Vihdin kunta Nummelan eteläosien osayleiskaava, Lusilan laajennus Luontoselvitys

Vihdin kunta Nummelan eteläosien osayleiskaava, Lusilan laajennus Luontoselvitys Luontotieto Keiron Oy.9.

.9. Luontoselvitys 1 () Sisällysluettelo 1 Johdanto... 2 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus... 2 3 Tutkimusmenetelmät... 2 3.1 Esityöt... 2 3.2 Elinympäristöjen ja kasvillisuuden kartoitus... 3 3.3 Kohteiden arvottamisen perusteet... 3 4 Selvitysalueen elinympäristökuviot... 5 5 Tulokset... 6 Johtopäätökset ja suositukset... Lähteet... Liitteet Liite 1 Lajilista, putkilokasvit Kartta 1 Elinympäristötyyppien rajaus, luokittelu ja numerointi sekä selvitysalueen rajaus Kartta 2 Elinympäristöjen arvotus ja viheryhteydet Kansikuva: Lusilan selvitysaluetta hallitsevat laajat peltoaukeat. Taustalla siintää Vihdin Enäjärvi.

.9. Luontoselvitys 2 () 1 Johdanto Vihdin kunta kaavoittaa Nummelan eteläosaa. Tältä alueelta on aiemmin tehty osa-yleiskaavatasoisia luontoselvityksiä, mutta tämän selvityksen kohteena oleva Lusilan alue ei ole ollut näissä selvityksissä mukana. Tästä johtuen Vihdin kunta tilasi Luontotieto Keiron Oy:tä lisäselvityksen Lusilan alueelta. Luontoselvityksen maastotyön ja raportin on laatinut biologi FM Anu Luoto ja työtä on ohjannut biologi, FM Susanna Pimenoff Luontotieto Keiron Oy:stä. Raportin kuvat ovat Anu Luodon ottamia. 2 Tutkimusalueen sijainti ja yleiskuvaus Tutkimusalue sijaitsee Vihdin kunnassa Nummelan taajaman sekä Vihdin Enäjärven kaakkoispuolella. Selvitysalueen rajaus esitetään kartalla 1. Alueen halki kulkee Lusilantie sekä muutamia pienempiä teitä. Alueen keskiosassa on laajat viljelykäytössä olevat peltoalueet. Enäjärven rannassa Hynnänmäellä on loma-asuntoja samoin kuin Ruskiamäen rinteillä. Alueen eteläpuolelle jää Hurrin tilakeskus. Alueen keskiosassa peltojen halki virtaa Torholanoja, joka laskee Enäjärven Reuhoonlahteen kartoitusalueella. Selvitysalueen pinta-ala on noin 41 hehtaaria Selvitysalueen maaperä on suurelta osin savea. Korkeammat alueet ovat moreenia sekä kalliota. Kallioperä on hapanta graniittia. (Helsingin seudun Geotieto ). Selvitysalueella ei sijaitse suojelualueita. 3 Tutkimusmenetelmät 3.1 Esityöt Lusila kuuluu Nummelan osayleiskaava-alueeseen, josta on tehty aiemmin seuraavat yleistasoiset selvitykset. Lusilan selvitysalue ei ole ollut mukana näissä selvityksissä: Nummelan eteläosien osayleiskaava, luontoselvitys 05 Nummelan eteläosien osayleiskaava, liito-oravaselvitys 06 Nummelan eteläosien osayleiskaava, täydentävä luontoselvitys, kasvillisuus ja linnut 08 Uhanalaisten lajien esiintymistä alueella selvitettiin teettämällä haku Suomen ympäristökeskuksen Taxon eliölajitietokannasta. Selvitysalue kuvioitiin alustavasti ilmakuvan perusteella.

.9. Luontoselvitys 3 () 3.2 Elinympäristöjen ja kasvillisuuden kartoitus Maastotyöt tehtiin kesäkuun lopussa (28.6.). Selvitysalue kuljettiin läpi jalan. Elinympäristöt luokiteltiin metsätyyppeihin ja muihin elinympäristötyyppeihin. Metsiä arvotettiin mm. puuston iän, rakenteen ja luonnontilaisuuden perusteella. Kasvillisuuden yleispiirteet kartoitettiin elinympäristöjä määritettäessä. Yleiset ja havaitut huomionarvoiset kasvilajit kirjattiin, mutta selvityksen tavoitteena ei ollut laatia kattavaa putkilokasvilistaa. Vesikasvillisuutta ei kartoitettu sille soveltuvin menetelmin, vaan avovesialuetta tarkasteltiin maalta käsin kiikarin avulla. Selvitysalueen loma-asuntojen selkeästi hoidettuihin pihapiireihin ei menty. Rakennettujen alueiden kasvillisuutta tarkasteltiin kauempaa. Hynnänmäellä suurten tonttien luonnontilaiset osat tutkittiin. Havaitut lintulajit kirjattiin yleistiedoksi, mutta kartoitusta ei voi tulkita varsinaiseksi lintukartoitukseksi. Elinympäristöjen kartoituksen yhteydessä havainnoitiin myös liito-oravalle soveltuvia metsiköitä. Maastokarttana käytettiin Vihdin kunnan kantakarttaa mittakaavassa 1:6000. Kuvioiden rajaamisessa käytettiin apuna GPS-paikanninta. 3.3 Kohteiden arvottamisen perusteet Luonnonsuojelullisesti arvokkaiden kohteiden valintaperusteina ovat seuraavat tekijät: - luonnonsuojelulain suojeltu luontotyyppi (LsL 29 /LsA ) - erityisesti suojeltavan lajin esiintymä (LsL 47 /LsA ) - luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin esiintymä (LsL 49 /LsA ) - metsälain erityisen tärkeä elinympäristö (MeL /MeA 7 & 8 ) - vesilain 1 luvun a ja a :ssä mainittu luontotyyppi. - arvokas vesialue tai virtavesi - perinnemaiseman luontotyyppi - geologisesti arvokas muodostuma - uhanalaisen ja silmälläpidettävän lajin esiintymä - uhanalainen luontotyyppi - muut luonnonsuojelullisesti arvokas kohde, kuten vanha tai runsaasti lahopuuta sisältävä metsä

.9. Luontoselvitys 4 () Kohteiden luonnonsuojelullinen arvo on ilmaistu seuraavalla asteikolla: 5 Valtakunnallisesti arvokas kohde. Kansallinen arvo on kohteella, jossa esiintyy erittäin uhanalainen laji tai elinympäristö. Kohde voi myös olla ainutlaatuinen. Arvokas elinympäristöjen kokonaisuus, joka luo edellytykset runsaalle ja erikoistuneelle lajistolle, voi olla kansallisesti arvokas. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii suojelualueen perustamista. 4 Maakunnallisesti arvokas kohde, jos ympäristö on maakunnallisesti harvinainen ja luonnoltaan arvokas. Siinä esiintyy uhanalainen laji tai lajeja, edustavaa arvokasta tai uhanalaista elinympäristöä tai luonnontilaisuus luo edellytykset useille harvinaisille lajeille. Luonnonarvojen säilyttäminen vaatii yleensä suojelualueen perustamista. 3 Paikallisesti erittäin arvokas kohde, jos ympäristö on tavanomaisesta poikkeava, mutta ei kuitenkaan ainutlaatuinen. Harvinainen laji, lajirikkaus, arvokas elinympäristö tai hyvä luonnontila voivat tuoda ympäristölle tämän arvon. Kohteella on sellaisia luonnonarvoja, jotka yleensä vaativat selviä rajoituksia alueen maankäyttöön. 2 Paikallisesti arvokas kohde. Kohteella on jonkin verran luonnonarvoja, jotka yleensä voi helposti säilyttää, vaikka aluetta käytetään normaalisti rakentamiseen tai metsänhakkuisiin. Kohteiden sijainnin voi merkitä kaavaan informatiivisena merkintänä, jotta se tulee paremmin huomioitua maankäytössä. 1 Joitakin luontoarvoja, eli tavanomaista luontoa edustava kohde. Ei rajoituksia normaaliin rakentamiseen tai maankäyttöön. 0 Ei erityisiä luontoarvoja, jos ympäristö on muokattu ja luonnontila muuttunut. Vähäarvoinen, tuhoutunut kohde.

.9. Luontoselvitys 5 () 4 Selvitysalueen elinympäristökuviot Kuvio 1 Kuvio 2 Kuvio 3 Kuvio 4 Kuvio 5 Viljelykäytössä olevat pellot Suuri osa selvitysalueen pinta-alasta on viljelykäytössä olevaa peltoja, jotka ilmeisesti kuuluvat Hurrin tilalle. Pelloilla kasvoi tänä vuonna sekä viljaa että rypsiä. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava, mahdollisia maisemallisia arvoja. Pellon reunan niemekkeet ja niitty Kuvio koostuu kolmesta osasta. Selvitysalueen eteläraja viistää peltojen keskellä olevaa kukkulaa, jolla sijaitsee Hurrin tila. Läntisen niemekkeen kärki kasvaa nuorta koivua, jota on harvennettu. Suurempi itäisempi niemeke on osittain avointa kalliota ja länsiosaltaan aiemmin käytössä ollutta laidunta, joka on kasvamassa umpeen. Pellon reunalla kasvaa tuomea, koivua ja pajuja. Avokallio on sammalpeitteinen. Kalliorinteen alaosan kasvillisuus on metsälauhavaltaista. Itäisen niemekkeen ja Torholanojan välissä rinteellä on niittymäistä kasvillisuutta. Alue on mahdollisesti ollut aikoinaan heinäpeltona, sillä mm. nurmilauha on edelleen runsas. Koiranputki ja niittyleinikki ovat vallanneet alaa. Siellä täällä kasvaa huopaohdaketta. Pellonreunan pensastossa lauloi pensaskerttu. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava Tuore kangas Hynnänmäen etelä- ja kaakkoisrintellä on pääosin tuoretta kangasta (MT). Puusto on kookasta koivu-kuusi sekametsää. Alikasvoksen muodostava puiden taimet sekä pihlaja. Haapaa rinteellä ei juuri kasva. Siellä täällä kasvaa myös mäntyjä. Puuston tiheys vaihtelee jonkin verran, paikoin kuusta on tiheässä ja näillä paikoin aluskasvillisuutta on vähemmän. Reheväkasvuinen mustikka on kenttäkerroksen valtalaji. Jonkin verran kuviolla on myös puutarhakarkulaisia kuten varjoliljaa. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava Hynnänmäen mökkialue Kesämökit sijoittuvat Hynnämäen Enäjärven puoleiselle rinteelle. Pihapiirit ovat vaihtelevasti hoidettuja. Luonnontilaisemmilla kohdin tuore kangas jatkuu lähes rantaan saakka. Puusto on samanlaista koivu-kuusi sekametsää kuin kuviolla 3. Arvo:1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava Kulttuurivaikutteinen lehto

.9. Luontoselvitys 6 () Kuvio 6 Hynnämäen pohjoisreunalla tuore kangas muuttuu lehtomaisemmaksi ja muodostaa tuoreen lehdon (OMaT). Puusto on lehtipuuvaltaista ja siinä kasvaa myös vaahteraa. Nuorehkossa puustossa on haapaa,koivua ja tuomea. Kuviolla on kaksi ikivanhaa osittain lahonnutta mökkiä. Vaahtera on todennäköisesti kylväytynyt mökkien pihapuista. Kenttäkerroksen lajisto on suhteellisen niukkaa: käenkaali, valkovuokko, vuohenputki. Varpuja on vain vähän. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava, lehto on luonnontilaltaan heikentynyt, kulttuurivaikutteinen Rantalehto Enäjärven ja pellon väliin jäävällä rinteellä ja rantatasanteella on hiirenporrasvaltaista (AthOT) sekä tuoretta lehtoa (OMaT). Puusto koostuu pääosin kookkaista tervalepistä ja koivuista. Pihlaja on erityisen runsas rinteellä. Pensaskerros muodostuu nuorista puista sekä tuomesta ja pajuista. Lehtopensaista taikinamarja ja näsiä kasvavat lehdossa. Kenttäkerros on varsin aukkoinen. Pellolta laskevassa rinteessä kasvaa runsaasti kieloa, mikä voi ilmentää aiempaa laidunnusta. Muuta lajistoa ovat mm. valkovuokko, käenkaali, rentukka. Kuvion silmiinpistävin ominaisuus on lahopuun runsaus. Lahopuuta on sekä pystyssä että maassa ja sen koko vaihtelee riu sta järeään tukkiin. Puissa näkyy runsaasti kääpiä, lähinnä taulakääpää, pökkelökääpää sekä arinakääpiä. Yhdellä suurella osittain veteen kaatuneella koivunrungolla kasvoi lattakääpää. Lehto soveltuu erinomaisesti eri tikkalajien elinympäristöksi ja etenkin vaarantunut pikkutikka viihtyy tämän tapaisissa rantametsissä. Lahopuu tarjoaa myös monille muille lajiryhmille soveltuvan elinympäristön. Lehto vaikuttaa luonnontilaiselta. Pellon reunasta on tosin kaadettu joitakin suurempia lehtipuita. Arvo: 3, paikallisesti erittäin arvokas, vaarantunut luontotyyppi, tuore keskiravinteinen lehto ja silmälläpidettävä luontotyyppi, kostea keskiravinteinen lehto, lahopuurikkaus. Suositus: säilytettävä luonnontilaisena, ei ohjata kulkua lehtoon

.9. Luontoselvitys 7 () Kuva 1 Lattakäävän itiöemiä koivun rungolla. Kuvio 7 Pajuluhta Pienen lahdelman pohjukkaan on kehittynyt reheväkasvuinen pensaikkoluhta. Eri pajulajit muodostavat läpitunkemattoman tiheikön vesirajaan. Sisempänä pensaikko muuttuu harvakasvuiseksi ja pensaikko muodostuu pienikokoisista tervalepistä ja koivuista. Pensaikon alla kasvaa peittävästi suurilehtistä vehkaa, keltakurjenmiekkaa sekä terttualpia. Muuta lajistoa ovat mm. punakoiso ja järviruoko. Luhta vaikuttaa luonnontilaiselta, eikä sen vesitaloutta ole muutettu ojituksilla. Arvo: 3, paikallisesti erittäin arvokas, silmällä pidettävät luontotyyppi, MeL erityisen tärkeä elinympäristö, rantaluhta Suositus: säilytettävä luonnontilaisena, ei ohjata kulkua luhtaan

.9. Luontoselvitys 8 () Kuva 2 Vehka, kurjenmiekka ja terttualpi kasvavat kosteassa rantaluhdassa (kuvio 7). Kuvio 8 Kuvio 9 Lehtipuuniemeke Enäjärveen työntyvä niemen keskiosasta on hakattu puustoa pois vaikuttaisi, että tarkoituksena on ollut tehdä tie niemenkärkeen. Rantapuusto on säilytetty ja sen pääpuuna kasvaa kookkaita tervaleppiä. Sisempänä kasvaa myös koivua ja haapaa. Joitakin haapoja on kaadettu pellonreunasta läheltä saunamökkiä. Aluskasvillisuus on heinävaltaista. Paikoin on kangasmetsälaikkuja, joilla kasvaa mm. metsätähteä ja mustikkaa. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava Suositus: rantapuusto säilytetään maisemallisista syistä Avovesialue Selvitysalueen rajauksen sisäpuolelle jää avovesialueita. Reuhoonlahden pohjukassa on järviruokovyöhyke, jonka leveys on suurimmillaan noin - 30 metriä. Reuhoonlahteen virtaa Torholanoja tuoden savea ja ravinteita järveen, jota järviruoko hyödyntää ja myös osaltaan puhdistaa. Järviruokoa kasvaa myös pienemmän lahdelman pohjukassa ja myös kapeana vyöhykkeenä kuvion 8 niemen rannoilla. Ruokovyöhykkeen ulkopuolella kasvaa

.9. Luontoselvitys 9 () kelluslehtisiä, joista rannalle näkyi ulpukka. Hynnönmäen edustalla ranta on ilmeisesti hiekkapohjaista eikä ruovikkoa kasva samalla tavalla kuin Reuhoonlahden rannoilla. Arvo:1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava Kuva 3 Keltakurjenmiekka kasvaa Reuhoonlahden rantaluhdissa usealla kuviolla. Kuvio Kuvio Pajuluhta Tiheää pajuluhtaa Reuhoonlahden rannalla, jossa kasvaa mm. virpa- ja kiiltopajua. Kuvion ja pellon reunassa kulkee leveä oja, jossa oli maastokäynnillä runsaasti vettä. Kuvion reunaa kulkee myös tekeillä oleva tie, jolle on ajettu soraa. Pajuluhdassa kasvaa vehka, keltakurjenmiekka ja saroja. Arvo: 2, paikallisesti arvokas kohde, silmällä pidettävä luontotyyppi, ei MeL kohde, koska sijaitsee pellon reunalla. Suositus: Säilytetään osana Reuhoonlahden pohjukan luhta-aluetta Joutomaa Pajuluhdan, tien ja valtaojan väliin jäänyt pellon kulma on avointa joutomaata. Joutomaa on todennäköisesti tulva-aluetta ja ehkä siksi jätetty vilje-

.9. Luontoselvitys () Kuvio Kuvio Kuvio lyn ulkopuolelle. Kuviolla kasvaa runsaasti niittyleinikkiä, nokkosta ja rantakukkaa. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava kohde Torholanoja Torholanoja laskee Reuhoolanlahteen etelästä viljelykäytössä olevien peltojen halki. Oja saa vetensä laajalta alueelta mm. Torholansuolta ja Verisuolta. Valuma-alueen kooksi mainitaan 7,6 km 2 (Penttilä 99). Oja on noin neljä metriä leveä suora uoma. Ojan varteen, sen länsipuolelle, on jätetty leveä suojavyöhyke 99 tehdyn yleissuunnitelman suosituksen mukaisesti (Penttilä 99). Vesi ojassa on ruskeaa, saven tai humuksen värittämää. Virtaus ei ollut kovin suuri, vaikka vettä oli maastokäynnin aikana runsaasti. Ojan vesikasvillisuus on varsin niukkaa. Kelluslehtisistä havaittiin ulpukka, uistinvita sekä jokin palpakkolaji. Ilmaversoisista lajeista vedessä kasvoi järvikortetta ja ratamosarpiota. Ojan reunoilla kukkivat keltakurjenmiekat ja vehkat. Reunoilla kasvoi myös useampia saralajeja mm. vesisara. Ojan veden yllä lenteli joitakin sudenkorentoja. Havaitut yksilöt kuuluivat todennäköisesti kolmeen eri heimoon, joita ovat tytönkorennot, kiiltokorennot ja hukankorennot. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja, tavannomaista luontoa edustava kohde Torholanojan suojavyöhyke Suojavyöhykkeen lajisto oli monipuolista, sillä siinä oli toisaalta tavallisia peltojen ja pientareiden kasveja, mutta myös kosteiden paikkojen kasveja. Suojavyöhykkeen lajistoon kuuluivat mm. rantakukka, ranta-alpi, niittyleinikki, valkopeippi ja tummarusokki. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava kohde Koivuviita Lusilantien eteläpuolisessa metsikössä kasvaa pääasiassa rauduskoivua. Metsikön puustoa on joitakin vuosia sitten harvennettu ja metsiköstä on kantojen perustella kaadettu järeitäkin kuusia ja koivua. Koivut kasvavat melko harvassa ja niiden seassa on yksittäisiä pienempi kuusia sekä haapoja. Torholanojan sekä pellon reunalla kasvaa myös pajuja. Pensaskerroksessa on myös nuorta tervaleppää sekä korpipaatsamaa. Viita on yleisilmeeltään valoisa. Aluskasvillisuus on heinävaltaista. Valtalajeja ovat kastikat: luhta,- viita- ja korpikastikka. Kastikoiden lisäksi viidassa kasvaa myös nurmilauhaa. Leveälehtisiä ruohoja on runsaasti mm. luhtavuohennokka, mesiangervo, terttu- ja ranta-alpi, raate, vehka, punakoiso, käenkukka. Lajisto viittaa kausittaiseen tulvaan, ehkä Torholanojan vedet tulvivat viitaan keväisin. Arvo: 2, paikallisesti arvokas, runsas lahopuusto

.9. Luontoselvitys () Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio Suositus: Säilytetään puustoisena lahopuujatkumon turvaamiseksi, sekä osana Torholanojan suojavyöhykettä. Koivuluhta Lusilantien pohjoispuolella oleva koivuluhta muistuttaa kasvillisuutta kuviolla, mutta on selvästi kosteampi ja puusto on kooltaan pienempää. Puusto muodostuu koivusta sekä lepistä. Pensaskerroksessa kasvaa pajuja mm. virpa- ja kiiltolehtipaju, halava ja raita. Tälläkin kuviolla on melko paljon lahopuuta, etenkin koivua. Kenttäkerrosta vallitsevat heinät: luhta- viita- ja korpikastikka. Leveälehtisistä ruohoista kasvaa mm. mesiangervo, ranta-alpi, nokkonen, vehka ja kurjenjalka. Lajisto viittaa kausittaiseen tulvimiseen. Kuvion länsireunalla Torholanojan varressa säilytetään veneitä. Arvo: 3, paikallisesti arvokas, Etelä-Suomessa vaarantunut luontotyyppi, mahdollinen MeL erittäin arvokas elinympäristö, rantaluhta Suositus: säilytetään osana Reuhoonlahden pohjukan luhta-aluetta Luhtaneva Reuhoonlahden pohjukkaan on muodostunut luhtaneva. Kuvio on suurelta osin avointa, rahkasammalten vallitsemaa välipintaista suota. Matalaa pensaikkoa, lähinnä koivun ja pajujen taimia, kasvaa harvakseltaan. Kuvion sisällä avoimien alueiden reunamilla pensaikkoa on enemmän. Nevan lajistoon kuuluvat mm. jouhisara, pullosara, riippasara, kurjenjalka, suoputki, järviruoko, leveälehtiosmankäämi, raate, pitkälehtikihokki, isokarpalo, järvikorte ja vehka. Luhtaneva vaikuttaa melko luonnontilaiselta, eikä siellä ole havaittavissa ojituksia. Suon yli kulkee sähkölinja. Suolla kulkee maanisäkkäiden polkuja, jotka näyttivät olevan käytössä. Kuvion reunaosien pensaikossa lauloi kartoituskäynnin aikana pajusirkku. Suolla lenteli muutamia sudenkorentoja. Arvo: 3, paikallisesti erittäin arvokas, Etelä-Suomessa silmälläpidettävä luontotyyppi, MeL erittäin arvokas elinympäristö, rantaluhta Suositus: säilytettävä luonnontilaisena, ei ohjata liikkumista Rantavyöhyke Reuhoonlahden pohjukkaa kiertää kapea rantakasvillisuusvyöhyke, joka erottaa luhdan ja avovesialueen toisistaan. Rantavyöhykkeellä kasvaa mm. kurjenmiekkaa, osmankäämiä, vehkaa ja ranta-alpia. Arvo:1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava kohde Haapavaltainen metsä Lusilantien ja Ruskiamäentien risteyksestä alkaa haapavaltainen metsä, joka jatkuu Ruskiamäentien vartta etelään päin. Kuviolla kasvaa lukuisia haapoja, joista osa suuria, ja niissä on myös paljon koloja. Runsaasti koloja havaittiin aivan teiden risteyksestä. Metsätyypiltään kuvio on lähinnä lehto-

.9. Luontoselvitys () Kuvio Kuvio Kuvio Kuvio maista kangasta, joskin paikoin on myös nähtävissä lehdon piirteitä. Haapojen lisäksi kuviolla on muita lehtipuita, etenkin koivua ja harmaaleppää sekä jonkin verran kuusta. Pensaskerroksessa on mm. tuomea sekä pajuja. Kenttäkerroksessa kasvaa mm. käenkaali, oravanmarja, valkovuokko, nokkonen, mesiangervo, mustikka, metsäkastikka ja alvejuuri. Kuvio on mahdollinen liito-oravan elinympäristö haapavaltaisen puuston sekä useiden kolopuiden vuoksi. Arvo: 2, paikallisesti arvokas Suositus: kuvio tarkastetaan keväällä liito-oravan esiintymisen selvittämiseksi Ruskiamäen mökkialue Ruskiamäen rinteille on rakennettu mökkiasutusta, joista osa on ilmeisesti myös vakituisessa asumiskäytössä. Tontit ovat varsin suuria ja niillä on sekä hoidettua piha-aluetta sekä luonnontilaisempia reunaosia. Tonteilla ei käyty vaan niiden kasvillisuutta arvioitiin kauempaa. Hoidettujen alueiden ulkopuolella kasvillisuus on lähinnä tuoreen kankaan sekametsää. Mäen yläosissa on mäntyvaltaista kalliometsää. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava kohde Nuori lehtimetsä Puusto on pääosin nuorta ja lehtipuuvaltaista osittain tiheätä pensaikkoa. Hurrinpolun itäpuolella rinteessä kasvaa joitakin vaahteroita. Vaahterat ovat kuitenkin todennäköisesti läheisen talon pihassa kasvavan vaahteran jälkeläisiä. Vaahterat täyttävät LsL:n 29 mitat ja määrän, mutta niiden alkuperä on varsin epäselvä asutuksen läheisyydestä johtuen. Lisäksi metsikön luonnontila on heikentynyt, koska rinteestä on poistettu puustoa. Arvo: 2, paikallisesti arvokas Suositus: Rinteessä Hurrinpolun itäpuolella kasvavat vaahterat tulisi säilyttää. Kalliopaljastuma Rinteessä Hurrinpolun itäpuolella on avokalliota. Kalliollla kasvaa mm. tervakukka, tuoksusimake, isomaksaruoho ja kivikkoalvejuuri. Puusto on mäntyvaltaista. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava kohde Tuore kangasmetsä Kuvio on tuoretta mustikkatyypin sekametsäkangasta. Puuston ikä ja tiheys vaihtelee jonkin verran, sillä kuviolla on tehty metsänhoitotoimia useita vuosia sitten. Kuvion lounaisosassa pellon reunassa on liito-oravalle soveltuvaa haapapuustoa. Muutamia järeitä haapoja kasvaa rinteellä vanhan pellon reunassa. Koloja näistä ei kuitenkaan havaittu.

.9. Luontoselvitys () Kuvio Kuvio Kuvio Arvo: 2, paikallisesti arvokas, liito-oravalle soveltuva metsä Suositus: kuvio tarkastetaan keväällä liito-oravan esiintymisen selvittämiseksi Kultuurivaikutteinen lehtimetsä Kuvioon kuuluu umpeenkasvaneen pellon nuorta metsää sekä vanhempaa kulttuurivaikutteista metsää. Entisten peltojen puusto muodostuu nuoresta harmaalepästä sekä haavasta. Vanhempaa puustoa on Ruskiamäentien varrella kuvion pohjoisreunalla, jossa kasvaa myös muutamia suurempia haapoja. Vanhoilla peltoalueilla aluskasvillisuutta vallitsevat korkeat ruohovartiset kuten koiranputki, maitohorsma, mesiangervo ja nokkonen. Pohjoisosassa kasvillisuudessa on lehdon piirteitä: hiirenporras, käenkaali, sini- ja valkovuokko, jänönsalaatti. Arvo: 2, paikallisesti arvokas, osittain liito-oravalle soveltuvaa Suositus: kuvio tarkastetaan keväällä liito-oravan esiintymisen selvittämiseksi Kalliometsä Kuviolla kasvaa harvakseltaan mäntyjä ja niiden alla on tyypillistä kalliokasvillisuutta: metsälauha, mustikka, puolukka, poronjäkälät. Arvo:1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava kohde Metsittynyt pelto Kuvio on umpeenkasvanut pelto, jossa avoaluetta on jäljellä vain hyvin vähän. Puusto koostuu harmaalepästä, koivusta ja haavasta. Pensaskerroksessa kasva pajua ja jonkin verran myös tuomea. Kenttäkerrosta vallitsevat suuret ruohot sekä heinät: mm. koiran- ja vuohenputki, maitohorsma, nokkonen, mesiangervo, nurmilauha, timotei. Arvo: 1, joitakin luontoarvoja, tavanomaista luontoa edustava kohde

.9. Luontoselvitys () 5 Tulokset Lusilan selvitysaluetta luonnehtii vahva kulttuurivaikutus. Alueen pinta-alasta suuri osa ( ha) on viljelykäytössä olevaa pelto- ja joutomaata. Mökkiasutusta on sekä Enäjärven rannalla että Ruskiamäen rinteillä (n. 7 hehtaaria). Vain pieni osa alueesta on luonnontilaisen kaltaista metsä- ja suoelinympäristöä. Putkilokasvilajeja havaittiin ja kirjattiin kaikkiaan 8 kappaletta. Lista kasvilajeista löytyy liitteestä 1. Uhanalaisia lajeja ei maastokäynnillä havaittu. EU:n luontodirektiivin suojelemien lajien tarkempi kartoitus ei sisältynyt tämän selvityksen toimeksiantoon, vaan tarkoitus oli arvioida soveltuvuutta näille. Liito-oravalle soveltuvaa elinympäristöä löytyi kahdelta kuviolta (kuviot ja ). Metsälain :ssä määriteltyjä erityisen tärkeitä elinympäristöjä ovat mm. rehevät lehtolaikut, joiden tulee olla luonnontilaisia tai luonnontilaisen kaltaisia. Selvitysalueelta löytyi yksi rehevä lehtolaikku, kuvio 6. Metsälain kohteita ovat myös rantaluhdat, jotka ovat metsätalouden kannalta vähätuottoisia kitu- ja joutomaita. Metsälain määrittelemiä rantaluhtia alueella on kolme kappaletta: kuviot 7,, ja. Luonnonsuojelulain (LsL 29 ) määrittelemiä luontotyyppejä ei löydetty, joskin kuviolla kasvaa lähekkäin kymmenkunta lain vaatimukset läpimitaltaan täyttävää vaahteraa. Vesilain kohteita alueelta ei löytynyt. Valtakunnallisesti uhanalaisiksi arvioituja luontotyyppejä selvitysalueelta löytyi yhdeltä kuviolta (kuvio 6, tuore keskiravinteinen lehto). Etelä-Suomessa vaarantuneeksi arvioitu luontotyyppi on koivuluhta (kuvio ). Silmälläpidettäviä luontotyyppejä ovat kostea keskiravinteinen lehto (kuvio 6), pajuluhta (kuviot 7 ja ), avoluhta (kuvio ). Elinympäristöjen arvotus esitetään taulukossa 1 sekä kartassa 2. Pääosin selvitysalueen on katsottu olevan tavanomaista, joitakin luontoarvoja sisältävää. Taulukko 1 Elinympäristöjen arvoluokitus luontoarvojen perusteella Arvo Kuviot Pinta-ala (ha) Valtakunnallisesti arvokas - - Maakunnallisesti arvokas - - Paikallisesti erittäin arvokas 6, 7,,, 2,9 Paikallisesti arvokas,,,, 5,9 Joitakin luontoarvoja 1, - 5, 8, 9, -,,,,, 32,4 Vähäarvoinen, tuhoutunut - -

.9. Luontoselvitys () 6 Johtopäätökset ja suositukset Lusilan selvitysalue on vahvasti kulttuurivaikutteinen alue, jota luonnehtivat laajat peltoaukeat sekä kesämökkiasutus Hynnän- ja Ruskiamäen rinteillä. Luonnontilaisen kaltaisia elinympäristöjä on vain vähän. Tärkeimmät elinympäristöt sijoittuvat Enäjärven läheisyyteen Reuhoonlahden ympärille (kartta 2). Arvokkaimmat alueet ovat: Enäjärven rantapalteeseen syntynyt lehtipuuvaltainen tuore lehto (kuvio 6), jolla on runsaasti lahopuuta Rehevä pensaikkoluhta (kuvio 7) Reuhoonlahden pohjukan luhtaneva reunametsineen (kuviot ja ). Nämä kuviot on syytä säilyttää luonnontilaisina ja jättää rakentamisen ulkopuolelle. Niille ei myöskään tule ohjata kulkua. Riittävän leveät suojavyöhykkeet ovat tarpeen näiden kuvioiden luontoarvojen säilyttämiseksi. Liito-oravan esiintymisestä ei tehty havaintoja, mutta lajille soveltuvaa metsää on kuviolla ja. Nämä kuviot tulee tarkistaa liito-oravan esiintymisen varalta keväällä, jolloin lajin esiintyminen voidaan todeta ulostepanoista. Liito-oravaa esiintyy Enäjärven rannalla Ridalin alueella (Luontotieto Keiron Oy 04) Lusilan selvitysalueen lounas/länsipuolella. Myös alueen eteläpuolella on tavattu liito-oravaa mm. Torholansuon eteläpuolelta (Luontotieto Keiron Oy 06). Selvitysalueen itäpuolelta tehtävässä Tervalammen alueen luontoselvityksessä on löytynyt joitakin liito-oravan elinympäristöjä (Suvi Lehtoranta, sposti 3.8.). Selvitysalueen viheryhteydet kulkevat ensisijaisesti Enäjärven rantametsiä pitkin (kartta 2). Pääosin yhteydet ovat puustoisia, joskin Reuhoonlahden rannalla on pieni osuus pajukkoa, joka liito-oravan kannalta on hiukan puustoisia alueita heikompi. Rantametsiä pitkin liito-orava voi tällä hetkellä liikkua lounais-koillissuuntaisesti. Etelään toimiva viheryhteys kulkee Ruskiamäen länsipuolelta.

.9. Luontoselvitys () Lähteet [online]helsingin seudun Geotieto : Geologiset aineistot. Geologian tutkimuskeskus. Url: http://geomaps2.gtk.fi/geotieto/. Luettu.8. Luontotieto Keiron Oy 04: Enärannan asemakaavahanke. Luontoselvitys 04. Vihdin kunta, julkaisematon raportti. s, 3 liites ja 3 karttaliitettä. Luontotieto Keiron Oy 08: Nummelan eteläosien osayleiskaava. Täydentävä selvitys: kasvillisuus ja linnusto 08. Vihdin kunta, julkaisematon raportti. 37 s, liites. ja 7 karttaliitettä. [pc] Suomen ympäristökeskus : Taxon-tietokanta. Listaus uhanalaisista lajeista. Luontotieto Keiron Oy 05: Nummelan eteläosien osayleiskaava. Luontoselvitys 05. Vihdin kunta, julkaisematon raportti. 47 s, liitettä. Luontotieto Keiron Oy 06: Nummelan eteläosien osayleiskaava. Liitooravaselvitys 06. Vihdin kunta, julkaisematon raportti. s, 4 liitettä.

.9. Luontoselvitys 1 (3) Liite 1 Lajiluettelo, putkilokasvit Havaitut ja kirjatut putkilokasvit. Luettelossa lajit ovat tieteellisen nimen mukaan aakkosjärjestyksessä. Tieteelliset nimet Retkeilykasvion (4. painos)mukaan. Tieteellinen nimi (Retkeilykasvio 4. painos) Suomalainen nimi Acer platanoides vaahtera Achillea millefolium siankärsämö Achillea ptarmica ojakärsämö Aegopodium podagraria vuohenputki Agrostis capillaris nurmirölli Alchemilla sp. poimulehti Alisma plantago-aquatica ratamosarpio Alnus glutinosa tervaleppä Alnus incana harmaaleppä Alopecurus pratensis nurmipuntarpää Anemone nemorosa valkovuokko Anthoxanthum odoratum tuoksusimake Anthriscus sylvestris koiranputki Artemisia vulgaris pujo Athyrium filix-femina hiirenporras Barbarea vulgaris peltokanankaali Betula pendula rauduskoivu Betula pubescens hieskoivu Bidens tripartita tummarusokki Calamagrostis arundinacea metsäkastikka Calamagrostis canescens viitakastikka Calamagrostis epigejos hietakastikka Calamagrostis purpurea korpikastikka Calamagrostis stricta luhtakastikka Calla palustris vehka Calluna vulgaris kanerva Caltha palustris rentukka Calystegia sepium valkokarhunköynnös Campanula glomerata peurankello Campanula patula harakankello Campanula rotundifolia kissankello Capsella bursa-pastoris lutukka Carex aquatilis vesisara Carex lasiocarpa jouhisara Carex magellanica riippasara Carex nigra jokapaikansara Carex rostrata pullosara Chenopodium album jauhosavikka Cirsium arvense pelto-ohdake Cirsium helenioides huopaohdake Cirsium palustre suo-ohdake Convallaria majalis kielo Dactylis glomerata koiranheinä Daphne mezereum näsiä Dentaria bulbifera hammasjuuri Deschampsia cespitosa nurmilauha Drosera longifolia pitkälehtikihokki Dryopteris carthusiana metsäalvejuuri

.9. Luontoselvitys 2 (3) Dryopteris filix-mas Elymus repens Epilobium angustifolium Equisetum arvense Equisetum fluviatile Equisetum sylvaticum Filipendula ulmaria Fragaria vesca Fumaria officinalis Galium album Galium boreale Geranium sylvaticum Geum rivale Geum urbanum Gymnocarpium dryopteris Hepatica nobilis Hieracium sp. Hypericum perforatum Iris pseudacorus Juniperus communis Lathyrus pratensis Lemna minor Lilium martagon Linaria vulgaris Lychnis flos-cuculi Lychnis viscaria Lycopus europaeus Lysimachia thyrsiflora Lysimachia vulgaris Maianthemum bifolium Melampyrum pratense Melampyrum sylvaticum Melica nutans Menyanthes trifoliata Mycelis muralis Nuphar lutea Oxalis acetosella Paris quadrifolia Peucedanum palustre Phleum pratense Phragmites australis Picea abies Pilosella (Piloselloidea) Pinus sylvestris Polygonatum odoratum Polypodium vulgare Populus tremula Potamogeton natans Potentilla erecta Potentilla palustris Prunus padus Pteridium aquilinum Quercus robur Ranunculus acris kivikkoalvejuuri juolavehnä maitohorsma peltokorte järvikorte metsäkorte mesiangervo ahomansikka peltoemäkki paimenmatara ahomatara metsäkurjenpolvi ojakellukka kyläkellukka metsäimarre sinivuokko keltano mäkikuisma kurjenmiekka kataja niittynätkelmä pikkulimaska varjolilja kannusruoho käenkukka mäkitervakko rantayrtti terttualpi ranta-alpi oravanmarja kangasmaitikka metsämaitikka nuokkuhelmikkä raate jänönsalaatti ulpukka käenkaali sudenmarja suoputki timotei, nurmitähkiö järviruoko kuusi huopakeltano mänty kalliokielo kallioimarre haapa uistinvita rätvänä kurjenjalka tuomi sananjalka tammi niittyleinikki

.9. Luontoselvitys 3 (3) Ranunculus repens Rhamnus frangula Ribes alpinum Rubus idaeus Rubus saxatilis Rumex acetosella Salix aurita Salix caprea Salix phylicifolia Sambucus racemosa Scirpus sylvaticus Scutellaria galericulata Solanum dulcamara Solidago virgaurea Sonchus arvensis Sorbus aucuparia Sparganium sp. Spergula arvensis Stellaria graminea Stellaria media Tanacetum vulgare Taraxacum sp. Thlaspi arvense Trientalis europaea Trifolium medium Trifolium pratense Trifolium repens Tussilago farfara Typha latifolia Urtica dioica Vaccinium myrtillus Vaccinium oxycoccos Vaccinium vitis-idaea Vicia cracca Viola palustris Viola riviniana rönsyleinikki paatsama taikinamarja vadelma lillukka ahosuolaheinä virpapaju raita kiiltopaju terttuselja korpikaisla luhtavuohennokka punakoiso kultapiisku peltovalvatti pihlaja palpakko peltohatikka heinätähtimö pihatähtimö pietaryrtti voikukka peltotaskuruoho metsätähti metsäapila puna-apila valkoapila leskenlehti leveäosmankäämi nokkonen mustikka isokarpalo puolukka hiirenvirna suo-orvokki metsäorvokki

Ruskiamäki Reuhoonlahti Torhola 0 0 0 metriä 4 4 3 5 6 7 8 9 2 1 1 2 Elinympäristötyypit piha-alueet (5) pellot, niityt, joutomaat (6) kalliot, kalliometsät (2) tuoreet ja lehtomaiset kankaat(8) lehdot (2) kosteikot (6) vesialue (2) selvitysalueen raja Vihdin kunta Nummelan eteläosien osa-yleiskaava/lusila Luontoselvitys Kartta 1 Elinympäristötyyppien rajaus, luokittelu ja numerointi sekä selvitysalueen rajaus Mittakaava 1:6000 Kartan laatija: Luontotieto Keiron Oy/Alu.9. kuvionumero Maanmittauslaitos, lupa nro 760/MML/

Ruskiamäki Reuhoonlahti Torhola 0 0 0 metriä 4 4 3 5 6 7 8 9 2 1 1 2 Viheryhteydet Toimiva puustoinen viheryhteys Heikko pensaikkoinen viheryhteys Luontoarvot Paikallisesti erittäin arvokas (5) Paikallisesti arvokas (6) Joitakin luontoarvoja () selvitysalueen raja Vihdin kunta Nummelan eteläosien osa-yleiskaava/lusila Luontoselvitys Kartta 2 Elinympäristöjen arvotus ja viheryhteydet Mittakaava 1:6000 Kartan laatija: Luontotieto Keiron Oy/Alu.9. kuvionumero Maanmittauslaitos, lupa nro 760/MML/