Palvelu: Vastaanotto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri Asiakasryhmät: TILAUS Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Vastaanotto Avohoito- / vastaanottoasiakkaat 36 297 41 600 41 600 35 565-6 035 Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 197 178 178 179 1 Vastaanotto / asiakas 397 321 321 378 56 Vastaanotto Yhteistoiminta-alueen 49 % 38 % 38 % 39 % 1 % lääkäripalvelujen peittävyys Vastaanotto Päivytyskäyntien osuus kaikista 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % käynneistä Vastaanotto Terveysasemien 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 asiakastyytyväisyys (keskiarvo) Vastaanotto Ei kiireellinen odotusaika lääkärille 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 (vrk) (keskiarvo) Vastaanotto Kulut 14 416 078 13 362 753 13 362 753 13 432 680 69 927 Vastaanotto Tuotot 1 187 094 836 354 836 354 830 922-5 432 Vastaanotto Netto 13 228 985 12 526 399 12 526 399 12 601 759 75 359 Vastaanotto Terveysneuvonta-asiakkaat 21 209 22 500 22 500 21 753-747 Vastaanotto / yhteistoiminta-alueen asukas 48 53 53 53 1 Vastaanotto / asiakas 166 176 176 184 8 Vastaanotto Kulut 3 522 097 3 948 883 3 953 874 3 996 225 42 351 Vastaanotto Tuotot 73 690 19 589 19 596 53 019 33 422 Vastaanotto Netto 3 448 406 3 929 295 3 934 278 3 943 206 8 928 Vastaanotto Laboratoriotutki mukset 309 025 380 000 380 000 330 568-49 432 Vastaanotto / tutkimus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vastaanotto Kulut 0 0 0 0 0 Vastaanotto Tuotot 0 0 0 0 0 Vastaanotto Netto 0 0 0 0 0 Vastaanotto Röntgentutkimukset 15 318 19 000 19 000 13 183-5 817 Vastaanotto / tutkimus 0,0 0,0 0,0 0,0 0,0 Vastaanotto Kulut 0 0 0 0 0 Vastaanotto Tuotot 0 0 0 0 0 Vastaanotto Netto 0 0 0 0 0 Vastaanotto Sairaankuljetukset 16 454 16 900 16 900 16 791-109 Vastaanotto / kuljetus 86 90 90 92 2 Vastaanotto Kulut 1 414 064 1 519 116 1 519 116 1 539 771 20 655 Vastaanotto Tuotot 0 0 0 0 0 Vastaanotto Netto 1 414 064 1 519 116 1 519 116 1 539 771 20 655 Vastaanotto Kulut yhteensä 19 352 238 18 830 753 18 835 744 18 968 676 132 932 Vastaanotto Kulut yhteensä / yhteistoimintaalueen 265 251 251 253 2 asukas Vastaanotto Tuotot 1 260 784 855 942 855 950 883 940 27 990 Vastaanotto Netto 18 091 454 17 974 810 17 979 794 18 084 736 104 942 Vastaanotto Muiden ulkokuntien osuus 335 832 459 995 460 117 75 042-385 075 Vastaanotto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 18 427 286 18 434 805 18 439 910 18 159 778-280 133 Terveysasemilla asiakasmäärä jää alle tavoitteen johtuen lääkäriresurssi vajeesta. Lääkärivakanssien täyttöaste vuoden lopussa oli 79 %. Enossa lääkäritilanne on ollut tiukka, joten Uimaharjun lääkärin vastaanotto on pidetty kiinni vuoden loppuun asti. Yksi lääkäri on saatu tekemään Uimaharjuun yhden työpäivän viikossa vuoden 2015 ajalle. Rantakylästä ja Siilaiselta on lääkäriapua annettu Enoon. Myös Siilaisen terveysasemalla kesän jälkeen ovat lääkäriresurssit olleet liian vähäiset kysyntään nähden. Terveysasemilla on kiireettömistä lääkärinajoista ollut puutetta. Valinnanvapauden perusteella yhteistoiminta-alueen ulkopuolelta siirtyi Joensuun alueen terveyspalveluihin 121 henkilöä, eniten Siilaisen terveysasemalle. Siilaisen terveysasemalla aloitettiin joulukuussa kahdesti viikossa lääkäreiden iltavastaanottotoiminta. lltavastaanotolla hoidettiin 48 asiakasta. Helmikuun 2015 alkuun mennessä oli hoidettu 120 asiakasta. Tiukka lääkäriresurssi on heijastunut laboratoriotutkimusmäärään. Puhelinpalvelussa on aamuisin ollut ruuhkaa ja ajoittain puheluissa on ollut teknisiä häiriöitä. Marraskuun lopulla otettiin uusi puhelinjärjestelmä käyttöön, jolloin runsaan viikon aikana puhelut eivät
toimineet normaalisti. Tästä syystä PTTK:n ja Elisan kanssa on pidetty yhteistyökokouksia ja sovittu kehittämistoimenpiteistä tekniikan osalta sekä alkuvuodesta 2015 suunniteltu useita erilaisia kehittämistoimenpiteitä, jotka toteutuvat maaliskuusta 2015 alkaen. Joensuun terveysasemilta tehtiin erikoissairaanhoitoon lähetteitä 6.473 kpl ja erikoispoliklinikalta 243 kpl, yhteensä 6.716 kpl. Kuntasetin mukaan vuonna 2014 ajanvarauslähetteitä erikoissairaanhoitoon oli 14.561 kpl, päivystyslähetteitä 2.494 kpl, päivystykseen ilman lähetettä tulleet 31.800 kpl, yhteensä 48.855, joten lähetteiden määrästäkin suuri osa tulee muualta kuin terveyskeskuksesta. Vuoteen 2013 verrattuna erikoissairaanhoitoon tulleiden potilaiden määrä oli lisääntynyt 3.195 potilaalla, 7 %. Lääkäriresurssivajeesta johtuen käyntimaksutulot ovat jääneet alle talousarvion. Avohoidossa kotikunta- ja täyskustannusvakuutuskorvauksia on kertynyt hyvin. Terveysasemat ovat pysyneet talousarviossa ja kulujen alitusta on tullut mm. säästyneistä lääkäripalkkakustannuksista sekä mm. lääke- ja laboratorio- ja röntgenkustannuksista. Avohoidossa nettokustannusten ylittyminen johtui hoitotarvikkeiden ilmaisjakelukustannuksista. Avohoitopainotteisuus lisää asiakkaiden hoitotarvikeilmaisjakelun hankintatarvetta. Vuoden 2015 määräraha hoitotarvikeilmaisjakelussa on n. 83.000 pienempi kuin tp. 2014. Uhkana on, ettei määräraha riitä, koska kotona asuvia monisairaita hoidetaan edelleen avopainotteisesti, mikä on kokonaiskustannusten hallinnan ja yksilön kannalta huomattavan järkevää. Niinivaaran terveysaseman siirtymistä kaupungille valmisteltiin loppuvuonna, mikä on lisännyt kustannuksia mm. instrumentti- ja tutkimuslaitteiston sekä lääkeja hoitotarvikekustannusten osalta. Avoterveydenhuollon ostokustannuksiin vaikuttavat merkittävästi asukkaiden valinnanvapaus ja kiireellinen hoito sekä maksusitoumukset, joihin määrärahavarausta on vaikea arvioida. Maksusitoumuksella tehtävien mammografioiden määrä on ollut nousussa, v.2014 maksusitoumuksia oli 140 kpl. Kokonaisuutena vastaanottopalvelut alittivat talousarvion 280.000 eurolla (98 %), koska ulkokuntien korvauksia kertyi huomattavasti yli arvioidun. Ulkokuntalaisia kävi 276 enemmän kuin oli tavoitteena (1450). Vastaanottopalvelujen säästövelvoite 20 797 euroa toteutui. Avohoidon vuoden 2014 tilinpäätöksen nettomenot ovat 0,6 milj. euroa pienemmät kuin vuonna 2013. Tilanne vuosien välillä ei ole täysin vertailukelpoinen, sillä yhteispäivystykseen siirryttiin 4/2013 ja vuoden 2013 toteumassa on mukana 3 kuukauden kustannukset omasta päivystyksestä. Nettomenoihin tämä vaikuttaa 0,55 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioon kustannuspainetta tuo yhden lääkärin määrärahan vähennys sekä hoitotarvikeilmaisjakelu ja avoterveydenhuollon ostot, jotka ovat reilu 130.000 euroa pienemmät kuin v. 2014 toteuma. Terveysneuvonnassa asiakastavoite jäi alle tavoitteen 747 asiakkaalla. Ulkokuntalaisten neuvolakäyttö vähentyi tavoitteesta (320) 218 asiakkaalla, toteuma 102 ulkokuntalaista asiakasta. Laajoissa terveystarkastuksissa vanhempien hoidon tarvetta on myös vaikea arvioida etukäteen. Kouluterveydenhuollossa HPV rokotukset 6.-9. luokan oppilaille työllistivät terveydenhoitajia. Sähköistä hyvinvointikarttaa pilotoitiin yhdessä peruskoulussa 8. luokan oppilailla. Kokeilusta saatiin positiivista kokemusta, koska terveydenhoitajat ja lääkärit pystyivät työsuunnittelussa paremmin huomioimaan oppilaiden huolen aiheita, joihin keskittyä tarkastuksissa. Tästä syystä nuorten hyvinvointikartan käyttö laajennetaan kaikille peruskoulun 8. luokkalaisille vuoden 2015 aikana. Neuvolan hyvinvointikartan kehittäminen käynnistyi vuoden lopulla 4- vuotiaan lapsen laajaan terveystarkastukseen liitettynä. Asetuksen mukaiset lääkärintarkastukset eivät kouluvuoden aikana tule toteutumaan lukioissa ja ammattioppilaitoksissa sekä peruskouluissa 1. luokalla, koska lääkäriresurssi on riittämätöntä. Terveydenhoitajien tarkastukset toteutuvat. Terveydenhoitajilla oli asiakkaita keskimäärin 429/th ja käyntejä 1.144/th. Puhelintunnit ovat edelleen voimassa. Terveydenhoitajamäärä oli yhteensä 49,75. Laskennassa ei ole huomioitu poissaoloja. Terveysneuvonta-asiakkaiden määrä on kasvanut 544 asiakkaalla, joten palvelutarve on noussut. Yhden terveydenhoitajan lisäys neuvolaan toteutui vuonna 2014. Terveysneuvonnassa v. 2014 määrärahan ylitys johtui ennaltaehkäisevän terveydenhuollon mammografia seulontojen ostopalvelukustannuksista. Terveysneuvonnan vuoden 2015 talousarvio on 100.000 euroa isompi kuin vuoden 2014 toteuma, joten määrärahalla voidaan kattaa ennalta ehkäisevän terveydenhuollon ostopalvelukustannuksia.
Palvelu: Suun terveydenhuolto Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri Asiakasryhmät: Suun terveydenhuolto Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Suun terveydenhuolto Hammashuollon asiakkaat 22 575 22 950 22 950 26 826 3 876 Suun terveydenhuolto Peittävyys yli 18 -vuotiaat 23 % 22 % 22 % 29 % 6 % Suun terveydenhuolto Peittävyys alle 18 -vuotiaat 64 % 68 % 68 % 68 % 1 % Suun terveydenhuolto Yli 18v. asiakkaiden %-osuus 62 % 60 % 60 % 65 % 5 % Suun terveydenhuolto Odotusaika kiireettömään hoitoon 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 (keskiarvo) Suun terveydenhuolto Asiakastyytyväisyys (keskiarvo) 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Suun terveydenhuolto Kulut yhteensä 5 507 200 6 054 709 6 055 089 5 766 708-288 381 Suun terveydenhuolto Tuotot 1 218 638 1 478 769 1 478 769 1 267 823-210 947 Suun terveydenhuolto Netto / asiakas 190 199 199 168-32 Suun terveydenhuolto Netto / asukas 59 61 61 60-1 Suun terveydenhuolto Netto 4 288 562 4 575 939 4 576 320 4 498 886-77 434 Suun terveydenhuolto Muiden ulkokuntien osuus 23 048 71 946 71 720-5 413-77 133 Suun terveydenhuolto Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 4 311 610 4 647 885 4 648 040 4 493 472-154 567 Asiakasmäärä vuonna 2014 ylittyi vuoden 2013 tasosta lähes 4.000 asiakkaalla. Suun terveydenhuollon palveluita käytti hieman vajaa 30 % Joensuun aikuisväestöstä. Alle 18 -vuotiaista, jotka ovat kutsujärjestelmän piirissä, 68 % käytti palveluita. Hoitoon pääsyä lain edellyttämissä aikarajoissa ei onnistuttu kaikkina aikoina turvaamaan. Kiireettömään hoitoon hakeutuvien aikuispotilaiden määrä pysyi koko vuoden ajan suurena parhaimmillaan n. 400 uutta asiakasta / kuukausi. Tätä ruuhkautumista varten suun terveydenhuollossa jouduttiin ottamaan käyttöön jonomenettely. Suun terveydenhuoltoon otettiin uusi potilastietojärjestelmä käyttöön koko yhteistoiminta-alueelle. Jonotilanne vuoden 2014 lopussa on huolestuttava. Jonossa oli n. 2.300 asiakasta, joista n. puolet on jonottanut yli kuusi kuukautta. Jonosta kutsutaan tällä hetkellä n. vuosi sitten jonoon ilmoittautuneita asiakkaita. Koko vuoden 2014 ajan hammaslääkärin virkoja on ollut täyttämättä neljä. Lisäksi useat nuorten vakituisten hammaslääkäreiden perhevapaat ovat vähentäneet hammaslääkäriresurssia loppuvuodesta 2014 noin kolmen hammaslääkärin verran. Päinvastoin kuin hoitohenkilöstön osalta useista yrityksistä huolimatta hammaslääkäreiden rekrytoinnissa virkasuhteeseen ei ole onnistuttu. Tilannetta on paikattu ostopalveluin. Palveluita on ostettu kahdelta vuokratyövoimaa tuottavalta yritykseltä yhden hammaslääkärin vuosityöpanoksen verran. Työnjakoa on kehitetty ryhtymällä toimintatapaan, jossa yksinkertaisia paikkaustoimenpiteitä esim. paikan lohkeamia hammaslääkäri hoitaa kolmessa hoitohuoneessa samanaikaisesti. Apunaan hänellä on itse kouluttamansa hammashoitajat ja suuhygienistit, jotka tekevät varsinaisen paikkauksen. Hammaslääkäri tekee tarvittavat porapreparoinnit ja asentaa hampaaseen paikkausta varten matriisin. Tämä toimintamalli on käynnistynyt hyvin Hammaslahden yksikössä. Ongelmana on ollut se, että tällaista hoitohenkilökunnan lisäkoulutusta ei järjestetä missään, vaan asiaan innostuneen hammaslääkärin on itse tämä koulutus toteutettava ennen täysipainoisen toiminnan aloittamista. Koulutusvaihe on nyt saatu päätökseen myös Niinivaaran toimipisteessä. Hammaslääkärin käyttämä tuoliaika näin toimien on yhden potilaan osalta parhaimmillaan ollut vain kymmenen minuuttia. Käyttötalousmenojen nettomenot alittuivat budjetoidusta. Tämä siitäkin huolimatta, että käyttötalousmenoja käytettiin 150.000 loppuvuonna 2014 lisäinstrumenttien hankintaan. Tämä oli ennakoiva hankinta vuoden 2015 tarpeisiin Siilaisen terveysaseman välinehuollon remontin aikaista toimintaa ajatellen. Välinehuolto siirtyy väistötiloihin, jolloin instrumenttien huoltokierto pitenee jopa kaksinkertaistuu. Näin huomattava talousarvion alitus selittyy pitkälti hammaslääkärivajeella ja palkkavarojen säästymisellä. Lisäksi vakituinen henkilöstö on käyttänyt Joensuun kaupungin vuoden 2014 säästöohjelman mukaisia vapaaehtoisia palkattomia vapaita runsaasti. Hammaslääkärit vaihtoivat lomarahojaan vapaiksi yhden hammaslääkärin puolen vuoden työpanoksen verran. Tilinpäätökseen 2013 verrattuna vuoden 2014 tilinpäätös on käyttötalouden osalta vajaa 5 % suurempi. Talousarvio vuodelle 2015 on n. 2,5 % suurempi kuin vuoden 2014 tilinpäätös. Toiminnan nykylaajuudella talousarvio 2015 on toteutettavissa, mutta on huomattava, että vuoden 2014 toiminnallisia tulostavoitteita ei saavutettu hammaslääkärivajeen takia. Vuoden 2015 talousarviosta puuttuvat kokonaan avoimien
hammaslääkärien palkkavaraukset sekä kiireellisen hoidon järjestämiseen tulevien muutosten vaikutukset. Talousarviosta 2015 puuttuu arviolta 0,7 milj. euroa ko. menoihin kohdistuvaa rahoitusta. Joensuussa oli huhtikuusta 2014 alkaen käytössä palveluseteli. Palveluseteleitä jaettiin kiireellisen hoidon jatkohoitoa tarvitseville potilaille. Setelitoimintaan varattiin yhden avoimen hammaslääkärin palkkavaraus 70.000. Seteleitä jaettiin yhteensä 115 kpl. Keskimäärin setelin arvo oli 433. Seteleitä oli käytetty vuoden 2014 aikana kuitenkin vain 67 kpl ja toimintaan kului vajaa 18.000 euroa. Noin puolet asiakkaista on jättänyt koko setelin käyttämättä. Seteli on aina voimassa kuusi kuukautta. Asiakkaan maksama omavastuuosuus palvelusetelillä toteutetusta hoidosta riippuen valitsemastaan yksityisestä palveluntuottajasta - on ollut vähintään kolmasosan kalliimpi kuin, mitä se olisi ollut terveyskeskusmaksuin toteutuneena. Palvelusetelikokeilusta päätettiin kokonaan luopua toistaiseksi lokakuussa 2014. Tälle toiminnalle ei ole määrärahaa vuoden 2015 talousarviossa.
Palvelu: Aikuispsykososiaaliset Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri TILAUS 2013 alkup. TP 2014 Aikuispsykososiaaliset Mielenterveystyön avohoito, 2 914 3 085 3 085 3 109 24 asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei kiireellinen jonotusaika (kk) 0 0 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 721 874 873 804-70 Aikuispsykososiaaliset Kulut 2 102 599 2 696 167 2 693 882 2 498 348-195 534 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 24 891 21 507 21 496 41 968 20 473 Aikuispsykososiaaliset Netto 2 077 708 2 674 659 2 672 386 2 456 379-216 007 Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen asiakkaat 184 184 184 169-15 Aikuispsykososiaaliset Palveluasumisen hoitopäivät 57 743 56 138 56 138 60 868 4 730 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 21 059 20 846 20 846 24 375 3 529 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 67 68 68 68-1 Aikuispsykososiaaliset Kulut 3 874 852 3 835 599 3 835 599 4 119 292 283 694 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 156 709 119 000 119 000 136 936 17 936 Aikuispsykososiaaliset Netto 3 718 143 3 716 599 3 716 599 3 982 356 265 758 Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan asiakkaat 81 75 75 83 8 Aikuispsykososiaaliset Päivätoiminnan hoitopäivät 6 732 7 800 7 800 4 878-2 922 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 1 669 2 445 2 445 1 613-832 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 20 24 24 27 4 Aikuispsykososiaaliset Kulut 135 194 183 393 183 393 133 920-49 472 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 0 0 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 135 194 183 393 183 393 133 920-49 472 Aikuispsykososiaaliset Hoitopäi vät / 1000 asukasta 881 853 853 878 24 Ai kuispsykososiaaliset MIELENTERVEYSPALVELUIDEN KULUT 6 112 645 6 715 158 6 712 873 6 751 560 38 688 YHTEENSÄ Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 181 600 140 507 140 496 178 904 38 409 Aikuispsykososiaaliset NETTO 5 931 045 6 574 650 6 572 377 6 572 656 279 Aikuispsykososiaaliset Päihdehuollon polikliinisen 692 830 830 748-82 avohuollon asiakkaat Aikuispsykososiaaliset ei-kiireellinen jonotusaika 0 0 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset / asiakas 1 526 2 629 2 629 1 436-1 193 Aikuispsykososiaaliset Kulut 1 056 213 2 182 196 2 182 196 1 074 343-1 107 853 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 1 90 000 90 000 118 049 28 049 Aikuispsykososiaaliset Netto 1 056 212 2 092 196 2 092 196 956 294-1 135 902 Aikuispsykososiaaliset Laitoskuntoutusostot (hoitopäivät) 5 110 4 881 4 881 6 192 1 311 Aikuispsykososiaaliset / hoitopäivä 202 0 0 166 166 Aikuispsykososiaaliset Kulut 1 032 792 0 0 1 030 483 1 030 483 Aikuispsykososiaaliset Tuotot 116 739 0 0 0 0 Aikuispsykososiaaliset Netto 916 053 0 0 1 030 483 1 030 483 Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 2 959 2 587 2 587 2 751 164 asiakas Aikuispsykososiaaliset Päihdepalvelut yhteensä / 2 794 2 481 2 481 2 597 116 asiakas (netto) Aikuispsykososiaaliset KUSTANNUKSET YHTEENSÄ ** 2 089 004 2 182 196 2 182 196 2 104 826-77 369 Aikuispsykososiaaliset TUOTOT YHTEENSÄ 116 739 90 000 90 000 118 049 28 049 Aikuispsykososiaaliset NETTO 1 972 265 2 092 196 2 092 196 1 986 777-105 419 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä, 8 201 649 8 897 353 8 895 068 8 856 386-38 682 kulut Aikuispsykososiaaliset /asukas 112 119 119 118-1 Aikuispsykososiaaliset Psykososiaaliset palvelut yhteensä 298 340 230 507 230 496 296 953 66 458 tuotot Aikuispsykososiaaliset Netto 7 903 310 8 666 846 8 664 573 8 559 433-105 140 Aikuispsykososiaaliset Muiden ulkokuntien osuus 94 828 77 459 77 365 26 626-50 740 Aikuispsykososiaaliset Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 7 998 138 8 744 305 8 741 938 8 586 059-155 880
Tuottajan viesti tilaajalle: Kotikuntoutuksen tavoitteena oli 500 asiakasta ja 4.200 käyntiä. Asetetut tavoitteet eivät toteutuneet, asiakkaita oli yhteensä 439, joista joensuulaisia oli 404. Käyntimäärä oli 2.746. Kotikuntoutuksen henkilökuntamäärä lisääntyi neljällä vakanssilla. Tavoitteet oli asetettu vakanssilisäyksen huomioiden. Tavoitteet eivät toteutuneet odotetusti, koska kotikuntoutustyöryhmä ja välivuokrausasuntojen toiminta käynnistyi täysimääräisenä vasta 1.9.2014. Vastaanottotyöryhmän toiminta on toteutunut tavoitteiden mukaisesti. Akuuttityöryhmän tavoitteena oli 700 asiakasta ja 2.296 käyntiä. Asiakas tavoitteet toteutuivat, asiakkaita oli 700, joista joensuulaisia 650 henkilöä, ulkokuntalaisten osuus väheni vuodesta 2013. Käyntimäärä oli 2.254, joista joensuulaisia käyntejä 2.205. Käyntimäärän laskuun vaikuttaa perusterveydenhuollon tasoisen selvittely työn lisääntyminen ja akuutin hoidon väheneminen. Kuntoutuspoliklinikan tavoitteena oli 275 asiakasta ja 2.885 käyntiä. Toiminta on ollut tavoitteiden mukaista asiakas- ja käyntimäärien osalta. Asiakkaita oli 333, joista joensuulaisia 328 henkilöä. Käyntimäärä oli 2.581, joista joensuulaisia käyntejä 2.549. Käyntimäärien osalta tavoitteiden alittumiseen vaikuttaa ryhmämuotoisten hoitojen lisääntyminen, josta ei ole saatavilla asiakaskäynteihin verrannollista tilastoa. Asumispalveluiden ja perhehoidon tavoitteena oli 184 asiakasta, sisältäen asumispalvelupaikkoja 160 kappaletta ja perhehoitopaikkoja oli 24. Hoitopäivä tavoite oli 56.138. Asiakasmäärä oli 169, joista asumispalvelua oli 148 paikkaa ja perhehoitopaikkoja 21. Asumispalvelupaikkoja oli vuoden 2014 aikana käytössä korkeimmillaan 191 paikkaa. Hoitopäivien toteuma oli 60.868. Hoitopäivien osalta asetettu tavoite ei toteutunut, koska se oli asetettu kotikuntoutuksen toiminnan käyttöönoton alkuperäisen aloitus ajankohtaan mukaisesti 1.3.2014 alkaen. Terapeuttisen työtoiminnan (päivätoiminta) tavoite oli 75 asiakasta ja 7.800 käyntiä. Asiakkaita oli 83 henkilöä ja käyntejä 4.878 kappaletta. Asetetut käyntimäärät eivät toteutuneet, koska toimintaa kohdennettiin aiempaa tasapuolisemmin eri kävijöiden kesken. Aikuispsykososiaalinen kokonaisbudjetti alittui kokonaisuudessaan 156.000, vaikka asumisen ostopalvelut kustannuspaikkana ylittyi 266.000. Päihdepalvelujen ostopalvelukustannukset on jaettu kunnittain asiakkaiden käytön suhteessa ja ne pysyivät budjetoidussa. Kontiolahden aikuispsykossosiaalisissa palveluissa on muutettu kirjaamiskäytäntöä niin, että vuonna 2013 aikuispsykososiaalisissa menoissa olleiden yksiköiden menot (Koivurinne ja Kotipolku) kirjautuvat vuoden 2014 alusta kotihoidon menoksi. Näiden vaikutus vuosien 2013-2014 vertailuun on 69.000 euroa.
Palvelu: Kuntoutus Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri Asiakasryhmät: TILAUS Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Kuntoutus Terapia-asiakkaat 1 182 1 260 1 260 1 253-7 Kuntoutus / terapia-asiakas 573 594 594 565-29 Kuntoutus jonotusaika kk - - - - Kuntoutus Kulut 677 808 748 807 748 807 708 506-40 301 Kuntoutus Tuotot 1 113 300 300 22 225 21 925 Kuntoutus Netto 676 695 748 507 748 507 686 281-62 225 Kuntoutus Kuntoutusasiakkaat 5 022 3 865 3 865 4 907 1 042 Kuntoutus / kuntoutusasiakas 170 226 226 170-56 Kuntoutus Kulut 853 153 873 614 873 614 835 543-38 071 Kuntoutus Tuotot 55 022 63 638 63 638 63 332-306 Kuntoutus Netto 798 131 809 976 809 976 772 211-37 765 Kuntoutus Lääkinnällinen kuntoutus asiakkaat 114 120 120 90-30 Kuntoutus / asiakas 1 033 1 209 1 209 1 375 166 Kuntoutus Kulut 117 801 145 070 145 070 123 724-21 345 Kuntoutus Tuotot 0 0 0 0 0 Kuntoutus Netto 117 801 145 070 145 070 123 724-21 345 Kuntoutus Rintamaveteraani 19 20 20 10-10 kuntoutusasiakkaat (kaupunki) Kuntoutus / asiakas 2 259 2 605 2 605 4 788 2 182 Kuntoutus Kulut 42 923 52 108 52 108 47 877-4 232 Kuntoutus Tuotot 24 624 30 000 30 000 28 029-1 971 Kuntoutus Netto 18 299 22 108 22 108 19 848-2 260 Kuntoutus Kustannukset yhteensä 1 691 685 1 819 599 1 819 599 1 715 650-103 948 Kuntoutus Kustannukset yhteensä ilman 1 691 685 1 819 599 1 819 599 1 715 650-103 948 valtion määrärahaa Kuntoutus Tuotot ilman valtion määrärahaa 80 760 93 938 93 938 113 585 19 647 Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa 1 610 925 1 725 661 1 725 661 1 602 065-123 596 Kuntoutus Ulkokuntien osuus 14 931 13 169 13 169 12 944-225 Kuntoutus Netto ilman valtion määrärahaa ulkokunt. jälkeen 1 625 856 1 738 830 1 738 830 1 615 009-123 821 Terapia-asiakkaita on kertynyt suunnitellusti, kuntoutusasiakkaita selvästi suunniteltua enemmän (1.042). Terapiassa on tullut tuottoja ennakoitua enemmän kun KELA on maksanut puheterapiasta niiden KELA:n kuntoutusasiakkaiden osalta, joiden hoito on toteutunut terveyskeskuksessa. Lääkinnällisen kuntoutuksen asiakkaita on kertynyt vähemmän kuin ennakoitiin (-30). Kustannukset hieman alittuivat budjetoidusta. Lääkäreiden ja fysioterapeuttien työnjakoa otettiin käyttöön aloittamalla fysioterapeutin (15h/vko) akuuttivastaanotto tuki-ja liikuntaelisairauksiin 1.9.2014 alkaen. Neljän kuukauden aikana tules-vastaanotolla kävi 94 asiakasta. Toimintaa on tarkoitus laajentaa vuoden 2015 puolella. Talousarviossa asetettu tavoite keskimääräinen käyntimäärä/työntekijä 5/asiakasta/työntekijä/päivä jää alle tavoitteen. Asiakasmäärän lisäämiseen ja toiminnan kehittämiseen paneudutaan v. 2015 lean-prosessin avulla. Asiakasmääriä on vähentänyt toiminta tilapäistiloissa, mm. allasterapiaa on annettu PKSSK:n tiloissa, jonne ei mahdu niin monta asiakasta kuin aikaisemmin Siilaisen altaaseen. Muu terapeuttinen toiminta on Senioripihan vuokratiloissa. Matkustelu Siilaisen ja Senioripihan välillä on vähentänyt terapiaan käytettävää työaikaa. Palvelusetelin käyttöönottoa on alustavasti selvitelty, mutta toiminta ei ole vielä käynnistynyt. Tavoitteena on ottaa palvelusetelit käyttöön viimeistään 2015 lopussa kun ostopalvelujen sopimuskausi päättyy.
Palvelu: Erikoissairaanhoito Vastuuhenkilö: Johtava ylilääkäri Asiakasryhmät: TILAUS 2013 alkup. TP 2014 ESH ESH:n kulut yhteensä 85 933 840 86 255 200 86 255 200 89 030 536 2 775 336 ESH Tuotot 574 478 301 700 301 700 536 408 234 708 ESH Netto 85 359 362 85 953 500 85 953 500 88 494 128 2 540 628 Tuottajan viesti tilaajalle: Erittäin positiivista on se, että hoitoketjun hyvä toimivuus elokuusta alkaen on vähentänyt jonokustannuksia ja vuoden lopussa jonotilanne oli nolla. Erikoissairaanhoidosta potilaat on voitu ottaa tk-sairaaloihin ja tk-sairaaloista on potilaita saatu siirrettyä avohoitoon. Jonopäiväkustannukset alittuivat n. 0,3 milj. euroa budjetoidusta, kustannukset jonopäivistä olivat yhteensä 0,7 milj. euroa (71 %). Erikoissairaanhoidossa koko Pohjois-Karjalan alueella (pois lukien Joensuu ja Kontiolahti) väheni 2014 ajanvaraus- ja päivystyslähetteet 5%, mutta ilman ajanvarausta tulleiden potilaiden määrä kasvoi 8,9% verrattuna vuoteen 2013. Joensuussa vähennystä oli 5,2 % lähetteissä ja kasvua ilman ajanvarausta tulleiden määrässä 14,9 %. Erikoissairaanhoitoon tulee valtaosa lähetteistä muualta kuin Joensuun terveysasemilta, vain 35 % on omilta terveysasemilta ja loput tulee muualta. Muualta tulevien potilaiden lähetteitä on vaikea vähentää muuten kuin tehostamalla omaa toimintaa niin, että potilaiden ei tarvitsisi hakeutua yksityisille lääkäriasemille. Yhteispäivystyksen kustannukset 8,3 milj. euroa (110,9 %), määräraha ylittyi 0,8 milj. euroa. Omien lääkäriresurssien vähäisyys on aiheuttanut painetta yhteispäivystyksen käytölle. Koko erikoissairaanhoito on ylittynyt n. 2,5 milj. euroa (103%), vaikka erikoissairaanhoito palautti kunnille 3,5 milj. euroa. Joensuun osuus palautuksesta oli n. 1,6 milj. euroa. Vuoden 2015 erikoissairaanhoidon menot ovat käytännössä samalla tasolla kuin vuoden 2014 toteuma, joten v. 2015 budjetti vaikuttaa alimitoitetulta. Vuodelle 2015 jonokustannuksiin on varattu 0,7 milj. euroa ja yhteispäivystyksen käyttöön 8,3 milj. euroa.
Palvelu: Hoito ja hoiva Vastuuhenkilö: Hoidon ja hoivan johtaja Asiakasryhmät: TILAUS Hoito ja hoiva Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Omaishoidon tuen asiakkaiden 358 331 331 382 51 määrä Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,06 2,90 2,90 2,96 0,06 Hoito ja hoiva / RAVA-piste 1 729 2 326 2 326 1 969-357 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 2,6% 2,2% 2,2% 2,8%,6% Hoito ja hoiva / asiakas 5 528 6 872 6 872 5 855-1 017 Hoito ja hoiva Kulut 1 979 045 2 274 553 2 274 551 2 236 531-38 021 Hoito ja hoiva Tuotot 14 234 15 000 15 000 18 407 3 407 Hoito ja hoiva Netto 1 964 810 2 259 553 2 259 551 2 218 123-41 428 Hoito ja hoiva Kotihoidon asiakkaiden määrä 2 052 2 500 2 500 2 750 250 Hoito ja hoiva joista hoito- ja palvelusuunnitelman 1 187 1 261 1 261 1 233-28 piirissä olevat Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo hoitosuunnitelman 2,24 2,30 2,30 2,25-0,05 piirissä Hoito ja hoiva / RAVA-piste 4 064 4 022 4 022 4 121 99 Hoito ja hoiva Pei ttävyys yli 75 -vuotiaat, 14,5% 12,9% 12,9% 14,7% 1,8% hoitosuunnitelman piirissä olevat Hoito ja hoiva / asiakas 6 629 5 860 5 860 5 199-661 Hoito ja hoiva Kulut 13 601 960 14 650 423 14 650 414 14 296 404-354 010 Hoito ja hoiva Tuotot 3 667 914 3 937 162 3 937 162 3 774 221-162 942 Hoito ja hoiva Netto 9 934 046 10 713 261 10 713 252 10 522 184-191 068 Hoito ja hoiva Päiväkeskushoitopäivät 18 205 18 001 18 001 15 610-2 391 Hoito ja hoiva / hoitopäivä 37 40 40 43 3 Hoito ja hoiva Kulut 671 486 713 971 713 971 673 147-40 824 Hoito ja hoiva Tuotot 75 903 84 000 84 000 76 853-7 147 Hoito ja hoiva Netto 595 583 629 971 629 971 596 294-33 677 Hoito ja hoiva Tehostettu palveluasuminen 200 956 216 790 216 790 209 530-7 260 hoitopäivät Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,26 3,30 3,30 3,38 0,09 Hoito ja hoiva / RAVA-piste 12 323 12 367 12 371 12 120-251 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 8,0% 8,2% 8,2% 8,1% -,2% Hoito ja hoiva / hoitopäivä 110 112 112 111 0 Hoito ja hoiva Kulut 22 193 998 24 222 046 24 221 688 23 310 232-911 456 Hoito ja hoiva Tuotot 5 876 660 6 222 000 6 222 000 6 410 367 188 367 Hoito ja hoiva Netto 16 317 338 18 000 046 17 999 688 16 899 865-1 099 823 Hoito ja hoiva Pitkäaikaislaitoshoitopäivät 94 108 93 325 93 325 89 220-4 105 Hoito ja hoiva RAVA keskiarvo 3,60 3,62 3,62 3,63 0,00 Hoito ja hoiva RAVA-pisteen hinta 15 251 15 487 15 487 15 555 69 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 3,4% 3,2% 3,2% 3,2%,0% Hoito ja hoiva / hoitopäivä 151 156 156 157 0 Hoito ja hoiva Kulut 14 167 609 14 597 480 14 597 549 13 976 402-621 147 Hoito ja hoiva Tuotot 3 467 836 3 306 224 3 306 224 3 510 113 203 888 Hoito ja hoiva Netto 10 699 773 11 291 256 11 291 325 10 466 290-825 035 Hoito ja hoiva Akuutti-, kuntoutus- ja 49 024 44 840 44 840 48 856 4 015 lyhytaikaishoitopäivät Hoito ja hoiva / hoitopäivä 170 172 172 174 2 Hoito ja hoiva Peittävyys yli 75 -vuotiaat 1,7% 1,4% 1,4% 1,5%,1% Hoito ja hoiva Kulut 8 345 297 7 724 450 7 724 480 8 491 377 766 898 Hoito ja hoiva Tuotot 1 459 267 1 273 139 1 273 139 1 496 762 223 622 Hoito ja hoiva Netto 6 886 030 6 451 310 6 451 340 6 994 615 543 275 Hoito ja hoiva Kulut yhteensä 60 959 395 64 182 923 64 182 653 62 984 093-1 198 560 Hoito ja hoiva Tuotot 14 561 814 14 837 526 14 837 526 15 286 723 449 197 Hoito ja hoiva Netto 46 397 581 49 345 396 49 345 126 47 697 370-1 647 757 Hoito ja hoiva Muiden ulkokuntien osuus 87 281 1 389 1 388-14 258-15 646 Hoito ja hoiva Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 46 484 863 49 346 785 49 346 514 47 683 112-1 663 402 Hoito ja hoiva Bruttokulut / yli 75-vuotias 9 650 9 814 9 814 9 631-183 Hoito ja hoiva Kotona ja kodinomaisissa oloissa asuvat yli 75 -vuotiaat 97 % 97 % 97 % 97 % 0 % Omaishoidon tuessa oli vuoden lopussa yhteensä 322 tuen saajaa, heistä 142 (44 %) yli 75- vuotiaita. Omaishoidon tuki pystyttiin myöntämään joulukuun alkuun mennessä kaikille myöntämisperusteet täyttäville hakijoille, eikä jonossa ollut vuodenvaihteessa yhtään myöntämisperusteet täyttävää hakijaa. Yhdessä Karelia ammattikorkeakoulun kanssa tehty "Omaisvoima"-yhteistyö on tuonut voimaa ja hyvinvointia ikääntyvien omaishoitoperheiden arkeen ja sai osallistujilta suurta kiitosta. OMAISVOIMA-toiminta on jo osa ammattikorkeakoulun kurssitarjontaa. Toiminnasta on tarkoitus saada
pysyvä toiminta. Asiakastyytyväisyyskyselyn pohjalta omaishoitajille lähetettiin kirje joulukuussa, jossa tiedotettiin vastuutyöntekijästä ja korostettiin vapaiden pitämisen tärkeydestä. Oltiin myös yhteydessä omaishoitajiin, jotka eivät pidä vapaita. Tavoitteena on, että saadaan kaikki omaishoitajat pitämään lakisääteiset vapaansa, koska se auttaa heitä jaksamaan hoitotyössään. Kotihoito: Talousarvio alitti tilauksen toimintakulujen sekä maksutuottojen osalta ja ylitti asiakasmäärän osalta. Toimintakulut alittuivat, vaikka uutena velvoitteena kunnille tuli kotihoidon asiakkaiden koneellisen lääkeannosjakelun kustannusten maksaminen. Annosjakelun kustannukset maksettiin koko vuoden ajalta. Alittumista selittävät myös vähentyneet asiakaspalvelujen ostot ja arvioitua suuremmat sairausvakuutuskorvaukset. Kotihoidon asiakkaiden määrä kasvoi vuodesta 2013 700:lla ja ylitti vuoden 2014 talousarvion 250:llä. Ei säännöllisen kotihoidon asiakasmäärän kasvua selittää osittain kotiutukset sairaalasta suoraan kotiin ja tarkka palvelujen jatkoarviointi. Tukipalvelujen asiakasmäärät olivat melko tasaiset koko vuoden ajan, vaihteluväli turvapuhelinasiakkaissa oli 713 750 ja ateriapalveluasiakkaissa 696 741.Rava-indeksin tavoite oli 2,2. Toteutunut Rava oli 2,25, joten tavoite saavutettiin. Kotihoidossa tavoitteena oli mobiililaitteiden ja niihin tulevan Medimobiili-sovelluksen avulla nostaa välittömän asiakastyöajan osuutta 45 %:sta 55 %:iin (+22%). Henkilötyövuosiksi muutettuna se on 7,5 htv, kun 150 työntekijää käyttää mobiilia sujuvasti. Koko vuoden välittömän asiakastyön keskiarvo oli 51,6 %, tavoitteesta jäätiin 3,4 %. Henkilötyövuosia vähentyi 7,2 verrattaessa viimeiseen normaalin toiminnan vuoteen 2012. Henkilöstötyövuosien vähennystä ei voida verrata vuoteen 2013, koska työntekijät olivat kaupungin säästöohjelman mukaisilla palkattomilla työlomilla tai pakkolomilla. Syitä siihen, ettei 7,5 henkilötyövuoden vähennykseen päästy ovat Senioripihan ryhmäkotien odotettua suurempi henkilöstötarve ja kotihoidon asiakasmäärän kasvu sekä se, ettei välittömän asiakastyöajan tavoitteeseen päästy. Uutena kehittämiskohteena nousi esille kotihoidon oman resurssipoolin kehittäminen. Resurssipoolilla pyritään henkilöstön tehokkaampaan työajan käyttöön, kun henkilöstön työpanosta voidaan paremmin siirtää alueelta toiselle. Resurssipoolin suunnittelutyöt aloitettiin ja toiminta käynnistetään vuonna 2015. Kotihoidon tavoitteena oli myös nostaa sairaanhoitajien osuutta kotihoidon henkilöstörakenteessa eläköitymisen kautta, mikä mahdollistaa asiakkaiden hoitamisen nykyistä kauemmin kotona, näin vahvistetaan osaamista etulinjaan. Suunnitelmissa oli neljä toimen muuttaminen sairaanhoitajan toimeksi. Sairaanhoitajien (2) määrän lisäämistä päätettiin kokeilla Vaarat-Pyhäselkä kotihoitoalueella, jossa tehostetun kotisairaanhoidon pilotti aloitetaan vuoden 2015 alussa. Palvelusetelirahaa lisättiin 100 000 ja sillä tuotettiin vuoden aikana palvelua 1812 tuntia. Triconstietovarasto-ohjelma saatiin käyttöön, jonka avulla saadaan erilaisia raportteja, joita voidaan hyödyntää johtamisessa ja tiedon tuottamisessa. Päiväkuntoutuksen osalta luovuttiin Sepänpihantiloista. Päiväkuntoutuksen ensimmäinen taajama-alueiden ryhmä pidettiin Enossa. Päiväkuntoutuksen hoitokeskuspäivät ovat laskeneet edellisestä vuodesta ja talousarviossa arvioidusta, koska toimintaa on kehitetty vaikuttavampaan suuntaan ja suuria avoimia tilaisuuksia järjestettiin vähemmän. Vapaaehtoistoimintaa ja yhteistyötä järjestöjen kanssa lähdettiin kehittämään suuntaamalla 0,5 työntekijän työpanos vapaaehtois- ja järjestötyöhön. Ikäneuvolatoimintaa kehitettiin terveystarkastustyyppiseksi toiminnaksi. Toimintaa käynnistettiin yhdessä avoterveydenhuollon kanssa, mutta asiakkaita ei avoterveydenhuollosta ohjautunut toivotulla tavalla ikäneuvolan terveydenhoitajan vastaanotolle, joten tavoite ei toteutunut. Asumispalvelut: Talousarvio alitti tilauksen toimintakulujen ja hoitopäivien osalta. Alittumista selittävät yksityisten asumispalvelupaikkojen porrasteinen ostaminen ja vapautuvien paikkojen uudelleen täyttämisaika sekä yhden perhehoitokodin vähentynyt paikkojen käyttö. Maksutuottoja kertyi myös arvioitua enemmän. Yksityisissä asumispalveluissa oli vuoden lopussa yhteensä 397 asiakasta, joista 4 palvelusetelillä. Vuonna 2014 ostettiin 13 uutta paikkaa. Asukkaiden toimintakykyä mittaava Rava-indeksin keskiarvo oli 3,32. Omat asumispalvelupaikat lisääntyivät kesäkuussa, kun Enon Hopearannan hoivakodin 18- paikkainen laajennusosa otettiin käyttöön. Kuukauden viive rakennusprojektissa vaikutti osaltaan hoitopäiväkertymään vähentävästi. Tehostettuun asumispalveluun odotti vuoden lopussa 87 asiakasta, joista Siilaisen sairaalassa 27, Kotilahdessa 25 ja muissa sairaaloissa 20 asiakasta. Kotona kotihoidon ja omaisten turvin odotti lisäksi 15 asiakasta. Koivupihan kuntoutumiskoti toimi 4- paikkaisena. Moniammatillisen tiimin avulla arvioitiin 78 asukkaan mahdollisuuksia selviytyä edelleen koti/tai ryhmäasumisessa avohoidon palvelujen turvin. Toiminnan ansiosta on pystytty estämään tai viivästyttämään asiakkaan sijoittamista tehostettuun asumispalveluun. Koivupihan varahenkilöpilottihoitajat vähensivät ulkopuolisten sijaisten käyttöä ja paransivat asukkaiden palvelun laatua. Senioripihan hoivakodin rakennusprojektin sekä hoivakodin avaamiseen liittyvä suunnittelutyö on vaatinut paljon työaikaa esimiehiltä. Tk-sairaalat: Talousarvio alitti tilauksen toimintakulujen osalta. Alittumista selittävät muun muassa maksutuottojen lisääntyminen sekä osastojen korkea kuormitus ja sairausvakuutuskorvausten suurempi määrä. Lisäksi sairaaloissa säästettiin hoitotarvike-, kalusto-, ja muissa hankinnoissa. Akuutteja hoitopäiviä kertyi ennakoitua enemmän (109 %) ja pitkäai-
kaishoitopäiviä ennakoitua vähemmän (96 %), koska toimintaa saatiin suunnattua akuuttiin hoitoon tavoitteiden mukaisesti. Hoitopäivätoteuma oli ka. 102,5 % ja kuormitus 105,6 %. Kotilahden osasto Yläpirtti (22 paikkaa) lakkautettiin keväällä 2014 Hopearannan hoivayksikön valmistuttua. Erikoissairaanhoidon jonopäiväkustannukset ovat olleet aikaisempina vuosina korkeat. Tästä syystä vuodelle 2014 asetettiin vahva tavoite kehittää toimintaa ja hoitoketjuja niin, että jonopäivät saadaan hallintaan. Lean ajattelumalli otettiin käyttöön hoidon ja hoivan tulosalueella. Lean projektityöryhmä teki kesän ja syksyn 2014 aikana kotiutusprosessia, jonka tuotos otetaan käyttöön kevään 2015 aikana. Samanaikaisesti Siilaisella aloitettiin koko sairaalan toimintojen ja käytänteiden tarkastelu sekä yhtenäistäminen, jolla saatiin taloudellisen säästön lisäksi tehostettua hoitoketjujen sujuvuutta, kotiutuksia ja kuntoutumista edistävää työotetta, sekä lisättyä potilasturvallisuutta, parannettua hoidon laatua sekä henkilökunnan työhyvinvointia. Hoitoketjuja saatiin sujuvoitettua ja kehitettyä moniammatillista yhteistyötä tekemällä sitä erikoissairaanhoidon, kotihoidon ja palveluohjauksen kanssa. Sairaaloissa tehtiin useita toimenpiteitä, jotta erikoissairaanhoidosta jonottavat potilaat saadaan otettua tk-sairaalaan ja kotiutettua mahdollisimman nopeasti kevyempiin palveluihin. Toimenpiteet kohdistuivat päivystyspaikkojen vähentämiseen, kuntoutumista edistävän työotteen kehittämiseen, ajattelutavan muutokseen (kotiutuminen tavoitteena heti sairaalaan tulovaiheessa), työkiertoon, potilaiden sijoitteluun ja osaamisen vahvistamiseen liittyviin asioihin. Kaikilla kehittämistoimenpiteillä saatiin jonopäivät hallintaan kesällä 2014. Syksyn ajan jonotilanne pysyi maltillisena ja koko vuoden jonopäiväkustannukset olivat hieman yli 0,7 milj., kun ne edellisenä vuonna olivat 1,7 milj. Tilapäisiä hoitajia jononpurkuun käytettiin alkuvuodesta 2014, mutta loppuvuodesta tilapäisiä hoitajia ei tarvittu palkata, koska omat hoitoketjut oli saatu sujuvimmiksi. Keväällä 2014 palkatut määräaikaiset varahenkilöpilottihoitajat Pyhäselän ja Siilaisen sairaaloissa vähensivät merkittävästi ulkopuolisten sijaisten rekrytointia ja näin ollen vähensivät osastonhoitajien työtä ja paransivat hoitotyön laatua. Tämä vähensi myös vakituiselta henkilöstöltä sijaisten perehdyttämiseen käytettävää aikaa sekä oli merkittävä asia osaamisen vahvistamisen näkökulmasta, kun hoitajat eivät vaihtuneet jatkuvasti. Myös rekrytointiyksikön kautta tulevien sijaisten käyttö vähentyi merkittävästi niissä yksiköissä, joissa pilottihoitajia on. Siilaisen sairaalaan rekrytoitiin kesällä 2 pilottifysioterapeuttia määräajaksi parantamaan kotiutusprosessia sekä kuntoutumista edistävää hoitotyötä sekä tukemaan ja lisäämään hoitohenkilöstön ergonomiaosaamista. Pilottifysioterapeutit ovat kouluttaneet hoitohenkilöstöä ergonomisesta ja kuntouttavasta työotteesta. Hoitajat ovat koulutuksen jälkeen suorittaneet kuntouttavan hoitotyön näytöt. Hoitohenkilökunta on kokenut pilottifysioterapeuttien toiminnan erittäin positiivisena asiana kuntoutuksen ja kotiutuksen tehostamisen näkökulmasta. Pilottifysioterapeutit ovat tehneet myös kotikäyntejä kotiutuville potilaille jo ennen kotiutumista sekä kotiutumisen jälkeen turvaten onnistuneen kotiutuksen ja ennaltaehkäisten uutta sairaalaan joutumista. Myös omaisten sitouttaminen kuntouttavaan työhön on ollut pilottifysioterapeuttien tavoitteena aina kun se on mahdollista. Myös kotiutushoitajaresurssia irrotettiin muusta hoitotyöstä vuoden 2014 aikana, jonka ansiosta kotiutukset saatiin hallitummiksi ja ennakoiduimmiksi sekä kotiutusosaamista vahvistettua koko hoitohenkilöstölle. Siilaisen sairaalassa aloitti 15.9.2014 PKSSK:n osastofarmaseutti vuoden pilottikokeiluna. Ylimääräisiä kustannuksia hankkeesta ei muodostunut, koska osastofarmaseutti ostettiin vapautuneen sairaanhoitajan tehtävän palkkamäärärahoilla. Lääkevastaavahoitajien työaikaa on vapautunut hoitotyöhön edellä mainittujen tehtävien osalta noin 1pv/osasto/3 viikon lista. Hoitajamitoitusta tämä ei laskenut, koska osastofarmaseutin lääkehoitoon käyttämä työaika vapautti hoitajien lääkehoitoon käytettävää aikaa muuhun potilastyöhön. Osastofarmasian tavoitteena on lääkehuollon laadun, taloudellisuuden ja lääketurvallisuuden parantaminen osastoilla. Sekä osastofarmasiapilotti että fysioterapiapilotti jatkuvat vielä vuodelle 2015. Tehostettuun kotisairaanhoitoon lisättiin resurssia vuoden 2014 aikana, tästä syystä tehostetun kotisairaanhoidon asiakkaat lisääntyivät vuoteen 2013 nähden merkittävästi. Vuonna 2013 tehostetun kotisairaanhoidon asiakkaita oli 930 ja vuonna 2014 heitä oli 1279 sisältäen yöhoidon. Tehostettu kotisairaanhoito on käynyt 1.6.2014 alkaen päivittäin PKSSK:n tarkkailuosastolla, jotta tarkkailuosastolta saadaan mahdollisimman moni joensuulainen kotiutettua suoraan kotiin esim. tehostetun kotisairaanhoidon turvin ilman terveyskeskussairaalajaksoa. Siilaisen sairaalan rakennushankkeen suunnittelutyö sekä Kotilahden ja Siilaisen sairaalan muuttojen suunnittelu on vaatinut erittäin paljon aikaa esimiehiltä. Vuoden 2014 tilinpäätökseen verrattaessa vuoden 2015 talousarviota, on mahdollisuus pysyä vuonna 2015 annetussa tilauksessa.
Palvelu: Aikuissosiaalityö Vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen johtaja Asiakasryhmät: TILAUS Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Aikuissosiaalityö Sosiaalityö, asiakasperheet 7 078 6 550 7 000 7 172 172 Aikuissosiaalityö / asiakasperhe 276 279 261 248-13 Aikuissosiaalityö Kulut 1 951 332 1 824 785 1 824 785 1 779 810-44 975 Aikuissosiaalityö Tuotot 34 990 31 100 31 100 56 922 25 822 Aikuissosiaalityö Netto 1 916 342 1 793 685 1 793 685 1 722 888-70 797 Aikuissosiaalityö Toimeentulotuki, asiakasperheet 5 605 6 050 6 050 5 636-414 Aikuissosiaalityö joista alle 25 v %- osuus 0 % 0 % 0 % 0 % 0 % toimeentulotukiasiakkaista Aikuissosiaalityö / toimeentulotukiasiakasperhe 2 708 2 679 2 679 2 295-383 Aikuissosiaalityö toimeentulotukea saaneita /1000 77 81 81 75-6 asukasta kohden Aikuissosiaalityö Kulut 15 179 562 16 204 927 16 204 927 12 935 648-3 269 279 Aikuissosiaalityö Tuotot 7 731 374 8 123 000 8 123 000 6 353 646-1 769 355 Aikuissosiaalityö Netto 7 448 189 8 081 927 8 081 927 6 582 003-1 499 925 Aikuissosiaalityö Välitystiliasiakkaat 257 270 270 261-9 Aikuissosiaalityö Työllistämistoiminnan piirissä 1 048 1 155 1 250 1 138-112 olevat Aikuissosiaalityö / työllistämistoiminnan piirissä 818 805 747 820 73 oleva Aikuissosiaalityö Kulut 857 163 929 403 934 026 933 246-779 Aikuissosiaalityö Tuotot 403 929 427 277 428 104 456 139 28 035 Aikuissosiaalityö Netto 453 234 502 126 505 922 477 108-28 814 Aikuissosiaalityö Sosiaalinen asuminen, 98 87 128 238 110 asiakasperheet Aikuissosiaalityö / asiakasperhe 6 096 8 184 5 562 10 639 5 077 Aikuissosiaalityö Kulut 598 025 711 984 711 984 2 532 079 1 820 094 Aikuissosiaalityö / asiakasperhe netto 3 931 5 537 3 763 9 414 5 651 Aikuissosiaalityö Tuotot 212 417 230 300 230 300 291 528 61 228 Aikuissosiaalityö Netto 385 607 481 684 481 684 2 240 550 1 758 866 Aikuissosiaalityö Aikuissosiaalityö asiakkaat 7 343 0 0 7 472 7 472 yhteensä Aikuissosiaalityö Kulut 18 586 081 19 671 099 19 675 722 18 180 783-1 494 939 Aikuissosiaalityö Tuotot 8 382 710 8 811 677 8 812 504 7 158 234-1 654 269 Aikuissosiaalityö Netto 10 203 371 10 859 422 10 863 218 11 022 548 159 331 Aikuissosiaalityö Muiden ulkokuntien osuus 0 0 0 0 0 Aikuissosiaalityö Netto ulkokuntien osuuden jälkeen 10 203 371 10 859 422 10 863 218 11 022 548 159 331 Toimeentulotukimenot laskivat edellisvuoden tasosta nettona 1,25 milj. euroa. Perustoimeentulotukimenojen alentumisen suurin selittävä tekijä on tuetun asumisen ostojen uusi kirjaamistapa. Toimeentulotuen kaikissa tukilajeissa on lisäksi hyvin paljon kausittaista vaihtelua. Toimeentulotuen käsittelyajat venyivät vuoden vaihteessa ja uudelleen kesällä. Etenkin kesäaikana toimeentulotukihakemuksia saapui normaalia enemmän ja siksi myös toimeentulotuen käsittelyajoissa oli vaikeuksia pysyä lakisääteisen 7 arkipäivän rajoissa. Pahimmillaan käsittelyaika oli yli 10 arkipäivää, mutta suurimman osan vuotta pysyttiin hyvin korkeintaan 7 arkipäivän käsittelyajassa. Toimeentulotuessa on huomattavaa se, että samat asiakkaat saavat entistä useammin useampia eri toimeentulotukilajeja (perus-, täydentävä- ja ehkäisevä ttt). Tämä kertonee pitkäaikaisasiakkuuksien lisääntymisestä ja yleisestä yhteiskunnallisesta laskusuhdanteesta. Alle 25-vuotiaita toimeentulotuen asiakkaita v. 2014 oli 2.415, joista uusia asiakkaita 585 (24%). Ehkäisevää toimeentulotukea myönnettiin oletettua vähemmän, mm. koska lastensuojelussa käytettiin ehkäisevän toimeentulotuen sijaan avohuollon tukitoimia. Toimintatapaa tulee vielä täsmentää, että lapsiperheiden taloudelliseen avustamiseen käytettäisiin jatkossa ensisijaisesti ehkäisevää toimeentulotukea.
Sosiaalisen asumisen asiakasmäärän kasvu selittyy sillä, että aiemmin osa ihmisistä on kirjautunut vain toimeentulotukiasiakkaiksi. Sosiaalisessa asumisessa tuetun asumisen ostoissa on ollut kova paine. Kokonaisuuden kannalta ei ole järkevää pitää asiakkaita epätarkoituksenmukaisessa palvelussa, ja jos tuettu asuminen ei vedä, joutuvat asiakkaat odottamaan asumispaikkaansa laitoshoidossa, mikä on vieläkin kalliimpaa. SAS-ryhmä pohtii yksilökohtaista tarkoituksenmukaisuutta. Sosiaalityön asiakasmäärän kasvu edellisvuoteen nähden selittyy työllistämistoimien piirissä olevien määrän täsmentyneellä kirjaamistavalla. Aiemmin suoritteet merkittiin maisemaan vain kuntouttavassa työtoiminnassa olevista, mutta sittemmin myös työvoiman palvelukeskuksen asiakkaat on otettu mukaan. Yhden hetun periaate ei toteudu, sillä sama ihminen voi olla sekä työvoiman palvelukeskuksen asiakas että kuntouttavaan työtoimintaan osallistuva. Täsmentyneellä kirjaustavalla varmistetaan kuitenkin kunnittaisten kustannusten jakautuminen oikein. Kuntouttavassa työtoiminnassa toimintaa on kehitetty edelleen innovatiivisesti mm. uusilla ryhmätoiminnoilla ja vuodelle 2014 asetetut määrälliset tavoitteet ylittyivät. Keskushallinto on omilla toimillaan myös lisännyt kuntouttavan työtoiminnan määrää mm. sopimuksella Kaski-työvalmennuksen kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakasmäärä saavuttikin työntekijäresurssiin nähden maksimin. Ohjauksen laadusta jouduttiin jo hieman tinkimään. Vuonna 2015 työllisyysyksikön perustaminen nostaa ohjausresurssin määrää. Kuntouttava työtoiminta on harvoja kunnan palveluja, jolla passiivisen työmarkkinatukilaskun suuruuteen voidaan vaikuttaa. Passiivituen laskun pieneneminen näkyy keskushallinnon budjetissa. Kuntouttavaan työtoimintaan osallistuvia pyritään saamaan jatkossa entistä enemmän kaupungin omiin yksiköihin. Valtionkorvausta maksetaan 10,09 euroa/osallistuja/osallistumispäivä. Aikuissosiaalityön kustannukset ylittyivät budjetoidusta tuetun asumisen oston uuden kirjaamistavan vuoksi. Kirjaamistavan muutos on huomioitu vuoden 2015 budjetissa. vuoden 2015 Talousarviossa pysymiseen vaikuttaa tarpeen mahdollinen kasvu ja se, että miten muissa palveluissa onnistutaan kuntouttamaan asiakkaat kotihoitoon niin, että asiakkaat eivät siirry sosiaalisen asumisen piiriin (mielenterveyspalvelut ja päihdekuntoutus).
Palvelu: Vammaispalvelut Vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen johtaja Asiakasryhmät: TILAUS 2013 alkup. TP 2014 Vammaispalvelut Vammaispalvelu asiakkaat 109 130 120 95-25 Vammaispalvelut / asiakas 743 785 850 1 037 187 Vammaispalvelut Kulut 80 938 102 017 102 018 98 547-3 470 Vammaispalvelut Tuotot 805 0 0 792 792 Vammaispalvelut Netto 80 133 102 017 102 018 97 755-4 262 Vammaispalvelut Vaikeavammaiset asiakkaat (ilman 1 057 1 000 1 000 1 194 194 palveluasumista) Vammaispalvelut / asiakas 2 525 2 978 2 978 3 054 76 Vammaispalvelut Kulut 2 669 006 2 978 030 2 978 041 3 646 120 668 079 Vammaispalvelut Tuotot 11 578 10 256 10 256 11 000 744 Vammaispalvelut Netto 2 657 427 2 967 774 2 967 785 3 635 120 667 335 Vammaispalvelut Vaikeavammaisten 17 032 19 165 19 165 18 568-597 palveluasuminen hoitopäivät Vammaispalvelut /hoitopäivä 151 134 134 166 32 Vammaispalvelut Kulut 2 567 447 2 562 168 2 562 178 3 083 342 521 164 Vammaispalvelut Tuotot 146 673 68 400 68 400 170 859 102 459 Vammaispalvelut Netto 2 420 773 2 493 768 2 493 778 2 912 482 418 704 Vammaispalvelut Sosiaalityö ja palveluohjaus 1 441 1 350 1 350 1 559 209 asiakkaat Vammaispalvelut / asiakas 461 519 520 455-65 Vammaispalvelut Kulut 664 072 700 296 701 472 708 586 7 114 Vammaispalvelut Tuotot 4 720 4 292 4 299 3 952-347 Vammaispalvelut Netto 659 352 696 004 697 173 704 634 7 461 Vammaispalvelut Vammaispalvelun kulut YHTEENSÄ 5 981 462 6 342 510 6 343 708 7 536 594 1 192 886 Vammaispalvelut Vammaispalvelun tuotot YHTEENSÄ 163 776 82 948 82 955 186 603 103 648 Vammaispalvelut Vammaispalvelun NETTO 5 817 686 6 259 563 6 260 753 7 349 991 1 089 238 Vammaispalvelut Kehitysvammaiset 450 400 440 457 17 avohoitoasiakkaat Vammaispalvelut / asiakas 8 474 9 616 8 742 8 700-42 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 3 813 196 3 846 557 3 846 281 3 975 831 129 550 Vammaispalvelut Tuotot 177 310 189 490 189 490 194 268 4 778 Vammaispalvelut Netto 3 635 885 3 657 066 3 656 791 3 781 563 124 772 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten 58 119 67 917 67 917 63 098-4 819 palveluasumisen hoitopäivät Vammaispalvelut / hoitopäivä 109 92 92 116 23 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 6 351 188 6 280 542 6 280 859 7 301 242 1 020 383 Vammaispalvelut Tuotot 163 156 104 315 104 315 152 146 47 831 Vammaispalvelut Netto 6 188 032 6 176 226 6 176 544 7 149 096 972 552 Vammaispalvelut Kehitysvammaisten 12 876 11 563 11 563 8 445-3 118 Vammaispalvelut / hoitopäivä 323 316 316 425 109 Vammaispalvelut KERAVA-keskiarvo 0,00 0,00 0,00 0,00 0,00 Vammaispalvelut Kulut 4 161 958 3 650 489 3 650 579 3 589 208-61 372 Vammaispalvelut Tuotot 2 725 0 0 858 858 Vammaispalvelut Netto 4 159 233 3 650 489 3 650 579 3 588 349-62 230 Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon kulut 14 326 342 13 777 587 13 777 719 14 866 280 1 088 561 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon 14 289 16 203 15 451 16 072 620 kulut/asiakas Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon tuotot 343 192 293 805 293 805 347 272 53 467 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kehitysvammahuollon NETTO 13 983 150 13 483 782 13 483 914 14 519 008 1 035 095 Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden kulut 20 307 804 20 120 098 20 121 427 22 402 874 2 281 447 YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden 506 968 376 753 376 760 533 875 157 115 tuotot YHTEENSÄ Vammaispalvelut Kaikkien vammaispalveluiden 19 800 836 19 743 345 19 744 667 21 868 999 2 124 333 NETTO Vammaispalvelut Ulkokuntien osuus 13 996 20 306 20 318 35 590 15 273 Vammaispalvelut NETTO ulkokuntien jälkeen 19 814 837 19 763 654 19 764 993 21 904 590 2 139 597
Tuottajan viesti tilaajalle: Vammaispalvelut ylitti talousarvion 11 %:lla. Vammaispalveluasiakkaiden lukumäärä väheni määrärahasidonnaisten palvelujen osalta ja talousarvio alittui. Vaikeavammaisten palveluissa (= subjektiiviset palvelut) asiakasmäärä ylittyi 194 asiakkaalla ja kasvoi vuodesta 2013 jopa 137 asiakkaalla. Sosiaalityön ja palveluohjauksen asiakasmääräarvio ylittyi yhteensä 209:lla asiakkaalla (kasvua vuodesta 2013 yhteensä 118 uutta asiakasta). Asiakasmäärät kasvoivat erityisesti henkilökohtaisen avun palvelussa ja asunnon muutostöissä. Vammaispalvelujen menojen ylitys johtui huomattavasta asiakasmäärien ja palvelutarpeiden kasvamisesta. Lisäksi ostopalveluna tuotettu henkilökohtaisen apu kilpailutettiin, mikä johti hinnannousuun ja sitä kautta kustannusten karkaamiseen, sillä vaikeavammaisten asiakkaiden (ilman palveluasumista) keskimääräinen euromääräinen hinta nousi 529 euroa/asiakas vuodesta 2013. Vaikeavammaisten palveluasumisen hoitopäivät vähenivät palvelutarpeen vähentyessä. Vammaispalvelun palveluasumisen hoitopäivän hinta nousi vuodesta 2013 15 e/hoitopäivä, ollen 32 e/hoitopäivä kalliimpi kuin talousarviossa ennakoitiin, jonka vuoksi kustannuksetkin ylittyivät. Yksikkökustannusten nousu johtuu entistä hoidollisemmista (lähinnä ympärivuorokautista perushoitoa) vaativista asiakkaista. Vaikeavammaisten palveluasumista järjestetään mahdollisuuksien mukaan kotiin ja ostopalvelun kautta. Omien vaikeavammaisten asumisyksiköiden valmistuminen vähentää ostopalveluja: 5- paikkainen yksikkö valmistuu v. 2016 ja 12-paikkainen yksikkö v. 2017 alussa. Kehitysvammaisten asumisen palvelurakenteen muutosta jatkettiin yhteistyössä PKSSK:n kanssa. Kehitysvammaisten avohuoltoasiakkaiden lukumäärä kasvoi laitosasumisen vähentyessä suunnitellusti. Laitoshoitopäivät vähenivät yli 3.000:lla hoitopäivällä ja kustannukset laskivat vuodesta 2013 0,57 milj. euroa. Toisaalta laitoshoitopäivän hinta kallistui 102 euroa/hoitopäivä vuoden 2013 tasosta, sillä myös kalliin hoidon tasausjärjestelmän mukaiset kustannukset nousevat kun asiakkaita siirtyy palveluasumiseen. Pysyvästä laitosasumisesta siirtyminen ostopalveluun tapahtui hitaasti aikavälillä 04/2014-12/2014. Uusi yksityinen palveluasumisen yksikkö avautui 06/2014, jonne asiakkaita muutti vähitellen. Yhtään uutta pysyvää laitossijoitusta ei tapahtunut vuonna 2014. Kehitysvammaisten palveluasumisen hoitopäivät eivät toteutuneet suunnitellusti, tavoitteesta jäätiin noin 4.800 hoitopäivää. Kehitysvammaisten asumispalvelu (pysyvä ja tilapäinen) palvelusetelin kautta on kasvanut, yhteensä 29 asiakasta. Sepänkadulle suunnitellun asumisyksikön valmistuminen siirtyi vuodelle 2015. Tuettua asumista on lisätty (asumisenohjaus ja palveluseteli). Palveluasuminen on vielä suurilta osin ostopalvelua, joten kustannukset ovat vielä suuret. Lisäksi palveluasumisessa olevista osa ovat hyvin hoidollisia, jolloin esim. saattohoitovaiheessa on lisäresurssia eikä asiakkaan tarvitse siirtyä laitoshoitoon. Oman työ- ja päivätoiminnan yksiköiden toimintaa kehitettiin mm. keskittämällä eteläisen alueen päivätoimintaa yhteen yksikköön Hammaslahteen. Nupa, nuorten vaikeasti kehitysvammaisten päivätoiminnan ryhmä aloitti syksyllä 2014 toimintansa Lehmon koulun yhteydessä, minkä vuoksi budjetti ylittyi kehitysvammaisten avohoidossa. Vuoden 2015 budjetti on pienempi kuin vuoden 2014 toteuma, joten talousarviossa pysyminen on haasteellista. Vammaispalvelujen kustannukset koostuvat suurilta osin vaikeavammaisille henkilöille myönnettävistä subjektiivisten oikeuksiin perustuvista palveluista.
Palvelu: Perhepalvelut Vastuuhenkilö: Sosiaalipalvelujen johtaja Asiakasryhmät: TILAUS 2013 alkup. TP 2014 Perhepalvelut Sosiaalityö, asiakas 1 828 2 272 2 272 2 227-45 Perhepalvelut / asiakas 741 696 696 624-72 Perhepalvelut Kulut 1 354 307 1 582 213 1 582 213 1 389 536-192 677 Perhepalvelut Tuotot 38 997 14 966 14 966 35 365 20 400 Perhepalvelut Netto 1 315 309 1 567 247 1 567 247 1 354 170-213 077 Perhepalvelut Avohuolto, asiakas 2 146 2 069 2 069 2 487 418 Perhepalvelut / asiakas 997 1 050 1 050 1 152 101 Perhepalvelut Kulut 2 140 439 2 173 077 2 173 077 2 864 001 690 924 Perhepalvelut Tuotot 9 700 3 288 3 288 9 854 6 566 Perhepalvelut Netto 2 130 739 2 169 789 2 169 789 2 854 147 684 358 Perhepalvelut Kodin ulkopuolelle sijoitetut, 352 353 353 274-79 asiakkaat Perhepalvelut Hoitopäiviä 70 907 72 130 72 130 59 023-13 107 Perhepalvelut / hoitopäivä 143 149 149 148-1 Perhepalvelut % 0-17v ikäryhmästä 3 % 3 % 3 % 2 % -1 % Perhepalvelut / asiakas 28 715 30 391 30 391 31 871 1 480 Perhepalvelut Kulut 10 107 671 10 727 870 10 727 870 8 732 545-1 995 325 Perhepalvelut Tuotot 633 989 459 319 459 319 645 349 186 030 Perhepalvelut Netto 9 473 682 10 268 551 10 268 551 8 087 196-2 181 355 Perhepalvelut Jälkihuolto, asiakkaat 127 125 125 134 9 Perhepalvelut Perheneuvola, asiakkaat 985 855 855 1 119 264 Perhepalvelut Jonotusaika kk 0 0 0 0 0 Perhepalvelut Peittävyys alle 18 -vuotiaat 7 % 6 % 6 % 8 % 2 % Perhepalvelut / asiakas 596 934 934 582-352 Perhepalvelut Kulut 587 110 798 164 798 164 650 748-147 416 Perhepalvelut Tuotot 4 300 2 936 2 936 6 148 3 212 Perhepalvelut Netto 582 810 795 228 795 228 644 600-150 628 Perhepalvelut Lastenvalvoja, asiakas 835 750 750 885 135 Perhepalvelut Isyys-, elatus- ja huolto sekä 1 674 1 650 1 650 1 773 123 tapaamissopimukset Perhepalvelut / sopimus 64 79 79 85 5 Perhepalvelut / asiakas 129 175 175 170-5 Perhepalvelut Kulut 107 818 130 890 130 890 150 152 19 262 Perhepalvelut Tuotot 308 0 0 1 020 1 020 Perhepalvelut Netto 107 510 130 890 130 890 149 131 18 241 Perhepalvelut Kulut yhteensä 14 297 345 15 412 213 15 412 213 13 786 981-1 625 232 Perhepalvelut Tuotot 687 295 480 508 480 508 697 737 217 229 Perhepalvelut Netto 13 610 050 14 931 705 14 931 705 13 089 244-1 842 461 Perhepalvelut Muiden ulkokuntien osuus - 59 205-21 021-21 021-15 336 5 685 Perhepalvelut Netto ul kokunti en osuuden jäl keen 13 550 845 14 910 684 14 910 684 13 073 908-1 836 776
Tuottajan viesti tilaajalle: Vaikka perhepalveluissa talousarvio kokonaisuutena alittui, lastensuojelussa asiakasmäärät ovat kasvaneet. Kasvu on ollut huomattava avohuollossa ja myös avohuollon sijoitusten määrä on kasvanut, mikä näkyy kustannuksissa nousuna. Kodin ulkopuolelle sijoitettujen määrä on kuitenkin laskenut vuoden takaisesta ja tämä laskee sijaishuollon kustannuksia. Lastensuojelun sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on ollut suurta ja myös epäpäteviä sijaisia on ollut paljon. Tämä alentaa sosiaalityön kustannuksia, mutta myös kuormittaa työyhteisöä. Vaihtuvuus on myös aiheuttanut ajoittaista työntekijävajetta, kun uusia ei ole saatu rekrytoitua heti aiemman lähdettyä pois. Lastensuojelun tarpeen selvitykset pystyttiin tästä huolimatta melko hyvin tekemään 3 kuukauden määräajassa. Ehkäisevään työhön pitäisi pystyä panostamaan entistä enemmän, että sijoitusten määrä saataisiin pysymään kohtuullisina. Ennakoitavuuden mahdollisuus lastensuojelutyössä on pienentynyt, kun kiireellisten sijoitusten määrä on ollut kasvussa. Erityisesti nuorten kohdalla lastensuojelun tarpeesta ei ole saattanut olla lainkaan tietoa ja tilanne kehittyy hetkessä sijoitukseen saakka. Jälkihuollon tarvitsijoita on ollut myös aiempaa enemmän. Jälkihuolto on maksanut arvioitua enemmän, kun jälkihuoltona on pitänyt antaa myös laitoshoitoa. Vuoden eri poikkileikkaustilanteissa sijaisperheissä oli 77-83 lasta ja perhekodeissa oli 17-29 lasta. Molemmissa määrä pieneni loppuvuotta kohti. Laitoksissa oli 37-53 lasta ja tämä määrä kasvoi vuoden edetessä. Omista yksiköistä vastaanottokodilla oli vuoden aikana kuukauden alussa lasten määrä poikkileikkauspäivinä vaihdellut 2-9 joensuulaista lasta. Muutaman kerran oli myös tilanne, jolloin lapsia oli ylipaikalla. Omissa pitkäaikaista laitoshoitoa antavissa yksiköissä oli 10-14 joensuulaista lasta. Perheneuvolan asiakasmäärän kasvu selittyy tilastoinnin tarkentamisella. Aiemmin esimerkiksi hoidollisia puhelinkeskusteluja ei ole kirjattu suoritteisiin, vaikka ne voivat ajallisesti viedä yhtä pitkään kuin asiakastapaaminen. Neuvonta- ja ohjaustyyppisiä puheluita ei tilastoida, vain perheen tilanteeseen syvemmälle menevät puhelut. Asiakastyön määrä näyttäytyy tämän muutoksen myötä oikeampana. Perheneuvolan asiakasmäärät ovat nousseet ja tämä on vaikuttanut ei-kiireelliseen asiakkuuteen tulevien jonotusajan pitenemisenä. Yhden lastenvalvojan työpanosta on käytetty huoltoriitasovittelussa kasvatus- ja perheneuvolan työntekijän työparina. Maksusitoumusasiakkaat ovat selvästi myös lisääntyneet vuoden 2014 aikana, kun hoidollisten maksusitoumusten antaminen siirtyi kasvatus- ja perheneuvolaan lastensuojelusta. Lastenvalvojien työstä tilastoidaan vain sopimukset, joiden määrä on kutakuinkin ennallaan. Käytössä oleva ohjelmasta ei saa asiakas- tai käyntitilastoa. Asiakasmäärä on siten tilinpäätöksessä arvio (sopimuksia on yleensä useampi/asiakas). Lastenvalvojien työssä on ollut huomattavissa, että puolisoiden erotilanteet ovat usein entistä riitaisempia ja tilanteet pitkittyvät ja tilanteet joudutaan ratkaisemaan käräjäoikeudessa. Toistaiseksi tämä ei ole näkynyt lastensuojelussa enempää kuin ennenkään. Lastenvalvonnan kuluja nostaa resurssilisäys helmikuun 2014 alusta alkaen yhteistoiminta-alueen laajenemisen myötä. Nuorisoaseman ostomenot toteutuivat selvästi arvioitua suurempina. Nuorisoasemalla asiakkuutta on joutunut odottamaan hieman tavanomaista pidempään eli 1-2 viikkoa, sillä työntekijäresurssia on siirretty sijaishuollon työhön. Tilanne 31.12.2014 Sijaisperheissä oli 79 lasta, perhekodeissa 20 lasta ja laitoksissa 53 lasta. Tilanne 7.1.2015 Vastaanottokodilla oli 3 Joensuulaista ja 2 asiakasta muista kunnista. Omissa pitkäaikaisyksiköissä oli 11 asiakasta, joista 10 joensuulaisia. Lastensuojeluilmoitusten käsittelyajat v. 2014: 767 ilmoitusta ja 367 selvitystä. Ilmoituksista/tiedonsaanneista ratkaistu 7 arkipäivässä 649 kpl, 8-14 arkipäivässä 62 kpl, 14pv tai yli 56 kpl. Selvityksistä valmistunut 3kk:ssa 266 kpl, yli kolme mutta alle 4 kk 78 kpl ja yli neljä kk 23 kpl. Joensuussa on käytössä neljän ja puolen työntekijän työpanos, jolloin saldo 170 ilmoitusta /työntekijä.
Palvelu: Hallinto Vastuuhenkilö: Talousjohtaja Asiakasryhmät: TILAUS Tuottajan viesti tilaajalle: 2013 alkup. TP 2014 Hallinto Hallinto kulut yhteensä Hallinto Hallinto tuotot yhteensä Hallinto Hallinto netto 1 512 702 1 858 121 1 858 181 2 433 047 574 866 Hallinto-ja talouspalvelujen tulosalueella on yhteistoiminta-alueen keskitettyjen hallinto- ja talouspalvelujen lisäksi kehittämistoimintaa, sosiaali- ja potilasasiamiestoiminta, talous- ja velkaneuvonta, sekä hoitotarvikevarasto ja teknisen huollon palvelujen ostot. Vuoden 2014 aikana toteutettiin sosiaali- ja terveyspalveluissa aikaisemmilta vuosilta jatkuvina kehittämishankkeina seuraavia erillisrahoitusta saaneita hankkeita: VÄISTÖ- hanke; Väkivaltatyön käytännön toimintatapojen kehittäminen Itä- Suomessa, Asumisen tukipiste osana Pitkäaikais-asunnottomuuden vähentämisohjelmaa (PAAVOa), TERVIS- hanke, mikä kohdistui perusopetuksessa olevien 7-17 -vuotiaiden lasten ja nuorten savuttomuuden tukemiseen. Uusina hakkeina käynnistyivät vuonna 2014 Senioripihan Isäntä-emäntä-toimintamallin kehittäminen sekä ODA - Osaaminen ja digitaaliset arvopalvelut -hankkeen selvitysvaihe. Selvitysvaiheessa laadittiin yhdessä hankekumppaneiden kanssa kansalliset määritykset sähköisten SOTE-palvelujen kansalliseen kokonaisuuteen, ja käynnistettiin toteutusprojektin valmistelu. Vuonna 2014 päättyneitä hankkeita olivat: Apteekin Terveyspiste, TYPKE- hanke; Työllistämispalvelujen kehittäminen Pohjois-Karjalassa sekä ASSI-hanke ; Asiakaslähtöisten sähköisten palvelujen kehittäminen perusterveydenhuollossa ja vanhuspalveluissa. Vuoden aikana valmisteltiin osallistumista valtiovarainministeriön käynnistämiin kuntakokeiluihin asumispalvelujen -toimintamallin sekä hyvinvoinnin integroidun toimintamallin ja nuorisotakuun -toimintamallin osalta. Valmisteltiin paikallisten kumppaneiden kanssa yhteistyössä hankehakemus Ikääntyvien oppiminen ja hyvinvointiteknologia. Käynnistettiin valmistelutyö terveysasema -toiminnan kehittämiseksi kohti Hyvinvointiasemaa, ja valmisteltiin pilottivaiheen hankerahoitus-hakuja. Hallinto- ja talouspalveluissa osallistuttiin kaupungin hankintaohjelman valmisteluun ja hankintaprosessin yhteistyön kehittämiseen. Kilpailuttamisten valmisteluun, hankintapäätöksiin, sopimuksiin sekä taloudenhoitoon, raportointiin ja asiakasmaksuihin liittyvissä asioissa ohjeistettiin koko yhteistoimita-aluetta toimintakäytänteistä. Tietosuojaan ja hallintokäytäntöihin liittyvien ohjeiden ja linjausten antaminen olivat keskeinen osa toimintaa. Yhteistyössä muiden keskusten kanssa tehtiin Dynastyn sopimushallinnan, intran uudistamisen ja sähköisen arkistoinnin kehittämiseen liittyvää työtä. Sosiaali- ja potilasasiamiespalvelut tuotetaan kaikille Pohjois-Karjalan kunnille ja Heinävedelle sekä potilasasiamiespalvelut PKSSK:lle. Lisäksi potilasasiamiespalveluja on myyty vuoden 2014 aikana yhteensä 60 terveydenhoitoalan yritykselle (vuoden 2013 aikana 54 yritykselle). Sosiaali- ja potilasasiamiehiin otettiin vuoden 2014 aikana yhteyttä 1.722 kertaa (vuonna 2013 yhteydenottoja oli 1.686). Kuntien julkista ja yksityistä sosiaali- ja terveydenhuoltoa koskevia niistä oli 1.113 (näistä joensuulaisten osuus 460 yhteydenottoa; v. 2013 joensuulaisilta 447 yhteydenottoa) ja PKSSK:n erikoissairaanhoitoa koskevia oli 609. Talous- ja velkaneuvontapalvelut tuotetaan Pohjois-Karjalan kunnille. Vuoden 2014 aikana on kehitetty talous- ja velkaneuvonnasta tiedottamista. Prosessia sosiaalitoimen ja velkaneuvonna välilläon käyty läpi ja sovittu sosiaalitoimen kanssa toimintamalli ennaltaehkäisevän talousneuvonnan lisäämiseksi, talous- ja velkaneuvonnasta tiedottamiseksi asiakasryhmille ja potentiaalisten asiakkaiden tavoittamiseksi. Asiakkaiden yhteydenottoja talous- ja velkaneuvojiin on vuoden 2014 aikana tullut kaikista kunnista yhteensä 3.311 (vuonna 2013 yhteydenottoja oli 2.901). Joensuulaisten yhteydenottoja v. 2014 tuli 1.946 (v. 2013: 1.830).
Vuonna 2014 Joensuussa otettiin käyttöön kaksi erityisasumisen välivuokrauskohdetta ikäihmisille suunnattu asumiskohde Senioripiha 1-2 vaihe ja kehitysvammaisten asumiseen tarkoitettu Villa Ranta. Lisäksi valmisteltiin Senioripihan 3. vaiheen (ikäihmisen tepas-asuminen) välivuokrausta sekä Sireenipihan (ikäihmisten tepas-asuminen) rakennuttamista ja välivuokraamista yhteistyössä hoito- ja hoivapalvelujen kanssa. Hallinto- ja talouspalvelujen nettobudjetti ylittyi talousarviosta, koska yhteistoiminta-alueen laajenemisen myötä hallintoja talouspalveluihin kirjattiin sekä Joensuun että Kontiolahden osalta vuotta 2013 koskevat menot, jotka eivät ehtineet mukaan vuoden 2013 tilinpäätökseen. Tällä toimenpiteellä haluttiin turvata yhteistoiminta-alueen tasavertainen kustannustenjako vuonna 2014 yhteistoiminta-alueen laajentuessa. Joensuun nettomenojen ylitys hallinnossa johtuu käytännössä Joensuun perustoimeentulotuen valtionosuuden takaisinperinnästä v. 2013 (900.000 euroa), mikä on kirjattu tulojen vähennykseksi ja kuuluisi normaalitilanteessa sosiaalipalvelujen tulosalueelle.