SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ?

Transkriptio

1 Christine Välivaara, Pesäpuu ry SISUKAS PROJEKTI SISULLA SIITÄ SELVIÄÄ? - TUKIMALLI SIJOITETUN LAPSEN KOULUNKÄYNTIIN

2 SISUKAS pähkinänkuoressa SISUKAS projekti kehittää Suomeen monitoimijaista kartoitus-, tuki- ja yhteistyömallia 6-12-vuotiaiden sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukemiseen. Tavoitteena on tukea ja edistää perheisiin sijoitettujen, alakouluikäisten lasten edellytyksiä menestyä koulussa ja selviytyä elämässä. Esikuvana ja kumppanina ruotsalainen SkolFam malli Pilottialueena Keski-Suomi Pyritään myös edistämään sijoitettujen lasten asemaa ja levittämään mallia valtakunnallisesti

3 SISUKAS Tuotetaan: Mallin käsikirja ja nettisivut Sijoitettu lapsi koulussa- esite Opettajan opas Koulutusta ja tutkimusta

4 Koulutuksen merkitys lapsille Koulutus on tutkimusten mukaan keskeinen lasta suojaava tekijä sekä elämänhallintaa lisäävä tekijä aikuisuudessa.

5 Sijoitetuilla lapsilla on tutkimusten mukaan keskimääräistä suurempi riski: Menestyä huonosti koulussa Saada olennaisesti muita heikompi koulutustaso Päätyä työttömäksi Tulla teininä äidiksi/isäksi Sairastua riippuvuuksiin ja psyykkisiin sairauksiin Ajautua itsemurhaan - Bo Vinnerljung (2010)

6 Koulunkäynnin pulmat sijoitetuilla (Heino & Oranen 2012) 27% :lla avohuollon alle 17- vuotiaalla tulovaiheessa kouluvaikeuksia (Heino 2007) 48%:lla sijoituksen taustalla kouluvaikeudet (Hiitola 2008) 60%:lla tilanne parani ja 25%:lla vaikeudet jatkuivat huostaanoton jälkeen yli 50% huostassa olleista 16 vuotiaista ei opiskele toisella asteella Kolmannes v. ei opiskele lukiossa tai ammattikoulussa Moni suorittaa peruskoulua vielä 18-vuotiaana tai on 10-luokalla tai työpajoissa Lähes puolet 24-v. suorittanut jonkin tutkinnon peruskoulun jälkeen (Heino & Johansson 2010)

7 Sijoitettujen koulukokemuksia ja toiveita Ennakkoluulot Leimaaminen Kouluihin tietoa lastensuojelusta ja lasten oikeuksista Häpeä Hyödyttömät palaverit Lapsi osalliseksi, luottohenkilö mukaan palavereihin Ls:n ja koulun yhteistyötä ja tiedonsiirtoa tulee kehittää Yksin jääminen Selvitettävä syyt käyttäytymisen takana eikä vain rankaista Älä leimaa, kohtaa arvostavasti! Opettaja puutu rohkeasti, kuuntele, välitä, kannusta USKO! Kiusaaminen Syntipukkius

8 Palapelilapset Lapsuuden haavoittavat kokemukset asettavat rajoituksia lapsen kehitykselle ja oman itsen kokemiselle. Lapsen voi silloin olla hankalaa tavoittaa kokemusta sitä, kuka minä olen. Myös vuorovaikutussuhteissa on haasteita. Jos lapsi ei koe olevansa turvassa, omien voimavarojen ja vahvuuksien hyödyntäminen rajoittuu..

9 1. Emotionaalinen kehitys 2. Sosiaalinen kehitys 3. Kognitiivinen kehitys 4. Fyysinen kehitys 5. Minäkäsitys ja identiteetti Sijoitetun lapsen kehityksen palapeli Becker-Weidman 2008

10 Koulu lapsen perusturvan lähteenä Monille lapselle koulu tarjoaa selviytymiskeinon ja kompensoi varhaisia kokemuksia, jotka voivat olla oppimisen esteenä Turvattomasti kiintyneellä odotukset opettajaa kohtaan sekä suhtautuminen oppimistehtävään saattavat kuitenkin olla epätasapainossa Kuva: Merja Metsänen

11 Koulu turvapaikkana opettajille ja lapsille Turvattomasti kiintyneet lapset projisoivat tunteitaan lähellä oleviin Aiheuttaa stressiä opettajille, vanhemmille Aikuisista tulee reaktiivisia, rankaisevia Negatiivinen kierre poikki: o Tiedon ja ymmärryksen rakentaminen o selkeät säännöt ja sopimukset o varhainen puuttuminen o hyväksyvä, kiinnostunut, empaattinen, leikkisä kouluilmapiiri o opettajien vertaistukiryhmät ja johdon tuki Reaktiosta reflektioon!

12 SISUKAS-projekti Keski-Suomessa Mukana: 20 sijoitettua lasta (6-11-v.) 16 sijaisperhettä/perhekotia 15 koulua, 1 päiväkoti 9 kuntaa 7 sosiaalityöntekijää Konsultoiva SISUKAS- tiimi: sosiaalityöntekijä psykologi erityisopettaja Sijoitettuja lapsia Keski-Suomessa 255, n. 45 lasta/sosiaalityöntekijä, puolet perhesijoituksia

13 SISUKAS- interventio Skolfam Opettaja/koulu Oppilas Sijaisperhe Aika: 2 vuotta Kartoitus 1 kevät 2013 Suunnitelma/tuki/seuranta Kartoitus 2 syksy 2015

14 Prosessin kulku Terveydentilan kartoittaminen Sosiaalityöntekijän yhteydenotto Tapaaminen sijaisperheen kanssa Tapaaminen koulun kanssa Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 1 Analyysi tuentarpeista Palaute lapselle, sijaisperheelle ja opettajalle Opetuksen järjestämisen suunnitelma Tuki ja seuranta kahden vuoden ajan Pedagoginen ja psykologinen kartoitus 2 Seurannan jatkaminen

15 Kartoituksen tulokset analysoidaan ja tehdään lapselle yksilöllinen oppimissuunnitelma Sisältää kuvauksen lapsen yksilöllisistä tuen tarpeista lapsen sosiaalityöntekijän työkaluksi Tarjoaa opettajille ja sijaisvanhemmille välineitä tukea lasta kouluun liittyvissä haasteissa. Sisältää kuvauksen käytettävistä pedagogisista menetelmistä sekä vastuuhenkilöistä

16 Psykologin tekemä kartoitus: SISUKAS-tiimi haastattelee sosiaalityöntekijän, sijaisvanhemmat ja lapsen sekä opettajan WISC IV Wechsler Intelligence Scale for Children, kouluikäisten lasten yleisen älykkyyden arvioiminen SDQ Strengths and Difficulties Questionnaire, vahvuudet ja vaikeudet, lyhyt lapsen käyttäytymiseen liittyvä VAVA-kysely. Lapsi, sijaisvanhemmat ja opettaja täyttävät CBCL - The Child Behavior Checklist, Achenbachin laatima kysely lapsen käyttäytymisestä ja tunne-elämästä. Vanhemmat täyttävät. VAS scale (Visual Analogue Scale) oppilaan ja opettajan välinen vuorovaikutus, lapsi ja opettaja täyttävät

17 Erityisopettajan tekemä kartoitus Tekninen ja ymmärtävä lukeminen sekä matematiikan valmiudet (ALLU, MAKEKO, Poussu & Saarni) Minä koululaisena kysely (NMI) Havainnointi luokassa, vuorovaikutus opettajan ja oppilaiden kanssa sosiaalityöntekijän (vanhempien), psykologin, erit. opettajan, sijaisvanhempien, lapsen ja opettajan tuottama tieto kootaan yhteen oppimisen suunnitelma, tuki ja seuranta

18 Interventio koulussa Empaattiset ja sitoutuneet aikuiset, jotka valmiita suunnittelemaan ja järjestämään oppimisympäristön lapsen stressiä vähentäväksi Oppimisympäristön ja metodien hyödyntäminen Psykososiaalinen ohjaus, luokan ilmapiiri Antaa palautetta pienistäkin edistysaskeleista Tarjota tarvittaessa erityisopetusta, tukipalveluita Läksyjentekoapua koulussa

19 Koti-interventio Arkipäivän jutustelu Wilma-viestintä koulun kanssa Tuki lapselle kotitehtävissä Hyvät arjen rutiinit Lapselle ääneen lukeminen, tukiohjelmat Lautapelien pelaaminen yhdessä

20 Ruotsin SkolFam -mallissa hyväksi koettua 1. Ongelmat nostetaan lapsesta oppimisympäristö-, yhteistyö- ja kysymyksiksi 2. Sijaisvanhempien osaaminen ja lapsituntemus hyödennetään koulussa 3. Lapsen sosiaalityöntekijä turvaa lapsen oikeuksien toteutumista koulussa 4. Kartoituksissa tehdään näkyväksi lapsen vahvuudet ja tarpeet 5. Pedagoginen tuki lähtee lapsen tarpeista ja hyödyntää uusimpia tuen muotoja ja välineitä 6. Kaikki osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön 7. Rehtori on mukana prosessissa 8. Työskentelymalli, jonka toimivuutta arvioidaan systemaattisesti

21 Kohti oppimisen iloa Kun tärkeät aikuiset ovat kiinnostuneita lapsesta, ihailevat ja rakastavat häntä, lapsi kokee olevansa kiinnostava, ihana ja rakastettava Kun aikuiset pitävät lasta älykkäänä, hän tuntee olevansa älykäs ja toimii sen mukaisesti

22 SISUKAS kumppanit Jyväskylän kaupunki Keski-Suomen sijaishuoltoyksikkö Niilo Mäki-instituutti Emma& Elias ohjelma, Lastensuojelun Keskusliitto Lapsiasiavaltuutetun toimisto Terveyden ja hyvinvoinnin laitos KASTE- hanke VALTERI verkosto, OKM Jyväskylän yliopisto Tampereen yliopisto, Sosiaalityö Skolfam-verkosto

23