LASTEN KÄYTÖSHÄIRIÖT OIREET, TAUSTATEKIJÄT JA HOIDON PERIAATTEET

LASTEN KÄYTÖSHÄIRIÖT OIREET, TAUSTATEKIJÄT JA HOIDON PERIAATTEET lastenpsykiatri Anita Puustjärvi, KYS KÄYTÖSOIREET lapsilla ja nuorilla esiintyy erilaisia käytösoireita, joilla tavallisesti tarkoitetaan tavanomaisesta ja odotetusta käytöksestä poikkeavaa toimintatapaa vastustaminen, uhmakkuus suuttuminen, huutaminen, tavaroiden heittely itseen tai toisiin kohdistuva väkivalta tai uhkailu raivokohtaus kiusaaminen normaaliin kehitykseen kuuluvat uhma/tahtoiät ja rajojen kokeilu, mutta ei voimakas ja pitkäkestoinen uhmakas tai väkivaltainen käyttäytyminen 1

KÄYTÖSOIREISTA oireet voivat olla lyhytaikaisia (esim. reaktio elämäntilanteen muutokseen) tai pitkäaikaisia oireet voivat olla toisen häiriön tai ongelman laukaisemia tai itsenäinen häiriö oireet voivat olla tilanteessa lapsen kannalta tarkoituksenmukaista käytöstä tai paras käytettävissä oleva selviytymiskeino, mutta silti ongelmallisia muiden kannalta https://www.youtube.com/watch?v=c_0bht98g9y KÄYTTÄYTYMISEEN VAIKUTTAVIA TEKIJÖITÄ Biologiset tekijät perimä, temperamentti, aistien toiminta, toiminnan ohjaus, terveydentila, vireystila jne Sosiaaliset tekijät ja ympäristö odotukset (toisten ja omat, myös oletetut), toisten reaktiot ja toiminta, tilannevihjeet, roolit, kulttuuri, ideologia käyttäytyminen Psykologiset tekijät havainnot, tulkinnat, mielikuvat, aiemmat kokemukset, muistikuvat, tunnetila, motiivit, tavoitteet, opitut/opetetut toimintamallit, taidot jne 2

KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELYN KEHITTYMINEN lapsi oppii tunteiden ja käyttäytymisen säätelyä vuorovaikutussuhteessa vanhemman (ja muiden aikuisten sekä lasten) kanssa taitojen oppimiseen vaikuttavat monenlaiset tekijät lapsen ominaisuudet, mm. temperamentti, muut perinnölliset/synnynnäiset tekijät, keskushermoston toiminta, säätelyhäiriö, kehitykselliset neuropsykiatriset häiriöt, kielenkehitys ja sen häiriöt aikuisen toiminta, mm. virittäytyminen, mentalisaatio, johdonmukaisuus, turvallisuus, vuorovaikutustaidot, kasvatukselliset keinot vuorovaikutus ja muodostunut kiintymyssuhde aluksi aikuinen säätelee ja ohjaa lapsen toimintaa silloin kun lapsi ei siihen kykene, vähitellen lapsi sisäistää toistuvat mallit (jotka eivät aina ole aikuisen olettamia) ja alkaa käyttää niitä 3

TOIMINNANOHJAUKSEN TAITOJEN KEHITTYMINEN KYKY ITSENÄISEEN TOIMINTAAN Joko olet tehnyt läksyt? stressi vaikuttaa tuen tarpeeseen ja toimintakykyyn TOIMINTA AIKUISEN OLLESSA TAUSTALLA KÄYTETTÄVISSÄ lapsi hyödyntää aiemmin opittuja menetelmiä TOIMINTA AIKUISEN OHJAUKSESSA/TUELLA aikuinen ohjaa ja kannustaa lasta toiminnassa lapsi opettelee taitoja ja tukimenetelmien käyttöä TOIMINTA AIKUISEN KANSSA YHDESSÄ aikuinen opettaa toimintamalleja ja tukimenetelmien (esim. kuvat, ääneen ajattelu jne) käyttöä lapsen kanssa yhdessä toimiessaan Tee läksyt, olen keittiössä jos tarvitset apua Voit aloittaa tästä tehtävästä Katsotaanpa, miten tämä tehdään PUOLESTA TEKEMINEN taidot riittämättömät tai eivät käytettävissä voi olla tarpeen huonon toimintakyvyn, iän tai arjen sujuvuuden vuoksi ei tue pitkään jatkuessaan taitojen kehittymistä TUNNETAITOJEN JA STRESSIN VAIKUTUS KÄYTTÄYTYMISEEN tunnesäätelytaidot mahdollistavat käyttäytymisen hallintaa toimintakyvyn kannalta tunteen ja järjen tasapaino on tärkeä stressi vaikuttaa toimintakykyyn, ympäristön havainnointiin ja tunnesäätelyyn hyvä stressi tukee toimintakykyä, liiallinen voi romahduttaa sen 4

VOIMAKAS STRESSI laukaisee "taistele, pakene tai jähmety reaktion tunne MITÄ ON AGGRESSIO? voimavara aggressio voi ilmetä haastavana käytöksenä, vihamielisyytenä, hyökkäävyytenä, hyökkäysten aloittamisena (uhmakkuutena) eri muotoisena vihamielisenä tai tuhoavana käyttäytymisenä (fyysisenä tai psyykkisenä väkivaltana) mutta myös eteenpäin vievänä, energiaa tuottavana voimana aggressiivisuus voi olla suoraa tai epäsuoraa, hyökkäävää, puolustavaa tai välineellistä aggressiivinen käyttäytyminen liittyy usein (sietämättömiin) pettymyksen, pelon, vihan tai kiihtymyksen tunteisiin 5

REAKTIIVINEN JA PROAKTIIVINEN AGGRESSIO reaktiivinen impulsiivista, harkitsematonta ja suunnittelematonta reagointia tapahtumaan, tunnetilaan, muistikuvaan tai ennakoituun seuraukseen voi johtua väärästä tilannetulkinnasta, ärsyttämisestä tai aiemmista kokemuksista (puolustautuminen) tunnetila tavallisesti kiihtynyt, ns. kuuma toiminta vaikea saada kontaktia tunteen aikana ikätoverit usein välttelevät aikuisuudessa: parisuhdeväkivalta proaktiivinen ennakkoon suunniteltua, harkitumpaa, tavoitteellista tunnelataus niukempi, ns kylmäverinen toiminta taustalla käsitys väkivallan oikeutuksesta ja hyödyllisyydestä (kosto, tehokas keino päästä tavoitteeseen) vaatii kohtalaista tilannetajua ystävät usein myös aggressiivisia aikuisuudessa: rikollisuus YKSI OIRE, MONTA MAHDOLLISTA SYYTÄ hankala olo riittämättömät säätelytaidot sietämätön tunne sietämätön tilanne raivokohtaus (opittu) selviytymistapa hyväksi havaittu tapa tavoitteen saavuttamiseksi traumakokemuk set, altistavat ominaisuudet provokaatio hyväksynnän hakeminen 6

AGGRESSIO EI OLE SAIRAUS! (mutta voi olla oire sellaisesta) KÄYTÖSHÄIRIÖ ominaista toistuva uhmakas, epäsosiaalinen tai aggressiivinen käyttäytyminen, joka poikkeaa ikätasoisista sosiaalisista odotuksista käytöshäiriödiagnoosi on oirekuvadiagnoosi, joka kuvaa millaisista oireista on kyse (mutta ei oireiden syitä) vrt kuume käytösoireet voivat ilmetä eri tavoin eri ympäristöissä ja tilanteissa stressi sosiaalisten taitojen merkitys taustalla vaikuttavat tekijät 7

KÄYTÖSHÄIRIÖTYYPIT (ICD10) Uhmakkuushäiriö yleensä alle 10-vuotiaan lapsen iänmukaisesta poikkeavaa uhmakkuutta, häiriökäyttäytymistä; joskus myös lievä käytöshäiriö Perheensisäinen käytöshäiriö rajoittuu perheensisäisiin vuorovaikutussuhteisiin Sosiaalinen käytöshäiriö oireita suhteessa aikuisiin, mutta ei omassa vertaisryhmässä (jossa usein rikollista tai muuta epäsosiaalista toimintaa) Epäsosiaalinen käytöshäiriö jatkuvaa epäsosiaalista tai hyökkäävää käytöstä ja huomattavaa laaja-alaista poikkeavuutta kaikissa ihmissuhteissa KÄYTÖSHÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYDESTÄ esiintyvyys vaihtelee eri ikävaiheissa 2-16 % käytösoireet ovat 3-9 kertaa yleisempiä pojilla kuin tytöillä tytöillä on (ollut) vähemmän aggressiivista käyttäytymistä samanaikaisuus muiden häiriöiden kanssa on tavallista hyperkineettinen käytöshäiriö = ADHD + uhmakkuus/käytöshäiriö) masennusoireinen käytöshäiriö 8

KÄYTÖSHÄIRIÖN RISKITEKIJÄT yksilölliset perhetekijät yhteiskunnalliset KÄYTÖSHÄIRIÖN RISKIÄ LISÄÄVÄT äidin tupakointi ja voimakkaat stressikokemukset raskauden aikana! yhteys myös ADHD-oireisiin ja oppimisvaikeuksiin lapsen kehitykselliset vaikeudet perheen huono toimintakyky pitkäaikaiset ristiriidat ja negatiivinen tunneilmapiiri vanhempien matala koulutustaso (riittämätön tieto, mahdolliset omat vastaavat ongelmat?) vanhempien päihdeongelmat kasvatuksen ongelmat tunkeutuva tai ylisuojeleva vanhemmuus lapsen liiallinen psykologinen kontrollointi, pakottavuus kova kasvatustyyli, rangaistuspainotteisuus perheen sisäiset ristiriidat ja emotionaalinen etäisyys lapsiin kohdistuva (psyykkinen tai fyysinen) väkivalta 9

KÄYTÖSOIREILLE ALTISTAVIA kielelliset vaikeudet tunteiden sanoittaminen ja itsesäätely ymmärtäminen ja ymmärretyksi tuleminen neuvottelutaitojoen puute konfliktit toisten tulkitseminen (alttius tulkita negatiivisemmin) neuropsykiatriset häiriöt sosiaalisten taitojen ongelmat tunteiden säätelyn vaikeus toiminnan ohjauksen ongelma (työmuisti, impulssikontrolli, tarkkaavuuden säätely) univaikeudet vireystilan säätely hormonitoiminnan poikkeavuus kohonneet androgeenipitoisuudet temperamenttipiirteet (mm. nopea reagointitapa, voimakkaat tunneilmaisut, elämyshakuisuus) VÄKIVALTAKÄYTTÄYTYMISEN RISKIÄ LISÄÄVÄT väkivaltaan liittyvät kokemukset lapsi on itse joutunut toisten aggressiivisuuden tai väkivallan kohteeksi lapsi on nähnyt muiden ihmisten, erityisesti läheisten ja hänelle merkityksellisten ihmisten käyttäytyvän aggressiivisesti tai väkivaltaisesti väkivallan käytöstä on ollut hyötyä tai se on ollut hyväksytyin tapa toimia positiivisten toimintamallien ja ohjauksen puute lapsella ei ole kokemusta rakentavien ratkaisumallien käytöstä lapsen omaa aggressiivisuutta ei ole kontrolloitu ja ohjattu ilman väkivaltaa, kuritusta tms. lasta ei ole ohjattu väkivallattomaan konfliktinratkaisuun lapselta on puuttunut lämpöä ja empatiaa sekä riittävän turvallisia kiintymyssuhteita 10

YHTEISKUNNAN JA KULTTUURIN MERKITYS yhteiskunnan/yhteisön arvot väkivallan tai aggressiivisen käyttäytymisen hyväksyttävyys ongelmatilanteiden ratkaisuissa itsekkään käyttäytymisen suosiminen vs yhteisöllisyys väkivaltaa paheksutaan ja kammoksutaan samalla kun sen viihteellinen, stimuloiva merkitys on populaarikulttuurin keskeinen osa piiloviestintä (miten menestyy, mihin puututaan, millaisia rangaistuksia sääntöjen rikkomisesta seuraa) PELAAMINEN JA AGGRESSIO pelaaminen itsessään ei ole ongelma https://www.slideshare.net/jaanawessman pelaaminen voi opettaa sosiaalisia taitoja (joukkueena toimiminen) sekä parantaa mm. mielialaa, havaintokykyä ja silmän ja käden yhteistyötä terapeuttiset pelit tekevät tuloaan ongelmia voi syntyä mm. univajeesta, peliriippuvuudesta ja pelien sisällön vaikutuksista toistuva pelaaminen opettaa aivoille toimintamalleja; taitojen harjoittelu, mihin rooliin samaistutaan? väkivaltapelit lisäävät väkivaltaisia ajatuksia ja nostavat vireystilaa, mutta eivät näytä lisäävän suoraan väkivaltakäyttäytymistä (ilman muuta sille altistavaa syytä) kun pelaamista halutaan rajoittaa, on tarjottava tilalle vähintään yhtä mielekästä tekemistä! 11

VARHAISKASVATUKSEN JA KOULUN ROOLI päivähoidossa ja koulussa opetellaan mm sosiaalisia taitoja sekä ristiriitatilanteiden ratkaisemista uusi ops velvoittaa tunne- ja sosiaalisten taitojen opettamiseen ympäristöllä ja vuorovaikutuksella on suuri merkitys mm stressin kannalta vaihtuva päiväjärjestys ja opiskeluympäristö, omatoimisuutta korostavat opiskelumetodit ja ryhmätyöskentely voivat lisätä ongelmakäyttäytymistä osalla oppilaista pedagoginen tuki? oppilaalla on oikeus turvalliseen koulupäivään toimintamallit käytösoireilevan lapsen kanssa kiusaamisen ehkäisy ja puuttuminen lapsen säätelyhäiriö ERI TEKIJÖIDEN YHTEISVAIKUTUS VOI OLLA MERKITTÄVÄ vihamielinen kasvatustapa/puuttuva positiivinen vanhemmuus ADHDoireet levoton ympäristö riittämätön ohjaus käytöshäiriöriski kasvaa oppimisvaikeudet riittämätön tuki epäsosiaalinen ympäristö 12

DIAGNOSTISET KRITEERIT (ICD 10) 1/3 Kesto vähintään 6 kk, esiintyy pitkäaikaisesti ja voimakkaana muutamia seuraavista: 1. kehitystasoon verrattuna epätavallisen paljon tai vaikeita kiukkukohtauksia 2. riitelee usein aikuisten kanssa 3. kieltäytyy usein aktiivisesti toteuttamasta aikuisten pyyntöjä tai uhmaa sääntöjä 4. tekee usein tarkoituksellisesti asioita, jotka ärsyttävät muita 5. syyttää usein muita omista virheistään tai huonosta käytöksestään 6. suuttuu herkästi tai on helposti toisten ärsytettävissä 7. on usein vihainen tai harmistunut 8. on usein ilkeä tai kostonhaluinen DIAGNOSTISET KRITEERIT (ICD 10) 2/3 9. usein valehtelee tai rikkoo lupauksia saadakseen hyötyä tai suosiota tai välttääkseen velvollisuuksia 10. aloittaa usein fyysisiä tappeluita (ei sisällä sisarusten välisiä) 11. on käyttänyt asetta, joka voi aiheuttaa vakavaa fyysistä vahinkoa toisille (esimerkiksi maila, tiiliskivi, rikottu pullo, puukko, ampuma-ase) 12. viipyy usein yömyöhään ulkona vanhempien kielloista huolimatta (alkanut ennen 13 vuoden ikää) 13. kohdistaa toisiin ihmisiin fyysistä julmuutta (esimerkiksi sitoo, viiltelee tai polttaa uhria) 14. kohdistaa fyysistä julmuutta eläimiin 15. tuhoaa tahallaan muiden omaisuutta (muulla tavalla kuin tulipalon sytyttämisellä) 16. sytyttää tarkoituksella tulipaloja, joissa vakavan vahingon riski 13

DIAGNOSTISET KRITEERIT (ICD 10) 3/3 17. varastaa tärkeitä tai arvokkaita tavaroita kotoa tai muualta, ei vahingoita uhria (esimerkiksi myymälävarkaus, murto, väärennys) 18. usein koulupinnausta (alkanut ennen 13 vuoden ikää) 19. on karannut kodista tai sijaiskodista vähintään kahdesti ja on karannut kerran pidemmäksi aikaa kuin yhdeksi yöksi (ei sisällä pakenemista fyysisen tai seksuaalisen väkivallan seurauksena) 20. tekee rikoksen uhria vahingoittaen (esimerkiksi käsilaukun sieppaaminen, muu väkivaltainen ryöstö, kiristys) 21. pakottaa toisen henkilön sukupuoliyhteyteen kanssaan 22. kiusaa ja pelottelee usein toisia (esimerkiksi tahallinen kivun tai vamman aiheuttaminen, jatkuva uhkailu, ahdistelu, vainoaminen tai häirintä) 23. murtautuu toisen henkilön asuntoon, muuhun rakennukseen tai autoon 14

KÄYTÖSOIREIDEN EROTUSDIAGNOSTIIKASTA käytösoireet voivat liittyä muuhun häiriöön tai johtua sen oireista aina kyse ei ole varsinaisesta käytösoireesta vaan muun häiriön aiheuttaman vaikeuden tulkitseminen käytösoireeksi (esim. ADHD ja impulsiivisuus, autismi ja sosiaalisten taitojen ongelmat) erotusdiagnostiikassa on otettava huomioon muut sairaudet neuropsykiatriset häiriöt (mm. ADHD, autismikirjo) psykiatriset häiriöt (mm. masennus) traumaperäiset häiriöt somaattinen sairaus (epilepsia, neurologinen sairaus) häiriöiden samanaikaisuus on tavallista jos on todettavissa muu häiriö, on sen diagnoosi ensisijainen 15

KÄYTÖSOIREILLE ALTISTAVAT NEUROPSYKIATRISISSA HÄIRIÖISSÄ ADHD: impulsiivisuus, yllytettävyys, levottomuus, keskittymättömyys, seurausten arvioinnin vaikeus, mielihyvähakuisuus ja toiminnanohjauksen ongelmat autismikirjon häiriöt: joustamattomat toimintatavat (toiminnanohjauksen ongelmat), sosiaalisten taitojen ongelmat, vaikeus ymmärtää asioita toisen näkökulmasta, omalaatuinen logiikka, matala stressikynnys, aistitoiminnan, tunteiden ja käyttäytymisen säätelyn vaikeus Touretten oireyhtymä: Tic-oireet (muiden tulkinta), impulsiivisuus, aggressiivisuuden ja käyttäytymisen säätelyn vaikeus usein samanaikaisesti ADHD ja pakko-oireinen häiriö sensorisen integraation ongelmat: stressikynnyksen ylittyminen tavanomaisista ärsykkeistä JA MUUN SAIRAUDEN YHTEYDESSÄ traumakokemukset ja kiintymyssuhdehäiriö: virheellinen tulkinta tilanteen uhkaavuudesta, puolustautuminen, sammutettu empatia traumakokemusten toisto ahdistuneisuushäiriöt: tarve paeta ahdistavasta tilanteesta, realiteettien vääristyminen ahdistuksen vuoksi, käyttäytymisen hallinnan vaikeus masennus: ärtyneisyys, tunteiden hallinnan vaikeus, negatiivinen minäkuva, virheellisen negatiivinen tilannetulkinta, toivottomuus kaksisuuntainen mielialahäiriö: maniavaiheessa vauhdikkuus, mielihyvähakuisuus, piittaamattomuus riskeistä, suuruuskuvitelmat psykoottisuus: epäluuloisuus, harhakäsitykset/deluusiot, harhat persoonallisuushäiriöt ja psykopatia; ei tavallisesti ole mielekästä diagnosoida lapsuudessa persoonallisuuden kehityksen ollessa vielä kesken 16

KÄYTÖSHÄIRIÖIDEN HOITO jotta voi hoitaa, pitää ymmärtää miksi lapsi/nuori toimii kuten toimii mitä taitoja lapsi tarvitsee toimiakseen toisin miten ympäristö voi auttaa lasta onnistumaan KÄYTTÄYTYMISEN OHJAUKSEN KESKEISIÄ PERIAATTEITA käyttäytymisen ohjauksen keinot ennakointi: valmistaudu, valmistele, valmenna, varoita, varaudu ja vältä turhia vaaroja (=peruuttamattomat virheet tai tapahtumat) strukturointi toimintakyvyn tukeminen sosiaalisten ja tunnetaitojen opettaminen lapselle toiminnanohjauksen taitojen harjoitteleminen ympäristön muokkaus (esim kuvaohjaus) stressin hallinta elämän ennustettavuus ja toistuvuus = turvallisuus ylimääräisen stressin poisto stressinhallintakeinojen harjoittelu (esim rentoutus, mindfullnes, hengitysharjoitukset) 17

psyykkinen reaktio kielteisiin seuraamuksiin on niukka ei koe häpeää tai ahdistusta, ei korjaa käytöstään - riskinotto seuraamuksista piittaamatta poikkeavuus autonomisen hermoston ja stressijärjestelmän reagoinnissa palkkio-rangaistus-systeemin tasapainossa mielihyväjärjestelmän toiminnassa moite tai rangaistus ei auta löytämään uusia käyttäytymismalleja MIKSI RANGAISTUS EI TEHOA? AIKUINEN ON VASTUUSSA MUUTOKSESTA aikuisten toiminta vaikuttaa lasten toimintatapoihin, sillä lapsi reagoi aikuisen viesteihin (erityisesti eikielellisiin) malli ja tunnetila oletukset ja itseään toteuttavat ennusteet aikuisen kyky säädellä tunteitaan ja käyttäytymistään on mahdollista, että aikuinen tulee provosoineeksi lasta (vahingossa, ajattelemattomuuttaan, tahallisesti) oman toiminnan muuttaminen vaatii työtä, mutta on mahdollista 18

lapsen taitojen vahvistaminen arjen ratkaisukeskeiset keinot tarvittavat tukitoimet esim koulussa sosiaalisten ja tunnetaitojen harjoittelu toimintamallien harjoittelu stressihallintakeinot HOITOMUOTOJA käyttäytymisen ohjaus/behavioural treatment vanhempainkoulut ryhmäterapia tai interventio (ART ym; riski oireiden vahvistumisesta, jos riittämätön struktuuri) perheterapia yksilöterapia, esimerkiksi traumaterapia (riittävät yhteistapaamiset vanhempien kanssa) osasto- tai yhteisöhoito voi olla tarpeen (tavoite?) lääkehoito Käypä hoito-suositus valmistunee v 2018 lopulla VANHEMPAINKOULUT tarkoituksena on edistää myönteisiä kasvatusmenetelmiä ja auttaa kasvattajia käsittelemään lasten käytöshäiriöitä sekä parantaa vuorovaikutusta Ihmeelliset vuodet (The Incredible Years): 3-12 vuotiaiden käytöshäiriöisten lasten vanhemmille ja lasten kanssa työskenteleville ammattilaisille vanhemmuusryhmät 12-14 kertaa viikoittain ammattikasvattajien ryhmänhallintamenetelmä lasten ohjelmat: Lasten Dinosauruskoulu (120 opetustuokiota, kaksi tai kolme kertaa viikossa 15-20 minuutin ajan + kotitehtävät) ja PienryhmäDino erityisen haasteellisille lapsille (2 tuntia viikossa, 18-20 viikon ajan) vahva näyttö käytösoireiden vähenemisestä (http://kasvuntuki.fi/tyomenetelmat/ihmeelliset-vuodetvanhemmuusryhmat/ ) muita mahdollisia esim Voimaperhe-menetelmä 19

IHMEELLISET VUODET- PÄÄPERIAATTEET MULTIDIMENSIONAALINEN PERHETERAPIA MDFT intensiivinen, jalkautuva perhe- ja systeemiorientoitunut työtapa lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon avohoidon työntekijöille 12-19-vuotiaille toimii parhaiten riittävän vaikeissa ja kriisiytyneissä tilanteissa, joissa avohoidon toimia on jo kokeiltu ja harkitaan sijoitustoimenpiteitä auttamistyöskentelyyn otetaan mukaan perhe ja vanhemmat sekä muut nuoren elämässä vaikuttavat systeemit ja tahot (koulu, kaverit, muut viranomaisverkostot) prosessi kestää noin 5-9 kuukautta ja jakautuu kolmeen vaiheeseen (aloitus, läpityöskentely ja lopetus) tapaamisia on 2-3 viikoittain. näyttö tehosta on vahva - kohtalainen (http://kasvuntuki.fi/tyomenetelmat/multidimensionaalinenperheterapia-mdft/ 20

ART AGGRESSION REPLACEMENT TRAINING ryhmämuotoinen, strukturoitu menetelmä aggressionhallinnan harjoitteluun pohjautuu kognitiiviseen terapiaan toteutettavissa esim koulussa rakenne: teoria, mallinnus, harjoittelu, kotiharjoitteet, vahvistaminen räätälöitävissä yksilöllisesti ryhmän mukaan keskeiset osa-alueet: vihanhallinta, tunnetaso sosiaaliset taidot, käyttäytymisen taso moraalinen perustelu, arvojen ja ajattelun taso Family TIES: ohjelma aggressiivisesti käyttäytyvien nuorten perheille ja lähipiirille (harjoittelu yhdessä lapsen/nuoren kanssa) teho arvioitu kohtalaiseksi-hyväksi (Finohta) LÄÄKEHOIDOSTA ei täsmälääkitystä jos taustalla on muu häiriö, se hoidetaan ensisijaisesti aggression hoitoon voidaan käyttää antipsykootteja (risperidoni, ketiapiini, aripipratsoli ym); dopamiini masennus/ahdistuslääkkeitä (fluoksetiini, sitalopraami ym); serotoniini epilepsialääkkeitä (valproaatti ym), harvoin stimulantteja (jos ADHD ja/tai huomattava impulssikontrollin ongelma); dopamiini ja noradrenaliini kokeellisesti on käytetty oksitosiinia lisäämään sosiaalisuutta (autismikirjon häiriöissä) otettava huomioon hyöty haittasuhde ja pitkäaikaisvaikutukset 21

ONKO TÄMÄ LAPSI KOULUKUNTOINEN? KOULUNKÄYNTIKYKY ON MONEN TEKIJÄN SUMMA ryhmän tilanne lapsen tilanne tukitoimet stressitekijät määritelmä, asenteet, odotukset koulunkäyntikyky arvion merkitys ja seuraukset 22

Oppilaan terveydentila Elämäntilanne huolenpito stressi Opiskeluympäristö, ryhmä ja ops Oppilaan voimavarat ja vaikeudet Oppilaan taidot ja toimintakyky Koulunkäyntikyky muut tekijät oppilaan motivaatio opettajan jaksaminen Opetuksen toteutus ja tukitoimet Koulun saama tuki ja ohjaus kehittämisehdotus 12: Oppilaan koulunkäyntikyvyn arvio tehdään opetuksen järjestäjän toimesta moniammatillisesti. jatkotoimenpiteet suunnitellaan moniammatillisesti ensisijaisesti ei poislähettämistä! oppilaalla on aina oikeus saada perusopetusta! 23

tarvittava hoito terapia lääkehoito sairausloma osastojakso pedagogiset järjestelyt erottaminen vapautus kotikoulu yhteistyö lastensuojelun tukitoimet kuraattorin tuki psykologin tuki YKSILÖIDEN HOITO VAI RYHMÄINTERVENTIO? muistettava myös toivotun käyttäytymisen promootio ja käytösoireiden preventio 24

YHTEISTYÖ ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ! mikään taho yksin ei voi ratkaista monimutkaista tilannetta jokaisen on syytä kantaa oma vastuunsa ja tuoda oma erityinen osaamisensa ratkaisun löytämiseksi yhteistyö onnistuu, kun eri tahoilla on yhteinen päämäärä lapsen/nuoren auttaminen onnistunut yhteistyö on palkitsevaa KIITOS! HYÖDYLLISIÄ SIVUSTOJA http://kasvuntuki.fi/ http://www.ihmeellisetvuodet.fi/ http://www.suomenart.com/ https://www.urpot.fi/vanhemmille/palvelut/nettiluennot/ https://www.mielenterveystalo.fi/aikuiset/itsehoito-jaoppaat/itsehoito/aggression_tunteen_omahoito/pages/ mita_on_aggressio.aspx 25

KIRJALLISUUTTA Aronen E, Lindberg N. Lasten ja nuorten käytöshäiriöt. Kirjassa Lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, Duodecim 2016 Puustjärvi A, Repokari L. Lasten käytöshäiriöihin tulee puuttua ajoissa. Suomen Lääkärilehti 2017;21: 1364-1367 Aronen E. Lasten häiriökäyttäytyminen. Duodecim 2016;132:961 6. Karjalainen P, Santalahti P, Sihvo S. Vaikuttavatko vanhemmuustaitoja tukevat ohjelmat lapsen käytöshäiriöiden ja ongelmien ehkäisyssä ja vähentämisessä? Duodecim 2016;132:967 74. Mogk H, Röning T, Reiman-Möttönen P, Isojärvi J, Mäkinen E. Auttaako käyttäytymisterapeuttinen ryhmäterapia aggressiivisesti käyttäytyvää nuorta? Suomen Lääkärilehti 2017:17; 1240 Lindberg N, Ranta K, Gergov V ym. Nuorten käytöshäiriön ja antisosiaalisen käyttäytymisen psykososiaaliset hoitomuodot. Suomen Lääkärilehti 2015:26-32;1913 1918 Parikka J, Halonen-Malliarakis N, Puustjärvi A. Vaikeudesta voimaksi. Neuropsykiatriset häiriöt ja niiden huomioiminen koulussa. Finnlectura 2017 26