Kouluruokailu - tärkeä osa opetusta vai nopea tankkaus opetuksen välissä? Marjaana Manninen opetusneuvos Opetushallitus KOULURUOKAILU ARVOONSA - sijoitus tulevaisuuteen 19.11.2013 klo 13.00 15.30 MIKKELI
Kouluruokailua lakisääteisesti jo 70 vuotta Vuosi 1943 oli kaikille kansakoululaisille suunnatun maksuttoman kouluruokailun säädöksen asettamisvuosi. Suomi, ensimmäisenä maana maailmassa! KUVA: Opetushallituksen arkisto
Kouluruokailua kattavasti ja osallistavasti kaikille 65 vuotta Vuosi 1948 oli kaikille kansakoululaisille suunnatun maksuttoman kouluruokailun aloitusvuosi Enimmäkseen keittoja, puuroja ja velliruokia Kotoa leipä ja maito Oppilaat velvoitettiin koulun työajan ulkopuolella tekemään kohtuulliseksi katsottava määrä työtä ruokatarvikkeiden kasvattamiseksi ja keräämiseksi koulukeittolaa varten. Kansakoulun opettaja velvoitettiin ohjaamaan tätä toimintaa. KUVA: Opetushallituksen arkisto
Kouluaikainen ruokailu nyt Maksuttomasta kouluruokailusta nauttii lähes 900 000 lasta ja nuorta koulupäivittäin. Aamu- ja iltapäivätoiminnassa lähes 53 000 lasta nauttii välipalan. Kuntakohtaisia ratkaisuja on tehty myös aamiaistarjoilulle. Kerhotoimintaan osallistuva lapsi voi nauttia välipalansa koulussa.
Monien tekijöiden summa
Kouluruokailua ja ruokakasvatusta ohjaavat säädökset ja suositukset Perusopetuslaki 3 (13.6.2003/477) 1. Opetus järjestettävä oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. 2. Opetuksessa tulee olla yhteistyössä kotien kanssa. Perusopetuslaki 30 1. Oikeus työpäivinä saada opetussuunnitelman mukaista opetusta sekä oppilaanohjausta 2. Oppiaineet (kotitalous, terveystieto, ympäristö- ja luonnontieto) Perusopetuslaki 31 (13.6.2003/477), Lukiolaki 28, Laki ammatillisesta koulutuksesta 37 1. oikeus jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestettyyn ja ohjattuun, täysipainoiseen maksuttomaan ateriaan Perusopetuslaki 48 d (19.12.2003/1136) 1. Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on tarjottava välipala. Perusopetusasetus 3 (852/1998) 1. opetukseen käytettävä aika on jaettava tarkoituksenmukaisiksi opetusjaksoiksi. POPS 2004;Oppilashuolto 1. Kouluruokailun järjestämisen tavoitteet ja keskeiset periaatteet, terveys-, ravitsemus-, ja tapakasvatuksen tavoitteet Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden muutokset ja täydennykset 2010 Valtion ravitsemusneuvottelukunta 2008 Kouluruokailusuositus Suositus korkeakouluruokailun periaatteiksi koti terveys kunta Ikäkausi Oppilas Edelly tykset koulu kasvu& kehitys Oph
TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011
Kouluruokailu ohjauksellisena ja oppilaslähtöisenä osana koulupäivää Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä. Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Kouluruokailun ja koulupäivän aikana mahdollisesti tarjottavien välipalojen järjestämisessä otetaan huomioon kouluruokailun terveydellinen ja sosiaalinen merkitys, ravitsemus- ja tapakasvatuksen tavoitteet sekä ruokailutauon virkistystehtävä. Marjaana Manninen
Kouluruokailu ja osallisuus Oppilaille annetaan mahdollisuus osallistua kouluruokailun suunnitteluun ja toteuttamiseen, mikä tukee osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Kouluruokailun järjestämisessä tarvitaan yhteistyötä koulun ja ruokailusta vastaavan henkilöstön kesken. Yhteistyössä oppilaan, hänen huoltajiensa sekä kouluterveydenhuollon henkilöstön kanssa sovitaan tukitoimista ja seurannasta oppilaan yksilöllisissä ravitsemukseen sekä terveyden tai sairauden hoitoon liittyvissä tarpeissa. Paikallisessa opetussuunnitelmassa kuvataan oppilashuollon yhteistyön järjestäminen, sen rakenne, tavoitteet ja toimintatavat - kouluruokailun ja mahdollisten välipalojen järjestäminen Marjaana Manninen
Ruokailuhetki on oppilaalle tärkeä! ops 2010 10
PERUSOPETUKSEN AAMU- JA ILTAPÄIVÄTOIMINTA Aamu- ja iltapäivätoimintaan osallistuvalle lapselle on säädösten mukaan tarjottava välipala. Maittava välipala ja ympäristön viihtyisyys lisäävät hyvinvoinnin kokemusta. Ruokailu ja lepo ovat yksi aamu- ja iltapäivätoiminnan sisällöllisistä kokonaisuuksista. Välipalan nauttimiseen liitetään kasvatuksellista ohjausta. Lapsia ohjataan tarkoituksenmukaiseen ateriarytmiin sekä hyviin ruokavalintoihin ja ruokailutapoihin kiireettömässä ympäristössä. Välipalat suunnitellaan monipuolisiksi ja vaihteleviksi siten, että ne noudattavat kansallisia ravitsemussuosituksia ja ottavat huomioon ruokailuun liittyvät erityistarpeet.
Kouluruokailun tarkoitus ja tavoitteet? Opetukseen osallistuvalle on annettava jokaisena työpäivänä tarkoituksenmukaisesti järjestetty ja ohjattu, täysipainoinen maksuton ateria. - Pl 31, Ops 2010 - Ruokailutauko mahdollistaa sekä oppilaille että opettajille ja koulun muulle henkilöstölle mahdollisuuden virkistyshetkeen ja se rytmittää luontevasti koulupäivän työtä, kun se suunnitellaan ja ajoitetaan oppilaslähtöisesti Kouluruoka täydentää kodeissa tapahtuvaa ruokailua. Kouluruokailu täyttää noin kolmanneksen lapsen päivittäisestä energiantarpeesta voidaan jakaa tarvittaessa lounaaksi ja välipalaksi Kouluruokailu edistää oppilaan ravitsemusta, antaa energiaa koulutyöhön ja ylläpitää työvireyttä koko koulupäivän ajan. Kouluruokailu edistää ja opettaa suomalaista ja kansainvälistä ruokakulttuuria sekä on luonteva arjen tapakasvattaja.
TedBM: Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen peruskouluissa 2011 Vähintään 90 % oppilaista osallistuu kouluruokailuun joka arkipäivä
Kumppanuudella kohti laatua ja arvostusta Kouluruokailufoorumi Opetushallitus
Kaikki syö 2020!
Kansallinen kouluruokailustrategia 2020 VISIO 2030: Suomalaiset koululaiset syövät maukasta, terveellistä, kestävästi tuotettua ja turvallista ruokaa. Koululaisilla on kyky tehdä tietoisia valintoja. Kysyntään vastaa läpinäkyvä, osaava, joustava sekä kansainvälisesti kilpailukykyinen ruoka-, opetus-, kasvatus - ja palvelu järjestelmä. Kehitystä tukee hyvin koordinoitu korkean tason tutkimus- ja kehitystyö. EDELLYTTÄÄ: Oppilaslähtöisyyttä, Yhteistä päätöstä tehdä ruoka-osaamisesta kasvuala, Ruuan ja ruuan tekijöiden arvostuksen ja kasvatuskumppanuuden lisäämistä, Uutta ruokakasvatuksen ja ruoka-sisältöjen hallinto- ja ohjausmallia. Kunnon ateriat ja kiinnostus ruokaan ja ruokailuun - terveellisen syömisen ja kestävien valintojen ja vuorovaikutuksen perusta Tavoitteet ja Toimenpiteet; lähtökohtana opetussuunnitelmatyö
Monien tekijöiden summa Ympäristö Ohjaus Ruokailun kesto Ruokailuympäristö Tarkoituksenmukaisuus Maku ja tottumukset Ruokailun ajankohta Kriteerit ja saatavuus /Täysipainoisuus Kaverit Maksuttomuus Vanhemmat Yhteistyö
t o i m i n t a k u l t t u u r i Ruokailun oppimisympäristöt koulupäivän arkirytmissä Aamiainen aamutoiminta koulumatkat kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö Oppitunnit opiskelu opettaminen oppimispolut Lounas - ruokailu - ruokakasvatus ulkoilu leikki välituntiliikunta moniammatillinen yhteistyö ja oppimisen tukeminen Oppitunnit opiskelu opettaminen oppimispolut Välipala - ruokakasvatus - iltapäivätoiminta, kerhot, Koulumatkat läksyt harrastuneisuus kodin ja koulun yhteinen aika ja yhteistyö K a s v a t u s O h j a u s - O p e t t a m i n e n
RUOKAKASVATUKSEN JA OPPIMISEN JOHDONMUKAINEN JATKUMO 11/18/2013 THINK FINLAND 19 http://media.edu.turku
Kouluruokailulla tuetaan oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. ops 2010 Miten tänään koulussa söit? 20
KIITOS! Marjaana Manninen Opetusneuvos Opetushallitus PL 380 00531 HELSINKI 029 533 1142 marjaana.manninen(at)oph.fi www.oph.fi www.edu.fi facebook.com/kouluruokailu Kouluruokailu on investointi oppimiseen