ONKO OPPILAS KOULUKUNTOINEN MITEN MÄÄRITELLÄÄN, KUKA PÄÄTTÄÄ? Ayl Anita Puustjärvi, KYS lastenpsykiatrian klinikka

Transkriptio

1 ONKO OPPILAS KOULUKUNTOINEN MITEN MÄÄRITELLÄÄN, KUKA PÄÄTTÄÄ? Ayl Anita Puustjärvi, KYS lastenpsykiatrian klinikka

2 Mutta etkö sinä käsitä, että sinun on käytävä koulua? sanoi poliisi? - Miksi pitää käydä koulua? - Tietenkin siksi että oppisi. - Oppisi mitä? kysyi Peppi - Kaikenlaista, sanoi poliisi. Ihmisen pitää oppia monia tarpeellisia asioita. Esimerkiksi kertotaulu. - Minä olen selvinnyt melkein kymmenen vuotta mainiosti ilman kertomustaulua, sanoi Peppi. Kyllä minä selviän edelleenkin.

3 OPPIVELVOLLISUUS Perusopetuslaki 25 : Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia 26 : Oppivelvollisen on osallistuttava tämän lain mukaisesti järjestettyyn perusopetukseen tai saatava muulla tavalla perusopetuksen oppimäärää vastaavat tiedot 18 : Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin kuin tässä laissa ja sen nojalla säädetään ja määrätään, jos: 3) se on perusteltua oppilaan terveydentilaan liittyvistä syistä 4a : Erikoissairaanhoidossa olevan oppilaan opetus: opetuksella on oppimista ja koulunkäyntiä ylläpitävä sekä oppilaan hoitotavoitteita tukeva kokonaiskuntoutuksellinen tavoite sairaalassa olevalle opetusta järjestetään siinä määrin kuin se hänen terveytensä huomioon ottaen on mahdollista muulle erikoissairaanhoidossa olevalle oppivelvolliselle oppilaalle järjestetään opetusta ja tukea siinä määrin kuin se hänen terveytensä, pedagogiset erityistarpeensa ja erikoissairaanhoidon hoidolliset ja kuntoutukselliset toimenpiteet huomioon ottaen on perusteltua

4 MITÄ KOULUNKÄYNNIN ONNISTUMISEEN TARVITAAN? perustarpeista huolehtimista (kotona, koulussa) arkiolosuhteiden riittävää pysyvyyttä ja ennustettavuutta riittävän hyvä terveydentila motivaatio koulunkäyntiin uteliaisuus ja opinhalu, sopivat haasteet positiivinen mielikuva itsestä oppijana hyvät aiemmat kokemukset koulun käymisestä ja oppimistilanteista tunne kuulumisesta joukkoon/halu liittyä ryhmään jaetun ilon hetkiä yksilöllisyyden (ja yksilöllisten tarpeiden) ymmärtämistä ja kunnioittamista riittävä tuki, jos vaikeuksia läsnäolevia, luotettavia aikuisia kohdatuksi tuleminen! riittävän turvallinen olo (ryhmässäkin) vain turvallinen mieli voi oppia!

5

6 termi, jota ei ole määritelty yhtenäisesti! MITÄ TARKOITTAA KOULUKUNTOISUUS? kunto on kotimaisen kielen keskuksen mukaan: fyysinen tai henkinen kelpoisuus valmius johonkin kyvykkyys (hyvä) tila käyttö-, toimintakelpoisuus laatu tuleeko koulua käydäkseen olla kunnossa, siis fyysisesti ja henkisesti kelpoinen, kyvykäs, toimintakelpoinen ja laadukas?

7 KUKA ON KOULUKUNTOINEN? onko sellainen lapsi koulukuntoinen, jolla on syvä kehitysvamma? syöpä/reuma/muu vakava sairaus? hoidon vuoksi vakava infektioriski? etenevä, kuolemaan johtava sairaus? entä jos lapsella on psyykkinen sairaus (esim. ADHD/masennus/psykoosi)?

8 YLEISTÄ TOIMINTAKYVYSTÄ toimintakykyyn vaikuttavat mm. motivaatio, stressi, yksilölliset ominaisuudet, ympäristö ja sen odotukset, opitut tavat/taidot, terveydentila, tunnetila jne. stressi aktivoi sympaattisen hermoston ( taistele tai pakene ), erittäin voimakas stressi voi lamaannuttaa

9 TUNNE JA JÄRKI hyvän toimintakyvyn kannalta tunteen ja järjen tasapaino on tärkeä jos tunnetta on paljon, ei järki ole tavattavissa (esim. raivokohtauksen aikana) jos järki dominoi, ei tunnekokemukselle ole tilaa

10 Biologiset tekijät perimä, temperamentti, aistien toiminta, toiminnan ohjaus, terveydentila, vireystila jne KÄYTTÄYTYMISEN SÄÄTELYSTÄ Sosiaaliset tekijät ja ympäristö odotukset (toisten ja omat, myös oletetut), toisten reaktiot ja toiminta, tilannevihjeet, roolit, kulttuuri käyttäytyminen Psykologiset tekijät aiemmat kokemukset, muistikuvat, tilanteen tulkinta, tunnetila, opitut/opetetut toimintamallit, taidot jne

11 MITÄ PSYYKKINEN OIREILU ON? tunne-elämän, ajattelun ja/tai käyttäytymisen ongelmista johtuva toimintakyvyn heikentyminen voi olla lyhyt- tai pitkäaikaista usean häiriön yhtäaikainen esiintyminen on tavallista oireet vaihtelevat iän, kehitystason ja tilanteen mukaan sama häiriö voi ilmetä eri tavoin eri ikä- tai kehitysvaiheessa eri ihmisillä saman häiriön oireet voivat ilmetä eri tavoin ympäristötekijät vaikuttavat oireiden ilmenemiseen suotavan käyttäytymisen paine aikuisen toiminnan merkitys oireiluna näkyvä käytös voi olla paras mahdollinen yritys sopeutua (sietämättömään) tilanteeseen tai selviytyä siitä edes jollakin tavoin

12 PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN ESIINTYVYYDESTÄ perustason tuen tai hoidon tarvetta on 12 % suomalaisista lapsista ja erikoissairaanhoidon tarvetta on 9 % lapsista häiriöitä esiintyy ennen murrosikää pojilla enemmän kuin tytöillä, murrosiän jälkeen yhtä paljon lapsuudessa yleisimpiä ovat neuropsykiatriset häiriöt ja käytöshäiriöt nuoruusiästä lähtien lisääntyvät ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöt sekä psykoosit noin puolet aikuisten mielenterveyshäiriöistä alkaa ennen 14 vuoden ikää ja kolme neljännestä aiemmin kuin 24 vuoden iässä

13 TAUSTATEKIJÄT taustalla perimän ja ympäristön monitekijäinen yhteisvaikutus suojaavien tekijöiden ja tuen merkitys psykopatologiset trajektiot trauma häiriö 1 alttius häiriö ei häiriötä riskitekijä häiriö 2

14 PSYYKKISTEN HÄIRIÖIDEN HOIDOSTA diagnoosi on (lasten)psykiatriassa oireperustainen määritelmä häiriöstä, ei absoluuttinen totuus psyykkisen häiriön diagnosointi vaatii kokonaisvaltaisen arvion ja yleensä moniammatillista yhteistyötä hoito on monimuotoista ja toteutetaan yleensä avohoidossa (esim. kotikäynteinä) muutosta oireisiin on vaikea saada ilman ympäristötekijöiden muutosta hoidon keskeinen elementti on taitojen harjoittelu (tunnetaidot, sosiaaliset taidot jne) toimintakyvyn palautuminen tapahtuu vähitellen pitkät osastohoidot ovat harvinaisia ja voivat olla myös haitaksi

15 lääkehoito psykososiaaliset hoitomuodot hyvinvoinnin ja toimintakyvyn tukeminen

16 toivo ja sen herättäminen turvallisuuden (tunteen) lisääminen selviytymistaitojen oppimisen tukeminen onnistumiskokemukset (myös hoitavalle taholle) hoitosuhde = vuorovaikutussuhde vaikutus mielihyväjärjestelmään HOIDOSSA OLENNAISIA

17 aikuisten toiminta vaikuttaa lasten toimintatapoihin malli oletukset ja itseään toteuttavat ennusteet reagointi aikuisen viesteihin (erityisesti ei-kielellisiin) lapsi ei yleensä ole kykenevä muuttamaan käytöstään, ellei aikuinen tee jotain toisin AIKUISEN TOIMINNAN MERKITYS

18 100 VUOTTA SITTEN

19 LASTEN/NUORISOPSYKIATRIAN NYKYSUUNTAUKSET hoitokulttuurissa on tapahtunut muutoksia osastojaksot lyhyempiä, pitkät hoidot harvinaisempia hoitomuodot ovat yksilöllisiä, mutta eivät yksilökeskeisiä kotona, päivähoidossa tai koulussa toteutettava hoito työskentely perheen, oman koulun ja verkoston kanssa verkostoituminen ja eri organisaatioiden työntekijöiden yhteiskäynnit/työparityöskentely konsultaatiot, muiden toimijoiden ohjaus potilasmäärät kasvavat ja potilasaines vaikeutuu ketä hoidetaan ja miten tässä taloudellisessa tilanteessa?

20 KOULU JA MIELENTERVEYSHÄIRIÖT koulunkäynnin onnistumisella on suuri merkitys lapsen/nuoren kokonaiskehitykselle ja tulevaisuudelle! kouluympäristö mahdollistaa oman identiteetin muodostamisen suhteessa muihin ja voi vahvistaa identiteettiä/minäkuvaa/itsetuntoa koulunkäynnin epäonnistuessa seurauksena voi olla epäsosiaalinen käyttäytyminen/toiminta tai vetäytyminen/syrjäytyminen usein psyykkiset häiriöt näkyvät koulussa (oppimisessa, kyvyssä suoriutua koulunkäynnistä, toimia ryhmässä ja noudattaa sääntöjä sekä sosiaalisissa suhteissa) oppimisen ja koulunkäynnin vaikeudet usein vaikuttavat psyykkiseen oireiluun tai jopa aiheuttavat sitä (esim. kiusaaminen)

21 koulu lastenpsykiatria lastensuojelu

22

23 AGGRESSIO EI OLE SAIRAUS! (mutta voi olla oire sellaisesta)

24 KÄYTÖSOIREET lapsilla ja nuorilla esiintyy erilaisia käytösoireita, joilla tavallisesti tarkoitetaan tavanomaisesta ja odotetusta käytöksestä poikkeavaa toimintatapaa vastustaminen, uhmakkuus suuttuminen, huutaminen, tavaroiden heittely itseen tai toisiin kohdistuva väkivalta tai uhkailu raivokohtaus kiusaaminen normaaliin kehitykseen kuuluvat uhma/tahtoiät ja rajojen kokeilu, mutta ei voimakas ja pitkäkestoinen uhmakas tai väkivaltainen käyttäytyminen

25 KÄYTÖSOIREISTA oireet voivat olla lyhytaikaisia (esim. reaktio elämäntilanteen muutokseen) tai pitkäaikaisia oireet voivat olla toisen häiriön tai ongelman laukaisemia tai itsenäinen häiriö oireet voivat olla tilanteessa lapsen kannalta tarkoituksenmukaista käytöstä tai paras käytettävissä oleva selviytymiskeino, mutta silti ongelmallisia muiden kannalta aggression takana piilee usein muu tunne pelko häpeä uhka yksittäinen aggressiokohtaus ei luotettavasti ennusta aggression esiintymistä tulevaisuudessa

26 KÄYTÖSOIREEN VOI LAUKAISTA unen puute/väsymys jano/nestehukka matala verensokeri kipu muu fyysinen epämukavuus tai sairaus alkoholin ja päihteiden käyttö sietokyvyn ylittävä stressi aistitoiminnan säätelyn ongelmat psyykkinen kokemus häpeästä, kelpaamattomuudesta, uhatuksi tulemisesta tai ylivoimaisesta tilanteesta virheellinen tulkinta tilanteesta provokaatio tarve saavuttaa tietty päämäärä voimakeinoin

27 YKSI OIRE, MONTA MAHDOLLISTA SYYTÄ riittämättömät taidot, keinottomuus (toiminnan ohjauksen ongelmat, muu) opittu tai tehokas tapa saavuttaa tavoite tai toimia tietynlaisissa tilanteissa sietämätön tilanne (turvattomuus, ylivoimaiset vaatimukset, häpäisy) provokaatio (toiset lapset, aikuinen) sietämätön tunne (hämmennys, häpeä, pelko, turhautuminen) sietämätön olo (kipu, väsymys, nälkä, jano, liiat aistiärsykkeet, sairauden oireet; ärtyneisyys) raivokohtaus altistavat ominaisuudet impulsiivisuus, temperamenttipiirteet, aiemmat kokemukset sairaus (esim diabetes/matala verensokeri), (neuro)psykiatriset häiriöt (ADHD, autismi, masennus, psykoosi)

28 KÄYTÖSHÄIRIÖ käytöshäiriöille on ominaista toistuva uhmakas, epäsosiaalinen tai aggressiivinen käyttäytyminen, joka poikkeaa ikätasoisista sosiaalisista odotuksista käytöshäiriödiagnoosi on oirekuvadiagnoosi, joka kuvaa millaisista oireista on kyse (mutta ei oireiden syitä) diagnoosi on parhaan käytettävissä olevan tiedon ja ymmärryksen perusteella tehty, käytössä olevien diagnostisten kriteerien (tai muun viitekehyksen) mukainen määritelmä oirekuvasta

29 KÄYTÖSOIREITA LISÄÄVIÄ TRAJEKTIOITA lapsen säätelyhäiriö + vihamielinen kasvatustapa ja/tai riittämätön tai puuttuva positiivinen vanhemmuus lapsen negatiivinen emotionaalisuus (taipumus pessimismiin ja ongelmien ennakointiin) + negatiivinen vanhemmuus/kasvatus vilkas lapsi + levottomuutta lisäävä ympäristö + riittämätön ohjaus odotettuun käytökseen (ylivilkkaus, käytösoireet) oppimisvaikeudet + riittämätön tuki + epäsosiaalinen ympäristö (käytös- ja päihdehäiriöt)

30 REAKTIIVINEN JA PROAKTIIVINEN AGGRESSIO reaktiivinen, RADI RADI = reactive, affective, defensive, impulsive impulsiivista, harkitsematonta ja suunnittelematonta reagointia (tapahtuman laukaisemaan tunnetilaan, muistikuvaan tai ennakoituun seuraukseen) pelko, ahdistus, viha, ärtyvyys voi johtua väärästä tulkinnasta, ärsyttämisestä tai aiemmista kokemuksista (puolustautuminen) tunnetila tavallisesti kiihtynyt, ns. kuuma toiminta kontaktin saaminen vaikeaa tunnetilan aikana esiintyy kaikissa ikävaiheissa reagoi yleensä hyvin hoitoon! proaktiivinen, PIP PIP = planned, instrumental, predatory ennakkoon suunniteltua, harkitumpaa, tavoitteellista taustalla käsitys väkivallan oikeutuksesta ja hyödyllisyydestä (kosto, aggressio on väline tavoitteen saavuttamiseksi) vaatii kohtalaista tilannetajua, ei tyypillistä pienillä lapsilla tunnelataus niukempi, ns kylmäverinen toiminta, saalistajan aggressio, ei katumusta antisosiaalisen persoonallisuushäiriön tyyppioire reagoi vain välittömien seuraamusten uhkaan

31 KÄYTÖSHÄIRIÖIDEN HOIDOSTA jotta voi hoitaa, pitää ymmärtää miksi lapsi/nuori toimii kuten toimii mitä taitoja lapsi tarvitsee toimiakseen toisin miten ympäristö voi auttaa lasta onnistumaan hoitomuotoja: arjen ratkaisukeskeiset keinot, taitojen harjoittelu, neuvottelu/yhteistoimintamalli (suunnitelmat A, B ja C) yksilöterapia (riittävät yhteistapaamiset adekvaatin tiedon saamiseksi) ryhmäterapia tai interventio (ART ym; riski oireiden vahvistumisesta, jos riittämätön struktuuri) osasto- tai yhteisöhoito (tavoite?) käyttäytymishoito vanhempainkoulut (lääkehoito)

32 ONKO TÄMÄ LAPSI KOULUKUNTOINEN?

33 KOULUKUNTOISUUS koulukuntoisuuden voi olettaa olevan kykyä käydä koulussa ja koulua (noudattaa ohjeita ja sääntöjä) oppia oman kapasiteetin mukaisesti (tarvittavalla tuella) selviytyä sosiaalisista tilanteista huolehtia tavaroista ja läksyistä ikätasoisella tavalla

34 KOULUKUNTOISUUS hyvä koulukunto: ikätasoinen vastuunotto itsestä, aikatauluista, tehtävistä ja tavaroista oman kapasiteetin mukaiset opiskelutaidot ja oppiminen riittävät tunnetaidot ja kyky säädellä omaa käytöstä riittävä motivaatio osittainen koulukunto: fyysinen tai psyykkinen sairaus tai molemmat yhtä aikaa puutoksia toiminta- ja/tai oppimiskyvyssä, tunnesäätelytaidoissa, sosiaalisissa taidoissa, keskittymisessä koulun (ja muut tukimuodot) riittävät riittämätön koulukunto: ohimenevä tai pitkäaikaisempi toimintakyvyttömyys akuutti kriisitilanne, psyykkinen tai somaattinen sairaus

35 KOULUKUNTOISUUTTA EI VOI ARVIOIDA DIAGNOOSIN, KÄYTTÄYTYMISEN TAI OIREENKAAN PERUSTEELLA lapsi voi olla sairautensa tai oireidensa perusteella koulukuntoinen, mutta ei selviydykään luokkatilanteessa lapsen sairauden perusteella koulukuntoisuus voi olla alentunut, ja silti lapsi voi selviytyä koulunkäynnistä ongelmitta ongelmalliselle käyttäytymiselle voi olla muitakin syitä kuin lapsen sairaus olennaista on toimintakyky tarjolla olevassa kouluympäristössä ratkaisujen löytämistä voi auttaa sen miettiminen, mitä koulukunnosta puuttuu ja mitä siitä on jäljellä

36 MITÄ ON KOULUN KUNTO? kykyä vastata erilaisten lasten tarpeisiin aikuisten toiminta vaikuttaa lasten toimintatapoihin malli oletukset ja itseään toteuttavat ennusteet reagointi aikuisen viesteihin (erityisesti ei-kielellisiin) lapsi ei yleensä kykene muuttamaan käytöstään, ellei aikuinen tee jotain toisin tai opeta lapselle toivottua toimintatapaa merkitystä resursseilla asenteilla arvoilla omaksutulla perustehtävällä muualta tulevalla tuella yhteistyöllä vanhempien ja muiden tahojen kanssa

37 integraatiolla pyritään turvaamaan erityistä tukea tarvitsevalle lapselle normaaliuden malli inkluusiossa ei oleteta tarvittavan erillisiä erityisryhmiä miten turvata riittävä tuki ja opiskelurauha tavallisille ja erityisille oppilaille? entä jos riittävän tuen tarjoaminen vaatii erityistä osaamista tai käsipareja, joita ei ole saatavilla? INTEGRAATION JA INKLUUSION HAASTEET

38 KOULUKUNTOISUUDESSA ARVIOITAVIA lapsen vointi mitä on oireen/käyttäytymisen taustalla? tukitoimet ja niiden teho ja riittävyys oppimiskyky motivaatio psyykkinen ja fyysinen terveydentila oireita lievittävät ja provosoivat tekijät ja tilanteet koulun ja ryhmän tilanne lapsen ja ryhmän turvallisuus (oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön) opettajan näkökulma (ja jaksaminen) kotitilanne päätösten merkitys lapselle/perheelle luokalle/opettajalle koulunkäynnille arviointiin tarvitaan riittävästi tietoa eri lähteistä ja päätös on tehtävä yhteistyössä!

39 hoito psyykkiset oireet fyysiset oireet aiemmat kokemukset koulu/luokka/ryhmä tukitoimet koulu- kuntoisuus motivaatio perhetilanne

40 KUKA PÄÄTTÄÄ KOULUKUNTOISUUDESTA? ja mihin päätöstä tarvitaan?

41 OPPIOIKEUTTA EI VOI EVÄTÄ - VAI VOIKO? oppilaalla on oikeus tuntea opiskeluympäristönsä turvalliseksi opetusjärjestelyin, pedagogisin ratkaisuin, järjestyssäännöin ja muin toimin on pyrittävä ennalta ehkäisemään sellaisten tilanteiden syntymistä, joissa oppilas käyttäytyisi häiritsevästi ja muiden oikeuksia loukaten perusopetuslaki ei tunne sellaista rangaistusta, että ennakolta voitaisiin evätä oppilaalta oikeus seuraavan koulupäivän opetukseen poikkeavat opetusjärjestelyt ovat mahdollisia esim. sairauden vuoksi (18, Erityiset opetusjärjestelyt) kurinpitotoimet (kuten määräaikainen erottaminen) ovat mahdollisia esim. väkivaltakäyttäytymisen vuoksi (36 a ), mutta opetus ja oppilashuolto on järjestettävä huoltajalla on mahdollisuus anoa oppilaalle luvallista poissaoloa, mutta koulu ei voi velvoittaa vanhempaa tähän

42 SAIRAUSLOMA JA LÄÄKÄRINLAUSUNTO sairausloman tarkoituksen on nopeuttaa sairauden paranemista ja potilaan toipumista sairausloma voi kuitenkin johtaa myös oireiden pahenemiseen, niiden merkityksen ylikorostumiseen, työ/koulukyvyttömyyden pitkittymiseen sekä elämäntilanteen heikentymiseen lääkärinlausunto on hoitavan lääkärin arvio potilaan työkyvystä lääketieteellisestä näkökulmasta lääkärin todistamisvelvollisuus ei voi ulottua kaikkiin asioihin eikä lääkärin pidä kirjata lausuntoihin johtopäätöksiä, joiden tekemiseen hänellä ei ole todellisia edellytyksiä tarvitaanko kouluun sairauslomatodistusta? perusopetuslaki ei tunne oppilaan sairauslomaa todistus on tarkoitettu työnantajalle ja Kelalle (työnantaja päättää, onko työntekijä oikeutettu palkalliseen sl)

43 MIHIN MUUTOS PITÄISI SAADA AIKAAN? lapsi saa raivokohtauksen (koska on masentunut, keinoton ja impulsiivinen) lapsi saa raivokohtauksen (koska levottomassa ja vaativassa ryhmässä jää vaille tarvitsemaansa oppimisen ohjausta ja turhautuu) lapsi saa raivokohtauksen (koska on ollut jo pitkään koulukiusattu ja mitta on tullut täyteen) lapsi saa raivokohtauksen (koska sillä tavoin pääsee moneksi päiväksi pois koulusta pelaamaan pleikkaa) lapsi saa raivokohtauksen (koska on joutunut useita kertoja pahoinpidellyksi kotonaan ja olo on sietämätön)

44 KUKA LASTA AUTTAA? akuutti tilanne koulua voidaan syyttää heitteillejätöstä, mikäli sekavassa mielentilassa itselleen tai muille vaaralliseksi katsottu oppilas lähetetään kotimatkalle ja kotiin yksin ilman valvontaa terveydenhuollolla ei välttämättä ole tarjota akuutissa tilanteessa toimivia ratkaisuja jos kriisiosastojaksolle ei ole tarvetta yleispäivystäjä ei ehkä tunne lasten/nuorisopsykiatrian käytäntöjä usein ei ole perusteita kiireelliseen huostaanottoon pitkäaikaisempi tilanne koulunkäynti ei onnistu, kaikkia keinoja on jo käytetty ja lapsi halutaan pois psyykkinen tila ei vaadi osastohoitoa tai siitä oletettavasti ei ole hyötyä; hoidon tiivistäminen ei ratkaise ongelmaa lastensuojelun tarvetta ei ehkä ole tai keinoista ei ole apua koulutilanteeseen vanhemmat eivät tiedä mitä pitäisi tehdä eivätkä voi jäädä pois töistä ilman syytä (tai voivat jäädä vaille työtä)

45 JOS EI KOULUKUNTOINEN ei koulukuntoinen, ei tarvitse sairaalahoitoa tai lastensuojelua (määräaikainen erottaminen, vanhemman hakema vapautus tai sairauden perusteella suositeltu vapautus) kuinka kauan poissaolo kestää ja milloin tilannetta arvioidaan uudelleen? miten huolehditaan koulunkäynnistä (kotona tapahtuva opetus, kotiopetus, sairaalakoulu)? missä lapsi on jos ei ole koulussa? mitä muutoksia koulussa tehdään, jotta paluu olisi lapselle mahdollinen? tarvitaanko avohoidon hoitomuotojen tarkistamista? jos paluu ei ole mahdollinen, miten asia etenee? verkostoyhteistyö! ei koulukuntoinen, tarvitsee sairaalahoitoa (esim. itsetuhoisuuden vuoksi): milloin ja mihin palaa? ei koulukuntoinen lastensuojelun tarpeen vuoksi

46 KOULUKUNTOINEN, MUTTA tilapäinen häiriö: onko tarvetta muutoksille, jotta jatkossa ongelma ei toistuisi? koulukuntoinen, kunhan saa riittävästi tukea (keneltä, miten varmistetaan?) koulukuntoinen, mutta ei pärjää tässä ryhmässä: mitä muuta on tarjolla? ongelma ei olekaan lapsessa vaan ympäristössä (esim. kiusaaminen): miten muutos saadaan aikaan? jos tämä lapsi lähtee, muuttuuko tilanne kuitenkaan?

47 YHTEISTYÖ ON VÄLTTÄMÄTÖNTÄ! mikään taho yksin ei voi ratkaista monimutkaista tilannetta jokaisen on syytä kantaa oma vastuunsa ja tuoda oma erityinen osaamisensa ratkaisun löytämiseksi yhteistyö onnistuu, kun eri tahoilla on yhteinen päämäärä lapsen/nuoren auttaminen esteitä voivat tuottaa salassapito (?), yhteyden saaminen, päällekkäisyys ja aukot toiminnoissa, liiallinen byrokratia sekä liian tiukka pitäytyminen omassa roolissa onnistunut yhteistyö on palkitsevaa

48 KOULU JA LASTEN/NUORISOPSYKIATRIA opettaja ja koulun henkilökunta on tärkeä yhteistyökumppani psykiatrian toimijoille suuri osa työmenetelmistä ja auttamisen keinoista on yhteisiä

49 MITÄ OPETTAJA VOI TEHDÄ? pedagogisen tietämyksen hyödyntäminen kokeilu: jos jokin ei toimi, kannattaa kokeilla jotain muuta lapsen kuunteleminen auttaa ymmärtämään, mikä saa lapsen toimimaan ongelmallisella tai toivotulla tavalla kiinnostunut, välittävä kuunteleminen on hyvän vuorovaikutuksen keskeinen elementti yhteistyö vanhempien kanssa kiusaamiseen puuttuminen on erittäin tärkeää!!!! opettajan ei odoteta olevan hoitaja tai terapeutti vaan oman vastuullisen asemansa ja mahdollisuutensa hahmottava aikuinen

50 YKSILÖIDEN HOITO VAI RYHMÄINTERVENTIO? esimerkkejä kouluilla käytettävissä olevista keinoista: pedagogiset ratkaisut, tunnetaitoryhmät, ART, nepsy-keinot (kirja tulossa 2017), PACE-asenne

51 KIITOS!