KOTITALOUSOPETTAJAOPISTO Asemakaavan muutos SELOSTUS. Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus PL 41, JÄRVENPÄÄ

Transkriptio

1 Järvenpään kaupunki Tekninen toimi Kaavoitus ja mittaus PL 41, JÄRVENPÄÄ KOTITALOUSOPETTAJAOPISTO Asemakaavan muutos SELOSTUS Diaarinumero 1753/ 2005 /612 Kaavan vireille tulosta ilmoittaminen, kuulutus Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, päivätty Kaupunginhallitus hyväksynyt../ Kaupunginvaltuusto hyväksynyt../ Kaavan hakemistonumero

2 ASEMAKAAVAN SELOSTUS 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Tunnistetiedot Asemakaavan muutos koskee: 22. eli Lepolan kaupunginosan osaa korttelista 2201 sekä katu- ja vesialuetta. Asemakaavan muutoksella muodostuu: 22. eli Lepolan kaupunginosan osa korttelia 2201 sekä katu-, liikenne- ja vesialuetta. Laatija: Järvenpään kaupunki, kaavoitus ja mittaus Yhdyshenkilö: Riitta Vihanto, puh Vireille tulosta ilmoitettu, kuulutuksella Asemakaavan muutosehdotus julkisesti nähtävänä MRL 65 ja MRA 27 Kaupunginhallitus hyväksynyt pvm Kaupunginvaltuusto hyväksynyt pvm 1.2 Kaava-alueen sijainti Asemakaavan muutosalue sijaitsee kaupungin keskustasta noin 1,5 kilometriä etelään Tuusulanjärven ja Sibeliuksenväylän välisellä alueella. Sijaintikartta, liite Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi on KOTITALOUSOPETTAJAOPISTO. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on poistaa korttelin 2201 nykyiset kaksi pohjoista tonttiliittymää ja sijoittaa uusi turvallisempi liittymä niiden puoleen väliin Sibeliuksenväylän yleissuunnitelman mukaisesti. Alueen pohjoisosassa oleva Peltolan opistorakennus ja Sibeliuksenväylän varrella osin katualueella olevat kaksi vanhaa varastorakennusta sekä alueella kasvava jalopuualue on tarkoitus suojella asemakaavalla. Muutoksella tarkennetaan lisäksi korttelin ja rakennusalojen rajoja ja jo aiemmin suojeltujen rakennusten rakennusoikeuksia ja kaavamääräyksiä. 1.4 Selostuksen sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Tunnistetiedot Kaava-alueen sijainti Kaavan nimi ja tarkoitus Selostuksen sisällysluettelo Alueen yleiskuvaus Luonnonympäristö Rakennettu ympäristö Maanomistus Suunnittelutilanne Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET Asemakaavan suunnittelun tarve Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset Vireille tulo Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Viranomaisyhteistyö Asemakaavan tavoitteet

3 4.4.1 Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ASEMAKAAVAN KUVAUS Kaavan rakenne Mitoitus Palvelut Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Aluevaraukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Ympäristön häiriötekijät Kaavamerkinnät ja -määräykset ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Toteuttamisen ajoitus Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista 1. Kaava-alueen sijainti 2. Ote maakuntakaavasta 2a Ote Järvenpään yleiskaavasta 2020 (kv ) 3. Voimassa olevat asemakaavat 4. Poistuva asemakaava 5. Maanomistuskartta 6. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma 7. Ote kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmasta 8. Havainnekuva, Sibeliuksenväylän yleissuunnitelma 9. Asemakaavakartta ja määräykset 10. Asemakaavan seurantalomake 11. Lausuntojen ja mielipiteiden lyhennelmät ja vastineet (liitetään myöhemmin) 2. TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet: Alueelle laadittavan asemakaavan muutoksen tarpeesta on tiedotettu Järvenpään kaavoituskatsauksessa vuonna Kaupunginhallitus on hyväksynyt sen ja siitä on tiedotettu kuulutuksella Viikkouutisissa ja Kellokkaassa syyskuussa Osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja Sibeliuksenväylän katu- ja yleisten alueiden yleissuunnitelma ovat olleet nähtävillä Nähtävillä olosta on tiedotettu kirjeitse osallisille ja rajanaapureille. Asiasta on ilmoitettu Viikkouutisissa ja Kellokkaassa sekä Järvenpään sähköisellä ilmoitustaululla http// 2.2 Asemakaavan keskeinen sisältö Korttelin ja rakennusalan rajoja on tarkennettu. Korttelin 2201 pohjoisosassa olevat kaksi tonttiliittymää on poistettu ja sijoitettu uusi liittymä niiden puoleen väliin. Mäen päällä oleva Peltolan opistorakennus ja Sibeliuksenväylän varrella olevat kaksi vanhaa varastorakennusta on osoitettu suojeltaviksi. Sibeliuksenväylän ja Poikkitien välistä rajaa on tarkennettu alueelle suunnitellun kiertoliittymän johdosta. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Keski-Uudenmaan ammattikoulutusyhtymälle on myönnetty poikkeamis- ja rakennusluvat yksi-kaksikerroksiselle uudisrakennukselle Sibeliuksenväylän varteen. Rakennus sijoitetaan voimassa olevan asemakaavan rakennusalalle, mutta tonttiliittymä tulee nykyiselle liittymäkieltoalueelle, olevien liittymien puoleen väliin. Uudisrakentaminen on käynnistynyt keväällä Uudet liittymäjärjestelyt toteutetaan uudisrakentamisen yhteydessä. Uusi asemakaava laaditaan tämän toteutuksen mukaiseksi. 3.0 LÄHTÖKOHDAT 3

4 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Kotitalousopettajaopiston alue on kulttuurihistoriallisesti arvokas, yhtenäinen ja kaunis puistokokonaisuus, jota on kehitetty vuosikymmenien ajan. Alueella on useita eri-ikäisiä rakennuksia. Alueen eteläosassa on kaksi valtakunnallisesti merkittävää rakennusta Paatela ja Ahola, jotka ovat jo suojeltuja. Huomionarvoisia rakennuksia ovat myös Peltolan opistorakennus ja Sibeliuksenväylän varrella olevat kaksi vanhaa varastorakennusta sekä alueen pohjoisosassa oleva vanha viljamakasiini, joka myös on jo suojeltu. Kaava-alue rajautuu pohjoispuolelta korkeaan vapaana kasvavaan kuusiaitaan. Aidan eteläpuolella kasvaa havumetsää ja pensaikkoa. Kaava-alueen itäosassa on kaksikaistainen Sibeliuksenväylä ja sen varrella erillinen kevyen liikenteen väylä. Maakuntakaava Alue sijaitsee valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaassa Tuusulanjärven kulttuurimaisemassa. Maakuntakaavassa (2004, vahvistettu ) alue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi. Yleiskaava Järvenpään kaupungin yleiskaavassa 2020 (kv ), alueen pohjoisosa on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi (P). Alueella sijaitseva vanha viljamakasiini on osoitettu paikalliseksi kulttuuriympäristökohteeksi. Muilta osin alue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY). Alueen eteläosassa olevat Paatelan ja Aholan rakennukset ovat merkityt valtakunnallisesti arvokkaiksi kulttuuriympäristökohteiksi. Koko alue sisältyy valtakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristörajaukseen. Peltolan takana on merkintä (!), joka tarkoittaa, että maaperä on mahdollisesti pilaantunut. Maaperän pilaantuneisuus on tutkittava asemakaavoituksen yhteydessä ja tarvittaessa kunnostettava ennen rakentamista. (Alueella sijaitsee kemiallinen pesula). Asemakaava Alueella on voimassa vahvistettu asemakaava. Korttelialue on osoitettu opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialueeksi (YO-11). Paatela on suojeltu merkinnällä sr-1 (Valtion omistamien rakennusten suojelusta annetun asetuksen 489/85 nojalla suojeltu rakennus), Ahola ja viljamakasiini ovat suojellut merkinnällä sr-2 (Rakennusala, jolla olevaa rakennusta tai sen osaa ei saa purkaa. Rakennuksessa ei saa suorittaa sellaisia muutos- ja korjaustöitä, jotka turmelevat sen ulkoasun). Merkittävin osa Kotitalousopettajaopiston puistomaisesta piha-alueesta on myös suojeltu (s-1). Kotitalousopettajaopiston alueelle on osoitettu rakennusoikeutta k-m 2 ja kerrosluku I-IV. Viereiselle Kapiteelin omistamalla alueella rakennusoikeus on 2000 k-m 2 ja kerrosluku III. Yleiskaavaan liittyvässä kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmassa koko Kotitalousopettajaopiston alue ja siellä olevat rakennukset Paatela, Ahola ja viljamakasiini ovat osoitetut suojelluiksi kohteiksi Alueen yleiskuvaus Suunnittelualueella ei, keväällä 2006 liikkeelle lähtenyttä uudisrakennushanketta lukuun ottamatta, ole tapahtunut merkittävää lisärakentamista eikä ulkoisia muutoksia. Alueen koulutustarjonta on sen sijaan hieman muuttunut. Opiston koulutus suuntautuu nykyään matkailu- ravitsemus- ja talousalalle Luonnonympäristö Tuusulanjärven ranta-alue ja opiston puistomainen pihapiiri on rehevää, maisemallisesti ja kulttuurihistoriallisesti arvokasta aluetta. Alueella ei ole erityisiä luonnonsuojelukohteita Rakennettu ympäristö Kaava-alueella on useita eri-ikäisiä rakennuksia. Yleiskaavan kulttuuriympäristömerkinnät perustuvat valtakunnallisiin Tuusulanjärven alueiden käyttötavoitteisiin, maakuntakaavaan sekä yleiskaavan yhteydessä laadittuun ja hyväksyttyyn Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelmaan (kv ). Hoitosuunnitelmassa on osoitettu lisäksi arvokkaiksi 4

5 kohteiksi kaksi Sibeliuksenväylän varren varastorakennusta (luokka 3). Korttelin 2201 pohjoisosassa on 1900 luvun alussa rakennettu hirsinen viljamakasiini, joka on suojeltu asemakaavassa. Opistoalueella olevista rakennuksista vanhin on alueen eteläosassa 1870 luvulta peräisin oleva kulttuurihistoriallisesti merkittävä Ahola. Rakennuksessa asuivat aikoinaan kirjailija Juhani Aho puolisonsa Venny Soldan - Brofeldtin kanssa. Rakennus on ollut alun perin yksikerroksinen, mutta myöhemmin se on korotettu kaksikerroksiseksi. Tänä päivänä rakennus toimii pääasiassa näyttely- ja kokoustiloina. Rakennus on suojeltu asemakaavalla ja varjeltu valtioneuvoston päätöksellä. Aholan vieressä on vuonna 1928 on rakennettu kotitalousopettajaopiston päärakennus Paatela. Rakennus toimii koulutus- ja opetustilana. Kesäisin rakennusta vuokrataan erilaisiin juhliin esim. häihin ja syntymäpäiviin. Rakennus on Aholan tapaan suojeltu sekä asemakaavalla että valtioneuvoston päätöksellä. Alueen pohjoisosassa on 1950 luvulla rakennettu kaksi- nelikerroksinen Peltolan koulurakennus ja sen vieressä on kaksikerroksinen asuinkerrostalo. Peltolan takana järven puolella on 1980 luvulla rakennettu yksikerroksinen kemiallinen pesularakennus. Sibeliuksenväylän varrella osittain katualueella on kaksi pientä punamullalla maalattua varastorakennusta. Opiston puisto on arvokas esimerkki opiston perustamisajan puutarhasuunnittelusta, vaikka monet yksityiskohdat ovat hävinneet. Pihapiiri on suojeltu asemakaavalla Maanomistus Korttelin 2201 pohjoisosa ja vesialue on WH 2005/NIAM III East (asset) Oy/co Sponda:n omistuksessa. Muilta osin korttelialue on Keski-Uudenmaan koulutusyhtymän omistuksessa. Sibeliuksenväylän katualue on kaupungin omistuksessa. Yleiset tiealueet Poikkitie Järvenpääntie ovat tiehallinnon omistuksessa. (liite 5). 3.2 Suunnittelutilanne Luettelo muista kaavaa koskevista asiakirjoista, taustaselvityksistä ja lähdemateriaalista - Sibeliuksenväylän yleissuunnitelma Järvenpään kulttuuriympäristön hoitosuunnitelma (vaihe I ja II) Tuusulanjärven itärannan maisemanhoitosuunnitelma 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Korttelin 2201 nykyiset tonttiliittymät ovat ristiriidassa Sibeliuksenväylän yleissuunnitelman kanssa. Alueen kaksi pohjoisista liittymää on tarkoitus poistaa ja sijoittaa uusi liittymä turvallisempaan paikkaan niiden puoleen väliin. Peltolan koulurakennus ja Sibeliuksenväylän varrella olevat kaksi vanhaa varastorakennusta on tarkoitus osoittaa kaavassa suojeltaviksi. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Korttelin 2201 asemakaavan muutos ( A142) on vuoden 2005 kaavoituskatsauksessa (kh ) merkitty 1. kiireellisyysluokkaan kuuluvaksi hankkeeksi, joka tulee mahdollisesti vireille vuosina Osallistuminen ja yhteistyö Osalliset - Kaava-alueen maanomistajat - Naapuritonttien omistajat, haltijat ja asukkaat - Lähialueen asukkaat, yritykset ja työntekijät sekä asukasyhdistykset 5

6 - Viranomaiset (Uudenmaan ympäristökeskus, Museovirasto/Uudenmaan maakuntamuseo, Tiehallinto) - Kaupungin asiantuntijaviranomaiset - Muut, joiden oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa - Osallisia voivat olla myös kaikki kuntalaiset, joita alueen kehittäminen kiinnostaa Vireille tulo Kaavan vireille tulosta on ilmoitettu luonnoksen nähtävillä olon yhteydessä kuulutuksella kaupungin ilmoitustaululla ja nettisivuilla sekä Tuusulanjärven viikkouutisissa ja Kellokkaassa, sekä lähetetty kirjeet asianosaisille ja naapurikiinteistön omistajille Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on päivätty ja se on kuulutettu nähtäville luonnoksen yhteydessä Se on koko suunnittelun ajan nähtävänä teknisen keskuksen palvelupisteen (Seutulantie 12, 1. kerros) ilmoitustaululla sekä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Asemakaavaluonnos on ollut MRL 62 ja MRA 30 mukaisesti nähtävillä laatimisvaiheen vuorovaikutusta varten Järvenpään teknisessä keskuksessa kaavoituksen ja mittauksen ilmoitustaululla. Lisäksi aineistoa on ollut esillä Järvenpään kaupungin internetsivuilla. Nähtävänä oloaikana on pyydetty ennakkolausunnot kaupunkiympäristöltä, ympäristötoimistolta, rakennusvalvonnalta, vesilaitokselta, Keski-Uudenmaan pelastuslaitokselta, Uudenmaan ympäristökeskukselta, Keski-Uudenmaan maakuntamuseolta, Uudenmaan tiepiiriltä, Fortum sähkönsiirto Oy:ltä ja Elisa Networks Oy:ltä. Asemakaavaluonnoksesta on annettu 6 lausuntoa, mielipiteitä ei ole tullut Viranomaisyhteistyö Uudenmaan ympäristökeskus on todennut, ettei viranomaisneuvottelua ole tarpeen käydä. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet Tavoitteena korttelin 2201 pohjoisosassa olevan kahden tonttiliittymän poistaminen ja uuden liittymän sijoittaminen Sibeliuksenväylän yleissuunnitelman mukaisesti niiden puoleen väliin. Peltolan koulurakennuksen ja Sibeliuksenväylän varrella olevien kahden varastorakennuksen suojeleminen asemakaavalla. Korttelin ja rakennusalojen rajojen sekä rakennusoikeuden määrän tarkentaminen. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Asemakaavaan ei ole laadittu erillisiä vaihtoehtoja Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset Kaupunginhallituksen iltakoulu Luonnos nähtävillä MRL 62 ja MRA Kaupunginhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen siten tarkistettuna, että Sibeliuksenväylän varrella olevilta kahdelta varastorakennukselta poistetaan sr-4-merkintä. Tarkistettu, päivätty kaavaehdotus on ollut nähtävillä MRL 65 ja MRA 27 pvm Kaupunginhallitus pvm Kaupunginvaltuusto pvm 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne Alue koostuu yleisten rakennusten korttelialueesta (YO-11), Tuusulanjärven vesialueesta ja katualueesta. 6

7 5.1.1 Mitoitus Suunnittelualueen kokonaispinta-ala 19,8 ha, josta korttelialuetta on noin 12 ha, vesialuetta noin 5 ha ja katu- liikennealuetta noin 3 ha. Korttelialueen rakennusoikeus ei muutu voimassa olevasta asemakaavasta maankäyttö- ja rakennuslain tulkintaan ja olevan tilanteen inventointiin liittyviä Paatelan ja Aholan sr - rakennusalojen rakennusoikeuden tarkistuksia lukuun ottamatta. Tontin 2 rakennusoikeutta on siirretty opistoalueen pohjoisosasta Paatelan itäpuolella olevalle rakennusalalle Palvelut Palvelut sijaitsevat kaupungin keskustassa runsaan kilometrin etäisyydellä. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Opistoalueen täydennysrakentaminen tulee tapahtumaan pitkällä aikavälillä. Uudisrakentaminen tulee sijoittaa tontin pohjois- ja itäosaan. Keskeisen puutarha-alue on suojeltu ja säilytetään avoimena. Täydennysrakentamisessa tulee ottaa huomioon alueen miljöö olevine rakennuksineen. Yhtenä kaavamuutoksen tavoitteena on ollut Sibeliuksenväylän varrella olevien kahden varastorakennuksen säilyminen. Tavoitteen toteutuminen on kuitenkin hyvin epävarmaa, koska kaupunginhallitus ei hyväksynyt, että varastoille osoitetaan suojelumerkinnät. 5.3 Aluevaraukset Opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YO-12). Tontille saa rakentaa kouluja ja muita oppilaitoksia sekä niiden toimintaan liittyviä asuntoloita. Lisäksi tontille saa asemakaavassa osoitetun rakennusoikeuden puitteissa rakentaa toimintaan liittyviä liike-, palvelu- sekä majoitustiloja. Asuinhuoneistoja saa tontille sijoittaa vain kiinteistön hoidon kannalta välttämätöntä toimintaan kuuluvaa henkilökuntaa varten. Täydennysrakentaminen tulee toteuttaa siten, että uudisrakennukset sopeutuvat ympäristöön ja yhteen kaupunkikuvan kannalta merkittävien rakennusten kanssa niiden julkisivujen, julkisivumateriaalien, mittasuhteiden, kattomuodon, pintojen sekä värityksen osalta. Tontilla olevia puita ja istutuksia tulee hoitaa ja täydentää erityisen hyvin. Tontille on rakennettava vähintään: -1 autopaikka /100 k-m 2 opetustilaa, -1 autopaikka /85 k-m 2 asuin- ja asuntolatilaa, -1 autopaikka /50 k-m 2 liike-, palvelu- ja majoitustilaa kohden Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Hyvin suunnitellulla täydennysrakentamisella ei ole haittavaikutuksia ympäristöön. Täydennysrakentaminen mahdollistaa mm. koulutuksen monipuolistamisen, syventämisen ja laajentamisen sekä yleensä alueen toiminnan kehittämisen. 5.5 Ympäristön häiriötekijät Alueella ei ole merkittäviä häiriötekijöitä. 5.6 Kaavamerkinnät ja -määräykset 7

8 8

9 9

10 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS 6.1 Toteuttamisen ajoitus Korttelialueen toteuttaminen on mahdollista heti kun kaava on saanut lainvoiman ja tarvittavat kiinteistötekniset toimenpiteet on suoritettu. Koska asemakaavan yhteydessä tonteille ei laadita tonttijakoa, tulee tonttijako laatia myöhemmin erillisenä. Uusi tonttiliittymä rakenteilla olevan uudisrakennuksen kohdalle toteutetaan käynnissä olevan uudisrakentamisen yhteydessä. Järvenpäässä tarkistettu Ilkka Holmila Kaupunginarkkitehti 10