksen tavoitteet Tässä laissa tarkoitetun opetuksen tavoitteena on tukea
LisätiedotAuta minua onnistumaan. Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti
Auta minua onnistumaan Miss sä oot? aikuisen läsnäolon merkitys lapselle seminaari 9.4.2014 Lahti Auta minua onnistumaan Vaikeuksien kasautumisen ja vakavampien käytösongelmien ennaltaehkäisy myönteisen
LisätiedotLeikki interventiona. Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa. Eira Suhonen 6.6.06
Leikki interventiona Aikuisen kannustava puuttuminen vuorovaikutustaitojen harjaannuttamisessa Eira Suhonen 6.6.06 Erityispedagogiikka Käyttäytymistieteellinen tiedekunta Interventio laaja-alainen systemaattinen
LisätiedotTyövälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen
Valtakunnallinen nuorisotyön koulutus Tampereella 22.-23.4.2013 Työvälineitä hyvän mielen koulun rakentamiseen Lasten ja nuorten mielenterveyden edistäminen Kriisit ja selviytymisen tukeminen Psykologi,
LisätiedotVARHAISKASVATUS SUUNNITELMA
PÄIVÄKOTI MAJAKKA VARHAISKASVATUS SUUNNITELMA Majakan päiväkoti on pieni kodinomainen päiväkoti Nurmijärven kirkonkylässä, Punamullantie 12. Päiväkodissamme on kaksi ryhmää: Simpukat ja Meritähdet. Henkilökunta:
LisätiedotVuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute
Vuorovaikutusta arjessa näkökulmana palaute 28.5.2013 Minna Lappalainen, TtM, TRO, työnohjaaja minna.lappalainen@apropoo.fi Tavoitteena: Erilaisten näkökulmien ja työvälineiden löytäminen arjen vuorovaikutustilanteisiin:
LisätiedotMielekästä ikääntymistä
Mielekästä ikääntymistä Koko kylä huolehtii vastuu ikääntyvistä kuuluu kaikille Psykologi Mervi Fadjukov Alueelliset mielenterveys-ja päihdepalvelut PHHYKY 20.3.2019 Vanhuus yksi elämänvaihe Yksilöllinen
LisätiedotYmpäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe
Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa Kouvolan seudun Muisti ry 14.2.2017 Dos. Erja Rappe 9.2.2017 Al Esityksen sisältö Ympäristö ja hyvinvointi Muistisairaalle tärkeitä ympäristötekijöitä
LisätiedotTiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015
Tiimityö jaettua vai jakamatonta vastuuta? Vaasa 11.6.2015 Petteri Mikkola Koko päivä pedagogiikkaa Lapsen itsetunnon ja minäkuvan vahvistaminen Lapsen sosiaalinen asema on aina aikuisten vastuulla Yhteinen
LisätiedotPIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS
PIENEN LAPSEN SOSIAALISUUS Liisa Keltikangas-Järvinen Helsingin yliopiston psykologian professori Vanhempien Akatemian luentotilaisuus Oulussa 16.10.2013 Ajan kuva: Kun vanhempi haluaa antaa hyvän kuvan
LisätiedotMielenterveys voimavarana
Hyvinvoiva oppilaitos - Tietoa ja hyviä käytänteitä opetukseen Mielenterveys voimavarana Psykologi Psykoterapeutti, YET Tiina Röning Yhteistyössä: Mielen hyvinvoinnin opettajakoulutukset, SMS Mielen terveys
LisätiedotJuha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja
Juha Metelinen, VET-perheterapeutti Kuopion kaupunki, SIHTI-työryhmä Elli-Maija Laaksamo, VET-perheterapeutti Yksityinen ammatinharjoittaja Väkivaltafoorumi 16.8.2012 Perheväkivallasta ja riskistä Tutkimusjakso
LisätiedotLapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro
Lapsen etu sanoista tekoihin. Kommenttipuheenvuoro Mirjam Kalland Varhaiskasvatuksen professori, Helsingin yliopisto 21.11.2018 Eri tasoiset sopimukset Julistus (declaration) ei juridisesti sitova Tahdonilmaisu,
LisätiedotPäihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
LisätiedotKosketuksen merkitys lapsen kehityksessä. Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus
Kosketuksen merkitys lapsen kehityksessä Jukka Mäkelä HYKS Pienten lasten psykiatrinen keskus Kosketus Kosketusaisti kehittyy ensimmäisenä ja säilyy pisimpään Iho on suurin aistinelin rakentaa yhteyden
LisätiedotKiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä
Kiintymyssuhteen rakentaminen ja vahvistaminen lastensuojelun vastaanottotyössä ja pitkäaikaiseen sijoitukseen siirryttäessä Kirsi Tuomi FM, musiikki- ja theraplay terapeutti Asta Rossi Sosionomi (AMK),
LisätiedotPERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ. Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen
PERHEINTERVENTIO PÄIHDETYÖSSÄ Toimiva lapsi & perhe menetelmät ammattilaisen arjen apuna 26.2.2008 Anne Ollonen - Toimiva lapsi&perhe menetelmäkoulutus syksy 06 kevät 07 Beardsleen perheinterventio, lapset
LisätiedotKun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen. fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala
Kun syömishäiriön taustalla on traumatisoituminen fysioterapeutit Anna Hasan ja Tuija Luhtala Tässä esityksessä puhumme traumasta, joka on varhaisessa lapsuudessa tai nuoruudessa koettu emotionaalinen
LisätiedotMielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa
Mielen hyvinvoinnin edistäminen oppilaitoksissa Sosiaali- ja terveysalan opettaja Jaana Kivipelto-Karjalainen Projektisuunnittelija Elina Korhonen Kehityspäällikkö Ulla Ruuskanen Mielen hyvinvointi projekti
LisätiedotRaskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
LisätiedotTukikeskustelukoulutus. Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET)
Tukikeskustelukoulutus Tukikeskustelutyökaluna Olen jotain erityistä (Peter Vermeulen) Sari Kujanpää Psykologi, psykoterapeutti (VET) Peter Vermeulen Olen jotakin erityistä Kuinka kertoa lapsille ja nuorille
LisätiedotMUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015
MUUTOS JA MUUTOKSESSA ELÄMISEN TAIDOT EIJA HIMANEN 12.4.2015 Käsiteltäviä näkökulmia Mitä muutos on? Mitä ihmiselle muutoksessa tapahtuu? Työkaluja muutoksessa kipuilevan tukemiseen. Muutos Tilanteen tai
LisätiedotElisse Heinimaa / Luentojen tekstit Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ
1 Elisse Heinimaa / Luentojen tekstit 3. - 4.5.2013 Tallinnassa ja Tartossa REGGIO EMILIA -PEDAGOGIIKAN PERIAATTEITA JA PERUSKÄSITTEITÄ REGGIO EMILIAN PÄIVÄKOTIEN KASVATUSAJATTELUN OMINAISPIIRTEITÄ: PÄIVÄKOTI
LisätiedotLapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta. Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja
Lapsen huomioiminen kun perheessä on sairautta Suvi Laru, PsM, psykologi, psykoterapeutti, opettaja Esityksen teemat Mitä sairaus tarkoittaa lapselle ja nuorelle? Miten sairaus näkyy perheessä? Mitä ja
LisätiedotTyöyhteisö ja vaativa erityinen tuki. Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas
Työyhteisö ja vaativa erityinen tuki Terhi Ojala, Raija Pirttimaa, Piia Ruutu & Taina Suvikas 21.4.2017 Vaativa erityinen tuki = Vaativaa ja moniammatillista erityistä tukea oppimiseensa ja kuntoutumiseensa
LisätiedotOppilaan stressitason huomioiminen koulun arjessa
Hankkeen päämäärä ja tavoitteet Poistaa esteet ja vähentää haasteita neurokirjon lapsen lähiympäristöstä ja arjesta niin, että lasten kasvua ja hyvinvointia kyetään tukemaan paremmin (autismin kirjo, ADHD-
LisätiedotHELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS
HELSINGIN ENSIKODIN PERHEKUNTOUTUS Sisällysluettelo: 1. Vanhemmuus 2. Odotus ja synnytys 3. Vauva 0-2kk 4. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva 2kk 5. Vauva 2-6kk 6. Vanhemmuuden väliarviointi kun vauva
LisätiedotLapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena
Lapset puheeksi Raahen seudulla - järjestöjen ja seurojen merkittävä rooli lapsen hyvän kasvun ja kehityksen tukena Mika Niemelä, FT, THL Toimiva lapsi & perhe Lasten mielenterveysyksikkö 18.10.2013 1
LisätiedotLapsen ja kasvattajan välinen suhde:
Lapsen ja kasvattajan välinen suhde: Turvallinen päivähoidon aloitus ja oma hoitajuus -kehittäjäverkosto Tikkalan päiväkodissa 4.2.2010 Paula Korkalainen Pienet päivähoidossa huoli riittävästä turvallisuuden
Lisätiedot