KERAVA 5. AHJO KETJUPUISTO (2217) ASEMAKAAVAN MUUTOS Asemakaavan selostus Tämä selostus koskee 12.5.2015 päivättyä kaavakarttaa KERAVAN KAUPUNKI MAANKÄYTTÖPALVELUT Kaupunkikehitysjaosto 20.5.2015
2 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Tunnistetiedot Ketjupuisto (2217) asemakaavan muutos Asemakaava koskien 5. Ahjon kaupunginosan kortteleita 1002 ja 1006 ja yleistä aluetta. Asemakaava on tullut vireille 18.3.2015. Asemakaava on hyväksytty Kaupunkikehitysjaostossa - Kaupunginhallituksessa - Kaupunginvaltuustossa - Keravan kaupunki Maankäyttöpalvelut Kultasepänkatu 7, 04250 Kerava Yhteyshenkilö, kaavan valmistelija: Kaava-arkkitehti Marja Pelo Puhelin: 040 318 2316 Sähköposti: marja.pelo@kerava.fi
3 1.2 Kaava-alueen sijainti Suunnittelualue sijaitsee Ahjossa noin kolmen kilometrin päässä itään Keravan kävelykeskustasta ja asemalta. Alue rajautuu pohjoisessa Ahjontiehen sekä asuinkerrostaloalueeseen, idässä Ketjutiehen. Alueen eteläpuolella on teollisuuskiinteistö ja lännessä Ketjupuiston viheralue. Alueen itäpuolella sijaitsee Ahjon koulu ja päiväkoti. Asemakaavan muutos koskee kortteleita 1002 ja 1006 sekä yleistä aluetta. Suunnittelualueen rajoja täsmennetään tarvittaessa työn kuluessa. Rajaus opaskartalla 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus Ketjupuisto (2217) asemakaavan muutos. Asemakaavatyössä tutkitaan päiväkodin ja asuinrakentamisen sijoittamista alueelle sekä tarkistetaan muinaismuistoalueen suojelutaso. Tavoitteena on sijoittaa alueen pohjoisosaan päiväkoti ja alueen eteläosaan pienkerros-, rivi-, ja/tai pientaloja. Kaavamuutosalueen pintaala on noin 2 ha.
4 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 2 1.1 Tunnistetiedot... 2 1.2 Kaava-alueen sijainti... 3 1.3 Kaavan nimi ja tarkoitus... 3 1.4 Selostuksen sisällysluettelo... 4 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista... 5 2 TIIVISTELMÄ... 5 2.1 Kaavaprosessin vaiheet... 5 2.2 Asemakaava... 6 2.3 Asemakaavan toteuttaminen... 6 3 SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT... 6 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista... 6 3.2 Suunnittelutilanne... 8 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET... 10 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 10 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset... 10 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö... 11 4.4 Asemakaavan tavoitteet... 12 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset... 14 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 14 5.1 Kaavan rakenne... 14 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen... 15 5.3 Aluevaraukset... 16 5.4 Kaavan vaikutukset... 16 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset... 17 5.6 Nimistö... 18 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 18
5 1.5 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Seurantalomake (liitetään aineistoon ehdotusvaiheessa) 2. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS), päivittyvä 3. Maanomistus 4. Maakuntakaava 5. Yleiskaava 6. Ajantasakaava 7. Asemakaava - luonnos 12.5.2015 ja havainneaineisto 8. Vastineet; - osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatuihin lausuntoihin ja mielipiteisiin 1.6 Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista 1. Keravan yleiskaava 2020, 14.6.2004 2. Keravan kaupungin rakennusjärjestys 1.2.2011 3. Kerava, Ali-Kerava, Ahjo Röykkiökaivaus, 1970 4. Ketjupuiston asemakaavan muutosalueen tarkkuusinventointi, 5.- 6.7.2010, Museovirasto 5. Keravan liikennejärjestelmäsuunnitelma 2035, Sito, 2014 6. Palvelujen järjestämissuunnitelma, Kasvatuksen ja opetuksen toimiala, 2015 2 Tiivistelmä 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaupunkikehitysjaosto 27.1.2011 Ketjupuiston asemakaavoituksen lähtökohdat Kaupunkikehitysjaosto 29.3.2012 keskustelu eri vaihtoehdoista ja evästykset jatkovalmistelulle Kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015 asemakaavamuutoksen käynnistäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen asetettavaksi nähtäville mielipiteiden esittämistä varten (MRA 30 ) Asemakaava on tullut vireille osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä 18.3.2015 Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 23.3. - 7.4.2015. Kaupunkikehitysjaosto 20.5.2015 asemakaavan muutosluonnoksen käsittely ja hyväksyminen asetettavaksi nähtäville mielipiteiden esittämistä varten
6 Asemakaavan muutosluonnos nähtävillä 1.6. - 26.6.2015 Kaupunkikehitysjaosto x.x.2015 asemakaavan muutosehdotuksen käsittely ja hyväksyminen asetettavaksi nähtäville mielipiteiden esittämistä varten Asemakaavan muutosehdotus nähtävillä x.x. - x.x.2015 2.2 Asemakaava Asemakaavalla muodostuu asuinrakentamisen korttelialuetta (A, AP) noin 0,9 ha, jolla on rakennusoikeutta yhteensä noin 2743 k-m 2. Yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) muodostuu noin 0,6 ha, ja sille on osoitettu rakennusoikeutta 900 k-m 2. Muinaismuistoaluetta (SM) muodostuu noin 2128 m 2. Lähivirkistysaluetta muodostuu noin 1088 m 2. Katualuetta muodostuu noin 1229 m 2. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaavan toteuttamista koskevat päätökset tehdään kaavan tultua voimaan. 3 Suunnittelun lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueiden oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavamuutoksen suunnittelualue on Ahjontien ja Ketjutien risteyksen lounaispuolella. Alueen länsipuolella on Ketjupuiston viheralue ja etelässä teollisuusrakennus. Kaakossa Ahjontien varressa on asuinkerrostaloja. Idässä Ketjutien vastakkaisella puolella on Ahjon koulu ja päiväkoti Aarre.
7 3.1.2 Luonnonympäristö 3.1.3. Rakennettu ympäristö Alue sijaitsee metsäisen mäen itäpuolella. Maasto kohoaa etelään ja länteen, ja laskee alueen länsiosassa melko jyrkästi Ketjutielle. Alueella kasvaa harvaa sekametsää. Alueen pohjois-, itä- ja eteläpuoli ovat rakentuneet. Alueen pohjoisosassa, korttelin 1006 tontilla 6 on sijainnut kaksi teollisuuden varastorakennusta, jotka on sittemmin purettu. Alueen eteläosa on rakentamaton. Suunnittelualueella ei tällä hetkellä ole asutusta. Alueen koillispuolella on asuinkerrostalojen korttelialue, jossa on noin 340 asukasta. Pääosa asukkaista on nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä, alle kouluikäisiä on hieman yli 30, eläkeikäisiä alle 20. Ahjontien pohjoispuolella on laajemmat asuinkerrostalojen korttelialueet, joissa asuu hieman yli 200 asukasta. Valtaosa asukkaista on nuoria aikuisia ja keski-ikäisiä, alle kouluikäisiä on alle 20 ja eläkeikäisiä parikymmentä. Lähimmät palvelut sijaitsevat Ahjon keskustassa noin 500 metrin päässä, jossa palvelee mm. päivittäistavarakauppa, apteekki ja posti. Keravan keskustan palvelut ovat noin kolmen kilometrin päässä. Alueen länsipuolella on Ketjupuiston viheralue, ja etelässä avautuu Ollilanlaakson laaja viheralue, jossa on mm. Ahjon kuntorata. Suunnittelualueen itäosassa sijaitsee muinaisjäännösalue Ahjo (mj. rek. nro 245010004), jonka kiinteä muinaisjäännös muodostuu kiviröykkiöstä. Alue on suojeltu muinaismuistolain nojalla. Alueen länsipuolella suunnittelualueen ulkopuolella, lähellä suunnittelualuetta sijaitsevat muinaisjäännökset Inkilä (mj. rek. nro 1000010006), Ahjo 2 (mj. rek. nro 1000016500) ja Östersundom- Skafvaböle landsväg (mj. rek. nro 1000010007). Muinaisjäännös Ahjo 2 on kivilatomus, Inkilä kiviröykkiö. Östersundom-Skafvaböle landsväg on muinainen kulkutie, joka ei kuitenkaan ole riittävän huomattava ollakseen varsinainen muinaisjäännös, vaan se on luokiteltu muuksi kulttuuriperintökohteeksi. Alueen sisällä ei ole kunnallisia yhdyskuntateknisiä verkostoja. Aivan alueen pohjoisreunassa kulkee vesijohto. Junarata kulkee alueen pohjoispuolella noin 100-300 metrin päässä. Keravan yleiskaavan yhteydessä tehdyn koko Keravaa koskevan liikennejärjestelmäsuunnitelmaan liittyvän meluselvityksen perusteella junaliikenteen melu ei ulotu suunnittelualueelle. Selvityksen mukaan alueen melutasot jäävät alle 55 dba, vain aivan suunnittelualueen pohjoisreunassa melutaso voi olla 55-60 db. Suunnittelualueen pohjoisosa on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu liike- ja toimistorakennusten, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi. Alueella on toiminut mm. vaatetehdas, erilaista harrastetoimintaa sekä antiikkiliike. Rakennukset
8 on purettu vuonna 2013. Purkutöiden yhteydessä alueella ei ole havaittu maaperän pilaantumista aiheuttavaa toimintaa. 3.1.4 Maanomistus Suunnittelualueen omistaa Keravan kaupunki. 3.2 Suunnittelutilanne 3.2.1 Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia: 1. toimiva aluerakenne 2. eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu 3. kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4. toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5. Helsingin seudun erityiskysymykset 6. luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista kaavamuutoksen aluetta koskee erityisesti "eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu". Ketjupuisto (2217) asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Uudenmaan 8.11.2006 vahvistetussa maakuntakaavassa (liite 4) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi, ja 30.10.2014 vahvistetussa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa (liite 4) alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Alueen pohjoispuolella kulkee yhdysrata. Yleiskaava Oikeusvaikutteisessa Keravan yleiskaavassa 2020 (liite 5) kaavaalueen pohjoisosa on merkitty kerrostalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AK) ja eteläosa teollisuus- ja varastoalueeksi (TA-1). Alueelle on merkitty kaksi muinaismuistolain rauhoittamaa kiinteää muinaisjäännöstä (SM). Koko kaupungin yleiskaavan tarkistus on käynnistynyt keväällä 2013. Asemakaava Korttelin 1006 tontilla 6 on voimassa asemakaava 2075 vuodelta 1994 (liite 6). Tontin pohjoisosa on osoitettu liike- ja toimistorakennusten, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (KYTY-2). Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 1800 k-m 2. Suurin sallittu kerrosluku on II. Aivan tontin pohjoislaidassa Ahjontien varressa on pysäköimispaikaksi osoitettu alue (p). Tontin eteläosa on osoitettu asuinkerrostalojen korttelialueeksi (AK- 51). Rakennuspaikat on osoitettu rakennusalamerkinnällä, joista pohjoisemmalle on osoitettu rakennusoikeutta 600 k-m 2, ja jonka suurin sallittu kerrosluku on II. Eteläisemmälle rakennusalalle on osoitettu rakennusoikeutta yhteensä 1200 k-m 2 ja suurimmaksi sallituksi ker-
9 rosluvuksi II 2/3 - IV. Alueen itälaidassa on ohjeellinen pysäköimispaikaksi osoitettu alue. Tontin itälaitaan on sijoitettu jalankululle ja pyöräilylle varattu alueen osa, jolla osin on tontilleajo tai huoltoajo sallittu. Yleisellä alueella on voimassa asemakaava 2109 vuodelta 1996 (liite 6). Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL) ja muinaismuistoalueeksi (SM). Korttelin 1002 tontilla 11 on voimassa asemakaava 1684 vuodelta 1990 (liite 6). Alue on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5). Aluetehokkuudeksi on osoitettu e=0,85. Suurin sallittu kerrosluku on III. Rakennusjärjestys Keravan kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 1.2.2011. Pohjakartta Pohjakarttaa ylläpitää ja täydentää Keravan kaupungin maankäyttöpalveluiden mittauspalvelut. Rakennuskiellot Alueella ei ole rakennuskieltoja. Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat Alueen eteläpuolella on voimassa asemakaava vuodelta 1990. Alue on osoitettu ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TY-5). Ympäristöhäiriötä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten eteläpuolella on Ollilanpuiston laaja lähivirkistysalueeksi osoitettu alue, jolla on voimassa asemakaava vuodelta 2109. Suunnittelualueen länsipuolella on Ketjupuiston viheralue, jolla on voimassa asemakaava vuodelta 1996. Alue on osoitettu lähivirkistysalueeksi (VL). Ketjupuiston länsipuolella on voimassa asemakaava vuodelta 1983, jossa alueelle on osoitettu laaja teollisuus- ja varastorakennusten korttelialue. Ketjupuiston lounaispuolella on vireillä asemakaavan muutos 2256 Saviniementie (Metos), jolla alueen teollisuustoimintaa laajennetaan, luodaan toimiva katuverkosto sekä tutkitaan asuinrakentamisen sijoittamista alueen eteläosaan. Suunnittelualueen itäpuolella sijaitsee päiväkoti Aarre sekä Ahjon koulu. Muut selvitykset Alueella on tehty useita alueen muinaisjäännöksiä koskevia selvityksiä ja inventointeja. Keravalla on laadittu vuonna 2003 valmistunut "Keravan muinaisjäännösinventointi ja historiallisen ajan muinaisjäännösten inventointi 1007-2003". Ketjupuiston asemakaavan muutosalueella suoritettiin arkeologinen tarkkuusinventointi vuonna 2010, "Ketjupuiston asemakaava-alue, inventointi". Länsipuolella Ketjupuiston viheralueella sijaitseva muinaisjäännös Ahjo (mj. rek. nro 245010004) on tyypiltään kivirakenne, röykkiö. Se on tarkastettu vuonna 1964 ja inventoitu ensimmäisen kerran vuonna
10 1965. Vuonna 1970 on alueella suoritettu kaivauksia. Alue on inventoitu uudelleen vuonna 2003 Keravan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä sekä Ketjupuiston asemakaavatyön yhteydessä tehdyn arkeologisen tarkkuusinventoinnin vuonna 2010. Suunnittelualueen itäosassa sijaitseva muinaisjäännös Ahjo 2 (mj. rek. nro 1000016500), joka on tyypiltään kivirakenne, kivilatomus. Se on inventoitu vuonna 2010 silloisen Ketjupuiston asemakaavatyöhön liittyvän tarkkuusinventoinnin yhteydessä. Lähellä muinaisjäännös Ahjo 2:sta sijaitsee Inkilän muinaisjäännös (mj. rek. nro 1000010006), joka on tyypiltään kivirakenne, röykkiö. Se on inventoitu Keravan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä vuonna 2003 sekä uudelleen arkeologisen tarkkuusinventoinnin yhteydessä vuonna 2010. Östersundom-Skafvaböle landsväg (mj. rek. nro 1000010007) sijaitsee etäämmällä suunnittelualueesta lounaaseen. Se on tyypiltään kulkuväylä, tarkemmin tienpohja. Lajiltaan Inkilä on muu kulttuuriperintökohde. Se on paikallistettu Keravan muinaisjäännösinventoinnin yhteydessä vuonna 2003 sekä uudelleen tarkkuusinventoinnin yhteydessä vuonna 2010. 4 Asemakaavan suunnittelun vaiheet 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa päiväkodin ja asuinrakennusten sijoittaminen Ketjupuiston koillisosaan. Tavoite on luoda edellytykset pienkerros-, rivi-, ja/tai pientalorakentamiselle. Asemakaavan muutoksella pyritään osaltaan vastaamaan varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvuun. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Asemakaavan muutoksen laadinta on aloitettu kaupungin aloitteesta sellaisten rakentamiseen soveltuvien kohteiden käyttöön ottamiseksi, joiden kunnallistekniikan kustannukset ovat vähäiset. Kaupunkikehitysjaosto on käsitellyt Ketjupuiston asemakaavoituksen periaatteita ja lähtökohtia ensimmäisen kerran 27.1.2011, jolloin päätettiin, että Ketjupuiston alue suunnitellaan omakoti- ja rivitaloalueena. Kaupunkikehitysjaosto käsitteli Ketjupuiston alueen asemakaavoitusta uudelleen 29.3.2012, jolloin jaosto päätti käydä keskustelua eri vaihtoehdoista ja antaa evästyksiä jatkovalmistelulle. Kaupunkikehitysjaosto hyväksyi asemakaavan muutoksen käynnistämisen 11.3.2015. Asemakaavan hyväksyy kaupunginhallitus.
11 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Kaava-alueen ja lähialueen maanomistajat ja haltijat sekä asukkaat Yhdistykset ja yhteisöt (osallisiksi ilmoittautuneet) Keravan Omakotiyhdistys ry Keravan ympäristönsuojeluyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Ahjon Koti ja Koulu ry Keravan Vanhusneuvosto Muut viranomaiset ja yhteisöt Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Museovirasto Helsingin seudun liikenne HSL Gasum Oy, Maakaasu Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymä Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kiinteistö Oy Nikkarinkruunu Keravan kaupungin asiantuntijaviranomaiset Kaupunkitekniikka Vapaa-aikavirasto / museo Kasvatus- ja opetusvirasto (tiedoksi) Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut (tiedoksi) Luettelo ei ole kattava, ja osallisten listaa voidaan tarkistaa ja täydentää suunnittelun aikana. 4.3.2 Vireilletulo Kaupunkikehitysjaosto päätti asemakaavamuutoksen käynnistämisestä 11.3.2015. Asemakaavan muutos on tullut vireille vireilletulo- ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläoloilmoituksen yhteydessä 18.3.2015. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä mielipiteiden esittämistä varten 23.3. - 7.4.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin tiedoksi ja mahdollista lausuntoa varten seuraaville:
12 kaava-alueen kiinteistöjen omistajat ja haltijat kaava-alueeseen rajoittuvien kiinteistöjen omistajat ja haltijat Keravan kaupungin asianomaiset lautakunnat Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava Seura ry Keravan Vammaisneuvosto Keski-Uudenmaan maakuntamuseo Ahjon Koti ja Koulu Keravan Vanhusneuvosto Uudenmaan ELY- keskus Uudenmaan liitto Museovirasto Helsingin seudun liikenne HSL Gasum Oy, Maakaasu Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4.4 Asemakaavan tavoitteet 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Kunnan asettamat tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on toteuttaa rakentamiseen soveltuva kohde, jonka kunnallistekniikan kustannukset ovat vähäiset. Kaavatyössä on tavoitteena tutkia alueen soveltuminen asuinrakentamiseen ja päiväkotitoimintaan. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on osaltaan vastata varhaiskasvatuksen palvelutarpeen kasvuun mahdollistamalla uuden päiväkodin rakentaminen alueelle. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Maakuntakaavassa alue on osoitettu tiivistettäväksi taajamatoimintojen alueeksi. Voimassa olevassa yleiskaavassa alue on osoitettu asuntoalueeksi. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Alueelta on tehty arkeologisen tarkkuusinventointi vuonna 2010. Alueen itäosassa on muinaisjäännösalue (SM). Lisäksi alueen länsipuolella olevalla harjanteella on muita kohteita. Tavoite on tarkistaa suunnittelualueella sijaitsevan muinaismuistoalueen kaavamääräystä. Länsipuolen inventoinnin kohteet sijoittuvat rakentamiseen suunnitellun alueen ulkopuolelle. Keravan varhaiskasvatuksen palvelutarveselvityksen (Palvelujen järjestämissuunnitelma, 2015) mukaan Keravan varhaiskasvatuksen palvelutarve kasvaa lähivuosina. Päivähoitopaikkojen tarve kasvaa mm. väestömuutosten sekä päiväkotien lakkauttamisen, peruskorjaustarpeiden ja tilamitoitusten seurauksena, mikä luo tarpeen toteuttaa uusia päivähoitotiloja palvelutarpeen turvaamiseksi. Varhaiskasvatuksen tavoite on tuottaa optimaalisen kokoisia yksiköitä. Palvelutarveselvi-
13 tyksen investointiesitykseen on sisällytetty uusi neliryhmäinen päiväkoti vuodelle 2016. 4.4.2 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen Osallisten tavoitteet Kaavahankkeen vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta on saatu lausunnot. Mielipiteitä ei ole annettu. Lausuntojen referaatit ja annetut vastineet ovat liitteenä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä (MRA 30 ) 23.3. - 7.4.2015 Tiedoksi/Lausuntopyynnöt: Pyydetty Saatu Keravan Omakotiyhdistys ry Kerava-seura ry 8.4.2015 Keravan Vammaisneuvosto 7.4.2015 Keski-Uudenmaan maakuntamuseo 10.4.2015 Keravan Vanhusneuvosto Ahjon Koti ja Koulu ry Uudenmaan Ely-keskus, tiedoksi Uudenmaanliitto, tiedoksi Museovirasto 25.3.2015 Helsingin seudun liikenne HSL 1.4.2015 Gasum Oy, Maakaasu Elisa Oyj Sonera Carrier Networks Oy Keravan Energia Oy 1.4.2015 Fortum Oyj Keski-Uudenmaan ympäristökeskus 7.4.2015 Keski-Uudenmaan pelastuslaitos Kaupunkitekniikka 2.4.2015 Vapaa-aikavirasto (museo), tiedoksi Rakennusvalvontatoimisto Asuntopalvelut, tiedoksi Saaduissa lausunnoissa on kiinnitetty huomiota mm. alueen turvallisiin kulkuyhteyksiin sekä alueen muinaisjäännöksiä koskevan kaavamääräyksen tarkentamiseen ja niiden mainitsemiseen asemakaavamuutoksen selostuksessa. Alueella ei ole muita rakennus- tai kulttuurihistoriallisesti arvokkaita kohteita. Alueen kehittäminen tukee joukkoliikenteen palveluita tuomalla niiden pariin lisää käyttäjiä. Riittävä etäisyys ja mahdolliset suojavyöhykkeiden tarve etelänpuoliseen teollisuustonttiin tulisi tarkistaa. Luonnosta laadittaessa on mahdollisuuksien mukaan otettu huomioon lausunnon antajien esille tuomat asiat.
14 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset 4.5.1 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 4.5.2 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Alueelta on laadittu luonnos, jossa havainneaineiston perusteella on tutkittu rakennusten ja piha-alueiden sijoittelua sekä pysäköinnin järjestämistä. Rakennusoikeus on määritelty alueelle tehtyjen alustavien suunnitelmien mukaan. Kaupunkikehitysjaosto 11.3.2015 asemakaavoituksen käynnistäminen osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen ja nähtävilleasettaminen Asemakaavan vireilletulon ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolon kuulutus 18.3.2015. Osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolo 23.3. - 7.4.2015 (MRL 62, 63 ja MRA 30 ) Asemakaavan muutoksesta on laadittu käsittelyyn luonnos (12.5.2015). 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Kaavan rakenne 5.1.1 Mitoitus Voimassa olevassa asemakaavassa alueen pohjoisosassa on liike- ja toimistorakennusten, harrastus- ja kulttuuritoimintaa palvelevien rakennusten sekä ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (KYTY-2) noin 0,25 ha. Rakennusoikeutta on alueelle osoitettu 1800 k-m 2. Alueen keskiosa on asuinkerrostalojen korttelialuetta (AK-51) noin 0,72 ha, jolla on rakennusoikeutta yhteensä 1800 k-m 2. Alueen eteläosassa on ympäristöhäiriöitä aiheuttamattomien teollisuusrakennusten korttelialuetta (TY-5), jonka aluetehokkuudeksi on osoitettu e=0.85. Alueen rakennusoikeudeksi muodostuu 5456 k-m 2. Koko suunnittelualueen voimassa olevan asemakaavan mukainen rakennusoikeus on 9056 k-m 2. Yleistä aluetta on yhteensä noin 5765 m 2, josta suunnittelualueen itälaidassa 2269 m 2 suuruinen osa on osoitettu muinaismuistoalueeksi.
15 Asemakaavan muutoksella muodostuu yleisten rakennusten korttelialuetta, asuinrakennusten korttelialuetta, lähivirkistys- ja katualuetta. Asuinrakentamisen korttelialuetta (A, AP) muodostuu noin 9142 m 2. Aluetehokkuudeksi on osoitettu e=0.30, jolloin rakennusoikeutta muodostuu yhteensä 2743 k-m 2. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on osoitettu II. Yleisten rakennusten korttelialuetta muodostuu noin 5974 m 2. Rakennusoikeutta alueelle on osoitettu 900 k-m 2. Suurimmaksi sallituksi kerrosluvuksi on osoitettu II. Koko suunnittelualueen asemakaavamuutoksen mukainen rakennusoikeus on noin 3643 k-m 2. mikä on 1813 k-m 2 vähemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Muinaismuistoaluetta (SM) muodostuu noin 2128 m 2, mikä on noin 141 m 2 vähemmän kuin voimassa olevassa asemakaavassa. Muinaismuistoalue ja osa lähivirkistysaluetta kaventuvat uuden katualueen takia. Lähivirkistysaluetta muodostuu noin 1088 m 2. Katualuetta muodostuu noin 1229 m 2. 5.1.2 Palvelut Asemakaavamuutosalueelle ei synny uusia kortteleita palveluille. Alueelle muodostuu julkisten rakennusten korttelialue, jolle on tavoitteena sijoittaa päiväkoti. Uusien korttelialueiden muodostaminen ei edellytä uusia palveluita alueelle. Ahjon keskustasta, noin 500 metrin, päästä löytyy mm. lähikauppa, postin palvelut ja apteekki. Keravan keskusta monipuolisine palveluineen on noin kolmen kilometrin päässä. Ahjontien varressa on linja-autopysäkkejä, josta kulkee linja-autoja Helsingin suuntaan ja Keravan keskustaan. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Alueelta on teetetty Museoviraston toimesta vuonna 2010 muinaisjäännösten tarkkuusinventointi, ja ne on merkitty pohjakartalle. Alueen kulttuurihistorialliset arvot on huomioitu asemakaavamuutoksen laadinnassa. Muinaismuistoalue jää varsinaisen kaavamuutosalueen ulkopuolelle, mutta suunnittelualueen toimintojen sijoittamisessa on huomioitu riittävät etäisyydet muinaisjäännösalueeseen ja pyritty turvaamaan alueen säilyminen. Alueen rakentumisen myötä metsäalue muuttuu rakennetuksi, mikä osaltaan heikentää alueen luonnonarvoja, mutta lisää samalla alueen kaupunkikuvallista arvoa ja selkeyttää alueen kaupunkirakennetta. Alue rakentuu melko pienellä tehokkuudella, mikä edesauttaa väljän,
16 vehreän ja puutarhamaisen ympäristön muodostumista alueelle. Alueella ei ole erityisiä luontoarvoja. 5.3 Aluevaraukset Asemakaavalla muodostuu yleisten rakennusten ja asuinrakennusten korttelialueita sekä lähivirkistys- ja katualuetta. 5.3.1 Korttelialueet Yleisten rakennusten korttelialuetta (Y) muodostuu noin 5974 m 2, jolle on osoitettu rakennusoikeutta 900 k-m 2. Asuinrakentamisen korttelialuetta (A) muodostuu noin 7297 m 2. Aluetehokkuudeksi on osoitettu e=0.30, jolloin rakennusoikeutta muodostuu yhteensä noin 2189 k-m 2. Alue on jaettavissa tontteihin. Omakotitalojen tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialuetta (AP) muodostuu noin 1846 m 2. Aluetehokkuudeksi on osoitettu e=0.30, jolloin alueen kokonaisrakennusoikeudeksi muodostuu yhteensä noin 554 k-m 2. Alue on jaettavissa tontteihin. Alueelle ei ole osoitettu korttelialueita palveluille. Asemakaava voi synnyttää uusia palveluita, jotka suuntautuvat alueen ulkopuolelle. Lähin päivittäistavarakauppa sijaitsee Ahjossa. 5.3.2 Muut alueet ja lähivirkistys- Muinaismuistoaluetta (SM) muodostuu noin 2127 m 2 aluetta noin 1088 m 2. Katualuetta muodostuu noin 1229 m 2. 5.4 Kaavan vaikutukset 5.4.1 Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Asemakaava mahdollistaa toteutumattoman alueen käyttöönoton vähäisin kustannuksin asemakaavan mukainen rakentaminen parantaa alueen ja lähiympäristön kokonaiskuvaa ja monipuolistaa alueen asuntotarjontaa mahdollistaa asuinrakennusten tonttien muodostamisen ja asuinrakennusten rakentamisen lisää väestön määrää alueella - 2,5 as / asunto = n. 95 asukasta - 3 as / asunto = n. 114 asukasta edellyttää katujen ja kunnallistekniikan rakentamista tarkentaa muinaisjäännös Ahjo 2 suojelutasoa pienentää muinaismuistoaluetta
17 5.4.2 Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Asemakaava olemassa oleva puusto poistetaan luo alueelle hoidettua ja huoliteltua ympäristöä pienentää lähivirkistysaluetta 5.4.4 Vaikutukset talouteen edellyttää kadun ja kunnallistekniikan rakentamista 5.4.5 Vaikutukset terveellisyyteen ja turvallisuuteen lisää ajoneuvoliikennettä alueella 5.5 Kaavamerkinnät ja -määräykset Asuinrakennusten korttelialueet. A-10 Asuinrakennusten korttelialue Tontille merkityn rakennusoikeuden lisäksi saa tontille rakentaa asukkaiden varasto- ja yhteistiloja enintään 10 % tontin rakennusoikeuden määrästä. Rakennus on sijoitettava vähintään 2,5 metrin päähän ja asuinhuoneen pääikkuna vähintään 5,5 metrin päähän naapuritontin rajasta. Naapuritontin omistajan suostumuksella rakennuslautakunta voi hyväksyä rakennuksen sijoitettavaksi lähemmäksikin naapuritontin rajaa. Autopaikkoja on varattava 1 ap/kerrostaloasunto, 1,2 ap/rivitaloasunto ja 1,5 ap/omakoti- ja paritaloasunto. AP-9 Omakotirakennusten tai rivitalojen ja muiden kytkettyjen rakennusten korttelialue Tontille tulee varata autopaikkoja 1,5 ap/asunto. Y-8 Yleisten rakennusten korttelialue Rakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina tulee käyttää joko vaaleaa rappausta, vaaleaa sileää tiiltä tai vaaleilla sävyillä peittomaalattua laudoitusta. Katemateriaalin värin tulee olla punainen. Tontille tulee varata 1 ap / 100 m 2 kerrosalaa. SM-1 Muinaismuistoalue Alueella on muinaismuistolailla rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittäminen, muuttaminen, vahingoittaminen ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistolain nojalla kielletty. Aluetta koskevista tai siihen liittyvistä toimenpiteistä ja suunnitelmista on pyydettävä museoviranomaisen lausunto.
18 5.6 Nimistö Alueelle muodostuu uusi katu, Kettinkikuja. 6 Asemakaavan toteutus Suunnittelualue on valmis rakentamiseen, kun asemakaavan muutos on saanut lainvoiman ja tontit on muodostettu ja merkitty kiinteistörekisteriin.