Lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon ja koulutoimen yhteistyö näkökulma hoidon puolelta

Transkriptio

1 Lasten- ja nuorisopsykiatrisen hoidon ja koulutoimen yhteistyö näkökulma hoidon puolelta Anita Puustjärvi Lastenpsykiatrian ylilääkäri Etelä-Savon SHP

2 Mutta etkö sinä käsitä, että sinun on käytävä koulua? sanoi poliisi? - Miksi pitää käydä koulua? - Tietenkin siksi että oppisi. - Oppisi mitä? kysyi Peppi - Kaikenlaista, sanoi poliisi. Ihmisen pitää oppia monia tarpeellisia asioita. Esimerkiksi kertotaulu. - Minä olen selvinnyt melkein kymmenen vuotta mainiosti ilman kertomustaulua, sanoi Peppi. Kyllä minä selviän edelleenkin.

3 Mitä tarvitaan lapsen terveeseen kehitykseen?

4 Koti, koulu ja kavereita

5 Säännöllinen arki, riittävästi unta ja liikuntaa

6 lisäksi turvallisuutta kunnioitusta, kannustusta ja nähdyksi tulemista tilaa tunteille, tukea niiden säätelyyn tulevaisuuden haaveita sopivia haasteita riittävästi tukea ongelmatilanteissa, erityisvaikeuksissa ja epäonnistumisen hetkellä suojaamista traumaattisilta ja muilla tavoin vahingollisilta kokemuksilta

7 missä psyykkisen kehityksen ongelmat näkyvät? keskittyminen sosiaaliset taidot tunteiden tunnistamisen ja säätelyn ongelmat käyttäytymisen säätelyn ongelmat päivittäistaidot oppiminen koulunkäynti

8 yksi oire, monta mahdollista syytä sietämätön tunne (hämmennys, häpeä, pelko, turhautuminen) keinottomuus (toiminnan ohjauksen ongelmat) provokaatio (toiset lapset, aikuinen) opittu tapa saavuttaa tavoite tai toimia tietynlaisissa tilanteissa sietämätön tilanne (turvattomuus, ylivoimaiset vaatimukset, häpeä) impulsiivisuus, temperamenttipiirteet sietämätön olo (kipu, väsymys, nälkä, jano, pelko, liiat aistiärsykkeet) raivokohtaus sairaus, psyykkinen häiriö

9 biopsykososiaalinen tausta Biologiset tekijät perimä ja ominaisuudet kuten temperamentti Sosiaaliset tekijät ympäristö toisten toiminta odotukset, roolit, kulttuuri käyttäytyminen Psykologiset tekijät kokemukset, muistikuvat, tulkinta opitut/opetetut toimintatavat ja - mallit

10 Sosiaalisen tilanteen käsittely havainnot toimintatapa tulkinta havaintokykyyn vaikuttavat mm. aistien toiminta ja erilaiset häiriöt sekä aiemmat kokemukset tulkintaan vaikuttavat havainnot, aiemmat kokemukset, odotukset jne toimintatavan valintaan vaikuttavat mm havainnot ja niiden tulkinta, aiemmat kokemukset mielekkäästä tavasta toimia, opitut ja opetetut asiat jne kaikissa vaiheissa mukana on sekä tiedostettua että tiedostamatonta toimintaa

11 kokemukset ja toimintamallit Tilanteen tulkinta odotukset lapsi vuorovaikutus Tilanteen tulkinta aikuinen kokemukset ja toimintamallit odotukset

12 psyykkisen häiriön tutkiminen lapsen tilanteen kokonaisvaltainen arvio, jossa kartoitetaan kehitystä suojaavat ja häiritsevät tekijät tutkimus vaatii yleensä moniammatillista yhteistyötä lapsen ja vanhempien tapaaminen, vuorovaikutus lapsen yksilötutkimus vanhempien tapaaminen tiedot verkostolta, erityisesti koulusta, apuna voidaan käyttää kyselylomakkeita mahdollisesti koti- ja koulukäynti lisätutkimukset tarvittaessa (psykologin tutkimukset ym) yhteistyö muiden viranomaisten kanssa diagnoosi on (lasten)psykiatriassa oireperustainen määritelmä häiriöstä, ei absoluuttinen totuus

13 millaisia tietoja lastenpsykiatri odottaa opettajalta? miten lapsi suoriutuu oppiaineissa? miten lapsi toimii eri oppiaineiden tunneilla (lukuaineet ja vapaamuotoisemmat tunnit kuten liikunta)? ohjeiden vastaanottaminen ja noudattaminen toiminnan aloittaminen ja loppuun saattaminen keskittyminen, häiriöherkkyys, tuen tarve mahdollinen ongelmakäyttäytyminen miten lapsi toimii välitunneilla? siirtymiset tilanteesta toiseen sosiaaliset suhteet, osallistuminen leikkeihin ristiriitatilanteet yhteistyö aikuisten kanssa, sääntöjen noudattaminen muut tiedot ja havainnot tarvitaan tietoa sekä ongelmista että vahvuuksista, mieluiten konkreettisina esimerkkeinä

14 aiemmat hoidot vaikeudet muut oireita lisäävät seikat perhetilanne diagnoosi(t) ja ennuste työryhmän/lääkärin arvioima hoidon tarve päiväkodin/koulun tilanne vahvuudet muut oireita lievittävät tekijät lapsen ja vanhempien kokema tarve motivaatio ja muut toteutumiseen vaikuttavat seikat hoitopäätös ja tavoitteet hoitosuositukset päiväkodin/koulun kokema tarve lääkärin intuitio hoitomuotojen valinta saatavilla olevat hoitomuodot

15 yleistä lasten- ja nuorisopsykiatrisesta hoidosta yksilöllinen hoitosuunnitelma, yksilölliset tavoitteet ongelmat ja vahvuudet, yksilön ja perheen tarpeet; eri ikävaiheissa painopiste erilainen hoito on yleensä monimuotoista ja laaja-alaista toteutus arjessa, kotona, päivähoidossa ja koulussa lisää tehoa häiriön hoidon ja epäkohtien muuttamisen lisäksi on tarpeen tukea normaalia kehitystä ja lisätä selviytymiskeinoja monissa häiriöissä ympäristötekijöillä on suuri merkitys muutosta oireisiin ei saada aikaan ilman ympäristötekijöiden muutosta toimintakyvyn palautuminen tapahtuu vähitellen oireita ylläpitävien tekijöiden vähentäminen on tärkeää ongelmana on usein hoidossa harjoiteltujen taitojen siirtäminen arkeen harjoittelu arjessa on siksi tehokkaampaa

16 verkostoyhteistyö lapsen kanssa työskentelevien on tärkeää koota eri tahoilla tehdyt havainnot ja tutkimukset kokonaisuudeksi sekä sopia työnjaosta ja vastuista yhteistyö koulun kanssa on lähes välttämätöntä sosiaalitoimen tukimuodot ovat usein tärkeä osa lastenpsykiatrisen hoidon onnistumista myös sektorirajat ylittävä yhteistyö on alkanut yleistyä haasteita tiedonkulku erillisissä järjestelmissä (kun puhelimitse ei tavoita ja sähköpostia ei voi käyttää) salassapito (ei este, kunhan huoltajilta lupa tai ovat läsnä tilaisuudessa) puhutaan eri kieltä tai eri asioista toisiin toimijoihin kohdistuvat epärealistiset odotukset voivat haitata yhteistyötä

17 koulun roolista hoidossa lapsen oppivelvollisuus ja oikeus opiskeluun omien taitojensa mukaisesti määrittää koulun roolia opettaja(t) ja avustaja(t) ovat merkittäviä aikuisia lapsen elämässä itseään toteuttavan ennusteen merkitys! ongelmat tulevat usein esille juuri koulussa/opiskelussa ratkaisujenkin pitäisi löytyä arjen ongelmiin koulu on siis hoidon merkittävä yhteistyökumppani ja päinvastoin

18 Mitä opettaja voi tehdä? pedogogisen tietämyksen hyödyntäminen kokeilu: jos jokin ei toimi, kannattaa kokeilla jotain muuta lapsen kuunteleminen auttaa ymmärtämään, mikä saa lapsen toimimaan ongelmallisella tai toivotulla tavalla kiinnostunut, välittävä kuunteleminen on hyvän vuorovaikutuksen keskeinen elementti kiusaamiseen puuttuminen on erittäin tärkeää!!!! yhteistyö vanhempien kanssa opettajan ei odoteta olevan hoitaja tai terapeutti vaan oman vastuullisen asemansa ja mahdollisuutensa hahmottava aikuinen

19 integraation ja inkluusion haasteet miten turvata riittävä tuki ja opiskelurauha tavallisille ja erityisille oppilaille? entä jos riittävän tuen tarjoaminen vaatii erityistä osaamista tai käsipareja?

20 rajapintoja oppimisvaikeuksien tunnistaminen ja hoito psyykkiseen häiriöön liittyvien oppimisvaikeuksien hoito neuropsykiatristen häiriöiden hoito käytöshäiriöt koulukieltäytyjät yhteistyö vanhempien kanssa lapset, joista on lastensuojelullista huolta ongelmaryhmät

21

22 kouluun soveltuvia hoidollisia menetelmiä käyttäytymishoidon ja neuropsykiatrisen valmennuksen keinot (sopivat kaikille) kuvat/piktot, päiväjärjestys, timetimer jne ennakointi, ohjeiden ja tekemisen pilkkominen palkkiojärjestelmät ratkaisukeskeisyys A-B-C tunnetaitojen harjoittelu ART (aggression replacement training) tejping, sarjakuvat ja näyttämöllistäminen peilaus, reflektointi ym vuorovaikutukselliset keinot

23 PACE-asenne DDP:n (Dyadic Developmental Psychotherapy) eli vuorovaikutteisen kehityspsykoterapian lähestymisnäkökulma soveltuu laajemminkin kohtaamiseen ja elämänasenteeksi (Daniel Hughes) P = playful, leikkisyys L = loving, välittäminen A = accepting, hyväksyminen C = curious, uteliaisuus E = emphatic, empaattisuus

24 sairaalaopetus ja lasten/nuorisopsykiatria sairaalaopetus/opettaja on tärkeä (ja läheinen) yhteistyökumppani lääkärille ja muille psykiatrian toimijoille sairaalaopettaja on usein myös tulkki ja välittäjä oma koulun suuntaan osa työmenetelmistä ja auttamisen keinoista on yhteisiä, yhteistyötahot lähes aina

25 odotuksia lastenpsykiatrialle nopea tavoitettavuus lääketieteellinen apu (terapia tms, lääke) hoitosuunnitelma yhteistyö koulujen ja -toimen kanssa yhteistyö vanhempien kanssa yhteistyö lastensuojelun kanssa viisastenkivi sairaalaopetukselle pedagoginen osaaminen ja näkemys siitä, miten lasta kannattaa opettaa tuki omalle koululle yhteistyö koulutoimen kanssa yhteistyö vanhempien kanssa viisastenkivi

26 mihin sijoitut? vanhemmat koulu lastenpsykiatria

27 vanhemmat entä tässä? koulu lastenpsykiatria lastensuojelu

28 lasten/nuorisopsykiatrian nykysuuntaukset potilasmäärät kasvavat ja potilasaines vaikeutuu ketä hoidetaan ja miten tässä taloudellisessa tilanteessa? osastohoitokulttuurin muutos osastojaksot (tutkimus ja/tai hoito) aiempaa lyhyempiä ja tarkemmin fokusoituja työskentely perheen ja oman koulun kanssa lisääntyy (ennen, aikana ja jälkeen) intensiivinen avohoito rajatummat tavoitteet, selkeämpi tehon vaatimus (ongelma, tavoite ja seuranta) yksilöllisemmät, mutta vähemmän yksilökeskeiset hoitomuodot kotiin suuntautuva hoito, kotisairaala arjessa tapahtuva hoito (päiväkoti/koulu) verkostoituminen ja eri organisaatioiden työntekijöiden yhteiskäynnit/työparityöskentely konsultaatiot, muiden toimijoiden ohjaus

29 yhteistyön muotoja perinteisesti yhteistyötä on tehty osastopotilaiden yhteydessä osastohoitojen määrän ja pituuden muutos + koulumaailman integraatio inkluusiosuuntaus = tarve uudenlaiselle toimintakulttuurille avo-oppilaat konsultaatio-opettaja-toiminta erilaiset välimaaston työmuodot (mielenterveysambulanssi, psyykkarit) työparityöskentely interventioiden (esim. tunnetaitoryhmä tai ART) toteuttaminen perustasolla/kouluilla: vaikuttaminen ryhmätasolla ja ryhmätason ilmiöihin (toisin kuin yksittäiseen potilaaseen kohdistuvissa hoidoissa)

30 milloin hoidetaan yhtä kerrallaan ja milloin ryhmää?

31 avo-oppilastoiminnan keskeiset kysymykset Onko avo-oppilaaksi tulemiselle sovittu selkeät kriteerit ja ovatko ne kaikkien tiedossa? Onko jakson pituus määritelty? Onko menettely (arviointi, luvat, paikan saaminen, tutustuminen, käytännön järjestelyt jne) riittävän selkeä? Millaisia tavoitteita jaksolle asetetaan? Ketkä tavoitteet asettavat? Miten tavoitteiden saavuttamista seurataan? Miten hoito järjestetään ja onko jakson aikana tehostamisen/muuta muutoksen tarvetta? Miten s-opetuksen ja hoitavan tahon (ja muiden tahojen) yhteistyö järjestetään? Miten oman koulun kanssa tehdään yhteistyötä?

32 avo-oppilaisiin liittyvät haasteet tilanteen ja tavoitteiden oikea arvio onko avo-oppilaana olo mielekästä ja turvallista? toimintamalli kriisitilanteissa kuljetusten järjestäminen (ei lausuntoja, kiitos!) riittävän yhteisen ajan järjestäminen tilanteen pohtimista varten mahdollisuus helposti saada yhteys puolin ja toisin tukiverkoston rakentaminen oikean opetusmuodon ja jatkokoulupaikan löytäminen jatkohoidon ja riittävien tukitoimien järjestäminen

33 yhteistyö sairaalaopetuksen ja lastenpsykiatrian välillä onnistumisen elementit toimiva yhteys, hyvä tavoitettavuus riittävästi käytettävissä olevaa tietoa ja aikaa asioiden pohtimiseen saumaton yhteistyö, jossa sovittu selkeästi roolit ja vastuut yhteiset näkemykset olennaisista asioista, riittävän maanläheinen fokus rohkeus ylittää oman hiekkalaatikon raja organisaatioiden välinen yhteistyö kaikilla tasoilla vaaranpaikat riittämätön tiedonvälitys, salassapito, eri kieli liian teoreettinen lähestyminen ei yhteistä suunnitelmaa päällekkäisyyttä toiminnoissa pitäytyminen tiukasti omassa roolissa korkea organisaatioiden välinen raja

34 luottavaisin mielin yhdessä kohti tulevaisuutta!