Anne Mari Souto Tutkijatohtori, YTT, KM. Joustavuus nivelvaiheissa ja nuorten ammatillisessa koulutuksessa

Transkriptio

1 Anne Mari Souto Tutkijatohtori, YTT, KM Joustavuus nivelvaiheissa ja nuorten ammatillisessa koulutuksessa

2 Tutkimuksellisen mielenkiinnon kohteena siirtymät ammatilliseen koulutukseen sekä sinne kiinnittyminen (ml. koulutuksen keskeyttäminen) Aineistona: Ohjaamon ja avoimen ammattiopiston nuoria (koulutuksen keskeyttäneitä, 1 4krt.) Maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita Suosituimpien alojen opiskelijoita (kosmetologi, parturi kampaaja, avviestintä, sähköala sekä peliala) Ohjaushenkilöstöä peruskoulusta ja ammatillisista oppilaitoksista Esityksen nimi / Tekijä

3 Luennon runkoa: Virityksiä joustavuuden tarkastelulle Kuka joustaa? Nuorten palautteet Ohjaamolle ja avoimelle ammattiopistolle Ohjaustarpeiden moninaisuus ja luottamuksen rakentamisen tärkeys Evästyksiä avoimelle ammattiopistolle Joustavuus nuorten ammatillisessa koulutuksessa Millaista ominaisuuksia/ toimijuutta ammatillinen koulutus nuorilta edellyttää? Työelämälähtöisyyden kahdet kasvot Esityksen nimi / Tekijä

4 Lähtökohtia joustavuuden tarkasteluun Usein joustavuutta tarkastellaan pedagogisten ratkaisujen näkökulmista Mm. vaihtoehtoiset opintopolut ja suoritustavat, tuetut siirtymiset, muualla opitun tunnustaminen, jne.. Joustavuus laajemmin: Nuorten kokonaisvaltainen kuunteleminen Kuuntelemmeko ammattilaisina vain siitä omasta asiantuntijuudesta käsin? Missä määrin ammatillisessa koulutuksessa on tilaa, aikaa ja herkkyyttä nuorten kohtaamiselle? Nuorisotutkimuksen tavoitteena tuoda esiin nuorten ääntä ja kokemusta Esityksen nimi / Tekijä

5 Lähtökohtia joustavuuden tarkasteluun Koulutuksen keskeyttämistä tarkastellaan usein yksilölähtöisesti Keskeytystä voi tarkastella myös koulujärjestelmän ongelmana: Mitkä tekijät koulutuksessa kiinnittävät nuoria opiskeluun, entä mitkä taas työntävät pois nuoria sen parista? Paneelikeskustelu: Kuka joustaa? Joustavatko rakenteet vai yksilö? Mistä löytyy tasapaino? Esimerkkinä: koulutusalavalinta ja suorituskeskeisyys nykyisissä vaihtoehtoisissa koulutusmuodoissa Esityksen nimi / Tekijä

6 Nuorisotakuun arki ja politiikka Anu Gretschel, Kari Paakkunainen, Anne Mari Souto & Leena Suurpää (toim.) Nuorisotakuu on nuoriin kohdistuvan yhteiskuntavastuun tämän hetken kirkkain brändi. Miten se on onnistunut nostamaan nuoruuden prekaarit olosuhteet parrasvaloihin? Miten yhteiskunta ja sen instituutiot vastaavat moninaisten nuorisoryhmien elinehtoihin? Vai onko kyseessä sittenkin instituutiouskovaisen yhteiskunnan Kiirehtimistakuu? nuorisotutkimusseura ry. nuorisotutkimusverkosto

7 Tarinat yksilöllisiä ja moninaisia, toisaalta niissä toistuu Kotiongelmia (päihteitä, väkivaltaa, avioeroja, mielenterveysongelmia, köyhyyttä, lasten varhaista vastuunottoa) Ikäviä opettaja oppilassuhteita, huonoja koulukokemuksia Oppimisvaikeuksia (joita ei olla välttämättä tunnistettu) Ala ja yläkoulussa koulukiusaamista, johon ei olla koulussa puututtu tai pystytty puuttumaan Jaksamis ja mielenterveysongelmia, johon ei ole välttämättä saatu apua Kokemus siitä, että koulussa ei välitetä ja tämä vain vahvistunut ammattiopistoissa (ollaan vaan kiinnostuneita opetuksesta, poissa oloista ja arvosanoista; suorituskeskeisyys) Opiskelu ammattiopistossa näyttäytyy härdellinä: ei ole valmiuksia ottaa vastuuta omasta opiskelusta Keskeyttäminen opittu ja tuttu toimintatapa Yksinäisyys, sosiaalisten tilanteiden pelot Huono itsetunto, näköalattomuutta Päihteiden käyttöä, asunnottomuutta, talousongelmia, velkaisuutta Luottamuksen menetys aikuisiin > ei pyydetä (enää) apua Anne Mari Souto

8 Luottamuksen menetys aikuisiin.. Nuoren kohtaaminen tarvitsee aikaa Moninainen problematiikka Pettymys siitä, että kiusaamiseen ei olla puututtu Ylisukupolven periytyvä pessimismi Prekaarin ajan nuoruus: koulutus ja työmarkkinoiden epävarmuus, yhteiskunnallinen epävarmuus Puhe menestyjistä ja syrjäytyjistä: jokainen on oman onnensa seppä ajattelu Menetettyä luottamusta ei rakenneta hetkessä Vaatii ammattilaisilta aikaa ja vastaan menemistä Esityksen nimi / Tekijä

9 Tavoitteenani ei ole leimata näitä nuoria heillä on myös paljon vahvuuksia, mutta tärkeää on kiinnittää huomiota ongelmien moniulotteisuuteen ja samanaikaisuuteen! Ulkopuolisuuden moniulotteisuus: Koulutuksellista Työelämästä Sosiaalista Taloudellista Oikeudellista Terveydellistä Nuorten ohjauspalveluiden onnistuminen haastavan ko. kohderyhmän parissa näyttää riippuvan siitä, kuinka monella tarvittavalla ulottuvuudella voidaan nuorta tukea. Monialaisen ohjaustyön kenttä! Anne Mari Souto

10 Ohjaustarpeiden moninaisuus näkyy myös nuorten palautteissa: Ohjaamo on jumittajille, en mie yksin kotona ois osannu, Kannustaa kun saa puhua henkilökohtaisesti, saa olla tietämätön, ei ole vain yksi tapa tehdä, Muillakin on samoja ongelmia Rennompi, iloinen ilmapiiri: auktoriteettisuhde toisenlainen: koulu olematta koulu, semmonen luottamus ettei oppilaat oo tyhmiä Opettajien ja ohjaajien asenne kohdillaan, te kuuntelette, soitatte perään Apua saa, pienemmät opetusryhmät nyt älyää millä keskiarvolla pääsee minnekin : konkretisoida numeroiden merkitys Kiusaamattomuus: täällä voit vaikka päällä seistä niin ihan rauhassa Työssäoppimisen sosiaaliset ulottuvuudet: pääsin kahville niitten kanssa, ja ne otti mukaan syömäänkin! apua raha ja asuntoasioissa, arkirutiinin saaminen paikalleen Esityksen nimi / Tekijä

11 Ohjaamon ja avoimen ammattiopiston palvelut nuorten näkökulmasta: mikä tärkeää Kuunteleminen, välittäminen Tasa arvoinen ja kannustava kohtaaminen Saa olla tietämätön Aikaa pohtia rauhassa omaa tulevaisuutta, ilman painostamista Keskusteluja ja monien opintovaihtoehtojen kartoittamista monin eri tavoin, esim. aikuiskoulutus monelle uutta Apua hakeutumisessa esim. mielenterveys tai KELAn palveluihin Normaalia opiskelua, josta on hyötyä tulevaisuudessa Joustavuus, vaihtoehtoisuus ja jaksamisen huomioiminen opiskelussa (keventäminen tarvittaessa) Arkirytmin takaisin saaminen ja asioiden järjestyminen Oman alan löytyminen pikku hiljaa pitkän pohdiskelun jälkeen Positiivinen koulukokemus Itsevarmuutta, ystävyyssuhteita Anne Mari Souto

12 Avoimen ammattiopiston evästykseksi Vastaan meneminen ja matalakynnys: etsivän nuorisotyön metodiikka Oikea aikaisuus: milloin nuori on valmis etenemään Riippumattomuus ohjauksessa: ei pakkovalintaa eikä nuoren toimentulo ole riippuvainen ko. valinnasta Kokonaisvaltainen ja pitkäkestoinen uraohjaus, jossa yhdistyy opintoohjauksellinen ja erityispedagoginen osaaminen. Tärkeää myös: Pureutuminen keskeyttämiseen toimintatapana Vaihtoehtoisten ja joustavien opintopolkujen kartoittaminen Ammatillisen koulutuksen tutkintorakenteen ja vaihtoehtoisten suorittamistapojen tuntemus Nivelohjaus myös toisen asteen sisällä ja nuoren tukiverkoston tsekkaus Moniammatillinen yhteistyö ja palveluun ohjaus ja varmistus palvelun saamisesta: jonkun on otettava vastuu ohjauksesta Tilaus uuden tyyppiselle ohjaavalle ja valmentavalle/ tvp koulutukselle Paikka myös ammatillisen koulutuksen sisällä (vaihtoehtoinen, muttei leimaava oppimisympäristö) Anne Mari Souto

13 Joustavuuden tarpeet: ammatilliseen koulutukseen kiinnittymisen ehdot Nuorisotakuun yhteydessä esitetty huoli:: On myös pelätty, että huomio kiinnittyy siirtymän työhön tai koulutukseen saavuttamiseksi pikemminkin kuin tämän siirtymän onnistumisen pitkäjänteiseksi tukemiseksi. Siirtymän pitkäkestoisuuden vahvistaminen näyttäisi edellyttävän huomion kiinnittämistä tukirakenteisiin ja osallisuutta tukeviin ympäristöihin. (Kiilakoski) Ammatilliseen koulutukseen kiinnittymisen ehdot ovat yhtäältä alakohtaisia, toisaalta sosiaalisesti ja kulttuurisesti melko joustamattomia ja yhdenmukaisuutta arvostavia. Anne Mari Souto

14 Kiinnittymisen ehtona: Sosiaalisuus, oma aloitteisuus, vahvuus ovat ominaisuuksia, jotka korostuvat: Niin nuorten keskinäisissä ryhmäsuhteissa kuin Myös opetuksessa ja opiskelijahuollon palveluissa Ammatilliset oppilaitokset ovat sosiaalisesti vaativia ympäristöjä etenkin niille nuorille, joilla on kiusatuksi tulemisen taustaa Oppilaitosten panostukset turvallisen ilmapiirin, ryhmänohjauksen ja opiskelijahuollon helposti lähestyttävyyden ja vastaan tulevuuden kehittämiseen vaihtelevat suuresti (rakenteellinen kysymys!) Esityksen nimi / Tekijä

15 Kiinnittymisen ehtona: Käsitykset oikeanlaisesta ammattilaisesta kullakin alalla ovat hyvin sitkeitä Sukupuoli, seksuaalinen suuntautuminen, etnisyys, sosiaalinen ja taloudellinen asema vaikuttavat nuoren asemaan koulutuksessa Poikkeavia rangaistaan : syrjintää tapahtuu niin muiden opiskelijoiden kuin opettajien taholta Ovat myös syitä, miksi nuoret keskeyttävät koulutuksessa (Koramo & Vehviläinen) Jos puhumme vain opiskelijoista tai asiakkaista, niin huomioimmeko nämä ulottuvuudet, jotka ovat hyvin keskeisiä nuoren aikuistumiselle ja identiteetin muodostumiselle Esityksen nimi / Tekijä

16 Kiinnittymisen ehtona: Ahkeruus, täsmällisyys, tunnollisuus, vastuullisuus, hyvinvointi Ammattilaiseksi kasvattaminen ja työelämänpelisääntöihin sosiaalistaminen Työntekijäksi kasvattaminen: Haaste nuoria osallistavalle kulttuurille ja dialogisuuden rakentamiselle Huomionarvoista työelämän pelisääntöjen korostamisessa näyttää olevan se, että sen sisällä ei ole riittävästi herkkyyttä nuorten pahoinvoinnin kohtaamiselle ei siellä työelämässäkään soitella perään Äärimmillään nuorten tukeminen näyttäytyy hyysäämisenä Lapsellista toimintaa vai nuoruuden kasvukipuja? Nuoret kokevat (35%), että opettajat eivät ole kiinnostuneita, mitä heille kuuluu. (Kouluterveyskysely; Koramo & Vehviläinen) Aikuismainen työelämäkykyisyys kiinnittymisen ehtona? Kaikilla nuorilla ei tähän rahkeet riitä. Esityksen nimi / Tekijä

17 Työelämälähtöisyyden kahdet kasvot Opintojen työvaltaisuus ja koulutuksen työelämälähtöisyys Ammatillisen koulutuksen keskeinen lähtökohta ja tehtävä Nuorten opiskelijoiden näkökulmasta se tärkein ja motivoivin juttu Taustalla myös ammatillisen koulutuksen suosion nousussa Käytetty väline nuorisotyöttömyyden hoidossa Keino motivoida etenkin niitä nuoria, joille tekemällä oppiminen on mielekkäintä Riski työelämälähtöisyydessä ja työelämäntarpeisiin vastaavassa koulutuksessa on se, että se sivuttaa kysymykset kasvatuksesta ja nuoruuden tukemisesta Iän/ elämänvaiheen merkitys ohitetaan kiirehtiminen kohti työelämää! Kaikilla ei toppimiseen rahkeet riitä: vaihtoehtoisuus työvaltaisissa oppimisympäristöissä Perheiden merkityksellisyys: yksilön vastuunottoa korostava koulutus nostaa perheiden roolia nuorten koulutuksessa: perheillä erilaiset resurssit nuoren tukemiseen Anne Mari Souto

18 Usein puhutaan nuorten oikeasta asennoitumisesta, yhtä relevanttia on tarkastella kouluttajien, ohjaajien ja työnantajien oikeaa asennoitumista suhteessa nuoriin ja nuoruuden ymmärtämiseen elämänvaiheena. Kiitos!